Hei! Yhtäkkiä rukouselämääni on alkanut häiritä kysymykset, kuten, pitääkö minun kiittää elämässäni tapahtuneista hyvistä asioista Jeesusta VAI Jumalaa? Ja kun rukoilen, saanko rukoilla Jeesusta ihan vapaasti "Rakas JEESUS anna minulle tahtosi mukainen työpaikka JEESUKSEN nimessä aamen." mutta jos rukoilen Jumalaa niin täytyy muistaa sanoa "JEESUKSEN nimessä" jossain vaiheessa rukousta, koska en voi suoraan Jumalalle puhua, ainoastaan JEESUKSEN kautta meillä on pääsy hänen yhteyteen?
En ole IKINÄ tällaisia miettinyt mutta on yhtäkkiä ihan häiritseväksi tekijäksi nämä ajatukset tulleet! Saatanako kiusaa kun rukouselämäni häiriintyy? Esim kun sanon ääneen "KIITOS JEESUS", heti mieleeni tulee, "Hei olisiko mun pitänyt sanoa kiitokseni Jumalalle, vai teinkö nyt "väärin" kun sanoin "Kiitos JEESUS!" Kamalaa että tällaista joku työntää mieleeni, rukoileminen pitäisi olla ihanaa mutta näitä HÄIRITSEVIÄ ajatuksia tuleee mieleeni jatkuvasti. Vai onko se sama kiitänkö Jeesusta vai Jumalaa koska Jumala on ISÄ POIKA JA PYHÄ HENKI. Eli kiitän joko Jeesusta tai Jumalaa niin samaan osoitteeseen ne kuitenkin menee? Onko tämä siis turhaa kyselyä? Eli siis Jeesus on Jumala? Jumala on Jeesus? Jumala vain otti ihmisen muodon ja tuli Jeesus-nimisenä ihmisenä maan päälle ja sovitti synnit? Vai onko Jeesus sittenkin erillinen jota täytyy erikseen kiittää hänen teoistaan, eli kun kuoli ristillä ja sovitti synnit.
En tahdo tehdä rukouselämästäni mitään lakihenkistä tai kaavamaista!!! Auttakaa minua!
En ole IKINÄ tällaisia miettinyt mutta on yhtäkkiä ihan häiritseväksi tekijäksi nämä ajatukset tulleet! Saatanako kiusaa kun rukouselämäni häiriintyy? Esim kun sanon ääneen "KIITOS JEESUS", heti mieleeni tulee, "Hei olisiko mun pitänyt sanoa kiitokseni Jumalalle, vai teinkö nyt "väärin" kun sanoin "Kiitos JEESUS!" Kamalaa että tällaista joku työntää mieleeni, rukoileminen pitäisi olla ihanaa mutta näitä HÄIRITSEVIÄ ajatuksia tuleee mieleeni jatkuvasti. Vai onko se sama kiitänkö Jeesusta vai Jumalaa koska Jumala on ISÄ POIKA JA PYHÄ HENKI. Eli kiitän joko Jeesusta tai Jumalaa niin samaan osoitteeseen ne kuitenkin menee? Onko tämä siis turhaa kyselyä? Eli siis Jeesus on Jumala? Jumala on Jeesus? Jumala vain otti ihmisen muodon ja tuli Jeesus-nimisenä ihmisenä maan päälle ja sovitti synnit? Vai onko Jeesus sittenkin erillinen jota täytyy erikseen kiittää hänen teoistaan, eli kun kuoli ristillä ja sovitti synnit.
En tahdo tehdä rukouselämästäni mitään lakihenkistä tai kaavamaista!!! Auttakaa minua!
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi.
7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa".
Kyselet
>>pitääkö minun kiittää elämässäni tapahtuneista hyvistä asioista Jeesusta VAI Jumalaa?
kyselin oita kysymyksiä aikanani. Sitten tuntui että en saa vastausta ja luovutin, kunnes eteeni tupsahti vastaus...
Rukouksesta sanoisin. Rukous on sielun keksustelua Jumalan kanssa. Lopussa sanon Jeesuksen Krsituksen nimessä. Jeesus on vain etunimi. Krsitus erotta erää tietyn Jeesuksen välimieheksi.
Itse rukouksen kaava on Isä meidässä. Kaikista siinä esiintyvistä asioista Jumala mielellään haluais meidä "raportoivan". Tai minä tietenkin osoita rukoukesni Rakkaalle Taivaalliselle Isälleni eli jumalalle. Jeesus oli Hänen Poikansa joka tuli maailmaan tekemään isänsä tahdon. En koskaan voinut uskoa ettäJumalam ja Jeesus olisvat sama vaikak eri olomuoto. Miksi Jeesus olisi huutanut Jumalaa ristillä jos itse oli se? Miksi Jumalan ääni olisi kuulunut taivaista Jeesuksen Kasteen yhteydessä jos se oli Jeeus? Ja kuinka Pyhä henki voi laskeutua Jeesuksen päälle jos Jeesus on myös Pyhä Henki ollessaan Jumala... Uskoin aina niiden olevan 3 eri persoonaa ja oliota.
Jos todella uskoo Jeesuksen olevan Jumala ja Pyhä Henki kaikki yhdessä niin kai se on sama ketä rukoilee.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: Teidän täytyy valvoa ja rukoilla alati, ettei Perkele kiusaisi teitä ja eksyttäisi teitä vankeuteen. Ja kuten minä olen teidän keskuudessanne rukoillut, niin rukoilkaa minun kirkossani, minun kansani keskuudessa, joka tekee parannuksen ja joka ottaa kasteen minun nimeeni. Katso, minä olen valo; minä olen antanut teille esimerkin. Ja tapahtui, että kun Jeesus oli puhunut nämä sanat opetuslapsilleen, hän kääntyi jälleen väkijoukon puoleen ja sanoi sille: Katso, totisesti, totisesti minä sanon teille: Teidän täytyy valvoa ja rukoilla alati, ettette joutuisi kiusaukseen, sillä Saatana haluaa saada teidät seuloakseen teitä niin kuin vehnää. Sen tähden teidän täytyy aina rukoilla Isää minun nimessäni; ja mitä tahansa te pyydätte Isältä minun nimessäni, mikä on oikein, uskoen saavanne, katso, se teille annetaan. Rukoilkaa perheissänne Isää, aina minun nimessäni, jotta vaimonne ja lapsenne olisivat siunattuja.