Katainen hymyili Aamu-tv:ssa Isänmaan Toivona selittäen, miten rikkaiden rahat eivät riitä joten
- rikkaita verottamalla ei kestävyysvajetta paranneta
- verotetaan siis köyhiä ja annetaan teollisuudelle uusi verohelpotus
Valtion talouden kuntoon saattaminen edellyttää Kataisen mukaan verojen miettimistä kokonaisuutena.
Tämä työ on nyt Martti Hetemäen työryhmän harteilla.
Ei siis Kataisen tai hallituksen tai hallituspuolueiden harteilla, ei siis Isänmaan Toivon, jota ei tietenkään voi syyttää rikkaiden verohelpotuksista ja pieni- ja keskituloisten kasvavasta verotaakasta.
Yksi uusi verohelpotus teollisuudelle ei ole "uusi tilkku" tilkkutäkkiin, vaan pala kokonaisuutta, jolla rikkaat vapautetaan veroista köyhien maksaessa.
Verotusta on tähän asti uusittu pala palalta ja se on ministerin mielestä kuin tilkkutäkki.
Kataisen mukaan veronkorotuksia tarvitaan, mutta hän ei halua tarkemmin määritellä, mitä veroja nostetaan ja kuinka paljon. Rikkaiden veroja lisäämällä ei kestävyysvajetta saataisi Kataisen mukaan kuntoon.
Katainen pitää pääomatulojen veronkorotusta tärkeämpänä
oikeudenmukaisuuden kuin rahankeruun näkökulmasta. Siispä köyhiltä kerätään verot, rikkailta suoritetaan "tarpeetonta rahankeruuta" Kataisen mukaan.
Katainen ynnää, että pääomatuloveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä tuo valtion kassaan 50 miljoonaa euroa ja vaikka pääomatulojen vero nostettaisiin sataan prosenttiin, se ei riittäisi, koska valtion talouden tasapainotustarve on 12 miljardia. Kuka muu kuin Isänmaan Toivo vetäisee 100 %:n rahan keruun - miksi?
Katainen myös muistuttaa, että jos veroja kerätään yrityksiltä enemmän, niille jää vähemmän rahaa palkkoihin. Joten Katainen haluaakin teollisuudelle uuden verohuojennuksen.
Jos yrityksiltä kerättäisiin enemmän veroja, jäisikö niille vähemmän rahaa
- matalasti verotettuihin osinkoihin (osinkoruhtinaat ottivat jälleen miljoonien eurojen osingot)
- yritysjohtajien miljoonapalkkoihin ja -optioihin, joista maksavat 28 %:n tasaveron
- miljoonien eurojen kultaisiin kädenpuristuksiin
- ylisuurten eläkkeiden rahoittamiseen
Kun osinkoverotusta ennen lamaa alennettiin, yritykset jakoivat ennätyssuuret osingot ja näin yritysten kassat olivat tyhjinä laman tullessa ja tilauskantojen pienentyessä. Yritykset alkoivat kinuta hallitukselta verorahaa investointeihin... Työ- ja elinkeinoministeriö kasvattaakin budjettiaan tänä vuonna 57,5 % eli 4,22 miljardiin euroon (viime vuonna 2,68 mrd. €). Siinä on Pekkarisella jakamista yritystukiaisina verorahoista, kun esim. innovaatio ja yritysten kansainvälistymiseen on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Siinä saa Suomi-soffat ym. satojen tuhansien eurojen avustukset ilman että ministeri muistaakaan kenelle vaalirahoittajalle on tullut tukiaisia verorahoista tehtyä.
Paranisiko kestävyysvaje, jos rikkaita verotettaisiin oikeudenmukaisesti, veronmaksukyvyn mukaan:
- varallisuusvero ja muut 0-verot palautetaan
- pääomatulojen progressiivinen verotus palautetaan
- työnantajien kela-maksut palautetaan (1 miljardi per vuosi)
- osinkotuloja verotusta korotetaan
Toinen vaihtoehto on epäoikeudenmukaisempaa "rahan keruuta" pieni- ja keskituloisilta:
- kuluttajien energiaveroja korotetaan
- eläkeläisten veroja korotetaan (progressiivinen verotus)
- sosiaaliturvaa leikataan
- opettajia lomautetaan
- terveydenhuollosta tingitään, vaikka piispa Mikko Heikan mukaan vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa kirkon diakoniatilastojen mukaan, kun nämä 146.000 ovat jääneet yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Pääomatulot ja ansiotulot eriytettiin Esko Ahon lamahallituksen aikana siten, että pääomatuloista alettiin periä 28 %:n tasavero ja palkkatulosta vero on progressiinen. Pitäisikö pääomatulojen progressiivinen verotus palauttaa?
Olisiko oikeudenmukaista, jos veroja peritään veronmaksukyvyn mukaisesti?
Kestävyysvajetta kasvatettu hallituksen toimesta:
- Kokoomuksen vaatimuksesta poistettiin rikkaiden varallisuusvero kokonaan.
- Kokoomuksen ja kepun intressiryhmien perintöverot yritettiin poistaa (ei onnsitunut perustuslain vastaisena)
- Kokoomuksen tavoitteita viime vaaleissa oli, että energiavero ei saa rasittaa teollisuutta.
Vaikka teollisuuden energiaverot on jo puolitettu, siirrettiin maatalouden sähkönkulutus teollisuuden kanssa halvempaan veroluokkaan. Maatilat saavat myös kevyen polttoöljyn muita halvemmalla.
- Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin miljardin euron lovi verokertymään.
- Maatalousyrittäjiltä on poistettu peltojen myyntivoittojen verot. Myös metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista, joten Metsäliiton, Valion ja osuuskunnallisten lihanjalostuslaitosten pääomien tuotot otettiin nollaveron piiriin.
- rikkaita verottamalla ei kestävyysvajetta paranneta
- verotetaan siis köyhiä ja annetaan teollisuudelle uusi verohelpotus
Valtion talouden kuntoon saattaminen edellyttää Kataisen mukaan verojen miettimistä kokonaisuutena.
Tämä työ on nyt Martti Hetemäen työryhmän harteilla.
Ei siis Kataisen tai hallituksen tai hallituspuolueiden harteilla, ei siis Isänmaan Toivon, jota ei tietenkään voi syyttää rikkaiden verohelpotuksista ja pieni- ja keskituloisten kasvavasta verotaakasta.
Yksi uusi verohelpotus teollisuudelle ei ole "uusi tilkku" tilkkutäkkiin, vaan pala kokonaisuutta, jolla rikkaat vapautetaan veroista köyhien maksaessa.
Verotusta on tähän asti uusittu pala palalta ja se on ministerin mielestä kuin tilkkutäkki.
Kataisen mukaan veronkorotuksia tarvitaan, mutta hän ei halua tarkemmin määritellä, mitä veroja nostetaan ja kuinka paljon. Rikkaiden veroja lisäämällä ei kestävyysvajetta saataisi Kataisen mukaan kuntoon.
Katainen pitää pääomatulojen veronkorotusta tärkeämpänä
oikeudenmukaisuuden kuin rahankeruun näkökulmasta. Siispä köyhiltä kerätään verot, rikkailta suoritetaan "tarpeetonta rahankeruuta" Kataisen mukaan.
Katainen ynnää, että pääomatuloveron nosto yhdellä prosenttiyksiköllä tuo valtion kassaan 50 miljoonaa euroa ja vaikka pääomatulojen vero nostettaisiin sataan prosenttiin, se ei riittäisi, koska valtion talouden tasapainotustarve on 12 miljardia. Kuka muu kuin Isänmaan Toivo vetäisee 100 %:n rahan keruun - miksi?
Katainen myös muistuttaa, että jos veroja kerätään yrityksiltä enemmän, niille jää vähemmän rahaa palkkoihin. Joten Katainen haluaakin teollisuudelle uuden verohuojennuksen.
Jos yrityksiltä kerättäisiin enemmän veroja, jäisikö niille vähemmän rahaa
- matalasti verotettuihin osinkoihin (osinkoruhtinaat ottivat jälleen miljoonien eurojen osingot)
- yritysjohtajien miljoonapalkkoihin ja -optioihin, joista maksavat 28 %:n tasaveron
- miljoonien eurojen kultaisiin kädenpuristuksiin
- ylisuurten eläkkeiden rahoittamiseen
Kun osinkoverotusta ennen lamaa alennettiin, yritykset jakoivat ennätyssuuret osingot ja näin yritysten kassat olivat tyhjinä laman tullessa ja tilauskantojen pienentyessä. Yritykset alkoivat kinuta hallitukselta verorahaa investointeihin... Työ- ja elinkeinoministeriö kasvattaakin budjettiaan tänä vuonna 57,5 % eli 4,22 miljardiin euroon (viime vuonna 2,68 mrd. €). Siinä on Pekkarisella jakamista yritystukiaisina verorahoista, kun esim. innovaatio ja yritysten kansainvälistymiseen on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Siinä saa Suomi-soffat ym. satojen tuhansien eurojen avustukset ilman että ministeri muistaakaan kenelle vaalirahoittajalle on tullut tukiaisia verorahoista tehtyä.
Paranisiko kestävyysvaje, jos rikkaita verotettaisiin oikeudenmukaisesti, veronmaksukyvyn mukaan:
- varallisuusvero ja muut 0-verot palautetaan
- pääomatulojen progressiivinen verotus palautetaan
- työnantajien kela-maksut palautetaan (1 miljardi per vuosi)
- osinkotuloja verotusta korotetaan
Toinen vaihtoehto on epäoikeudenmukaisempaa "rahan keruuta" pieni- ja keskituloisilta:
- kuluttajien energiaveroja korotetaan
- eläkeläisten veroja korotetaan (progressiivinen verotus)
- sosiaaliturvaa leikataan
- opettajia lomautetaan
- terveydenhuollosta tingitään, vaikka piispa Mikko Heikan mukaan vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa kirkon diakoniatilastojen mukaan, kun nämä 146.000 ovat jääneet yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Pääomatulot ja ansiotulot eriytettiin Esko Ahon lamahallituksen aikana siten, että pääomatuloista alettiin periä 28 %:n tasavero ja palkkatulosta vero on progressiinen. Pitäisikö pääomatulojen progressiivinen verotus palauttaa?
Olisiko oikeudenmukaista, jos veroja peritään veronmaksukyvyn mukaisesti?
Kestävyysvajetta kasvatettu hallituksen toimesta:
- Kokoomuksen vaatimuksesta poistettiin rikkaiden varallisuusvero kokonaan.
- Kokoomuksen ja kepun intressiryhmien perintöverot yritettiin poistaa (ei onnsitunut perustuslain vastaisena)
- Kokoomuksen tavoitteita viime vaaleissa oli, että energiavero ei saa rasittaa teollisuutta.
Vaikka teollisuuden energiaverot on jo puolitettu, siirrettiin maatalouden sähkönkulutus teollisuuden kanssa halvempaan veroluokkaan. Maatilat saavat myös kevyen polttoöljyn muita halvemmalla.
- Työnantajien kela-maksut poistettiin kokonaan ja näin saatiin miljardin euron lovi verokertymään.
- Maatalousyrittäjiltä on poistettu peltojen myyntivoittojen verot. Myös metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista, joten Metsäliiton, Valion ja osuuskunnallisten lihanjalostuslaitosten pääomien tuotot otettiin nollaveron piiriin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun rikkailta saatavat miljoonat eivät kelpaa "perusteella, niitä on niin vähän" olis se vaan rikka rokassa, mutta kyllä kokoomuksen linja on jo nähny, sikajengiä!
kannata paljon oikeudenmukaisuudesta huudella!
Kaunopuheita kyllä piisaa!
joo pannaan hattu kiertämään politiikoille.saavat pienen eläkkeen kun ovat istuneet "TATTINA"penkissä neljä vuotta ja avustajat poikineen ovat tehneet työtä ,yötä päivää,eikö löydy kunnon lakia ,että neljän vuoden jälkeen eläkkeelle ja uudet miehet remmiin. ON SE NIIN VÄÄRIN