Novgorodin Ensimmäisen Kronikan mukaan, vuonna 1219 Semjun Emin (suom. Simeon Hämäläinen, engl. Semjun The Tavastian) meni 400 miehen kanssa Toimalaisten maahan (jossakin nykyisen Arkangelin kupeessa). Toimalaiset olivat itämerensuomalaisia jotka sittemmin ovat venäläistyneet ja pomorisoituneet.
Novgorodin prinssit (Knyaz) Guyrgy (Kurki?) ja Yaroslav joukkoineen estivät Simeon Hämäläisen ryöstöretken? Toimaan.
Tästä ei Simeon Hämäläinen tykännyt yhtään. 400 miestä suuntasi suoraan kohtaan Novgorodia. Hämäläiset veti laivat (*Lotja) maihin ja rakensivat linnaleirinsä pellolle kaupungin muurien ulkopuolelle. Kaupungin muurien ulkopuolella oli 400 hampaisiin asti aseistautunutta hämäläisviikinkiä, kaupunkilaisia alkoi hirvittää mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitten tapahtuukin jotain odottamatonta.
Novgorodin posadnikka (pormestari) Tverdislav piti palaverin tysyatski (sotaherra, seriffi) Yakunin kanssa. Päälliköt määräsivät Knyaz Guyrgyn estämään Simeonin joukkojen pääsyn Novgorodiin. Eihän tästä mitään tullut, hämäläiset syöksyivät kaupunkiin ja valloittivat sen. Novgorodin pajarit (boyar, ylimykset) erottivat Tverdislavin tehtävistään. Uudeksi posadnikiksi valittiin eräs Simeon Boriksenpoika joka ensi töikseen kenkäytti Yakunin ulos tysyatskin virasta ja nimitti tehtävään, yllätys yllätys, Simeon Hämäläisen.
Tätä kahden Simeonin hallituskautta ei kuitenkaan kestänyt kauaa sillä jo vuodne lopulla oli Tverdislav taas posadnik ja tysyatskin virkaa hoiti Yakunin.
Onko kenelläkään mitään tietoa Simo Hämäläisen myöhemmistä vaiheista ? Jostakin venäläisestä kronikasta varmasti voisi löytyä lisää ? Loppuiko hänen sotilasjunttansa valta Novgorodissa siihen että miehet lähtivät yksinkertaisesti kotiin ?
Kahdeksan vuotta myöhemmin 1228 hämäläiset tulivat Laatokalle suuren sotalaivaston kera käymään sotaa ja ryöstelemään. Se retki ei ollut ihan niin menestyksellinen vaikka joukkoja oli moninkertainen määrä edelliseen retkeen verrattuna.
Novgorodin prinssit (Knyaz) Guyrgy (Kurki?) ja Yaroslav joukkoineen estivät Simeon Hämäläisen ryöstöretken? Toimaan.
Tästä ei Simeon Hämäläinen tykännyt yhtään. 400 miestä suuntasi suoraan kohtaan Novgorodia. Hämäläiset veti laivat (*Lotja) maihin ja rakensivat linnaleirinsä pellolle kaupungin muurien ulkopuolelle. Kaupungin muurien ulkopuolella oli 400 hampaisiin asti aseistautunutta hämäläisviikinkiä, kaupunkilaisia alkoi hirvittää mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitten tapahtuukin jotain odottamatonta.
Novgorodin posadnikka (pormestari) Tverdislav piti palaverin tysyatski (sotaherra, seriffi) Yakunin kanssa. Päälliköt määräsivät Knyaz Guyrgyn estämään Simeonin joukkojen pääsyn Novgorodiin. Eihän tästä mitään tullut, hämäläiset syöksyivät kaupunkiin ja valloittivat sen. Novgorodin pajarit (boyar, ylimykset) erottivat Tverdislavin tehtävistään. Uudeksi posadnikiksi valittiin eräs Simeon Boriksenpoika joka ensi töikseen kenkäytti Yakunin ulos tysyatskin virasta ja nimitti tehtävään, yllätys yllätys, Simeon Hämäläisen.
Tätä kahden Simeonin hallituskautta ei kuitenkaan kestänyt kauaa sillä jo vuodne lopulla oli Tverdislav taas posadnik ja tysyatskin virkaa hoiti Yakunin.
Onko kenelläkään mitään tietoa Simo Hämäläisen myöhemmistä vaiheista ? Jostakin venäläisestä kronikasta varmasti voisi löytyä lisää ? Loppuiko hänen sotilasjunttansa valta Novgorodissa siihen että miehet lähtivät yksinkertaisesti kotiin ?
Kahdeksan vuotta myöhemmin 1228 hämäläiset tulivat Laatokalle suuren sotalaivaston kera käymään sotaa ja ryöstelemään. Se retki ei ollut ihan niin menestyksellinen vaikka joukkoja oli moninkertainen määrä edelliseen retkeen verrattuna.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Todennäköisesti keksit koko jutun. Hämäläisiä viikinkejä.. jep jep. Hämäläiset istui maakuopassa ja puri käpyä ennenkuin ruotsalaiset tuli ja opetti keittämään puuroa.
Kyllä voit ihan itse käydä lukemassa sitä Novgorodin Kronikkaa. Se on englanniksi Novgorod First Chronicle. Jos vaikka ihan Google Booksista koittaisit ensimmäiseksi.
Tuosta Simeonin nimestä voidaan nähdä ainakin se että osa hämäläisistä oli omaksunut kristinuskon jo tuolloin 1219. Nimenomaan siis ortodoksisen kristinuskon. Siihen tietysti viittaa ortodoksiset sanat kuten pappi, raamattu jne. Vaikeaa varmaan olisi ollut myös novgorodilaisille niellä Paavin uskoinen sotaherra.
Toinen johtopäätös joka tuosta voidaan tehdä että useasti mainittu hämäläisten mukana olo Rus'n veronmaksajina taitaa olla aika satunnainen. Sen verran ankarasti hämäläiset kävivät sotaa Novgorodia vastaan. Näköjään myös valloittivat.
Hieman ennen noita tapahtumia oli Varjagikaarti Bysantissa muuttunut nimelliseksi koska koko Konstantinopoli oli poliittinen raunio neljännen ristiretken jäljiltä. Simeonille tuskin oli vaikeaa saada kasaan seikkailunhaluisia nuoriamiehiä kun Varjaagikaarti uraa oli turha enää havitella.
Tuskimpa maksoivat veroa Nov Gorodille, kun kerran Karjalaisetkin olivat Nov Gorodin liittolaisia eikä alamaisia, kuten Suomessa opetetaan, Hämäläiset todennäköisesti kiisteli Karjalaisten kanssa ja ajautuivat tämän liittolaisuuden takia kiistoihin myös Nov Gorodin kanssa.
Suomesta ja Hämeestä oli kiintetät suhteet Viroon vielä tossa vaiheessa.
Varjaageista tuli mieleen seuraava, Lalli ja Erik ketjussa ym. on väännetty siitä ketä Varjagit olivat? Pari vuotta sitten oli Tiede-lehdessä artikkeli Konstantinopolon Varjagi-kaartista. Pohjoisesta olivat, yleisimmin veikattua ruotsin ja Norjan pohjanmiehiä. Sivuhuomiona jäi mieleen että pohjanmiehet olisivat "törmänneet" toisiinsa Sisilian paikkeilla (toiset tulleet länsi kautta ja toiset "Idän Tietä" pitkin) kohdatessaan ryhmät olisivat taistelleet keskenään, miksi? Oliko vastaikkain asettelu Sveat vastaan Varjagit? Pystyivätkö sen aikaiset etelän ihmiset erottamaan Pohjolan heimot?
Simppa palasi Vesilahdelle, otti sieltä muijan ja jälkeläiset viljelee vieläkin ohraa niillä tanhuvilla ...
Se olisi ollut enemmän tuo Guyrgin kotiseutuja....
Guyrgi tuli paikkakunnalle vasta 50 vuotta myöhemmin ....
Ovat äidin puolelta sukua keskenään.
Simeon lähti Lappiin ja päätyi Korvatunturille. siellä hän on ahkeroinut tuhat vuotta. Alkuaikoina meni huonosti, mutta viimeiset sata vuotta ovat olleet yhtä sesonkia. Simeon ei lainkaan kaipaa menneitä päiviä, mutta toivoo vielä joskus tapaavansa Pakkasukon ihan rauhallisissa merkeissä. Hän arvelee tavanneensa tämän jo Novgorodissa, mutta ei muista varmasti.
se on tuon edellisen simeonin savolainen kaimapoika, ei ole mitään sukua simeon hämäläiselle ...
Mielenkiintoinen juttu, miksikö(hän) tästäkään ei taas tiedetä mitään ja ruotsalaiset toi sivistyksen :D
tuli Turkuun 1200-luvulla ja ei ole vielä ehtinyt sinne teille pitkospuiden taakse Itä-Suomeen, mutta odota vain sitkeästi niin kyllä se sinnekin ehtii. Kuinka ne nettiyhteydet siellä toimii. Ilmeisesti hiukan kuin hölmöläisten valon kanto säkissä.
"ja ruotsalaiset toi sivistyksen"
niiden luotettavuus on jossain sadun ja unelman välillä.Niihin uskominen vaatii lapsenmieltä.
Etenkin Erikin kronikka on ihan pötyä, paitsi niiltä osin missä karjalaiset polttaa Sigtunan.
vaan virolaisia ja ehkä vahvennuksia Novgorodista.
Erikin kronikassa kerrotaan kuin koko Karjala iloitsi Sigtunan hävittämisestä. Novgorodin kronikassa kerrotaan että karjalaiset poltti Sigtunan. Eli ei ollut Viron pojat asialla vaan karjalaiset.
muistona vieläkin. Onhan porukassa tietysti voinut olla karjalaisia. Kronikat ovat sadun ja unelman välistä. Uskoo, ken haluaa.
Ne on ne Uudenlinnan turinat joissa nimenomaan sanotaan että tekijät oli karjalaisia
Kronikat kuuluuvat samanlaiseen historian tallennuksen muotoon, kuin ovat skandinaavien saagatkin.