Ruotsinopettajien äärimmäinen itsekkyys

Eipä minkään muun kielen opettajat ole vaatimassa omaa kieltään pakolliseksi aineeksi. He haluavat oppilaiden kiinnostuvan kyseisestä kielestä aidosti ja haluavat opettaa motivoituneita opiskelijoita.

Mikä on se äärimmäinen itsekkyys, jolla ruotsinopettajat vaativat opettamaansa kieltä säilymään pakkoaineena? Onko kyseessä vai primitiivinen pelko oman työpaikan menettämisestä? Yhteiskuntahan voisi tässä asiassa tulla vastaan ja luvata taata nykyisten ruotsinopettajien työpaikat. Osa tietysti opettaisi vapaaehtoista ruotsia, osa rupeaisi opettamaan enemmän toista kieltä, johon heillä on pätevyys. Osa muuntokoulutettaisiin muiden kielten opettajiksi (älkäämme unohtako tässä yhteydessä ruotsin kieltä ns. porttina muihin kieliin), osa taas voisi siirtyä tulkkaustehtäviin. Joustona voisi toimiva myös se, että siirtymäajaksi ruotsin ryhmät voisivat olla kooltaan normaalia pienemmät. Työlisyyden lisäksi tämä toimisi houkuttimena vapaaehtoisen ruotsin valintaan: opiskelu pienryhmässä on yleensä tehokkaampaa ja motivoivampaa.

Ruotsinopettajien puolustukseksi täytyy sanoa, että tiedän ainakin yhden sellaisen, joka vastustaa pakkoruotsia ja haluaisi opettaa oppilaita, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Uskoisin, että tällaisia ruotsinopettajia on enemmänkin, mutta he eivät uskalla sanoa asiaa ääneen, koska se olisi ns. virallista totuutta vastaan.
4150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ruotsin kieleen liittyy niin suuria myyttejä, ettemme oikeasti voi sanoa mitään varmaa ruotsinopettajien mielipiteistä.

"Ruotsin aikaistaminen myötätuulessa:Opettajalehti 19.2.2010.
Ruotsin kielen opintojen aikaistamista kannatetaan niin Opetushallituksessa kuin Opetusministeriössäkin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan ruotsin kielen opetusresursseja olisi syytä lisätä kaikilla kouluasteilla."

Ja kuitenkin me opettajat keskustelemme keskenämme siitä, miten paljon haittaa pakollisesta ruotsista on. Meidän edunvalvojamme ovat kuitenkin täysillä pakollisen ruotsin puolella ja välittävät ajatusta, että opettajat omalla ammatillisella arvovallaan myös näkevä ruotsin välttämättömäksi osaksi yleissivistystä.

Pakollinen ruotsi on malliesimerkki teemasta, jossa virallinen ja todellinen mielipideilmasto ovat äärimmäisen kaukana toisistaan.

Kannattaisin mielenosoituksia, jos uskoisin niihin. Mutta emmehän me saa ihmisiä omilla kasvoillaan sitoutumaan vapaaseen kielivalintaan edes facebookissa. Kyse on asiasta, jossa ihmisillä on omat vaikeutensa ottaa avoimesti kantaa: ruotsinkielinen pomo, anoppi, ystävä, tärkeä asiakas jne. Tämä on aito ongelma - demokratian pitäisi pysytä toimimaan myös tässä tilanteessa, mutta ilmeisesti poliitikoilla on omat ruotsinkieliset verkostonsa, joiden kanssa he EIVÄT VOI joutua huonoihin väleihin.

Riittäisi kun lakattaisiin kirjoittamasta valheellisia "pakkoruotsimyönteisyysselontekoja" ja käsiteltäisiin asiaa vaihteeksi ihan asiallisesti.

Äänestä

saavat päivittäin koulussa täysillä lunta tupaan, sillä oppilaat tietävät hyvin heidän vaatimuksensa pakkoruotsista. Ei mene väärään kohteeseen siinä mielessä. Ihmettelen miten jaksavat yleensä opettaa mitätöntä kieltä nuorille, jotka eivät sitä kieltä tarvitse.

Äänestä
  • Johanna Levola-Lyytinen on se oikea Hitleri tyylinen johtaja joka määrää mitä tapahtuu ja mitä sanotaan.

    Äänestä

  • määräilijä kirjoitti:

    Johanna Levola-Lyytinen on se oikea Hitleri tyylinen johtaja joka määrää mitä tapahtuu ja mitä sanotaan.

    hitleriä on missään

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja vi kan kirjoitti:

Eipä minkään muun kielen opettajat ole vaatimassa omaa kieltään pakolliseksi aineeksi. He haluavat oppilaiden kiinnostuvan kyseisestä kielestä aidosti ja haluavat opettaa motivoituneita opiskelijoita.

Mikä on se äärimmäinen itsekkyys, jolla ruotsinopettajat vaativat opettamaansa kieltä säilymään pakkoaineena? Onko kyseessä vai primitiivinen pelko oman työpaikan menettämisestä? Yhteiskuntahan voisi tässä asiassa tulla vastaan ja luvata taata nykyisten ruotsinopettajien työpaikat. Osa tietysti opettaisi vapaaehtoista ruotsia, osa rupeaisi opettamaan enemmän toista kieltä, johon heillä on pätevyys. Osa muuntokoulutettaisiin muiden kielten opettajiksi (älkäämme unohtako tässä yhteydessä ruotsin kieltä ns. porttina muihin kieliin), osa taas voisi siirtyä tulkkaustehtäviin. Joustona voisi toimiva myös se, että siirtymäajaksi ruotsin ryhmät voisivat olla kooltaan normaalia pienemmät. Työlisyyden lisäksi tämä toimisi houkuttimena vapaaehtoisen ruotsin valintaan: opiskelu pienryhmässä on yleensä tehokkaampaa ja motivoivampaa.

Ruotsinopettajien puolustukseksi täytyy sanoa, että tiedän ainakin yhden sellaisen, joka vastustaa pakkoruotsia ja haluaisi opettaa oppilaita, joita kieli oikeasti kiinnostaa. Uskoisin, että tällaisia ruotsinopettajia on enemmänkin, mutta he eivät uskalla sanoa asiaa ääneen, koska se olisi ns. virallista totuutta vastaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu