Suomen politiikkaa

Jännä yhtälö kyllä tämä, että säästöjä tulee, kun väestö muuttaa kaikki mahdollisimman samalle alueelle. On monia kyliä, joissa liikehuoneistot pääkadun varrella on olleet tyhjenemässä jo jonkin aikaa. Ne pysyvät pystyssä siksi, että etäisyys seuraavaan liikkeeseen on liian pitkä. Lähipalvelua. Kaupungeissa on jo tarpeelliset liikkeet ja uusia tiloja ei ole saatavilla näillä ahdetuilla kaupunkialueilla. Missä siis säästetään? Yritysten määrässä ja työpaikoissa ainakin. Samaan aikaan suuri joukko koettaa tulla toimeen vajaalla 600 eurolla (asumistuki työmarkkinatuki) kuukaudessa, josta sitten maksetaan vuokraa 250 euroa ja kasvavaa sähkölaskua ja mitä kuluja onkaan. Paljonko näillä on varaa tukea kylissä yrittääviä yrittäjiä.

Kelamaksun poisto... Paljonko pienyrittäjä siinä säästi? Entä kuinka monta työmiestä sen tähden palkattiin seisomaan paperikoneen viereen, vain siis siksi, että ei tarvitse maksaa Kelamaksua? Sen sijaan se revitään energia- ja arvonlisäverolla, joka takaa että yhä harvemmalla on varaa ostaa kallistuvia tuotteita. Energiavero nostaa heti ensimmäiseksi melkeen ruuan hintoja. Verohelpotukset rikkaimmille, ei helpota pienyrittäjää lainkaan. Ei se lisää yhtään ostosta erikoisliikkeissä syrjemmässä. Samaan aikaan poistetaan palveluita, siis työpaikkoja valtion toimipisteissä. Pidemmät matkat asioimaan. Taas revitään siitä 600 eurosta, joka koostuu siis asumistuesta ja työmarkkinatuesta.

Suomen toimeentulotuki perustuu hyvin pitkälti lapsinlisiin. Jollei ole mukuloita, niin olet todella köyhä. Kuinka moni uskoo, että lapsinlisät käytetään niihin lapsiin? Saahan sitä luulla niin, mutta kun perusansiot on surkealla tasolla, niin ei se ole mahdollista. Jos rikas saa tonnin enemmän kuussa, niin se käyttää sen pankkitilin täyttämiseen. Köyhällä kaikki menee suoraan kiertoon. Mikä mahdollistaa yrittäjien toimimisen ja toisaaltaan kysyntä lisää aina tarvetta lisätyövoimaan. Kukaan ei palkkaa ketään siksi, että sillä menee tonni enemmän säästötilille.

Teollisuus on tiensä päässä näissä mittakaavoissa Suomessa. Keskittyisivät Venäjän matkailun edistämiseen. Pari kylpylää ja palveluita Venäjäksi lähelle ostoskeskuksia. Edellyttäen, että junat joskus toimisivat. Esimerkiksi Kouvolan seutu on hienoa aluetta. Huvipuistokin ja yhteydet hyvät. Miksi ei? Kiina on teollisuuden tulevaisuus, vaikka Vanhaset ja Kataiset kuinka nuoleskelisivat suurten yritysten suuntaan. Samoin Etelä-Amerikan maat.

Itse ehdottaisin arvolisäveron seuraavaksi suuntaukseksi porrastamisen ylellisyystuotteita vastaan, kuten esimerkiksi tietokoneita ja ökyautoja vastaan ja toisaaltaan lähiruoka ja kasvikset pienemmälle verokannalle. Porrastus eri tuoteryhmiin. Samoin rahalaitoksille verokanta. Osingot kaikilta osin veronalaiseksi. Osakeyhtiöt eivät ole mitään pikkuliikkeitä keskustoissa ja niiden omistajilla ei tarvitse olla ilmaista tuloa. Yhtiön verotus ei ole sama kuin yksilön verotus. Se verottomuushan koskee niitä omistajia, ei sitä yhtiötä.
3184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Onhan naisten kengät olleet joskus kalliimmin verotetut, kun ne on luokiteltu ylellisyystuotteiksi.

Kuka aitten määrittelisi, mikä on ylellisyyttä ja mikä ei ja millä peruteella ??

Miesten kengät pikemminkin voisivat maksaa enemmän, koska heillä on suuremmat tulotkuin naisilla. Yleensäkin miesten tavarat pitäisi olla verotettu raskaammin, koska monet panevat sen ylimääräisen alkoholiin ja aiheuttavat näin monenlaisia ongelmia yhteiskunnalle.

Äänestä
  • SIlleenhän työnarvonlisäverotuksessakin on erotuksia tehty. Ei se mikään mahdottomuus ole. Joku työryhmä miettimään sitä, että mikä on ylellisyyttä ja Suomalaista työtä suosiva tuote ja mikä sitten ei. Uusi auto on mielestäni ylellisyyttä ja päästöillä ei voi valmistussaasteitakaan perustella, vaan ne otettaisiin huomioon ajoneuvoveroissa. Elektroniikka on kaikki jossain määrin ylellisyystuotteita. Kodinelektroniikka voisi olla taas jokapäiväisen tarpeen takia hiukan pienemmällä verokannalla. Kengät saisi olla vaikka kaikki samalla verokannalla, mutta sitten jos kenkä olisi vaikka suutarin tekemä verotettaisiinkin työstä, ei tuotteesta. Ja siis eri verokanta.

    Samoin myös alkoholiin tuo ero alkoholiverotukseen, että palveleeko se työtä vai ei. Ravintoloissa oluet ja viinit voisivat olla vaikka puolet pienemmällä alkoholiverolla kuin kaupassa vastaavat. Samalla kaupan oluen ja viinin alkoholiveroa voisi korottaa. Nykyään kun porukka menee ravintolaan aivan illan päätteeksi ja ostaa oluensa kaupasta. Ruoka... Einekset... Reilu vuosi sitten Atrian pinaattiletut maksoi aika tasan euron. Nyt 1.66 tai sinne päin. Kun eines on kuitenkin Suomalaisen työn tuote, niin pitääkö sitä rokottaa? Jonkin verran joo, mutta ei liikoja. Joo-o... Pitäisi oikein tahot saada miettimään esimerkiksi ravintoloiden asemaa ylellisyystuotteiden tarjoajana. Vaikka olisikin, niin silti en näe tarpeellisena sellaisena laskea. Kaikki palvelu ei ole suoraan työtä suosivaa, kuten vaikkapa elektroniikan lisäpalvelut. Plus-teeveet ja muut.

    En ole oikea henkilö kaikkia erikseen lajittelemaan, mutta että suuntaus olisi työtä suosiva ja myös voisi olla terveyttä suosiva, eli kylmästi läskivero. Sokeri ja rasva verolle. Nehän yhteiskunnalle maksaakin sairaalakuluina.

    Äänestä

  • old_profile_38348 kirjoitti:

    SIlleenhän työnarvonlisäverotuksessakin on erotuksia tehty. Ei se mikään mahdottomuus ole. Joku työryhmä miettimään sitä, että mikä on ylellisyyttä ja Suomalaista työtä suosiva tuote ja mikä sitten ei. Uusi auto on mielestäni ylellisyyttä ja päästöillä ei voi valmistussaasteitakaan perustella, vaan ne otettaisiin huomioon ajoneuvoveroissa. Elektroniikka on kaikki jossain määrin ylellisyystuotteita. Kodinelektroniikka voisi olla taas jokapäiväisen tarpeen takia hiukan pienemmällä verokannalla. Kengät saisi olla vaikka kaikki samalla verokannalla, mutta sitten jos kenkä olisi vaikka suutarin tekemä verotettaisiinkin työstä, ei tuotteesta. Ja siis eri verokanta.

    Samoin myös alkoholiin tuo ero alkoholiverotukseen, että palveleeko se työtä vai ei. Ravintoloissa oluet ja viinit voisivat olla vaikka puolet pienemmällä alkoholiverolla kuin kaupassa vastaavat. Samalla kaupan oluen ja viinin alkoholiveroa voisi korottaa. Nykyään kun porukka menee ravintolaan aivan illan päätteeksi ja ostaa oluensa kaupasta. Ruoka... Einekset... Reilu vuosi sitten Atrian pinaattiletut maksoi aika tasan euron. Nyt 1.66 tai sinne päin. Kun eines on kuitenkin Suomalaisen työn tuote, niin pitääkö sitä rokottaa? Jonkin verran joo, mutta ei liikoja. Joo-o... Pitäisi oikein tahot saada miettimään esimerkiksi ravintoloiden asemaa ylellisyystuotteiden tarjoajana. Vaikka olisikin, niin silti en näe tarpeellisena sellaisena laskea. Kaikki palvelu ei ole suoraan työtä suosivaa, kuten vaikkapa elektroniikan lisäpalvelut. Plus-teeveet ja muut.

    En ole oikea henkilö kaikkia erikseen lajittelemaan, mutta että suuntaus olisi työtä suosiva ja myös voisi olla terveyttä suosiva, eli kylmästi läskivero. Sokeri ja rasva verolle. Nehän yhteiskunnalle maksaakin sairaalakuluina.

    ALV mielletään yleensä veroksi, joka ei estäisi työllistymistä. Jos kuitenkin kysytään pienyrittäjiltä ja vähittäis myyjiltä, että mitä ALV tekee myynnille, niin saattaapi olla eriäviäkin mielipiteitä. Palkkauksen verotuksen alentaminen tulee itseasiassa suoraan palkansaajalle helpotuksena. Mitä enemmän tienaat, sen enemmän euroina jää käteen. ALV taas nostaa kaikilta verotusta. Suhteessa jos köyhä ostaa paketin nakkeja niin luultavasti rikaskin ostaa sen paketin nakkeja, rikas on vaan saanut verohyötyä aiemmin ja köyhä ei. Silti ALV puraisee kummaltakin saman osuuden. Joku tässä välissä muistaa ALV-kevennyksen juuri ruuan osalta. Joo... Mitäs luulette miten energiapolitiikan ansiosta ruuanhinnalle jatkossa käy? Ja vaikka ALVia rukattiinkin, silti ne Atrian pinaattiletut maksavat 1.60 kun vuosi kaksi sitten sen paketin sai eurolla. Jos kokonaisuutena ruoka olisikin halventunut, niin tietyt tuotteet eivät niin ole tehneet. Banaanit kyllä maksavat vähemmän kuin ennen, mikä on hyvä.

    Energiaverotus nostaa kaikkien tuotteiden hintoja, paitsi vientiteollisuuden, joka muutenkin on hiipumaan päin. Kiinassa on kasvavat markkinat ja luultavasti Kiina tukee ennemmin Kiinassa tuotettuja tuotteita, kuin täällä perähikiällä tuotettuja. Silti täällä panistetaan vientiin, vaikka pitäisi uudistua valmistaja-maasta palvelujen tarjoaja maaksi. Teollisuutta tulee silloinkin olemaan ja niin on aina, mutta suhde tulojen rakenteessa muuttuu kaiken aikaa. Kela maksut pois ja helpotuksia Vanhaselle että Matti pärjää... Montahan työntekijää Matti nyt sitten palkkaa lisää, kun se tienaa tonnin kuussa enemmän? Jos ei tarvetta ole, niin yhtään työntekijää ei siksi palkata lisää, että sen saa halvemmalla. Jos tilauksia ei tule, niin ei yksikään tehdas jää pystyyn, vaikka ei olisi yhtään euroakaan mitään maksuja yhdestäkään työntekijästä.

    ALV:n korotus vähentää sen sijaan turistien shoppailureissuja, vähentää kulutusta Suomalaisten keskuudessa, vähentää yrittäjien määrää, koska se ALV-korotus on poissa heikompi tuloisten ostosten lukumääristä, joka yleensä kohdistuu erikoisliikkeiden myyntiin. Heille yhden KELA-maksun poisto on aivan se ja sama. Heillä on se yksi myyjä siinä. Sen sijaan suurille firmoille etuus oli miljoonia, joka maksatetaan kaikilla, ja siis lopulta yrittäjillä sekä palkansaajilla. Jokainen pienyrittäjä toivoo ostovoiman olevan tasaisemmin kaikille jakautuneena. ALV pureutuu nimen omaan ostovoiman kaventamiseen pienemmälle osalle kansalaisista. Osakeyhtiöiden osakkaiden nuoleskelu ei auta ketään. Toiminimien ja komandiittiyhtiöiden omistajat maksavat kiltisti progressiivista veroa, mutta osakkeiden osinkojen saajat ovat nollaveroilla 90 000 euroon saakka. Miksi?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jaripilli kirjoitti:

Jännä yhtälö kyllä tämä, että säästöjä tulee, kun väestö muuttaa kaikki mahdollisimman samalle alueelle. On monia kyliä, joissa liikehuoneistot pääkadun varrella on olleet tyhjenemässä jo jonkin aikaa. Ne pysyvät pystyssä siksi, että etäisyys seuraavaan liikkeeseen on liian pitkä. Lähipalvelua. Kaupungeissa on jo tarpeelliset liikkeet ja uusia tiloja ei ole saatavilla näillä ahdetuilla kaupunkialueilla. Missä siis säästetään? Yritysten määrässä ja työpaikoissa ainakin. Samaan aikaan suuri joukko koettaa tulla toimeen vajaalla 600 eurolla (asumistuki työmarkkinatuki) kuukaudessa, josta sitten maksetaan vuokraa 250 euroa ja kasvavaa sähkölaskua ja mitä kuluja onkaan. Paljonko näillä on varaa tukea kylissä yrittääviä yrittäjiä.

Kelamaksun poisto... Paljonko pienyrittäjä siinä säästi? Entä kuinka monta työmiestä sen tähden palkattiin seisomaan paperikoneen viereen, vain siis siksi, että ei tarvitse maksaa Kelamaksua? Sen sijaan se revitään energia- ja arvonlisäverolla, joka takaa että yhä harvemmalla on varaa ostaa kallistuvia tuotteita. Energiavero nostaa heti ensimmäiseksi melkeen ruuan hintoja. Verohelpotukset rikkaimmille, ei helpota pienyrittäjää lainkaan. Ei se lisää yhtään ostosta erikoisliikkeissä syrjemmässä. Samaan aikaan poistetaan palveluita, siis työpaikkoja valtion toimipisteissä. Pidemmät matkat asioimaan. Taas revitään siitä 600 eurosta, joka koostuu siis asumistuesta ja työmarkkinatuesta.

Suomen toimeentulotuki perustuu hyvin pitkälti lapsinlisiin. Jollei ole mukuloita, niin olet todella köyhä. Kuinka moni uskoo, että lapsinlisät käytetään niihin lapsiin? Saahan sitä luulla niin, mutta kun perusansiot on surkealla tasolla, niin ei se ole mahdollista. Jos rikas saa tonnin enemmän kuussa, niin se käyttää sen pankkitilin täyttämiseen. Köyhällä kaikki menee suoraan kiertoon. Mikä mahdollistaa yrittäjien toimimisen ja toisaaltaan kysyntä lisää aina tarvetta lisätyövoimaan. Kukaan ei palkkaa ketään siksi, että sillä menee tonni enemmän säästötilille.

Teollisuus on tiensä päässä näissä mittakaavoissa Suomessa. Keskittyisivät Venäjän matkailun edistämiseen. Pari kylpylää ja palveluita Venäjäksi lähelle ostoskeskuksia. Edellyttäen, että junat joskus toimisivat. Esimerkiksi Kouvolan seutu on hienoa aluetta. Huvipuistokin ja yhteydet hyvät. Miksi ei? Kiina on teollisuuden tulevaisuus, vaikka Vanhaset ja Kataiset kuinka nuoleskelisivat suurten yritysten suuntaan. Samoin Etelä-Amerikan maat.

Itse ehdottaisin arvolisäveron seuraavaksi suuntaukseksi porrastamisen ylellisyystuotteita vastaan, kuten esimerkiksi tietokoneita ja ökyautoja vastaan ja toisaaltaan lähiruoka ja kasvikset pienemmälle verokannalle. Porrastus eri tuoteryhmiin. Samoin rahalaitoksille verokanta. Osingot kaikilta osin veronalaiseksi. Osakeyhtiöt eivät ole mitään pikkuliikkeitä keskustoissa ja niiden omistajilla ei tarvitse olla ilmaista tuloa. Yhtiön verotus ei ole sama kuin yksilön verotus. Se verottomuushan koskee niitä omistajia, ei sitä yhtiötä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu