Oltiinpa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, aavikoituminen lienee tunnustettu tosiseikka. Olisiko realistista viedä Suomesta laivalasteilla klapeja Afrikkaan? Leviääkö tuholaiset puun mukana?
Aavikoitumista halolla päähän
Polttopuuvienti?
17484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
jos sitä kysyttäisi Heidi Hautalalta tai Tavja Haloselta.
tosin lähietäisyydellä se on kätevä, mutta viedään kalasnikoveja ja pirusti panoksia, niin ongelmat poistuu itsepalveluna.
Ajatelkaa nyt, miten tuhoisat sotakoneetkin voisivat toimia rauhan ja ympäristönsuojelun asialla. Kuljetuskoneista voisi pudottaa klapeja siinä, missä ruokasäkkejäkin, eivätkä klapit tarvitse edes laskuvarjoa. Onhan selvää, että energialle tulisi hintaa, mutta jos aavikoitumista sillä hillitään, niin varmaankin kannattaisi. Sitten tietysti voisi miettiä, miten saadaan riittävästi puuta kustannustehokkaasti Suomesta Afrikkaan. No, tukkilauttoina tietenkin, ja hinaajana voisi toimia vaikka ydinsukellusvene: olisi hyötyä niistäkin viimein. Voisi olla erikoinen näky, kilometrejä pitkä tukinuitto ilman näkyvää hinaajaa, vaijeri vain katoaisi syvyyksiin. Toki aluksen VLF-antennilla niitä voisi vetää. Ja sitten jossakin rannikolla sahattaisiin ja hakattaisiin haloiksi, jotka lentokuljetuksena pudotettaisiin tarvitsijoille kerättäväksi.
Pudotetaan 100 kuljetuskoneellista koivuklapeja mokadisuun. Siihen loppuisi kitinät. Suomalainen luomupommi.
.. totuushan on se, että samoilla rahoilla kuin klappeja sinne toimitettaisi, voitais antaa heille materaali aurinkokeittimien tekemiseen annetun mallin mukaan. Silloin ei palaa puuta, eikä teilläkään hermot.
joka kippaa ruoan termospulloon, sillä illallahan vasta ruokaa laitetaan ja syödään, jolloin aurinko ei paista - kuudelta laskee aurinko.
.. mutta elintapojen muuttaminen on siellä yhtä vaikea kuin Suomessa. Mutta säilyhan se ruoka lämpimänä eristettyssä laatikossa monta tuntia.
aurinkokeitin on yksinkertainen, toimiva ja halpa ratkaisu klapi ongelmaan.
ehkä tämä on suurin syy että sitä ei toteuta, silloinhan kehitysapu klovneilta menisi hyvinpalkattu duuni. e-africassa kehitettiin radio, kammella pyöräyttämällä saatin tarvittava virta, ja radio soi halvalla.
tätä esitettiin kehitysapuyhteisölle levitettäväksi, ei kelvannut, radiossa pitää olla patterit , eikä se saa ola niin halpa kuin kampiradio
olla kehitysavun duunissa, kun tuollaisella varmuudella jaat tietoa esim. mihin aikaan aurinko paistaa ja safka syödään. kattokaa ny hyvät ihmiset vaikka googlesta missä ja milloin aurinko laskee saharasta etelään.
Jos Afrikassa pystyttäisiin yksissä tuumin työskentelemään, joko talkoilla yhteiskunnan hyväksi, tai rikkaampien maiden tukemana - mielellään sekä että - mielestäni kastelua voisi lisätä, vaikka nyt ei aavikoitumista kokonaan ratkaisemaan.
Joillain kuivilla seuduilla tislataan merivedestä käyttövettä. Kaikkialla Saharan ympärillä on merivettä, ja järjestelmät olisi hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä mahdollista kehittää, ja kokemuksen myötä aina vaan tehokkaammiksi, sillä se hyödyttäisi aina vaan useampia.
Aurinkoenergiaa siellä riittäisi ainakin meriveden kiehutusenergiaksi. Itse en tiedä, kuinka aurinkokennot toimivat, mutta maailma on täynnä insinöörejä, jotka tietävät.
Mitenkähän toimisi tämän ukon konsti, että keittokattiloiden alla olisi mustaa valurautaa olevat kuumentimet, joihin kohdistettaisiin suurennuslaseilla auringonvalon keila. Sillä tavalla saatiin ainakin ennen vanhaan musta paperi syttymään. Jos hyvin isoja suurennuslaseja olisi useampia, ja niiden kohdistusta säädettäisiin aina auringon liikkeen mukaan, eikö sillä saataisi kuumennusenergiaa? No vielä tarvittaisiin pumppausvirtaa, että vettä saataisiin ylemmille seuduille. Lisäksi vartiointimenetelmät yms.
Ei ole Saharassa merta, kyllä Sahara on pirun kuivaa mannerta.
Kastelemista yleensäkin haittaa sade- ja pohjaveden puute. Sateet ovat muuttuneet arvaamattomimmiksi ja kokonaisia viljasatoja jää saamatta kuivuuden vuoksi.
Suomenkin kehitysapuna yritettiin jo 80-luvulla edistää puiden taimien kasvatusta ja metsittämistä, mikä olisi parantanut sadevesien imeytymistä maahan. Vaan elukat pyrkivät syömään ne puuntaimet ja ihmiset taittelevat polttopuikseen ruoanlaittoa varten.
Edelleen on pyritty neuvomaan miten mahdollisimman vähillä polttoaineilla saisivat puuronsa kypsytettyä. Tuloksista en tiedä, olisiko jossakin YK:n ja UNHCR;:n raporteissa.
Vesiongelmaa muuten yritetään rahan voimalla ratkaista Saudi-Arabiassa, missä pohjavedet ovat laskeneet satojen metrien syvyyteen, josta vanhaan tapaan nosto dieselpumpuilla alkaa olla mahdotonta. Lisäksi kaivoja porattaessa on suurempi todennäköisyys saada öljyä kuin vettä. Öljyn energialla sitten yritetään lisätä meriveden suolan poistoa, mutta sekin sopii lähinnä rannikkoalueille.
on totta että sahara on melkoinen hiekkameri, mutta sen alla on mahtavat vesivarat vaikka sateita
tulee nykyään melko harvoin. missäpäin saharaa suomen metsät sijaitsivat? zambiassa on nykyään tuhansia? hehtaareja finn foresteja = pystyynkuolleita istutuksia, eli pieleen meni saharasta eteläänkin.
joidenkin tietojen mukaan aavikoituminen on pysähtynyt, satelliittikuvien mukaan päinvastaista kehitystä on tapahtumassa, vai riippuuko se siitä kuka niitä kuvia lukee?
ei monella bongo-bongo maalla ole varaa merivedestä tislata, seon öljymaillekin kallista touhua.
järkevänä yksilönä, älä ihmeessä usko yy-koon paskanjauhajia.
... on vettä, joo, mutta aina vain vähemmin. Se on 10.000 vuotta vanhaa vettä, joka sieltä pumpataan eikä lisää tule.
Kaiken a ja o olisi ko. maiden polttopuun tarven vähentäminen. Sitä kautta metsien hakkaminen vähentyisi ja ne vähäiset sateet saattaisi pohjaveteen.
Tätä varten oli olemassa projektia, joilla halutiin edistää puun tehokkampi käyttö, eli avotulen sijasta tehokas puukeitin. Sekin taisi jämähtää siihen, ettei paikalisille ole vara edes sen hankintaan.
ratkaisu olisi tietysti yksinkertainen aurinkokeitin, mutta sen paikallisiin olosuhteisiin sopivan mallin löytyminen on vissin edelleen kesken. Siihen kun tarvitaa edelleen kallita osia ja raakka-aineita pellistä alkaen.
keittimen hintaa mutta josne rakennetaan esin. e-africassa, yhden täältä lähetetyn "asiantuntijan" kk. palkalla tehdään monen kylän keittimet.
Olen nähnyt ne "asiantuntijat", jotka kylmiltään, ei edes engalnttia kunnolla puhuen, tulevat vuodeksi "neuvoamaan" paikalliset, miten heidän pitää olla. Ei niistä ole mihinkään.
Kyllä näin on, että jos "asiantuntija" maksaa vaikkapa 10.000€ kuussa (?) kaikkineen kustannuksineen, sillä saa valmiinakin 50 kpl, jos toimitta vain valmiiksi leikatut raakka-aineet, paljon enempi.
kymppiotonni kuussa näille "tuntijoille" kk.palkaksi kerrotaan kuudella niin ollaan lähempänä
talo, auto, matkakulut ym. verovapaana, tekee summasta melkoisen mahtavan.
sillä summalla saataisiin paljon keittoaineita keittimeen.
arvoinen konsti , suurennuslasilla saa takuuvarmasti lämpöä auringosta.
ei sitä tarvitse mihinkään pumpata . joka kylä hommaa suurennuslasin, patoja heillä jo on. arvaa ottaako energia yhtiön nilkkejä päähän jos kansa hoitelee hommat oma aloitteisesti. juuja menee liljanvalkoisilta
laiskanvirka .