Talouspolitiikkaa

Missä ihmeessä se pidempi työura tehdään; harjoittelupaikassa, työvoimakoulutuksessa vai työllistämistuella ?.

Nuorilla ei ole töitä ja yli 50-kymppisiä potkitaan pois... mikä ihmeen pidempi työura ?.

Kyllä luulisi sinunkin tietävän, että kun yhteen työpaikkaan on satoja hakijoita niin se onnellinen, joka paikan saa, ei voi hirmupalkkoja pyydellä. Toisaalta, joillain aloilla ei hakijoita juuri ole ja tarvetta porukalle on paljon (ei välttämättä ja useinkaan Suomessa), joten hakijat voivat rohkeasti pyytää parempaa palkkaa. Väitätkö ettei näin ole ?.

Hiukan ajatusta nyt peliin; työllistetään nyt nämä olemassa olevatkin työttömät ja mietitään sitten sitä eläkeikää.

kilpailu paha asia kirjoitti:

Missä ihmeessä se pidempi työura tehdään; harjoittelupaikassa, työvoimakoulutuksessa vai työllistämistuella ?.

Nuorilla ei ole töitä ja yli 50-kymppisiä potkitaan pois... mikä ihmeen pidempi työura ?.

Kyllä luulisi sinunkin tietävän, että kun yhteen työpaikkaan on satoja hakijoita niin se onnellinen, joka paikan saa, ei voi hirmupalkkoja pyydellä. Toisaalta, joillain aloilla ei hakijoita juuri ole ja tarvetta porukalle on paljon (ei välttämättä ja useinkaan Suomessa), joten hakijat voivat rohkeasti pyytää parempaa palkkaa. Väitätkö ettei näin ole ?.

Hiukan ajatusta nyt peliin; työllistetään nyt nämä olemassa olevatkin työttömät ja mietitään sitten sitä eläkeikää.

Lue lisää

Ei nyt puhuta tästä päivästä, vaan ajasta 20-25 vuoden kuluttua.

Kyllä sinä sen tiedät.

kilpailu paha asia kirjoitti:

Missä ihmeessä se pidempi työura tehdään; harjoittelupaikassa, työvoimakoulutuksessa vai työllistämistuella ?.

Nuorilla ei ole töitä ja yli 50-kymppisiä potkitaan pois... mikä ihmeen pidempi työura ?.

Kyllä luulisi sinunkin tietävän, että kun yhteen työpaikkaan on satoja hakijoita niin se onnellinen, joka paikan saa, ei voi hirmupalkkoja pyydellä. Toisaalta, joillain aloilla ei hakijoita juuri ole ja tarvetta porukalle on paljon (ei välttämättä ja useinkaan Suomessa), joten hakijat voivat rohkeasti pyytää parempaa palkkaa. Väitätkö ettei näin ole ?.

Hiukan ajatusta nyt peliin; työllistetään nyt nämä olemassa olevatkin työttömät ja mietitään sitten sitä eläkeikää.

Lue lisää

Jo tänä vuonna poistuu eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin mitä työikäisiksi kasvaa. Jokaiselle riittää töitä jo muutaman vuoden kuluttua ja silloin on palvelujen kannalta huono, jos palkansaajat poistuvat eläkkeelle, eli siirtyvät verotuloja tuottamasta verotuloja kuluttamaan.

-Jäbä kirjoitti:

Ei nyt puhuta tästä päivästä, vaan ajasta 20-25 vuoden kuluttua.

Kyllä sinä sen tiedät.

Eli nyt pitääkin tähdätä ensin niiden työurien pidentämiseen ja kun se toteutuu niin nostetaan eläkeikää kaikilta tasapuolisesti. Kyllä se käy.

Ei työura pitene mitenkään eläikää nostamalla vaan siten, että niitä töitä on ja irtisanomisia pyritään järkeistämään. Toimii monessa maassa.

kilpailu paha asia kirjoitti:

Eli nyt pitääkin tähdätä ensin niiden työurien pidentämiseen ja kun se toteutuu niin nostetaan eläkeikää kaikilta tasapuolisesti. Kyllä se käy.

Ei työura pitene mitenkään eläikää nostamalla vaan siten, että niitä töitä on ja irtisanomisia pyritään järkeistämään. Toimii monessa maassa.

Lue lisää

Kyse on tuloveron tuotosta ja sn turvaamisesta ennen muuta. Tuloveron tuotto edellyttää, että työssä käy tarpeeksi ihmisiä, jotka ansaitsevat tarpeeksi paljon verotettavia tuloja.

Nyt tämä ihmisten lukumäärä vähenee jo joka vuosi tästä vuodesta alkaen, eli eläkkeelle poistuu enemmän väkeä, mitä työelämään nuoresta päästä kasvaa tilalle.

Se, että työtä riittää kaikille on toki olennaista eikä tapahdu itsestään. Valtion apua tarvitaan siinä, ettei rahapulassa veroteta palkan ostovoimaa pois tai yrityksen palkanmaksukykyä olemattomiin. Kansantalouden täytyy toimia ja vientikin pitäisi saada kuntoon. Ennen muuta palvelualojen vienti on avainasemassa. Jos joku McDonalds pystyy viemään pikaravintolakonseptin kaikkiin maailman maihin, niin miksei Suomi vie esim. peruskoulujärjstelmää tai julkista terveydenhuoltoa, joita demarit aina kehuvat?

Ei työ lisäänny eikä hyvinvointi parane sillä, että ollaan tekemättä työtä, kun halutaan eläkkeelle mieluummin. Sailas on demareille jo sanonut, ettei kolmen vuoden ikärajan nosto riitä, tarvitaan viisi vuotta.

Revi siitä.

-Jäbä kirjoitti:

Kyse on tuloveron tuotosta ja sn turvaamisesta ennen muuta. Tuloveron tuotto edellyttää, että työssä käy tarpeeksi ihmisiä, jotka ansaitsevat tarpeeksi paljon verotettavia tuloja.

Nyt tämä ihmisten lukumäärä vähenee jo joka vuosi tästä vuodesta alkaen, eli eläkkeelle poistuu enemmän väkeä, mitä työelämään nuoresta päästä kasvaa tilalle.

Se, että työtä riittää kaikille on toki olennaista eikä tapahdu itsestään. Valtion apua tarvitaan siinä, ettei rahapulassa veroteta palkan ostovoimaa pois tai yrityksen palkanmaksukykyä olemattomiin. Kansantalouden täytyy toimia ja vientikin pitäisi saada kuntoon. Ennen muuta palvelualojen vienti on avainasemassa. Jos joku McDonalds pystyy viemään pikaravintolakonseptin kaikkiin maailman maihin, niin miksei Suomi vie esim. peruskoulujärjstelmää tai julkista terveydenhuoltoa, joita demarit aina kehuvat?

Ei työ lisäänny eikä hyvinvointi parane sillä, että ollaan tekemättä työtä, kun halutaan eläkkeelle mieluummin. Sailas on demareille jo sanonut, ettei kolmen vuoden ikärajan nosto riitä, tarvitaan viisi vuotta.

Revi siitä.

Lue lisää

Kyllä Suomessa työhaluisia riittää, kun vaan on työpaikkoja. Palkanmaksajista on puutetta.

asdfas kirjoitti:

Kyllä Suomessa työhaluisia riittää, kun vaan on työpaikkoja. Palkanmaksajista on puutetta.

Työhaluiset revitään töihin jo muutaman vuoden kuluttua. Kymmenen vuoden kuluttua on hyvin todennäköistä, että talouskasvu hidastuu siksi, ettei kasvualoille ole saatavissa väkeä.

Ei ole olemassa mitään minimiväkilukua joka itsenäisellä valtiolla tulisi olla, jotta se pystyisi toimimaan. Työnantaapiirin puheet uhkaavavsta työvoimapulasta perustuvat ajatukseen jatkuvan kasvun välttämättömyydestä. Jatkuva kasvu rajallisella alueella on mahdoton ajatus.

ylihiihtäjä kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään minimiväkilukua joka itsenäisellä valtiolla tulisi olla, jotta se pystyisi toimimaan. Työnantaapiirin puheet uhkaavavsta työvoimapulasta perustuvat ajatukseen jatkuvan kasvun välttämättömyydestä. Jatkuva kasvu rajallisella alueella on mahdoton ajatus.

Lue lisää

Kyse on siitä, että tulevaisuudessa olisi saatava valtiolle ja kunnille ne verotulot, joita tarvitaan siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan.

Ei tässä ole kyse mistään työnantajapiireistä. Kye on sinusta, minusta ja meidän jälkeemme eläkkeelle siirtyvistä, lapsista, koululaisista opiskelijoista, sairaista, terveistä, työkykyisistä ja työkyvyttömistä, jokaisesta, joka nyt käyttää ja tarvitsee julkisia palveluja, jotka kustannetaan verovaroista.

Jo tulevaisuudessa meitä on työssä puoli miljoonaa vähemmän kuin nyt ja vastaavasti saman verran enemmän eläkkeellä, niin mistä rahat palveluihin otetaan.

Vain tästä on kysymys, kun puhutaan työurien pidentämisestä ja eläkeiän alarajan nostamisesta. Raimo Sailas (sd) sanoi taannoin tv:ssä, ettei kolme vuotta riitä. Eläkeikää on saatava nousemaan viisi vuotta.

Ellei tässä onnistuta, edessä on roima verojen korotus ja palvelujen leikkaus, mistä on eina ennen seurannut ankara työttömyys ja valtion sosiaalimenojen kasvu.

Tätäkö sosialidemokraatit nyt ajavat takaa, kun he ovat nousseet barrikaadille inttämään, että työurien pidentäminen on joku "työnantajan juoni palkansaajan etujen heikentämiseksi", niin kuin Mielipidepankki vihjailee.

Nyt olisi otettava järki käteen! Onko sinusta siihen?

Kuten avauksessani kirjoitin huoltosuhteen huononeminen on tosiasia. Sitä en siis ole kiistänyt. Työurien pidentäminen auttaa tähän vaivaan vain, jos taloudellinen kasvu on riittävän ripeää ja jos se luo uusia työtilaisuuksia. Molempien ehtojen pitää täyttyä.

Jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule. Huoltosuhde toki tässä heikkenee, mutta minkäs teet, jos talous ei kasva. Sen minkä tässä hukkaat, on oivallus, jonka mukaan työurien pidentäminen ei itsessään luo uusia työpaikkoja.

Vastaus kysymykseesi on siis tässä. Jos talous ei kasva, työpaikkoja ei silloin synny. Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla. Työttömyys varmasti vähenee, ellei talouden kasvu jää aivan vaatimattomaksi tai peräti vähene.

-Jäbä kirjoitti:

Kyse on siitä, että tulevaisuudessa olisi saatava valtiolle ja kunnille ne verotulot, joita tarvitaan siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan.

Ei tässä ole kyse mistään työnantajapiireistä. Kye on sinusta, minusta ja meidän jälkeemme eläkkeelle siirtyvistä, lapsista, koululaisista opiskelijoista, sairaista, terveistä, työkykyisistä ja työkyvyttömistä, jokaisesta, joka nyt käyttää ja tarvitsee julkisia palveluja, jotka kustannetaan verovaroista.

Jo tulevaisuudessa meitä on työssä puoli miljoonaa vähemmän kuin nyt ja vastaavasti saman verran enemmän eläkkeellä, niin mistä rahat palveluihin otetaan.

Vain tästä on kysymys, kun puhutaan työurien pidentämisestä ja eläkeiän alarajan nostamisesta. Raimo Sailas (sd) sanoi taannoin tv:ssä, ettei kolme vuotta riitä. Eläkeikää on saatava nousemaan viisi vuotta.

Ellei tässä onnistuta, edessä on roima verojen korotus ja palvelujen leikkaus, mistä on eina ennen seurannut ankara työttömyys ja valtion sosiaalimenojen kasvu.

Tätäkö sosialidemokraatit nyt ajavat takaa, kun he ovat nousseet barrikaadille inttämään, että työurien pidentäminen on joku "työnantajan juoni palkansaajan etujen heikentämiseksi", niin kuin Mielipidepankki vihjailee.

Nyt olisi otettava järki käteen! Onko sinusta siihen?

Lue lisää

Minä en kuulu, enkä ole koskaan kuulunut jäsenenä, mihinkään poliittiseen puolueeseen tai poliittiseen järjestöön, joten voin aivan vapaasti muodostaa oman käsitykseni asioiden tilasta ja maan tulevaisuudesta. Ymmärrän, vaikkakaan en hyväksy, puolueesi työvoimapoliittista kantaa, jota sinäkin nyt joudut henkeen ja vereen puolustamaan.

Aloittaessani kansakoulun oli oppikirjojen mukaan maan väkiluku suuruusluokkaa 3,5 miljoonaa ja maatalouselinkeinossa työskenteleviä yli 2 miljoonaa. Toimeen tultiin ja tuolla populaatiolla oli jopa käyty "ristiretkellä" itänaapurin puolella.

Kapitalismissa menestys mitataan rahalla, eikä teidän puolueohjelman mukaan rahan keräämiselle saa asettaa rajoitteita. Maan väkilukukaan ei saa muodostua esteeksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuten avauksessani kirjoitin huoltosuhteen huononeminen on tosiasia. Sitä en siis ole kiistänyt. Työurien pidentäminen auttaa tähän vaivaan vain, jos taloudellinen kasvu on riittävän ripeää ja jos se luo uusia työtilaisuuksia. Molempien ehtojen pitää täyttyä.

Jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule. Huoltosuhde toki tässä heikkenee, mutta minkäs teet, jos talous ei kasva. Sen minkä tässä hukkaat, on oivallus, jonka mukaan työurien pidentäminen ei itsessään luo uusia työpaikkoja.

Vastaus kysymykseesi on siis tässä. Jos talous ei kasva, työpaikkoja ei silloin synny. Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla. Työttömyys varmasti vähenee, ellei talouden kasvu jää aivan vaatimattomaksi tai peräti vähene.

Lue lisää

Kun työllisiä on yli 90% työvoimasta ja heidän työuria pitennetään viidellä vuodella, niin luulis tuon huoltosuhteeseen jo vaikuttavan ilman mitään ehtoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuten avauksessani kirjoitin huoltosuhteen huononeminen on tosiasia. Sitä en siis ole kiistänyt. Työurien pidentäminen auttaa tähän vaivaan vain, jos taloudellinen kasvu on riittävän ripeää ja jos se luo uusia työtilaisuuksia. Molempien ehtojen pitää täyttyä.

Jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule. Huoltosuhde toki tässä heikkenee, mutta minkäs teet, jos talous ei kasva. Sen minkä tässä hukkaat, on oivallus, jonka mukaan työurien pidentäminen ei itsessään luo uusia työpaikkoja.

Vastaus kysymykseesi on siis tässä. Jos talous ei kasva, työpaikkoja ei silloin synny. Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla. Työttömyys varmasti vähenee, ellei talouden kasvu jää aivan vaatimattomaksi tai peräti vähene.

Lue lisää

Yhtälösi ei toimi.

Jos ja kun huoltosuhde heikkenee joka tapauksessa, eläkeläisten määrä suhteessa työllisiin kasvaa ennätystahtia, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien rahoitustarve kasvaa. Työurien pidentäminen auttaa kun se tapahtuu yksityisellä sektorilla, mieluummin vielä vientiteollisuudessa.

Kansantalouden kannalta on jokseenkin yhdentekevää onko joku elättivirkamies töissä vai eläkkeellä, julkisista varoistahan ne palkatkin maksetaan, ja nämä virkamiesloiset tulevat jopa kalliimmiksi töissä ollessaan kuin eläkkeellä, ei yksin palkann vaan tunarointiensa vuoksi. Katsokaapa vaikka VR:n virkamiesmäisesti toimivaa organisaatiota. Paitsi, että heille maksetaan palkat, he aiheuttavat taitamattomuudellaan vielä miljoonavahingot yhtiölleen, vahingot jotka kuitataan verovaroista tai matkojen hintojen nostona, siis aina veronmaksajan pussista. Maailman yksinkertaisin asia olisi organisoida lumenpoisto Suomen kaltaisessa maassa jossa talvi on tullut joka vuosi niin kauan kun junaliikennettä on harjoitettu, mutta tämä demarimalliin johdettu laitos ei kykene kuin alkeelliseen toimintaan luudin ja lapioin.

Jos työuria ei pidennetä niin talouskasvulle muodostetaan rajoitin, sille ei anneta edes mahdollisuutta luoda uusia työpaikkoja. Kun tulevaisuudessa työllisiä on satoja tuhansia nykyistä vähemmän (eläköitymisen vuoksi) ja eläkkeelle pääsee luiskahtamaan helposti, työvoimasta kilpaillaan entistä rajummin, ja sitä kilpailua maamme vientiteollisuus ei kestä, sen työpaikat pakenee muualle, sinne missä työvoimaa saa helpommin.

Huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sitä, että jostain on tingittävä. Kerroppa mistä. Äläkä tee itseäsi enää naurunalaiseksi sanomalla että maataloustukiaisista, sillä niidenkin poisto toisi vain murto-osan tarvittavasta rahasta

-Jäbä kirjoitti:

Kyse on siitä, että tulevaisuudessa olisi saatava valtiolle ja kunnille ne verotulot, joita tarvitaan siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan.

Ei tässä ole kyse mistään työnantajapiireistä. Kye on sinusta, minusta ja meidän jälkeemme eläkkeelle siirtyvistä, lapsista, koululaisista opiskelijoista, sairaista, terveistä, työkykyisistä ja työkyvyttömistä, jokaisesta, joka nyt käyttää ja tarvitsee julkisia palveluja, jotka kustannetaan verovaroista.

Jo tulevaisuudessa meitä on työssä puoli miljoonaa vähemmän kuin nyt ja vastaavasti saman verran enemmän eläkkeellä, niin mistä rahat palveluihin otetaan.

Vain tästä on kysymys, kun puhutaan työurien pidentämisestä ja eläkeiän alarajan nostamisesta. Raimo Sailas (sd) sanoi taannoin tv:ssä, ettei kolme vuotta riitä. Eläkeikää on saatava nousemaan viisi vuotta.

Ellei tässä onnistuta, edessä on roima verojen korotus ja palvelujen leikkaus, mistä on eina ennen seurannut ankara työttömyys ja valtion sosiaalimenojen kasvu.

Tätäkö sosialidemokraatit nyt ajavat takaa, kun he ovat nousseet barrikaadille inttämään, että työurien pidentäminen on joku "työnantajan juoni palkansaajan etujen heikentämiseksi", niin kuin Mielipidepankki vihjailee.

Nyt olisi otettava järki käteen! Onko sinusta siihen?

Lue lisää

Työvoiman määrää koskevien ennusteiden mukaan työvoima vähenee noin 10 000 hengellä vuodesta 2010 eteenpäin. Vuonna 2020 Suomen työvoima on 100 000 henkeä pienempi kuin nyt. Työttömiä lienee noin 300 000. Tällä 10 000 hengen vuosittaisella vähennyksellä työttömien määrä tulee siis nollatuksi vuonna 2040. Tosin vauhti ei ole vuoden 2025 jälkeen enää näin suuri, koska ikäluokkien koot alkavat taas tasoittua eli silloin suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle.

Tarvitaan siis merkittävää talouskasvua, jotta työvoiman kysyntä nousisi nopeammin. Jos talouskasvua ei synny kuten esim. hallitus tuntuu ennustelevan, työvoiman kysyntä ei lisäänny. Jotta työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä, silloin pitäisi hallituksella olla myös jokin skenaario talouskasvun määrästä ja työvoiman kysynnän lisääntymisestä. Nyt skenaariona on ollut talouskasvun selvä hidastuminen ja politiikkana eläkeurien pidentäminen, mitkä ovat ristiriitaisia skenaarioita. Juuri tähän Kiander ja Taimio kiinnittivät huomiota, kun he miettivät sitä, ovatko VM:n talousennusteet liiankin synkkiä.

ETLAn erään selvityksen mukaan työvoiman kysyntä ja tarjonta joutuvat epätasapainoon lähinnä Itä-Suomessa, mikä taas johtuu maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Samalla tämä muuttoliike tuo vastavasti lisää työvoiman tarjontaa eteläisen Suomen kasvukeskuksiin.

Työvoima näyttäisi siis riittävän, jos talouskasvu on kehnoa. Mihin silloin tarvitaan työurien pidentämistä? Eikö ensin pitäisi miettiä sitä, miten talouskasvu saadaan ripeäksi ja sitten vasta alkaa varata työvoimaresursseja sitä varten? En usko siihen, että yritykset alkaisivat työllistää nykyistä enemmän ihmisiä, jos niiden liikevaihdot pysyvät entisellään. Päin vastoin ne ovat tähän asti tehostaneet toimintaansa lisäämällä työn tuottavuutta eli vähentämällä väkeä.

Toivon, ettet sotke tähän enää huoltosuhdetta, mikä sinällään on vakava ongelma, mutta hämärtää tätä pääkysymystä. Tämä johtuu siitä, että vain talouskasvulla huoltosuhde saadaan paremmaksi, työurien pidentäminen ei itsessään lisää talouskasvua.

Osmium 76 kirjoitti:

Kun työllisiä on yli 90% työvoimasta ja heidän työuria pitennetään viidellä vuodella, niin luulis tuon huoltosuhteeseen jo vaikuttavan ilman mitään ehtoja.

Huoltosuhde pysyy ihan samana, vaikka eläkeoikeus poistettaisiin kokonaan. Näin on niin kauan, kun työelämän ulkopuolella oleville suunnataan tulonsiirtoja. Tulonsiirtojen nimellä ei ole väliä. Se voi olla eläke, työttömyyskorvaus, toimeentulotuki tms.

Työuria ei voi pidentää lailla ja asetuksilla. Vain eläkeikään voidaan vaikuttaa laieilla. Työuran pituuteen vaikuttaa ensisijaisesti se, onko työtä tarjolla. Jos ei ole, työura väkisinkin lyhenee. Kun nyt on esim. koko lailla työttömyyttä, se lyhentää eikä pidennä työuria. Vaikka hallitus kuinka huutaisi, yritykset eivät taida ottaa väkeä töihin vain sillä tarkoituksella, että saataisiin pidempiä työuria.

Mielipidepankki kirjoitti:

Huoltosuhde pysyy ihan samana, vaikka eläkeoikeus poistettaisiin kokonaan. Näin on niin kauan, kun työelämän ulkopuolella oleville suunnataan tulonsiirtoja. Tulonsiirtojen nimellä ei ole väliä. Se voi olla eläke, työttömyyskorvaus, toimeentulotuki tms.

Työuria ei voi pidentää lailla ja asetuksilla. Vain eläkeikään voidaan vaikuttaa laieilla. Työuran pituuteen vaikuttaa ensisijaisesti se, onko työtä tarjolla. Jos ei ole, työura väkisinkin lyhenee. Kun nyt on esim. koko lailla työttömyyttä, se lyhentää eikä pidennä työuria. Vaikka hallitus kuinka huutaisi, yritykset eivät taida ottaa väkeä töihin vain sillä tarkoituksella, että saataisiin pidempiä työuria.

Lue lisää

Oletko sinä noin tollo???

Nyt on työttöyyttä. Mutta hallitus tahtää toimillaan 2020 luvulle, siis aikaan kun sadat tuhannet suurten ikäluokkien vielä töissä olevat ovat siirtyneet työelämästä eläkkeelle.

Sinä olet mennyt demareiden pölhöpopulistiseen opportunismiin, jossa tämän päivän tilannetta vasten höynäytetään yksinkertaisimpia ihmisiä luulemaan, että hallituksen esitylset eläiän muutoksista vaikuttaisi heidänkin asemaansa. Näin luodaan mielikuvia, harhoja ja vääristelyjä. Ei uskoisi sinun menevän tuollaiseen mukaan, vai oletko tosissaan noin umpityhmä ettet tajua tilanteen muuttumista seuraavan 15 vuoden aikana?????

MPP:n mukaan kirjoitti:

Yhtälösi ei toimi.

Jos ja kun huoltosuhde heikkenee joka tapauksessa, eläkeläisten määrä suhteessa työllisiin kasvaa ennätystahtia, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien rahoitustarve kasvaa. Työurien pidentäminen auttaa kun se tapahtuu yksityisellä sektorilla, mieluummin vielä vientiteollisuudessa.

Kansantalouden kannalta on jokseenkin yhdentekevää onko joku elättivirkamies töissä vai eläkkeellä, julkisista varoistahan ne palkatkin maksetaan, ja nämä virkamiesloiset tulevat jopa kalliimmiksi töissä ollessaan kuin eläkkeellä, ei yksin palkann vaan tunarointiensa vuoksi. Katsokaapa vaikka VR:n virkamiesmäisesti toimivaa organisaatiota. Paitsi, että heille maksetaan palkat, he aiheuttavat taitamattomuudellaan vielä miljoonavahingot yhtiölleen, vahingot jotka kuitataan verovaroista tai matkojen hintojen nostona, siis aina veronmaksajan pussista. Maailman yksinkertaisin asia olisi organisoida lumenpoisto Suomen kaltaisessa maassa jossa talvi on tullut joka vuosi niin kauan kun junaliikennettä on harjoitettu, mutta tämä demarimalliin johdettu laitos ei kykene kuin alkeelliseen toimintaan luudin ja lapioin.

Jos työuria ei pidennetä niin talouskasvulle muodostetaan rajoitin, sille ei anneta edes mahdollisuutta luoda uusia työpaikkoja. Kun tulevaisuudessa työllisiä on satoja tuhansia nykyistä vähemmän (eläköitymisen vuoksi) ja eläkkeelle pääsee luiskahtamaan helposti, työvoimasta kilpaillaan entistä rajummin, ja sitä kilpailua maamme vientiteollisuus ei kestä, sen työpaikat pakenee muualle, sinne missä työvoimaa saa helpommin.

Huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sitä, että jostain on tingittävä. Kerroppa mistä. Äläkä tee itseäsi enää naurunalaiseksi sanomalla että maataloustukiaisista, sillä niidenkin poisto toisi vain murto-osan tarvittavasta rahasta

Lue lisää

Kirjoituksessasi ei mitenkään perustella sitä, ettei yhtälöni toimisi, joten en voi kommentoida sitä puolta enempää.

Työurien pidentäminen ei auta yhtään, elleivät yritykset ota väkeä töihin. Nyt yritykset ovat voittopuolisesti vähentäneet työvoimaansa, vaikka sitä siis olisi yllin kyllin tarjolla. Siihen vaivaan ei työuria pidentämällä vaikuteta yhtään. Vain talouskasvu voi lisätä työvoiman kysyntää, mitä kautta sitten työurien pidentäminen voi tulla ajankohtaiseksi kunhan ensin on käytetty tämä nykyinen ja tulevien vuosien vapaana oleva työvoimareservi. Työvoiman tarjontaa vähenee noin 10 000 hengellä vuodessa, ei sen enempää. Työttömyys on sen verran suurta, että reserviä riittää vielä useiksi vuosiksi.

Jokainen länsimainen valtio tuntuu tarvitsevan verraten laajaa julkisen sektorin työntekijäjoukkoa. Tämä johtuu eri syistä, joihin en tässä nyt kuitenkaan paneudu. Tänä vuonna on koettu, että lumipyryn tulo on sekoittanut juna-, lento- ja maaliikenteen useissa valtioissa ja esim. lentoliikenteen osalta vielä pahemmin kuin Suomessa. Junaliikennekin meni nyt lähipäivinä vielä enemmän sekaisin Ruotsissa kuin Suomessa.

On myös ehkä paikallaan muistuttaa siitä, mistä tämä finanssikriisi sai alkunsa. Se ei saanut suinkaan alkuaan julkisen sektorin puolelta, ellei sellaiseksi lasketa eräiden valtioiden kuten USAn holtitonta suhtautumista finanssisektorin valvontaan ja toimintamahdollisuuksien luomiseen. Tämä yksityisen sektorin toiminta on tuonut maailman aivan eri luokan mittaamattomia vahinkoja kuin joku muutaman päivän junaliikenteen hidastuminen.

On tietysti hyvä, että tunnustat työvoimasta kilpailemisen olevan tärkeänä syynä siihen, että jotkut haluavat meillä ehdoin tahdoin lisätä työvoiman tarjontaa. Tähän itsekin viittasin avauksessani ja esim. Jäbä pitää sitä täysin huuhaana. Olemme siis tässä asiassa yhdessä toista mieltä kuinn Jäbä. Kiitos siitä.

MPP:ltä kirjoitti:

Oletko sinä noin tollo???

Nyt on työttöyyttä. Mutta hallitus tahtää toimillaan 2020 luvulle, siis aikaan kun sadat tuhannet suurten ikäluokkien vielä töissä olevat ovat siirtyneet työelämästä eläkkeelle.

Sinä olet mennyt demareiden pölhöpopulistiseen opportunismiin, jossa tämän päivän tilannetta vasten höynäytetään yksinkertaisimpia ihmisiä luulemaan, että hallituksen esitylset eläiän muutoksista vaikuttaisi heidänkin asemaansa. Näin luodaan mielikuvia, harhoja ja vääristelyjä. Ei uskoisi sinun menevän tuollaiseen mukaan, vai oletko tosissaan noin umpityhmä ettet tajua tilanteen muuttumista seuraavan 15 vuoden aikana?????

Lue lisää

Vuoteen 2020 mennessä työn tarjonta vähenee noin 100 000 hengellä (perustuu asiantuntijatyöryhmän laatimaan ennusteeseen). Kun työttömiä on kolme kertaa tätä lukua enemmän, voidaan jo hyvin yksinkertaisella matematiikalla laskea, että meillä on edelleen 200 000 työtöntä vuonna 2020, ellei merkittävää talouskasvua saada aikaiseksi.

Tilanne siis muuttuu työvoiman tarjonnan osalta, muttei niin merkittävästi kuin sinä tunnut luulevan.

Kun et siis halua elää harhoissa etkä miellä itseäsi umpityhmäksi, niin kerro meille ja myös maan hallitukselle, miten saadaan aikaan sellainen talouskasvu vuoteen 2020 mennessä, missä ne 200 000 työtäntä saadaan työllistettyä. Tämä vaatisi uskoakseni vähintään 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua. Hallitus ennustelee puolestaan matalaa 1-3 prossentin vuotuista talouskasvua, mikä ei lisää työllisyyttä. Uskon, että hallituksessakin kuunneltaisiin sinun ihmelääkettäsi herkällä korvalla, kun sinulla varmaan viisaana ihmisenä sellainen on takataskussa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksessasi ei mitenkään perustella sitä, ettei yhtälöni toimisi, joten en voi kommentoida sitä puolta enempää.

Työurien pidentäminen ei auta yhtään, elleivät yritykset ota väkeä töihin. Nyt yritykset ovat voittopuolisesti vähentäneet työvoimaansa, vaikka sitä siis olisi yllin kyllin tarjolla. Siihen vaivaan ei työuria pidentämällä vaikuteta yhtään. Vain talouskasvu voi lisätä työvoiman kysyntää, mitä kautta sitten työurien pidentäminen voi tulla ajankohtaiseksi kunhan ensin on käytetty tämä nykyinen ja tulevien vuosien vapaana oleva työvoimareservi. Työvoiman tarjontaa vähenee noin 10 000 hengellä vuodessa, ei sen enempää. Työttömyys on sen verran suurta, että reserviä riittää vielä useiksi vuosiksi.

Jokainen länsimainen valtio tuntuu tarvitsevan verraten laajaa julkisen sektorin työntekijäjoukkoa. Tämä johtuu eri syistä, joihin en tässä nyt kuitenkaan paneudu. Tänä vuonna on koettu, että lumipyryn tulo on sekoittanut juna-, lento- ja maaliikenteen useissa valtioissa ja esim. lentoliikenteen osalta vielä pahemmin kuin Suomessa. Junaliikennekin meni nyt lähipäivinä vielä enemmän sekaisin Ruotsissa kuin Suomessa.

On myös ehkä paikallaan muistuttaa siitä, mistä tämä finanssikriisi sai alkunsa. Se ei saanut suinkaan alkuaan julkisen sektorin puolelta, ellei sellaiseksi lasketa eräiden valtioiden kuten USAn holtitonta suhtautumista finanssisektorin valvontaan ja toimintamahdollisuuksien luomiseen. Tämä yksityisen sektorin toiminta on tuonut maailman aivan eri luokan mittaamattomia vahinkoja kuin joku muutaman päivän junaliikenteen hidastuminen.

On tietysti hyvä, että tunnustat työvoimasta kilpailemisen olevan tärkeänä syynä siihen, että jotkut haluavat meillä ehdoin tahdoin lisätä työvoiman tarjontaa. Tähän itsekin viittasin avauksessani ja esim. Jäbä pitää sitä täysin huuhaana. Olemme siis tässä asiassa yhdessä toista mieltä kuinn Jäbä. Kiitos siitä.

Lue lisää

Tuo junaliikenteen sekaisinmeno on muuten huvittava yksityiskohta. Suomessa se meni sekaisin kun yhtä ratapihaa ei saatu puhtaaksi lumesta. Ruotsissa kun rataverkosto tukkeutui ja kalusto alkoi reistailla. Suomessa siis VR:n oman töppäilyn, Ruotsissa ennakoimattoman rajun lumentulon vuoksi.

VR osoittaa kuinka meillä on loisivia virkamiehiä, joilla ei ole tarvetta oman toimintansa kehittämiseen ja tehostamiseen. Ei vaatisi kummoisia innovaatioita rakentaa Ilmalan olosuhteisiin sopiva kiskoilla liikkuva harja/lumilinko yhdistelmä joka poistaisi lumen suoraan vaikkapa laitteeseen kytkettävään junanvaunuun. Nythän lunta vain siirrellään ja kasataan ratapihalla, jolloin luodaan kinostukselle suotuisat olot. Tuollainen koneellinen poisto tehostaisi toimintaa, tosin henkilötyön kustannuksella. Siksi sellaista ei VR:ssä osata edes harkita. Demarimeininkiä siis pahimmillaan...

Julkista sektoria tarvitaan, tehokasta julkista sektoria. Työpaikkoja ei kuitenkaan voi luoda julkiselle sektorille, sillä sen toiminta rahoitetaan vientiteollisuuden tuloilla ja yksityisen sektorin tuotannon lisäarvolla. Siksi julkista sektoria on tehostettava ankaralla kädellä ja samalla koetettava löytää työtä joka toisi vientituloja. Tuollainen lumiharjalinko olisi nyt kysyttyä tavaraa niin idässä kuin lännessä, ja taitaa käydä niin, että tuonkin innovaation jalostaa ruotsalaiset ei suomalaiset. Meillä kun on tuollainen MPP:mäinen ajattelu valitettavan yleistä. Siis julkisen sektorin loiseläjien suojelu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vuoteen 2020 mennessä työn tarjonta vähenee noin 100 000 hengellä (perustuu asiantuntijatyöryhmän laatimaan ennusteeseen). Kun työttömiä on kolme kertaa tätä lukua enemmän, voidaan jo hyvin yksinkertaisella matematiikalla laskea, että meillä on edelleen 200 000 työtöntä vuonna 2020, ellei merkittävää talouskasvua saada aikaiseksi.

Tilanne siis muuttuu työvoiman tarjonnan osalta, muttei niin merkittävästi kuin sinä tunnut luulevan.

Kun et siis halua elää harhoissa etkä miellä itseäsi umpityhmäksi, niin kerro meille ja myös maan hallitukselle, miten saadaan aikaan sellainen talouskasvu vuoteen 2020 mennessä, missä ne 200 000 työtäntä saadaan työllistettyä. Tämä vaatisi uskoakseni vähintään 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua. Hallitus ennustelee puolestaan matalaa 1-3 prossentin vuotuista talouskasvua, mikä ei lisää työllisyyttä. Uskon, että hallituksessakin kuunneltaisiin sinun ihmelääkettäsi herkällä korvalla, kun sinulla varmaan viisaana ihmisenä sellainen on takataskussa.

Lue lisää

Työn tarjonta voi vähentyä 100 000:lla. Mutta paljon tuota enemmän poistuu työntekijöitä työmarkkinoilta, eläköityy. Jo yksin julkiselta sektorilta.

Eli vaikka työn tarjonta vähenee, työvoiman tarjonta vähenee moninkertaisesti. Se on jollain korvattava

Siinä se mitä sinä et yhtälössäsi ota huomioon, täystollo kun olet, ja siksi SDP:n höynäytettävissä.

vähäsen kirjoitti:

Tuo junaliikenteen sekaisinmeno on muuten huvittava yksityiskohta. Suomessa se meni sekaisin kun yhtä ratapihaa ei saatu puhtaaksi lumesta. Ruotsissa kun rataverkosto tukkeutui ja kalusto alkoi reistailla. Suomessa siis VR:n oman töppäilyn, Ruotsissa ennakoimattoman rajun lumentulon vuoksi.

VR osoittaa kuinka meillä on loisivia virkamiehiä, joilla ei ole tarvetta oman toimintansa kehittämiseen ja tehostamiseen. Ei vaatisi kummoisia innovaatioita rakentaa Ilmalan olosuhteisiin sopiva kiskoilla liikkuva harja/lumilinko yhdistelmä joka poistaisi lumen suoraan vaikkapa laitteeseen kytkettävään junanvaunuun. Nythän lunta vain siirrellään ja kasataan ratapihalla, jolloin luodaan kinostukselle suotuisat olot. Tuollainen koneellinen poisto tehostaisi toimintaa, tosin henkilötyön kustannuksella. Siksi sellaista ei VR:ssä osata edes harkita. Demarimeininkiä siis pahimmillaan...

Julkista sektoria tarvitaan, tehokasta julkista sektoria. Työpaikkoja ei kuitenkaan voi luoda julkiselle sektorille, sillä sen toiminta rahoitetaan vientiteollisuuden tuloilla ja yksityisen sektorin tuotannon lisäarvolla. Siksi julkista sektoria on tehostettava ankaralla kädellä ja samalla koetettava löytää työtä joka toisi vientituloja. Tuollainen lumiharjalinko olisi nyt kysyttyä tavaraa niin idässä kuin lännessä, ja taitaa käydä niin, että tuonkin innovaation jalostaa ruotsalaiset ei suomalaiset. Meillä kun on tuollainen MPP:mäinen ajattelu valitettavan yleistä. Siis julkisen sektorin loiseläjien suojelu.

Lue lisää

Olen eri mieltä siitä, että julkinen toiminta vain elää yksityisen sektorin rahoituksen varassa. Sellainen väite kertoo varsin yksinkertaisesta ajattelutavasta. Kuvaisin tilannetta pikemminkin vuorovedolla kulkevaksi soutuveneeksi. Kumpikin soutaja, niin yksityinen kuin julkinen soutaa samaan suuntaan ja he hyödyttävät siinä toinen toistansa.

Jokaisen pitäisi ymmärtää esim. se, ettei nykyinen elintasomme olisi mitenkään mahdollinen ilman hyvin suunnitellun julkisen sektorin toimia. Tärkeimpiä niistä toimista ovat julkisen opetustoimen ja terveydenhoidon luominen. Muita ovat kainelaisen muun infrastruktuurin luominen, tuevallisuudesta ja pelisäännöistä huolehtiminen. Esim. Venäjän taloutta ja ennen kaikkea muiden luottamusta siihen rasittaa epäluotettava ja heikko julkinen sektori eli sääntelyn ja valvonnan puute. Meillä esim. Nokia olisi jäänyt syntymättä ilman julkisen sektorin vahvaa panostusta koulutukseen ja tutkimukseen. Kun näitä nokiota sitten syntyy, niistä saadaan taas käyttövoimaa julkiseen sektoriin, jotta voidaan kehittyä edelleen. Tällä periaatteella toimivat kaikki sellaiset menestyneet taloudet, joiden talous ei perustu ensisijaisesti omien luonnonvarojen suureen määrään.

näin... kirjoitti:

Työn tarjonta voi vähentyä 100 000:lla. Mutta paljon tuota enemmän poistuu työntekijöitä työmarkkinoilta, eläköityy. Jo yksin julkiselta sektorilta.

Eli vaikka työn tarjonta vähenee, työvoiman tarjonta vähenee moninkertaisesti. Se on jollain korvattava

Siinä se mitä sinä et yhtälössäsi ota huomioon, täystollo kun olet, ja siksi SDP:n höynäytettävissä.

Lue lisää

Tarkoitin tietysti sitä, että työvoiman tarjonta vähenee 100 000 hengellä. Työmarkkinoilta poistuu toki tätä enemmän ihmisiä, mutta kyllähän sinne koko ajan tulee myös nuoresta väestä lisää. Vuosittaiseksi eroksi on laskettu 10 000 henkeä, mistä tuo 100 000 vuoteen 2020 mennessä tulee.

Huoltosuhde meillä kyllä heikkenee ja siinä vaikuttaa suurten ikäluokkien koon ohella kasvava elinikä. Mutta se on asia, jota ei voida korjata yksin sillä, että vaaditaan työurien pidentämistä. Hallituksen pitäisi vaatia ensin markkinoilta suurempaa talouskasvua ja sitten vasta ihmisiltä pidempiä työuria. Nyt mennään takaperoisessa systeemissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuten avauksessani kirjoitin huoltosuhteen huononeminen on tosiasia. Sitä en siis ole kiistänyt. Työurien pidentäminen auttaa tähän vaivaan vain, jos taloudellinen kasvu on riittävän ripeää ja jos se luo uusia työtilaisuuksia. Molempien ehtojen pitää täyttyä.

Jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule. Huoltosuhde toki tässä heikkenee, mutta minkäs teet, jos talous ei kasva. Sen minkä tässä hukkaat, on oivallus, jonka mukaan työurien pidentäminen ei itsessään luo uusia työpaikkoja.

Vastaus kysymykseesi on siis tässä. Jos talous ei kasva, työpaikkoja ei silloin synny. Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla. Työttömyys varmasti vähenee, ellei talouden kasvu jää aivan vaatimattomaksi tai peräti vähene.

Lue lisää

Miten voit väittää, että "Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla", kun työvoim vähenee tästä vuodesta alkaen ainakin 20-25 vuotta niin, että vajeeksi tulee yli puoli miljoonaa työikäistä ihmistä.

Sulta on pointti täydellisesti hukassa siinäkin, että ensin on varmistettava työvoiman saanti, jotta talouskasvua voidaan tavoitella. Niinpäon takaperoisestihan asiaa ei voi hoitaa, että katsotaan tuleeko kasvua ja sitten muutellaan eläkelakeja.

Koko ajattelusi "...jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule..." on täyttä älyttömyyttä, koska meillä ei ole tuohon varaa paitsi, jos haluamme sanoa kiss good bye nykyiselle hyvinvoinnillemme, julkisille palveluillemme ja kohtuulliselle elintasollemme.

Kuten joku ylempänä osasi kiteyttää: sinä olet mennyt demareiden opportunismin ansaan lyömään päätöksen lukkoon eläkekysymyksestä ja sitten selittelet tätä päätöstäsi milloin millaisellakin mielikuvittelullasi.

Surkeaa, että fiksu mies alentuu tuollaiseen itsensä kusetukseen.

ylihiihtäjä kirjoitti:

Minä en kuulu, enkä ole koskaan kuulunut jäsenenä, mihinkään poliittiseen puolueeseen tai poliittiseen järjestöön, joten voin aivan vapaasti muodostaa oman käsitykseni asioiden tilasta ja maan tulevaisuudesta. Ymmärrän, vaikkakaan en hyväksy, puolueesi työvoimapoliittista kantaa, jota sinäkin nyt joudut henkeen ja vereen puolustamaan.

Aloittaessani kansakoulun oli oppikirjojen mukaan maan väkiluku suuruusluokkaa 3,5 miljoonaa ja maatalouselinkeinossa työskenteleviä yli 2 miljoonaa. Toimeen tultiin ja tuolla populaatiolla oli jopa käyty "ristiretkellä" itänaapurin puolella.

Kapitalismissa menestys mitataan rahalla, eikä teidän puolueohjelman mukaan rahan keräämiselle saa asettaa rajoitteita. Maan väkilukukaan ei saa muodostua esteeksi.

Lue lisää

Menit nyt niin pahasti asian sivuun, etten aio jatkaa.

-Jäbä kirjoitti:

Miten voit väittää, että "Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla", kun työvoim vähenee tästä vuodesta alkaen ainakin 20-25 vuotta niin, että vajeeksi tulee yli puoli miljoonaa työikäistä ihmistä.

Sulta on pointti täydellisesti hukassa siinäkin, että ensin on varmistettava työvoiman saanti, jotta talouskasvua voidaan tavoitella. Niinpäon takaperoisestihan asiaa ei voi hoitaa, että katsotaan tuleeko kasvua ja sitten muutellaan eläkelakeja.

Koko ajattelusi "...jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule..." on täyttä älyttömyyttä, koska meillä ei ole tuohon varaa paitsi, jos haluamme sanoa kiss good bye nykyiselle hyvinvoinnillemme, julkisille palveluillemme ja kohtuulliselle elintasollemme.

Kuten joku ylempänä osasi kiteyttää: sinä olet mennyt demareiden opportunismin ansaan lyömään päätöksen lukkoon eläkekysymyksestä ja sitten selittelet tätä päätöstäsi milloin millaisellakin mielikuvittelullasi.

Surkeaa, että fiksu mies alentuu tuollaiseen itsensä kusetukseen.

Lue lisää

Surkeaa, että itse alennut tuollaiseen EK:n kusetukseen.

Työvoimapulasta on Suomessa toitotettu jo 20 vuotta, mutta eipä sitä vaan ole näkynyt. Oikeasti, työvoimapulan ollessa päällä palkatuille maksetaan niin paljon ettei työvoimapulaa ole ja tule.

Ei Suomessa nyt eikä ikinä. Eläkeiän nostoa ja vierastyövoimaa tarvitaan vain pitämään kovaa kilpailua työmarkkinoilla ettei Suomen kartelliyrittäjien tarvi alentua kilpailemaan siitäkään kuten ei markkinoistakaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työvoiman määrää koskevien ennusteiden mukaan työvoima vähenee noin 10 000 hengellä vuodesta 2010 eteenpäin. Vuonna 2020 Suomen työvoima on 100 000 henkeä pienempi kuin nyt. Työttömiä lienee noin 300 000. Tällä 10 000 hengen vuosittaisella vähennyksellä työttömien määrä tulee siis nollatuksi vuonna 2040. Tosin vauhti ei ole vuoden 2025 jälkeen enää näin suuri, koska ikäluokkien koot alkavat taas tasoittua eli silloin suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle.

Tarvitaan siis merkittävää talouskasvua, jotta työvoiman kysyntä nousisi nopeammin. Jos talouskasvua ei synny kuten esim. hallitus tuntuu ennustelevan, työvoiman kysyntä ei lisäänny. Jotta työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä, silloin pitäisi hallituksella olla myös jokin skenaario talouskasvun määrästä ja työvoiman kysynnän lisääntymisestä. Nyt skenaariona on ollut talouskasvun selvä hidastuminen ja politiikkana eläkeurien pidentäminen, mitkä ovat ristiriitaisia skenaarioita. Juuri tähän Kiander ja Taimio kiinnittivät huomiota, kun he miettivät sitä, ovatko VM:n talousennusteet liiankin synkkiä.

ETLAn erään selvityksen mukaan työvoiman kysyntä ja tarjonta joutuvat epätasapainoon lähinnä Itä-Suomessa, mikä taas johtuu maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Samalla tämä muuttoliike tuo vastavasti lisää työvoiman tarjontaa eteläisen Suomen kasvukeskuksiin.

Työvoima näyttäisi siis riittävän, jos talouskasvu on kehnoa. Mihin silloin tarvitaan työurien pidentämistä? Eikö ensin pitäisi miettiä sitä, miten talouskasvu saadaan ripeäksi ja sitten vasta alkaa varata työvoimaresursseja sitä varten? En usko siihen, että yritykset alkaisivat työllistää nykyistä enemmän ihmisiä, jos niiden liikevaihdot pysyvät entisellään. Päin vastoin ne ovat tähän asti tehostaneet toimintaansa lisäämällä työn tuottavuutta eli vähentämällä väkeä.

Toivon, ettet sotke tähän enää huoltosuhdetta, mikä sinällään on vakava ongelma, mutta hämärtää tätä pääkysymystä. Tämä johtuu siitä, että vain talouskasvulla huoltosuhde saadaan paremmaksi, työurien pidentäminen ei itsessään lisää talouskasvua.

Lue lisää

En käy kinaamaan asian vierestä, vaan toistan, että kyse on siitä, että tuloveron tuotto laskee, kun työikäisten määrä vähenee elleivät työurat samalla pitene.

Tuloveron tuoton laskuun meillä ei ole varaa. Tämän tietää jokainen demari, myös mainitsemasi kirjoittajat. Niinpä nyt on kyse hyvin ala-arvoisesta politikoinnista vaalien alla, kun jokainen demari Heinäluomasta alkaen tietää, että seuraava hallitus joutuu nostamaan eläkeiän alarajaa vähintään kolmella vuodella, mutta todennäköisesti Sailaksen ennustamalla viidellä vuodella.

Muuten ei rahaa saada hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

Talouskasvua on tietenkin saatava aikaan ja yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia edistettävä kaikin keinoin. Niitä saattaa edelleen olla työn verotuksen alentaminen ja yritysten yhteisöveron alentaminen, jotta tuetaan työn teettämistä ja työllisyyden parantamista.

On ikävä, että demarit ovat valinneet tosiasioiden vääristelyn ja räksyttämisen vaalipolitiikakseen, koska kyse ei ole työnantajan etujen ajamisesta palkansaajan etuja vastaan, ei pienimmässäkään määrin.

Koskahan sinäkin ymmärrät, että vastakkainasettelun aika on oho?

se on nähty kirjoitti:

Surkeaa, että itse alennut tuollaiseen EK:n kusetukseen.

Työvoimapulasta on Suomessa toitotettu jo 20 vuotta, mutta eipä sitä vaan ole näkynyt. Oikeasti, työvoimapulan ollessa päällä palkatuille maksetaan niin paljon ettei työvoimapulaa ole ja tule.

Ei Suomessa nyt eikä ikinä. Eläkeiän nostoa ja vierastyövoimaa tarvitaan vain pitämään kovaa kilpailua työmarkkinoilla ettei Suomen kartelliyrittäjien tarvi alentua kilpailemaan siitäkään kuten ei markkinoistakaan.

Lue lisää

Vähän ennen -90-luvun lamaa puhuttiin ihan vakavissaan 200 000:n ulkomaalaisen tarpeesta paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa 2000-luvun alussa. Ihan nappiin ei mennyt sekään ennustus. Nykyhallituksen puheet ovat samaa tasoa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tarkoitin tietysti sitä, että työvoiman tarjonta vähenee 100 000 hengellä. Työmarkkinoilta poistuu toki tätä enemmän ihmisiä, mutta kyllähän sinne koko ajan tulee myös nuoresta väestä lisää. Vuosittaiseksi eroksi on laskettu 10 000 henkeä, mistä tuo 100 000 vuoteen 2020 mennessä tulee.

Huoltosuhde meillä kyllä heikkenee ja siinä vaikuttaa suurten ikäluokkien koon ohella kasvava elinikä. Mutta se on asia, jota ei voida korjata yksin sillä, että vaaditaan työurien pidentämistä. Hallituksen pitäisi vaatia ensin markkinoilta suurempaa talouskasvua ja sitten vasta ihmisiltä pidempiä työuria. Nyt mennään takaperoisessa systeemissä.

Lue lisää

On laskettu. Kuka tuon 10 000 on laskenut???

Vuosi 2012 on lähellä, ja jo nyt tiedetään 70 000 jäävän silloin eläkkeelle. Tahti jatkuu vuoteen 2025 samankaltaisena (silloin on laskettu 60 000 jäävän eläkkeelle), ja kun toisaalta tiedämme, että ikäluokat jotka vastaavana aikana siirtyvät työelämään ovat jo syntymässään olleet reilusti alle 60 000 (keskiarvo 58 000), ja kun tiedämme että jokaisesta ikäluokasta tietty osa jää työelämän ulkopuolle, voidaan tuota sinun 10 000 pitää jopa teoreettisesti täysin mahdottomana. Tuttuun tyyliisi tempaisit taas jonkun "on laskettu" luvun jolla ei ole mitään totuuspohjaa, siis edes teoriassa. Miksi aina näissä keskusteluissa syyllistyt suoraan valehteluun? Mikä saa kouluja käyneen, juristin, valehtelemaan kerta toisensa jälkeen?

valehtelusta kirjoitti:

On laskettu. Kuka tuon 10 000 on laskenut???

Vuosi 2012 on lähellä, ja jo nyt tiedetään 70 000 jäävän silloin eläkkeelle. Tahti jatkuu vuoteen 2025 samankaltaisena (silloin on laskettu 60 000 jäävän eläkkeelle), ja kun toisaalta tiedämme, että ikäluokat jotka vastaavana aikana siirtyvät työelämään ovat jo syntymässään olleet reilusti alle 60 000 (keskiarvo 58 000), ja kun tiedämme että jokaisesta ikäluokasta tietty osa jää työelämän ulkopuolle, voidaan tuota sinun 10 000 pitää jopa teoreettisesti täysin mahdottomana. Tuttuun tyyliisi tempaisit taas jonkun "on laskettu" luvun jolla ei ole mitään totuuspohjaa, siis edes teoriassa. Miksi aina näissä keskusteluissa syyllistyt suoraan valehteluun? Mikä saa kouluja käyneen, juristin, valehtelemaan kerta toisensa jälkeen?

Lue lisää

Käyppäs vaikkapa tilastokeskuksen sivulla; väestö, tarkistamassa. MPP:n määrät pitää paikkansa. Asiaahan tuo MPP kirjoittaa muutenkin.

Tosiaan "työurien pidentämisessä" mennään puuhun takapuoli edellä.
Nämä työurien pidennykset ovat täysin huuhaata, ellei todellista talouskasvua synny vientialoille. Palvelujen kasvattaminen on marginaalista, lähinnä kikkailuja.

MPP on harvinaisen oikeassa väitteensä kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vuoteen 2020 mennessä työn tarjonta vähenee noin 100 000 hengellä (perustuu asiantuntijatyöryhmän laatimaan ennusteeseen). Kun työttömiä on kolme kertaa tätä lukua enemmän, voidaan jo hyvin yksinkertaisella matematiikalla laskea, että meillä on edelleen 200 000 työtöntä vuonna 2020, ellei merkittävää talouskasvua saada aikaiseksi.

Tilanne siis muuttuu työvoiman tarjonnan osalta, muttei niin merkittävästi kuin sinä tunnut luulevan.

Kun et siis halua elää harhoissa etkä miellä itseäsi umpityhmäksi, niin kerro meille ja myös maan hallitukselle, miten saadaan aikaan sellainen talouskasvu vuoteen 2020 mennessä, missä ne 200 000 työtäntä saadaan työllistettyä. Tämä vaatisi uskoakseni vähintään 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua. Hallitus ennustelee puolestaan matalaa 1-3 prossentin vuotuista talouskasvua, mikä ei lisää työllisyyttä. Uskon, että hallituksessakin kuunneltaisiin sinun ihmelääkettäsi herkällä korvalla, kun sinulla varmaan viisaana ihmisenä sellainen on takataskussa.

Lue lisää

Tuollaisilla laskelmillako demarit aikovat mennä vaaleihin väittämään, ettei eläkeongelmaa ole?

Tarkoitatko, että demareiden talousguru, Raimo Sailas, olisi väärässä? Hänhän sanoo, että eläköitymisen alaraja on nostettava viidellä vuodella, jos halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Onko SDP:n taktiikka puhua nyt, ettei ongelmaa ole, mutta vaalien jälkeen sitten nostetaan eläkeiät viidellä vuodella?

Näinkä demarit nyt aikovat kusettaa äänestäjiään?

-Jäbä kirjoitti:

Miten voit väittää, että "Koska käytettävissä olevan työvoiman määrä ei olennaisesti vähene, tulemme toimeen nykyisen kokoisella työvoimalla", kun työvoim vähenee tästä vuodesta alkaen ainakin 20-25 vuotta niin, että vajeeksi tulee yli puoli miljoonaa työikäistä ihmistä.

Sulta on pointti täydellisesti hukassa siinäkin, että ensin on varmistettava työvoiman saanti, jotta talouskasvua voidaan tavoitella. Niinpäon takaperoisestihan asiaa ei voi hoitaa, että katsotaan tuleeko kasvua ja sitten muutellaan eläkelakeja.

Koko ajattelusi "...jos taas talouskasvu jää vaisuksi kuten hallitus toisaalta maalailee, työtilaisuuksia ei synny eikä lisätyövoiman tarvetta tule..." on täyttä älyttömyyttä, koska meillä ei ole tuohon varaa paitsi, jos haluamme sanoa kiss good bye nykyiselle hyvinvoinnillemme, julkisille palveluillemme ja kohtuulliselle elintasollemme.

Kuten joku ylempänä osasi kiteyttää: sinä olet mennyt demareiden opportunismin ansaan lyömään päätöksen lukkoon eläkekysymyksestä ja sitten selittelet tätä päätöstäsi milloin millaisellakin mielikuvittelullasi.

Surkeaa, että fiksu mies alentuu tuollaiseen itsensä kusetukseen.

Lue lisää

Näin vakavia päätöksiä ei saisi jättää toiveunien varaan. Hallituksen tulisi sitoutua jonkinlaisen talouskasvun tavoitteluun, jos se kerran haluaa pidentää työuria. Nyt hallituspuolueista viestitetään ihan jotain muuta, kun kerrotaan, että tulemme elämään vielä pitkään matalan talouskasvun aikaa. Julkisen talouden kestävyysvajekin perustuu tällaiselle matalan kasvun oletukselle. Ei samaan aikaan voida tehdä politiikkaa, missä osa päätöksistä perustuu matalan talouskasvun olettamalla ja osa taas suuren talouskasvun olettamalla. Se ei ole loogista, mutta näin hallitus nyt toimii.

Hallituksen pitää siis kertoa meille, että voimme odottaa 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua, mikä johtaa työvoimapulaan. Tätä varten sitten tarvitaan työurien pidentämistä. Samalla hallitus joutuu rukkaamaan julkisen talouden kestävyysvajeen uusiksi, koska se puolestaan perustuu matalan talouskasvun olettamaan. Hallituksen tulee titenkin antaa talouskasvuennusteensa poliittisena lupauksena, jos kerran päätökset perustetaan siihen. Nyt tulee kirjata, että tämän hallituksen puolueet ovat vastuussa siitä, jos lakselmat menivätkin pieleen ja työvoimapulan sijasta emme pääsekään työttömyydestä eroon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Näin vakavia päätöksiä ei saisi jättää toiveunien varaan. Hallituksen tulisi sitoutua jonkinlaisen talouskasvun tavoitteluun, jos se kerran haluaa pidentää työuria. Nyt hallituspuolueista viestitetään ihan jotain muuta, kun kerrotaan, että tulemme elämään vielä pitkään matalan talouskasvun aikaa. Julkisen talouden kestävyysvajekin perustuu tällaiselle matalan kasvun oletukselle. Ei samaan aikaan voida tehdä politiikkaa, missä osa päätöksistä perustuu matalan talouskasvun olettamalla ja osa taas suuren talouskasvun olettamalla. Se ei ole loogista, mutta näin hallitus nyt toimii.

Hallituksen pitää siis kertoa meille, että voimme odottaa 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua, mikä johtaa työvoimapulaan. Tätä varten sitten tarvitaan työurien pidentämistä. Samalla hallitus joutuu rukkaamaan julkisen talouden kestävyysvajeen uusiksi, koska se puolestaan perustuu matalan talouskasvun olettamaan. Hallituksen tulee titenkin antaa talouskasvuennusteensa poliittisena lupauksena, jos kerran päätökset perustetaan siihen. Nyt tulee kirjata, että tämän hallituksen puolueet ovat vastuussa siitä, jos lakselmat menivätkin pieleen ja työvoimapulan sijasta emme pääsekään työttömyydestä eroon.

Lue lisää

Hallitus ottaa tosiasiat tosiasioina, eli talous lähtee kasvuun viennin osalta vasta sitten, kun ostajamaidemme elvytys toimii ja vienti alkaa vetää. samaan aikaan hallitus tietenkin tekee kaiken sen,millä se voi vaikuttaa talouskasvuun, koska vain talouskasvu lasvattaa verokertymää ilman veronkorotuksia.

Hallitus on myös toistamistaan toistanut, että kasvun käynnistyessä työvoiman saatavuus on oltava taattuna, koska jos kasvu taittuu siksi, ettei esim. vientialoille löydy työvoimaa (on painuttu ennenaikaisiin eläkeputkiin), niin talous ei kasva ja edessä ovat veronkorotukset.

Eikö sinulle, demareiden ihailijalle, tiitä se, mitä Raimo Sailas sanoo veropohjan riittämättömyydestä, jos kansa eläköityy alle 60-vuotiaina niin kuin se nyt tekee

Onko sinulla jokin tarkoitus sille, että jätät huomiotta kaiken paitsi demaripropagandan, jolla kansaa nyt kusetetaan?

Mielipidepankki kirjoitti:

Näin vakavia päätöksiä ei saisi jättää toiveunien varaan. Hallituksen tulisi sitoutua jonkinlaisen talouskasvun tavoitteluun, jos se kerran haluaa pidentää työuria. Nyt hallituspuolueista viestitetään ihan jotain muuta, kun kerrotaan, että tulemme elämään vielä pitkään matalan talouskasvun aikaa. Julkisen talouden kestävyysvajekin perustuu tällaiselle matalan kasvun oletukselle. Ei samaan aikaan voida tehdä politiikkaa, missä osa päätöksistä perustuu matalan talouskasvun olettamalla ja osa taas suuren talouskasvun olettamalla. Se ei ole loogista, mutta näin hallitus nyt toimii.

Hallituksen pitää siis kertoa meille, että voimme odottaa 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua, mikä johtaa työvoimapulaan. Tätä varten sitten tarvitaan työurien pidentämistä. Samalla hallitus joutuu rukkaamaan julkisen talouden kestävyysvajeen uusiksi, koska se puolestaan perustuu matalan talouskasvun olettamaan. Hallituksen tulee titenkin antaa talouskasvuennusteensa poliittisena lupauksena, jos kerran päätökset perustetaan siihen. Nyt tulee kirjata, että tämän hallituksen puolueet ovat vastuussa siitä, jos lakselmat menivätkin pieleen ja työvoimapulan sijasta emme pääsekään työttömyydestä eroon.

Lue lisää

Oletko vetänyt koko yön viinaa vai mistä sekavuutesi. Eihän tuossa sinun seliseliseliselittelyssäsi ole päätä ei häntää.

Myönnä nyt vaan, että työuria pitää pidentää, ja siihen tarvitaan myös lakisääteistä eläkeiän alarajan nostoa. Olipa talouskasvu korkea tai matala. Se nyt vaan on rraliteetti joka on jopa demarihallituksen edessä jos sellainen meille joskus saadaan. Nyt demarit ovat maalanneet itsensä nurkkaan ja oppositioon älyttömällä räksytyksellään. Vai onko naisten pakollinen yhteiskuntapalvelus tapa SDP:n tapa pidentää työuria??

Mielipidepankki kirjoitti:

Näin vakavia päätöksiä ei saisi jättää toiveunien varaan. Hallituksen tulisi sitoutua jonkinlaisen talouskasvun tavoitteluun, jos se kerran haluaa pidentää työuria. Nyt hallituspuolueista viestitetään ihan jotain muuta, kun kerrotaan, että tulemme elämään vielä pitkään matalan talouskasvun aikaa. Julkisen talouden kestävyysvajekin perustuu tällaiselle matalan kasvun oletukselle. Ei samaan aikaan voida tehdä politiikkaa, missä osa päätöksistä perustuu matalan talouskasvun olettamalla ja osa taas suuren talouskasvun olettamalla. Se ei ole loogista, mutta näin hallitus nyt toimii.

Hallituksen pitää siis kertoa meille, että voimme odottaa 3-5 prosentin vuotuista talouskasvua, mikä johtaa työvoimapulaan. Tätä varten sitten tarvitaan työurien pidentämistä. Samalla hallitus joutuu rukkaamaan julkisen talouden kestävyysvajeen uusiksi, koska se puolestaan perustuu matalan talouskasvun olettamaan. Hallituksen tulee titenkin antaa talouskasvuennusteensa poliittisena lupauksena, jos kerran päätökset perustetaan siihen. Nyt tulee kirjata, että tämän hallituksen puolueet ovat vastuussa siitä, jos lakselmat menivätkin pieleen ja työvoimapulan sijasta emme pääsekään työttömyydestä eroon.

Lue lisää

Työuria pitentämllä vesittyy kokonaan nykyinen eläkemalli siirtyä eläkkeelle varsin joustavasti. Hallituksen ja työnantajien taholta on loogista ajatella työurien pitentämisen johtavan aikaa myöten pelättyyn talouskasvuun mutta samalla se tuhoaa mahdollisuuden vaikuttaa itsenäisesti valita oma eläkkeelle siirtymisen ideaali ajankohta vielä terveenä ja hyvävoimaisena.

Ei voida ajatella talouskasvun nousua toteutettavaksi työtekijöiden selkänahasta, hyvinvoinnnissa on huomioitava yksilö ja hänen henkilökohtaiset tarpeet, talouskasvun olettama on kapitalistinen numeroleikki, jonka varjolla voidaan lainsäädäntöä rukata kapitalistin omia tarpeita silmällä pitäen.

Julkisen talouden kestävyysvaje perustuu vääriin kuvitelmiin tulevaisuudesta. Talousvajeen korjaaminen tapahtuu arvovalinnoilla, joita nykyinen porvarihallitus ei kykene toteuttamaan väärien arvovalintojen seurauksena.

Hallituksen tulee toimia ponnekkaasti tuottavien alojen puolesta ja poistaa syvästi tappiollisten alojen tukeminen kokonaan, sekä ohjata säästyneet varat tuottaville aloille. Tällä tavoin saataisiin julkinen talous kuntoon ja tuottavat alat toimimaan hyvinvointimme peruspilareina ilman, että puuttuisimme eläkeikään mitenkään.

Työuria pitentämällä joutuisimme entistäkin ahtaampaan tilanteeseen, jossa on suuri riski joutua työvoimapulaan lyhyenkin ajan puitteissa, joka pahimillaan johtaa palvelujen heikentymiseen julkisella sektorilla, sekä mittavaan palvelujen tuontiin maamme rajojen ulkopuolelta.

-Jäbä kirjoitti:

En käy kinaamaan asian vierestä, vaan toistan, että kyse on siitä, että tuloveron tuotto laskee, kun työikäisten määrä vähenee elleivät työurat samalla pitene.

Tuloveron tuoton laskuun meillä ei ole varaa. Tämän tietää jokainen demari, myös mainitsemasi kirjoittajat. Niinpä nyt on kyse hyvin ala-arvoisesta politikoinnista vaalien alla, kun jokainen demari Heinäluomasta alkaen tietää, että seuraava hallitus joutuu nostamaan eläkeiän alarajaa vähintään kolmella vuodella, mutta todennäköisesti Sailaksen ennustamalla viidellä vuodella.

Muuten ei rahaa saada hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

Talouskasvua on tietenkin saatava aikaan ja yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia edistettävä kaikin keinoin. Niitä saattaa edelleen olla työn verotuksen alentaminen ja yritysten yhteisöveron alentaminen, jotta tuetaan työn teettämistä ja työllisyyden parantamista.

On ikävä, että demarit ovat valinneet tosiasioiden vääristelyn ja räksyttämisen vaalipolitiikakseen, koska kyse ei ole työnantajan etujen ajamisesta palkansaajan etuja vastaan, ei pienimmässäkään määrin.

Koskahan sinäkin ymmärrät, että vastakkainasettelun aika on oho?

Lue lisää

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että tuloveron tuoton laskemiseen meillä ei ole varaa, jos haluamme pitää nykyisen elintason taikka sitä parantaa. Tämän tietävät kaikki, jotka asioita seuraavat ja taloudesta jotain ymmärtävät.

Mutta sinulle ei tunnu menevän perille se, ettemme voi työllistää ihmisiä, elleivät tuottamamme tavarat ja palvelut käy paremmin kaupaksi. Tästä taas laaditaan ennusteita ja hallitus tuntuu nyt kääntyvän matalan kasvun olettaman taakse, koska se perustaa julkisen talouden kestävyysvajeenkin tähän malliin. Se taas tarkoittaa sitä, ettei taloutemme kasva niin paljon, että yleistä työvoimapulaa tulisi. Alakohtaisia ja alueellisia työvoimapulakohtia voi kyllä tulla, mutta niihin yleinen työurien pidentäminen ei ole oikea lääke. Niihin tarvitaan täsmälääkkeitä kuten alakohtaisen koulutuksen lisäämistä. Tällainen kasvuala on esim. sairaanhoitopalvelut.

Ei siis kannata tehdä sellaisia muutoksia, joista ei näytä koituvan mitään hyötyä. Työurien pidentäminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Sellainen yhtälö on niin sanotusti epärationaalinen. Työurien pidentämistä tarvitaan vasta sellaisessa tilanteessa, missä päästään riittävään talouskasvuun. Hallituksen tulisi siis ensin muuttaa pitkän tähtäinen talousennusteita niin, että kasvuolettamaksi tulee työn kysyntää lisäävä 3-5 prosentin vuotuinen talouskasvu. Sehän olisi hieno ja tavoiteltava asia eikä varmaan monellakaan ole mitään sitä vastaan. Tällaista todellisuutta vastaan voidaan sitten alkaa puhua työvoimapulasta ja työurien pidentämistarpeesta. 100 000 hengen vähennys työvoiman tarjonnasta vuoteen 2020 mennessä ei vielä tarkoita mitään yleistä työvoimapulaa.

-Jäbä kirjoitti:

Tuollaisilla laskelmillako demarit aikovat mennä vaaleihin väittämään, ettei eläkeongelmaa ole?

Tarkoitatko, että demareiden talousguru, Raimo Sailas, olisi väärässä? Hänhän sanoo, että eläköitymisen alaraja on nostettava viidellä vuodella, jos halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Onko SDP:n taktiikka puhua nyt, ettei ongelmaa ole, mutta vaalien jälkeen sitten nostetaan eläkeiät viidellä vuodella?

Näinkä demarit nyt aikovat kusettaa äänestäjiään?

Lue lisää

Jaakko Kiander ja Heikki Taimio toivat esille kirjoituksessaan hyvin sen, mistä tässä on kysymys ja mihin avaukseni myös tähtäsi. He ottivat esille siinä mm. 1980-luvun lopun vahvan markan politiikan. Kun tätä hoettiin riittävän usein välttämättömäksi, se alkoi toteuttaa itse itseään. Kriittiset puheenvuorot vaiennettiin, koska konsensus oli niin suuri. Työurien pidentämisessä on tässä kohdin analoginen tilanne. Kylmien lukujen ja realismin tilalle on tullut vankkumaton usko siihen, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Kuitenkaan ei sanota tarkasti, miksi se on välttämätöntä.

Olet oikeassa siinä, että se on välttämätöntä verotulojen tuoton ylläpitämiseksi nykyisellään. Mutta se jätetään kertomatta, että työurien pidentäminen ei ole tässä ensisijainen keino vaan pelkästään välillinen. Hokema työurien pidentämisestä ei nimittäin sinällään tuo yhtään veroeuroa lisää. Tarvitaan ensin talouskasvua, jonka ansiosta työvoiman tarve lisääntyisi sille tasolle, että työvoimapula uhkaisi ja tarvittaisiin sen vuoksi työurien pidentämistä. Yksin se, että eläkkeelle jää vuosittain 10 000 henkeä enemmän kuin nuorista rekrytoituu lisää väkeä työvoimaan, ei riitä perusteluksi työurien pidentämiskeinoille, ainakaan niistä kaikkein radikaalimmalle eli eläkeiän alarajan nostolle.

Ei siis pidä tehdä liian hätäisiä päätöksiä. Päätösten ei pidä perustua väärille odotuksille eikä myöskään oikeista oletuksista pidä tehdä vääriä poliittisia päätöksiä. Hallituksen pitää siis tehdä laskelmat siitä, millainen talouskasvu meillä tulee olemaan. Tällainen oletusarvo tarvitaan, muuten tehdään vääriä päätöksiä. Jos oletus on yli 3 prosentin keskimääräinen vuotuinen talouskasvu, pitää ryhtyä toimiin työurien pidentämiseksi. Samalla pitää tinkiä puheista julkisen talouden kestävyysvajeen uhasta, sillä se perustuu matalan talouskasvun olettamaan.

Oma näkemykseni on se, että yli 3 prosentin kasvuolettama on ylimitoitettu. Se taas tarkoittaa sitä, että pitää olla huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Se tarkoittaa myös sitä, että matalan kasvun aikana työvoimapulaan on vaikea päästä.

Talouskasvua saadaan merkittävästi aikaan Suomessa vain sillä, että vienti alkaa vetämään. Tässä kohdin yhteisöveron madaltaminen voisi olla yksi mahdollinen keino, joka sitten kompensoitaisiin pääomatuloverojen nostolla. Tällainen toimenpide kannustaisi yrtityksiä investointeihin osingonjakojen sijaan. Mutta hallitus kuten sinäkin olette jättäneet koko ajan tämän puolen korkeamman käteen. Perusväitehän on ollut koko ajan se, että lama ei johdu meistä vaan siitä, että vienti ulkomaille on tyrehtynyt meistä riippumattomista syistä. On kai silloin loogista ajatella, että Suomen talouskasvu on mahdollinen vain, jos lamasta ja matalan kasvun aikakaudesta päästään eroon. Itse olen kohdannut voittopuolisesti sellaisia ennusteita, missä varoitetaan korkean taslouskasvun aikojen olevan nyt aika pitkäksi aikaa ohi.

-Jäbä kirjoitti:

En käy kinaamaan asian vierestä, vaan toistan, että kyse on siitä, että tuloveron tuotto laskee, kun työikäisten määrä vähenee elleivät työurat samalla pitene.

Tuloveron tuoton laskuun meillä ei ole varaa. Tämän tietää jokainen demari, myös mainitsemasi kirjoittajat. Niinpä nyt on kyse hyvin ala-arvoisesta politikoinnista vaalien alla, kun jokainen demari Heinäluomasta alkaen tietää, että seuraava hallitus joutuu nostamaan eläkeiän alarajaa vähintään kolmella vuodella, mutta todennäköisesti Sailaksen ennustamalla viidellä vuodella.

Muuten ei rahaa saada hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.

Talouskasvua on tietenkin saatava aikaan ja yritysten kasvuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia edistettävä kaikin keinoin. Niitä saattaa edelleen olla työn verotuksen alentaminen ja yritysten yhteisöveron alentaminen, jotta tuetaan työn teettämistä ja työllisyyden parantamista.

On ikävä, että demarit ovat valinneet tosiasioiden vääristelyn ja räksyttämisen vaalipolitiikakseen, koska kyse ei ole työnantajan etujen ajamisesta palkansaajan etuja vastaan, ei pienimmässäkään määrin.

Koskahan sinäkin ymmärrät, että vastakkainasettelun aika on oho?

Lue lisää

Väitetään työntekijän siirtyessä eläkkeelle valtion verotulojen romahtavan tältä osin. Eihän se ihan näin mene, sillä maksetaanhan eläkkeestä yhtäläillä veroa kuin palkastakin. Valtio menettää verotuloina palkan ja eläkkeen erotuksen vaikutuksen veron määrään. Mitä korkeampia eläkkeen määrittelevä prosenttiluku on, sitä vähemmän valtio verotuloa menettää.

valehtelusta kirjoitti:

On laskettu. Kuka tuon 10 000 on laskenut???

Vuosi 2012 on lähellä, ja jo nyt tiedetään 70 000 jäävän silloin eläkkeelle. Tahti jatkuu vuoteen 2025 samankaltaisena (silloin on laskettu 60 000 jäävän eläkkeelle), ja kun toisaalta tiedämme, että ikäluokat jotka vastaavana aikana siirtyvät työelämään ovat jo syntymässään olleet reilusti alle 60 000 (keskiarvo 58 000), ja kun tiedämme että jokaisesta ikäluokasta tietty osa jää työelämän ulkopuolle, voidaan tuota sinun 10 000 pitää jopa teoreettisesti täysin mahdottomana. Tuttuun tyyliisi tempaisit taas jonkun "on laskettu" luvun jolla ei ole mitään totuuspohjaa, siis edes teoriassa. Miksi aina näissä keskusteluissa syyllistyt suoraan valehteluun? Mikä saa kouluja käyneen, juristin, valehtelemaan kerta toisensa jälkeen?

Lue lisää

Sen on laskenut työminsiteriön asettama työryhmä. Tarkemmin voit tutkailla asiaa työryhmän loppuraportista. Se löytyy pdf-tiedostona ihan googlettamalla "työvoima 2020".

Mielipidepankki kirjoitti:

Jaakko Kiander ja Heikki Taimio toivat esille kirjoituksessaan hyvin sen, mistä tässä on kysymys ja mihin avaukseni myös tähtäsi. He ottivat esille siinä mm. 1980-luvun lopun vahvan markan politiikan. Kun tätä hoettiin riittävän usein välttämättömäksi, se alkoi toteuttaa itse itseään. Kriittiset puheenvuorot vaiennettiin, koska konsensus oli niin suuri. Työurien pidentämisessä on tässä kohdin analoginen tilanne. Kylmien lukujen ja realismin tilalle on tullut vankkumaton usko siihen, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Kuitenkaan ei sanota tarkasti, miksi se on välttämätöntä.

Olet oikeassa siinä, että se on välttämätöntä verotulojen tuoton ylläpitämiseksi nykyisellään. Mutta se jätetään kertomatta, että työurien pidentäminen ei ole tässä ensisijainen keino vaan pelkästään välillinen. Hokema työurien pidentämisestä ei nimittäin sinällään tuo yhtään veroeuroa lisää. Tarvitaan ensin talouskasvua, jonka ansiosta työvoiman tarve lisääntyisi sille tasolle, että työvoimapula uhkaisi ja tarvittaisiin sen vuoksi työurien pidentämistä. Yksin se, että eläkkeelle jää vuosittain 10 000 henkeä enemmän kuin nuorista rekrytoituu lisää väkeä työvoimaan, ei riitä perusteluksi työurien pidentämiskeinoille, ainakaan niistä kaikkein radikaalimmalle eli eläkeiän alarajan nostolle.

Ei siis pidä tehdä liian hätäisiä päätöksiä. Päätösten ei pidä perustua väärille odotuksille eikä myöskään oikeista oletuksista pidä tehdä vääriä poliittisia päätöksiä. Hallituksen pitää siis tehdä laskelmat siitä, millainen talouskasvu meillä tulee olemaan. Tällainen oletusarvo tarvitaan, muuten tehdään vääriä päätöksiä. Jos oletus on yli 3 prosentin keskimääräinen vuotuinen talouskasvu, pitää ryhtyä toimiin työurien pidentämiseksi. Samalla pitää tinkiä puheista julkisen talouden kestävyysvajeen uhasta, sillä se perustuu matalan talouskasvun olettamaan.

Oma näkemykseni on se, että yli 3 prosentin kasvuolettama on ylimitoitettu. Se taas tarkoittaa sitä, että pitää olla huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Se tarkoittaa myös sitä, että matalan kasvun aikana työvoimapulaan on vaikea päästä.

Talouskasvua saadaan merkittävästi aikaan Suomessa vain sillä, että vienti alkaa vetämään. Tässä kohdin yhteisöveron madaltaminen voisi olla yksi mahdollinen keino, joka sitten kompensoitaisiin pääomatuloverojen nostolla. Tällainen toimenpide kannustaisi yrtityksiä investointeihin osingonjakojen sijaan. Mutta hallitus kuten sinäkin olette jättäneet koko ajan tämän puolen korkeamman käteen. Perusväitehän on ollut koko ajan se, että lama ei johdu meistä vaan siitä, että vienti ulkomaille on tyrehtynyt meistä riippumattomista syistä. On kai silloin loogista ajatella, että Suomen talouskasvu on mahdollinen vain, jos lamasta ja matalan kasvun aikakaudesta päästään eroon. Itse olen kohdannut voittopuolisesti sellaisia ennusteita, missä varoitetaan korkean taslouskasvun aikojen olevan nyt aika pitkäksi aikaa ohi.

Lue lisää

Nyt olet jo kiemurrellut sellaiseen verbaaliasentoon, jossa alat arvostella työurien pidentämistä.

Mielenkiintoista. Jopa SAK on esittänyt omaksi tavoitteekseen työurien pidentämisen vähintään, siis vähintään 3 vuodella vielä siitä mitä vuoden 2005 eläkeuudistus ja ns sosiaalitupo tulevat aikaansaamaan. SAK on myös listannut melkoisen joukon toimenpiteitä jotka tuota tavoitetta täytettäessä tulisi ottaa käyttöön. Niissä on vain yksi pieni mutta. Ne maksavat tolkuttomasti, sillä lähes kaikki ne ovat verovaroin kustannettavia. Ne siis vain siirtävät eläkekulut muualle, eivät paranna rahoituspohjaa kokonaisuudessaan.

Miksi siis sinä olet kääntynyt tässä keskustelussa vastustamaan työurien pidentämistä, kun sinulle näistä kirjoittamisistasi maksava SAK:kin niitä kannattaa??

-Jäbä kirjoitti:

Työhaluiset revitään töihin jo muutaman vuoden kuluttua. Kymmenen vuoden kuluttua on hyvin todennäköistä, että talouskasvu hidastuu siksi, ettei kasvualoille ole saatavissa väkeä.

Lue lisää

kumpaan kannattaisi puuttua tällä hetkellä työvoimapulaan vai työttömyyteen?
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tammikuussa työttömiä jo neljännesmiljoona/1135253160414

-Jäbä kirjoitti:

Hallitus ottaa tosiasiat tosiasioina, eli talous lähtee kasvuun viennin osalta vasta sitten, kun ostajamaidemme elvytys toimii ja vienti alkaa vetää. samaan aikaan hallitus tietenkin tekee kaiken sen,millä se voi vaikuttaa talouskasvuun, koska vain talouskasvu lasvattaa verokertymää ilman veronkorotuksia.

Hallitus on myös toistamistaan toistanut, että kasvun käynnistyessä työvoiman saatavuus on oltava taattuna, koska jos kasvu taittuu siksi, ettei esim. vientialoille löydy työvoimaa (on painuttu ennenaikaisiin eläkeputkiin), niin talous ei kasva ja edessä ovat veronkorotukset.

Eikö sinulle, demareiden ihailijalle, tiitä se, mitä Raimo Sailas sanoo veropohjan riittämättömyydestä, jos kansa eläköityy alle 60-vuotiaina niin kuin se nyt tekee

Onko sinulla jokin tarkoitus sille, että jätät huomiotta kaiken paitsi demaripropagandan, jolla kansaa nyt kusetetaan?

Lue lisää

Jos jätettäisiin nämä demarit nyt pois tästä keskustelusta, koska he eivät siihen kuulu. Kyse on pelkästään realiteeteista. Minulle riittää se, mitä Sailas sanoo veropohjan riittämättömyydestä. En ala siinä kinaamaan vastaan kuten olen jo monen monituista kertaa sanonut. Unohdetaan siis se.

Sen sijaan kansan eläköityminen ei vaikuta asiaan, ellei ole töitä. Ampuako heidät pitäisi?

Ei asiaan pidä sotkea liiaksi myöskään nyt meneillä olevaa lamaa, koska se toivon mukaan on väliaikainen. Työttömyys Suomessa oli kuitenkin kohtalaisen suurta myös nopean talouskasvun aikana ennen tätä lamaa. Se mikä tässä on olennaista, on tulevan talouskasvun määrä. Jos talouskasvu jää matalaksi kuten hallitus tuntuu ennakoivan muissa paitsi tässä eläkeasiassa, se siirtää työvoimapulaa paljon aiemmin oletettua kauemmaksi. Hallituksen pitäisi siis perustaa toimensa suhteellisen korkean talouskasvun ennusteille, jos eläkeikää aletaan rukata. Vai onko sinusta siinä mitään järkeä, että myöhennämme vain työttöminä olevien eläkkeelle siirtymistä tai estämme nuoria työllistymästä, koska vanhukset muodostavat toisessa päässä tulpan nuorten työllistymiselle.

Minä toki toivon, että päästäisiin jyrkälle kasvu-uralle, mutta politiikkakin pitää perustaa mieluummin faktoihin kuin kuvitelmiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jaakko Kiander ja Heikki Taimio toivat esille kirjoituksessaan hyvin sen, mistä tässä on kysymys ja mihin avaukseni myös tähtäsi. He ottivat esille siinä mm. 1980-luvun lopun vahvan markan politiikan. Kun tätä hoettiin riittävän usein välttämättömäksi, se alkoi toteuttaa itse itseään. Kriittiset puheenvuorot vaiennettiin, koska konsensus oli niin suuri. Työurien pidentämisessä on tässä kohdin analoginen tilanne. Kylmien lukujen ja realismin tilalle on tullut vankkumaton usko siihen, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Kuitenkaan ei sanota tarkasti, miksi se on välttämätöntä.

Olet oikeassa siinä, että se on välttämätöntä verotulojen tuoton ylläpitämiseksi nykyisellään. Mutta se jätetään kertomatta, että työurien pidentäminen ei ole tässä ensisijainen keino vaan pelkästään välillinen. Hokema työurien pidentämisestä ei nimittäin sinällään tuo yhtään veroeuroa lisää. Tarvitaan ensin talouskasvua, jonka ansiosta työvoiman tarve lisääntyisi sille tasolle, että työvoimapula uhkaisi ja tarvittaisiin sen vuoksi työurien pidentämistä. Yksin se, että eläkkeelle jää vuosittain 10 000 henkeä enemmän kuin nuorista rekrytoituu lisää väkeä työvoimaan, ei riitä perusteluksi työurien pidentämiskeinoille, ainakaan niistä kaikkein radikaalimmalle eli eläkeiän alarajan nostolle.

Ei siis pidä tehdä liian hätäisiä päätöksiä. Päätösten ei pidä perustua väärille odotuksille eikä myöskään oikeista oletuksista pidä tehdä vääriä poliittisia päätöksiä. Hallituksen pitää siis tehdä laskelmat siitä, millainen talouskasvu meillä tulee olemaan. Tällainen oletusarvo tarvitaan, muuten tehdään vääriä päätöksiä. Jos oletus on yli 3 prosentin keskimääräinen vuotuinen talouskasvu, pitää ryhtyä toimiin työurien pidentämiseksi. Samalla pitää tinkiä puheista julkisen talouden kestävyysvajeen uhasta, sillä se perustuu matalan talouskasvun olettamaan.

Oma näkemykseni on se, että yli 3 prosentin kasvuolettama on ylimitoitettu. Se taas tarkoittaa sitä, että pitää olla huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Se tarkoittaa myös sitä, että matalan kasvun aikana työvoimapulaan on vaikea päästä.

Talouskasvua saadaan merkittävästi aikaan Suomessa vain sillä, että vienti alkaa vetämään. Tässä kohdin yhteisöveron madaltaminen voisi olla yksi mahdollinen keino, joka sitten kompensoitaisiin pääomatuloverojen nostolla. Tällainen toimenpide kannustaisi yrtityksiä investointeihin osingonjakojen sijaan. Mutta hallitus kuten sinäkin olette jättäneet koko ajan tämän puolen korkeamman käteen. Perusväitehän on ollut koko ajan se, että lama ei johdu meistä vaan siitä, että vienti ulkomaille on tyrehtynyt meistä riippumattomista syistä. On kai silloin loogista ajatella, että Suomen talouskasvu on mahdollinen vain, jos lamasta ja matalan kasvun aikakaudesta päästään eroon. Itse olen kohdannut voittopuolisesti sellaisia ennusteita, missä varoitetaan korkean taslouskasvun aikojen olevan nyt aika pitkäksi aikaa ohi.

Lue lisää

Talouskasvu ja huoltosuhde ovat eri asioita. Huoltosuhde liittyy oleellisesti eläkkeiden maksuun. Koskapa järjestelmämme on tämä, eläkerahastojen varojen on riitettävä tulevien eläkeläisten toimeentulon turvaamiseen. Ongelma on tämä, eläkerahastojen arvo on laskenut, sijoitusten laskun myötä ja koska eläkkeelle jäädään yhä enemmän ja eläkkeellä ollaan pidempään, silloin rahastoja olisi kasvatettava. Kuinka varautua tuleviin eläkkeiden maksuihin, mikäli rahastoja tyhjennetään jo lähitulevaisuudessa ja maksajien määrä vähenee?

Sijoitukset ovat toinen ongelma, koska eläkerahastot ovat sijoittajina suurimmat myös meillä, silloin rahastojen pieneminen vähentää myös investointien määriä. Mistä rahoitusta sitten saadaan, koska lainaamisellekin on katto jossakin vaiheessa?

Koska elinikien ennuste on nousemassa, silloin eläkkeistä nautitaan yhä pidempään ja samaan aikaan myös maksajat vähenevät, eläkkeellä olo aikaa on vähennettävä. Työurien pidentäminen ei riitä sinällään, mikäli rahastoja ei ryhdytä kartuttamaan suuremmilla summilla jo nyt.

Kansantalous ei todennäköisesti kasva kovinkaan nopeasti, niinpä työttömyyden ei oleteta kohenevan merkittävästi. Työttömyys on kuitenkin ongelmana toinen, kuin on eläkerahastojen riittävyys tulevaisuudessa. Mikäli talouskasvu ei kohene, se tarkoittaa yhä nopeutuvaa eläkerahastojen tyhjenemistä, tämä johtuu sijoitustuottojen vähentymisestä. Yhä ilmeisemmäksi tulee se vaihtoehto, jossa eläkeikiä nostetaan ja meillä on samaan aikaan työttömyyttä. Outo ilmiö johtuu tästä meidän eläkemallistamme.

Kyse on arvovalinnoista, onko meillä oikeus siihen, että tulevaisuudessa eläkemenoja leikataan heiltä, jotka ovat käytännössä maksaneet eläkkeiden kertymästä enemmän, kuin nykyinen työssä oleva sukupolvi? Yhteiskunnallisesti kyse on samasta asiasta kuin yksilöllisteneläkkeiden säästämisessä, mitä pidempään säästetään ja mitä enemmän sitä pitempään voi lisäeläkkeestään nauttia. Vuodenkin verran eläkkeen lisääminen, nostaa merkittävästi maksuosuutta. On aika helppoa kuvitella, mitä nämä laskelmat tekevät koko kansan kohdalla.

miksi ?? kirjoitti:

Nyt olet jo kiemurrellut sellaiseen verbaaliasentoon, jossa alat arvostella työurien pidentämistä.

Mielenkiintoista. Jopa SAK on esittänyt omaksi tavoitteekseen työurien pidentämisen vähintään, siis vähintään 3 vuodella vielä siitä mitä vuoden 2005 eläkeuudistus ja ns sosiaalitupo tulevat aikaansaamaan. SAK on myös listannut melkoisen joukon toimenpiteitä jotka tuota tavoitetta täytettäessä tulisi ottaa käyttöön. Niissä on vain yksi pieni mutta. Ne maksavat tolkuttomasti, sillä lähes kaikki ne ovat verovaroin kustannettavia. Ne siis vain siirtävät eläkekulut muualle, eivät paranna rahoituspohjaa kokonaisuudessaan.

Miksi siis sinä olet kääntynyt tässä keskustelussa vastustamaan työurien pidentämistä, kun sinulle näistä kirjoittamisistasi maksava SAK:kin niitä kannattaa??

Lue lisää

En ole seurannut SAK:n kannanottoja kovin tarkkaan, mutta sihen en kyllä usko mitä sanot SAK:n työurien pidentämistavoitteesta. Ainakin Rantalan työryhmän ay-jäsenet tuntuivat olevan sitä mieltä, että vuoden 2005 eläkeuudistus ja muut ehdotetut toimet ovat riittäviä. Sen on laskettu nostavan työurien pituutta 1,5 vuodella.

En vastusta työurien pidentämistä. Ne pitenevät automaattisesti sen mukaan kuin markkinatilanne muuttuu. Kun työvoiman kysyntä kasvaa, työurat pitenevät. En minä sitä vastusta. Se on hyvä asia.

Vastustan ainoastaan sellaisia toimia työuran pidentämiseksi, jotka ei perustu realiteetteihin. Ensimmäinen realiteetti tässä on se, että työvoiman kysynnän pitää ylittää sen tarjonta. Kun katselet nykyistä työttömien määrää tai tätä määrää vielä jokunen vuosi sitten nopean talouskasvun aikana ja sitä, että työvoima supistuu 10 000 hengellä vuosittain tästä eteenpäin, voit laskea suunnilleen sen, missä mennään. Lisäksi talousviisaat meille usein kertovat, että vasta noin 2,5-3 prosentin kasvu tarkoittaa työvoiman kysynnän lisääntymistarvetta. Sellaisella kasvuvauhdilla se ei kuitenkaan vielä lisäänny mitenkään merkittävästi.

Jos hallitus sitoutuu yli 3 prosentin talouskasvuennusteisiin pitkällä aikavälillä, puheet työvoimapulasta ehkä noin 2020-luvulla alkavat olla todesta otettavia. Valitettavasti hallitus liputtaa nyt matalan talouskasvun puolesta, mikä ei tue ajatusta tulevasta työvoimapulasta.

Voisin kysyä, että pidätkö järkevänä esim. eläkeiän alarajan nostamista, jos voidaan talouskasvuennustein ja ikäluokkamuutoksin nähdä, ettei meitä uhkaa mikään yleinen työvoimapula? Alakohtaisia ja alueellisia työvoimatarpeita kyllä tulee esiintymään, mutta niihin eläkeiän nostaminen ei juurikaan vaikuta, koska raavasta meispuolista teollisuustyöntekijää ei voida hetkessä kouluttaa hempeäksi sairaanhoitajaksi.

Siis vielä kerran, en vastusta työurien pidentämistä, ainoastaan järjettömiä keinoja sen tavoittelemiseksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sen on laskenut työminsiteriön asettama työryhmä. Tarkemmin voit tutkailla asiaa työryhmän loppuraportista. Se löytyy pdf-tiedostona ihan googlettamalla "työvoima 2020".

Luin tuon raportin.

Ensinnäkin se on julkaistu tammikussa 2003, ja siis koottu jo ennen sitä. Näinollen tieto on liki 10 vuotta vanhaa ja perustuu sen hetken näkemyksiin. Sen jäkeen on esim eläkeiän alarajaa laskettu ja muutenkin on tapahtunut paljon.

Toisekseen raportti julistaa myös vaikkapa aluepolitiikan tehostamisen tarvetta otsikon "Aluepolitiikka luo menestymisen edellytyksiä erilaisille alueille".

Joten se tuon raportin todistusarvosta. Koetappa Googlata vielä vanhempia raportteja jos vaikka saisit vielä parempia todisteita valheillesi.

Vai oletko myös tuon aluepoliittisen osion osalta sitä mieltä, että raportti on erinomainen?

Olet sinä surkea, Mielipidepankki, todellinen tollojen mannekiini näine todisteinesi.

Hehheh

vai mikä on kirjoitti:

Oletko vetänyt koko yön viinaa vai mistä sekavuutesi. Eihän tuossa sinun seliseliseliselittelyssäsi ole päätä ei häntää.

Myönnä nyt vaan, että työuria pitää pidentää, ja siihen tarvitaan myös lakisääteistä eläkeiän alarajan nostoa. Olipa talouskasvu korkea tai matala. Se nyt vaan on rraliteetti joka on jopa demarihallituksen edessä jos sellainen meille joskus saadaan. Nyt demarit ovat maalanneet itsensä nurkkaan ja oppositioon älyttömällä räksytyksellään. Vai onko naisten pakollinen yhteiskuntapalvelus tapa SDP:n tapa pidentää työuria??

Lue lisää

En pidä itseäni uskovaisena. Yritän aina mieluummin ottaa asioista selvää. Siksi en voi myöntää työurien pidentämisen tarvetta mihinkään jumalalliseen ilmoitukseen perustuvana. Uskovainen voi tietysti sanoa, että työuria on pidennettävä keinolla millä hyvänsä olipa talouskasvu hyvä tai huono.

Kun esität minulle sellaisen laskelman, mistä nähdään työvoiman tarjonnan supistuvan sen kysyntää pienemmäksi esim. vuoteen 2025 mennessä, niin voi toki muuttaa kantaani. Minun laskuopillani siihen ei oikein päästä, kun ottaa huomioon myös ne toimet, jotka on jo tehty työurien pidentämiseksi.

kunnolla... kirjoitti:

Luin tuon raportin.

Ensinnäkin se on julkaistu tammikussa 2003, ja siis koottu jo ennen sitä. Näinollen tieto on liki 10 vuotta vanhaa ja perustuu sen hetken näkemyksiin. Sen jäkeen on esim eläkeiän alarajaa laskettu ja muutenkin on tapahtunut paljon.

Toisekseen raportti julistaa myös vaikkapa aluepolitiikan tehostamisen tarvetta otsikon "Aluepolitiikka luo menestymisen edellytyksiä erilaisille alueille".

Joten se tuon raportin todistusarvosta. Koetappa Googlata vielä vanhempia raportteja jos vaikka saisit vielä parempia todisteita valheillesi.

Vai oletko myös tuon aluepoliittisen osion osalta sitä mieltä, että raportti on erinomainen?

Olet sinä surkea, Mielipidepankki, todellinen tollojen mannekiini näine todisteinesi.

Hehheh

Lue lisää

Minun itsetuntoni ei heilahtele kovin helposti, vaikka olisinkin nolannut itseni. En sitä nyt kuitenkaan edes tehnyt.

Väestömuutokset eivät suuresti heilahtele ennusteissa. Sotien jälkeen syntyneiden ikäluokkien koko on ollut ihan samalla tavalla tiedossa vuonna 2003 kuin nytkin. Myös tulevien ikäluokkien koot osataan aika tarkasti ennakoida. Eläkeiän alarajan laskemisella ei ole tässä mitään olennaista merkitystä varsinkin, kun keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on sen jälkeen vain kasvanut. Siis kun eläkeikää laskettiin, eläkkeelle siirtymisikä nousi. Siinäpä sinulle vähän miettimistä. Hallitus ei ole ainakaan nähnyt tarvetta päivittää kyseistä raporttia. Kertooko se sitten hallituksen osaamattomuudesta, ehkä sinusta.

Olisin kovin kiitollinen, jos voisit turhan räksytyksen sijaan esittää perustellun laskelman työvoiman tarjonnasta vuosina 2010 - 2025. Jos päädyt siinä siihen, että työvoiman kysyntä on perustellusti suurempi kuin sen tarjonta vuonna 2025 nykyinen työurien pidentymisennuste huomioiden (eli 1,5 vuotta eläkeuudistuksesta ja 0,5 vuotta muista toimista; tämän verran Raimo Sailas esim. pitää varmoina toteutumisasioina), niin voin toki muuttaa näkemystäni ja miettiä asiaa uudestaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työvoiman määrää koskevien ennusteiden mukaan työvoima vähenee noin 10 000 hengellä vuodesta 2010 eteenpäin. Vuonna 2020 Suomen työvoima on 100 000 henkeä pienempi kuin nyt. Työttömiä lienee noin 300 000. Tällä 10 000 hengen vuosittaisella vähennyksellä työttömien määrä tulee siis nollatuksi vuonna 2040. Tosin vauhti ei ole vuoden 2025 jälkeen enää näin suuri, koska ikäluokkien koot alkavat taas tasoittua eli silloin suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle.

Tarvitaan siis merkittävää talouskasvua, jotta työvoiman kysyntä nousisi nopeammin. Jos talouskasvua ei synny kuten esim. hallitus tuntuu ennustelevan, työvoiman kysyntä ei lisäänny. Jotta työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä, silloin pitäisi hallituksella olla myös jokin skenaario talouskasvun määrästä ja työvoiman kysynnän lisääntymisestä. Nyt skenaariona on ollut talouskasvun selvä hidastuminen ja politiikkana eläkeurien pidentäminen, mitkä ovat ristiriitaisia skenaarioita. Juuri tähän Kiander ja Taimio kiinnittivät huomiota, kun he miettivät sitä, ovatko VM:n talousennusteet liiankin synkkiä.

ETLAn erään selvityksen mukaan työvoiman kysyntä ja tarjonta joutuvat epätasapainoon lähinnä Itä-Suomessa, mikä taas johtuu maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Samalla tämä muuttoliike tuo vastavasti lisää työvoiman tarjontaa eteläisen Suomen kasvukeskuksiin.

Työvoima näyttäisi siis riittävän, jos talouskasvu on kehnoa. Mihin silloin tarvitaan työurien pidentämistä? Eikö ensin pitäisi miettiä sitä, miten talouskasvu saadaan ripeäksi ja sitten vasta alkaa varata työvoimaresursseja sitä varten? En usko siihen, että yritykset alkaisivat työllistää nykyistä enemmän ihmisiä, jos niiden liikevaihdot pysyvät entisellään. Päin vastoin ne ovat tähän asti tehostaneet toimintaansa lisäämällä työn tuottavuutta eli vähentämällä väkeä.

Toivon, ettet sotke tähän enää huoltosuhdetta, mikä sinällään on vakava ongelma, mutta hämärtää tätä pääkysymystä. Tämä johtuu siitä, että vain talouskasvulla huoltosuhde saadaan paremmaksi, työurien pidentäminen ei itsessään lisää talouskasvua.

Lue lisää

saisimme tuon "Pankin" Hallituksen johtoon, miten ihminen voi kirjoittaa kuten Uusi-Ukki pohjanmaalta ajattelee.?? Muiostan hyvin ajan, kolmenkymmenen vuoden takaa, kun Virolaisen Jussi, paasasi suu vaahdossaa miten Suomea uhkaa työvoimapula.

Nyt on otettu sama laulu taas näitten "Tietomiestemme hokemiin", ei tullut työvoimapulaa Virolaisen aikana, eikä taatusti tule myöskään seuraavan hallituksen aikaan. Nyt pitäisi huolehtia ja murehtia miten tästä lamasta selvitään, siis tässä ja nyt, eikä veikkailla vuosikymmeniä edessäpäin näkyvästä työvoimapulasta.

Vaikuttaa siltä, että tällä työvoimapulalla halutaan kansalaisten ajatukset poistaa tulevasta kurjuudesta maassamme. Hoetaan ja kirjoitellaan täysin toisarvoisista asioista, kyllä "pankki" tietää.?

Mielipidepankki kirjoitti:

Minun itsetuntoni ei heilahtele kovin helposti, vaikka olisinkin nolannut itseni. En sitä nyt kuitenkaan edes tehnyt.

Väestömuutokset eivät suuresti heilahtele ennusteissa. Sotien jälkeen syntyneiden ikäluokkien koko on ollut ihan samalla tavalla tiedossa vuonna 2003 kuin nytkin. Myös tulevien ikäluokkien koot osataan aika tarkasti ennakoida. Eläkeiän alarajan laskemisella ei ole tässä mitään olennaista merkitystä varsinkin, kun keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on sen jälkeen vain kasvanut. Siis kun eläkeikää laskettiin, eläkkeelle siirtymisikä nousi. Siinäpä sinulle vähän miettimistä. Hallitus ei ole ainakaan nähnyt tarvetta päivittää kyseistä raporttia. Kertooko se sitten hallituksen osaamattomuudesta, ehkä sinusta.

Olisin kovin kiitollinen, jos voisit turhan räksytyksen sijaan esittää perustellun laskelman työvoiman tarjonnasta vuosina 2010 - 2025. Jos päädyt siinä siihen, että työvoiman kysyntä on perustellusti suurempi kuin sen tarjonta vuonna 2025 nykyinen työurien pidentymisennuste huomioiden (eli 1,5 vuotta eläkeuudistuksesta ja 0,5 vuotta muista toimista; tämän verran Raimo Sailas esim. pitää varmoina toteutumisasioina), niin voin toki muuttaa näkemystäni ja miettiä asiaa uudestaan.

Lue lisää

Tuoo sinun siteeraamasi 20 vuoden takaiseen tilanteeseen pohjaava raportti sanoo: " Peruskehityksessä työvoimasta poistuu vuosittain runsaat 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee nuorista ikäluokista. Työikäinen väestö alkaa supistua kun suuret ikäluokat tulevateläkeikään. Supistuma on suurimmillaan 2010-luvun alkuvuosina..."

Ensinnäkin, tuo keskimääräinen 10 000 henkilön nettopoistuma käsittää jo eletyt 8 vuotta vuodesta 2003, ajanjakson jolloin poistuman tulikin olla pienenpi. Nyt katsotaan tilanneta vuodesta 2012 eteenpäin, jolloin poistuma on maksimissaan. Ymmärrätkö?? Vai onko tämäkin liian vaikeaa tajuta???

Jos luet raporttia oikein, etkä vain poimien sieltä yhden luvun, huomaat, ettei edes tuo peruskehitys ole toteutunut sellaisenaan. Silloiset laskelmat lähtivät aivan erilaisesta talous- ja työvoimakehityksestä.

Työvoiman tarjonta 2012-2015 voidaan laskea yksinkertaisesti työikään tulevien, siis noin kaksikymppisten, ikäluokkien koosta. Sen keskiarvo (v.1992 - 2005 syntyneet) on 58 000. Ja kuten tilastot osoittaa, tuo joukko ei koskaan 100%:sti tule työelämään. Jotkut vammautuu, osa kuolee, osa on poissa töistä esim. vanhempainvapailla tms, osa muttaa ulkomaille, osa sairastuu, alkoholisoituu jne. Aktiivisesti työelämään päätyy tilastojen valossa noin 48 000 henkilöä, siis 80% ikäluokastaan. Tämä perustuu siis aiempaan toteumaan joka löytyy tilastokeskukselta. Kun poistuma 2012- 2025 vaihtelee välillä 70 000 - 60 000 niinikään ikäluokkien koon perusteella arvioituna (siis samoin perustein), niin edes kaltaisesi tollo ei saa yhteenlaskulla 10 000 vaan minimissäänkin se olisi 12 000 ja maksimissaan 22 000. Ollaan varovaisia ja arvioidaan luvun olevan 15 000, niin tuollakin luvulla työvoimaa poistuu nettomääräisesti liki 200 000 kyseisenä tarkastelujaksona. Siis tuplasti sinun väittämäsi 100 000. Ja luku oli vieläpä hyvin varovaisesti arvioitu. Maksimiarvoihin perustuva skenaario toisi liki 300 000.

Toki minäkin voisin hakea raportin vaikkapa vuodelta 1971 ja vedota siihen jos haluaisin valehdella tavallasi.

Miksi siis jatkuvasti sorrut suoraan valehteluun??

Oletko noin tyhmä, vai leikitkö vain provosoidaksesi??

tollikalle kirjoitti:

Tuoo sinun siteeraamasi 20 vuoden takaiseen tilanteeseen pohjaava raportti sanoo: " Peruskehityksessä työvoimasta poistuu vuosittain runsaat 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee nuorista ikäluokista. Työikäinen väestö alkaa supistua kun suuret ikäluokat tulevateläkeikään. Supistuma on suurimmillaan 2010-luvun alkuvuosina..."

Ensinnäkin, tuo keskimääräinen 10 000 henkilön nettopoistuma käsittää jo eletyt 8 vuotta vuodesta 2003, ajanjakson jolloin poistuman tulikin olla pienenpi. Nyt katsotaan tilanneta vuodesta 2012 eteenpäin, jolloin poistuma on maksimissaan. Ymmärrätkö?? Vai onko tämäkin liian vaikeaa tajuta???

Jos luet raporttia oikein, etkä vain poimien sieltä yhden luvun, huomaat, ettei edes tuo peruskehitys ole toteutunut sellaisenaan. Silloiset laskelmat lähtivät aivan erilaisesta talous- ja työvoimakehityksestä.

Työvoiman tarjonta 2012-2015 voidaan laskea yksinkertaisesti työikään tulevien, siis noin kaksikymppisten, ikäluokkien koosta. Sen keskiarvo (v.1992 - 2005 syntyneet) on 58 000. Ja kuten tilastot osoittaa, tuo joukko ei koskaan 100%:sti tule työelämään. Jotkut vammautuu, osa kuolee, osa on poissa töistä esim. vanhempainvapailla tms, osa muttaa ulkomaille, osa sairastuu, alkoholisoituu jne. Aktiivisesti työelämään päätyy tilastojen valossa noin 48 000 henkilöä, siis 80% ikäluokastaan. Tämä perustuu siis aiempaan toteumaan joka löytyy tilastokeskukselta. Kun poistuma 2012- 2025 vaihtelee välillä 70 000 - 60 000 niinikään ikäluokkien koon perusteella arvioituna (siis samoin perustein), niin edes kaltaisesi tollo ei saa yhteenlaskulla 10 000 vaan minimissäänkin se olisi 12 000 ja maksimissaan 22 000. Ollaan varovaisia ja arvioidaan luvun olevan 15 000, niin tuollakin luvulla työvoimaa poistuu nettomääräisesti liki 200 000 kyseisenä tarkastelujaksona. Siis tuplasti sinun väittämäsi 100 000. Ja luku oli vieläpä hyvin varovaisesti arvioitu. Maksimiarvoihin perustuva skenaario toisi liki 300 000.

Toki minäkin voisin hakea raportin vaikkapa vuodelta 1971 ja vedota siihen jos haluaisin valehdella tavallasi.

Miksi siis jatkuvasti sorrut suoraan valehteluun??

Oletko noin tyhmä, vai leikitkö vain provosoidaksesi??

Lue lisää

Ko. raportin sivulla 148 kerrotaan arviot työvoiman määrästä vuosina 2006-2030. Yhteensä työvoiman määrä suspistuu tällä ajanjaksolla noin 200 000 hengellä. Tästä supistuksesta noin puolet eli 110 000 osuu 2010-luvulle. 2020-luvulla työvoima vähenee hitaammin eli yhteensä 60 000 hengellä. Siinä on varsin tarkkaan tehty selkoa siitä, mitkä kaikki asiat tulee huomioida työvoiman tarjontaa laskettaessa. Raportin seuraavilta sivuilta käy ilmi, että työttömyysennuste vuodelle 2020 on edelleen 5 prosenttia. Minä taidan kuitenkin uskoa enemmän näitä raportin laatijoita kuin sinua. Lue ja viisastu.

Voit tietysti jatkaa väittämääsi siitä, että raportin laatijat ovat tolloja. Raportin sisältöön tutustuneen lukijan arvioitavaksi jää sen jälkeen, miten suuri mahtaa sinun tolloutesi olla heihin verrattuna.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ko. raportin sivulla 148 kerrotaan arviot työvoiman määrästä vuosina 2006-2030. Yhteensä työvoiman määrä suspistuu tällä ajanjaksolla noin 200 000 hengellä. Tästä supistuksesta noin puolet eli 110 000 osuu 2010-luvulle. 2020-luvulla työvoima vähenee hitaammin eli yhteensä 60 000 hengellä. Siinä on varsin tarkkaan tehty selkoa siitä, mitkä kaikki asiat tulee huomioida työvoiman tarjontaa laskettaessa. Raportin seuraavilta sivuilta käy ilmi, että työttömyysennuste vuodelle 2020 on edelleen 5 prosenttia. Minä taidan kuitenkin uskoa enemmän näitä raportin laatijoita kuin sinua. Lue ja viisastu.

Voit tietysti jatkaa väittämääsi siitä, että raportin laatijat ovat tolloja. Raportin sisältöön tutustuneen lukijan arvioitavaksi jää sen jälkeen, miten suuri mahtaa sinun tolloutesi olla heihin verrattuna.

Lue lisää

katsoppas sen raporttisi päivämäärää: Se on kuitattu vuoden 2002 lopussa. Koetappa nyt tulla nykytilanteeseen jotta saat edes hitusen uskottavuutta

Tai kaiva vielä vanhempia raportteja valehtelusi tueksi. Ja usko niitä samoin kuin näitä. Minä uskon niitä jotka on laadittu viime vuonna, siis 2009, esim. SAK:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimesta ja joista niistäkin käy ilmi ihan eri luvut.

Työnantajine luvuthan osoittavat vielä synkemiä näkymiä

hehehehheeee kirjoitti:

katsoppas sen raporttisi päivämäärää: Se on kuitattu vuoden 2002 lopussa. Koetappa nyt tulla nykytilanteeseen jotta saat edes hitusen uskottavuutta

Tai kaiva vielä vanhempia raportteja valehtelusi tueksi. Ja usko niitä samoin kuin näitä. Minä uskon niitä jotka on laadittu viime vuonna, siis 2009, esim. SAK:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimesta ja joista niistäkin käy ilmi ihan eri luvut.

Työnantajine luvuthan osoittavat vielä synkemiä näkymiä

Lue lisää

hallitus ei luota itse asettamiensa työryhmien tuottamaan tietoon. Väestömäärissä ei vaan ole tapahtunut niin radikaaleja muutoksia, että ne edellyttäisivät olennaisia tarkituksia vuosituhanne alkupuolella tehtyyn raportitiin. No, saattahan olla, että maahanmuuttoluvut on arvioitu alakanttiin, mutta se vain kasvattaa työvoiman määrää, koska maahanmuuttajissa on vähän vanhuksia, mutta sitäkin enemmän lapsia, jotka tulevat aikanaan työikään.

Panisitko jonkun linkin mainitsemiisi instanssien selvityksiin näistä paljon synkemmistä näkymistä. Muistan itse tässä lukeneeni vastikään jonkun Etlan tekemän raportin, missä siteerattiin näitä Työvoima 2020-raportin lukuja. Oltaisiinkohan Etlassakin niin pahasti ajasta jäljessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

hallitus ei luota itse asettamiensa työryhmien tuottamaan tietoon. Väestömäärissä ei vaan ole tapahtunut niin radikaaleja muutoksia, että ne edellyttäisivät olennaisia tarkituksia vuosituhanne alkupuolella tehtyyn raportitiin. No, saattahan olla, että maahanmuuttoluvut on arvioitu alakanttiin, mutta se vain kasvattaa työvoiman määrää, koska maahanmuuttajissa on vähän vanhuksia, mutta sitäkin enemmän lapsia, jotka tulevat aikanaan työikään.

Panisitko jonkun linkin mainitsemiisi instanssien selvityksiin näistä paljon synkemmistä näkymistä. Muistan itse tässä lukeneeni vastikään jonkun Etlan tekemän raportin, missä siteerattiin näitä Työvoima 2020-raportin lukuja. Oltaisiinkohan Etlassakin niin pahasti ajasta jäljessä.

Lue lisää

Yksinkertaisesti voit hakea samasta osoitteesta Työvoima 2025 raportin jossa kaikki tuo tieto on. Siis aivan saman instanssin uudempi paperi. Osannet sentää hakea uuttakin tietoa vaikka itse menneisyydessä elät.

Kun on uutta tietoa olemassa, niin sinä koetat vanhaa tietoa hakemalla vain todistaa omat valheesi, muuta ei voi valitettavasti päätellä.

Tuon Työvoima 2025 raportin mukaan työikäinen väestö vähenee vuoteen 2025 mennessä 265 000:lla ja yli 65-vuotiaiden määrä nousee 870 000 henkilöstä 1,4 miljoonaan. Nämä suoraan tuosta raportista.

Mutta ethän sinä usko kun junttaudut tuohon 100 000 jonka kehitit vanhoista raporteista valheittesi tueksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

hallitus ei luota itse asettamiensa työryhmien tuottamaan tietoon. Väestömäärissä ei vaan ole tapahtunut niin radikaaleja muutoksia, että ne edellyttäisivät olennaisia tarkituksia vuosituhanne alkupuolella tehtyyn raportitiin. No, saattahan olla, että maahanmuuttoluvut on arvioitu alakanttiin, mutta se vain kasvattaa työvoiman määrää, koska maahanmuuttajissa on vähän vanhuksia, mutta sitäkin enemmän lapsia, jotka tulevat aikanaan työikään.

Panisitko jonkun linkin mainitsemiisi instanssien selvityksiin näistä paljon synkemmistä näkymistä. Muistan itse tässä lukeneeni vastikään jonkun Etlan tekemän raportin, missä siteerattiin näitä Työvoima 2020-raportin lukuja. Oltaisiinkohan Etlassakin niin pahasti ajasta jäljessä.

Lue lisää

Lueppa tuosta, tiivistelmässä sivulla 17 on selkesäti ilmaistu nuo luvut, eli vuosina 2010-2025 työikäinen 15-65 vuotian väestö vähenee 17 000 vuodessa vaikka nettomaahanmuutto on 7500 henkilöä.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdf

Mitä lie Etlan raportteja lukenut, onko nekin olleet jostain 1900 luvulta???

Koeta nyt tollikko tulla nylyaikaan

raporttia kirjoitti:

Yksinkertaisesti voit hakea samasta osoitteesta Työvoima 2025 raportin jossa kaikki tuo tieto on. Siis aivan saman instanssin uudempi paperi. Osannet sentää hakea uuttakin tietoa vaikka itse menneisyydessä elät.

Kun on uutta tietoa olemassa, niin sinä koetat vanhaa tietoa hakemalla vain todistaa omat valheesi, muuta ei voi valitettavasti päätellä.

Tuon Työvoima 2025 raportin mukaan työikäinen väestö vähenee vuoteen 2025 mennessä 265 000:lla ja yli 65-vuotiaiden määrä nousee 870 000 henkilöstä 1,4 miljoonaan. Nämä suoraan tuosta raportista.

Mutta ethän sinä usko kun junttaudut tuohon 100 000 jonka kehitit vanhoista raporteista valheittesi tueksi.

Lue lisää

Raportista onkin tosiaan päivitetty versio, joka jäi minulta huomaamatta. Arvio ei kuitenkin kovin olennaisesti poikkea aiemmassa raortissa esitetystä. Työikäinen väestö vähenee kyllä 265 000 hengellä vuoteen 2025 vuodesta 2010. Tässä luvussa ei ole kuitenkaan otettu huomioon työllisyysastetta. Kun se (70 %) huomioidaan, saadaan määräksi jo alle 200 000 henkeä. Kun mainitsemani 100 000 koski aikaväliä 2010-2020 päästään jo aika lähellä samoja määriä. Mainitsemani työllisyysasteen huomioiva luku selviää esim. ko. raportin johtopäätösjaksosta. Jonkun verran suuremman vähennyksen tämä päivitys siis antaa, mutta ei mitään huimaa muutosta.

Raportin johtopäätösjaksossa todetaan edelleen, että 100 000 hengen vähennys työttömyydessä ja 100 000 hengen lisäys työllisyysasteessa kompensoisi työvoiman vähennyksen vuoteen 2025. Tämän jälkeenhän ikäluokkien kokoerovaikutus alkaa vähentyä.

Toisin sanoen meillä on työurien pidentämisen vaihtoehtona kaksikin tapaa vastata työn kysyntätarpeisiin. Nämä ovat työttömyyden vähentäminen. Raportin tekoaikaan reservissä taisi olla vajaa 200 000 työtöntä. Työttömyyden painaminen alle 100 000 hengeen siis kuittaisi kysynnästä noin puolet, jos vuotuinen talouskasvu jää alle 3 prosentin, mikä on tämän hetken todennäköisin vaihtoehto. Toinen keino on sitten nostaa työllisyysastetta 2-4 prosenttia eli 70 %:n sijaan lähemmäs 75 prosenttia. Nämä keinot ovat kaiken lisäksi pitkävaikutteisia, koska työelämän ulkopuolella olevien keski-ikä on paljon matalampi kuin eläkkeelle siirtyvien keski-ikä.

sinulle tollo kirjoitti:

Lueppa tuosta, tiivistelmässä sivulla 17 on selkesäti ilmaistu nuo luvut, eli vuosina 2010-2025 työikäinen 15-65 vuotian väestö vähenee 17 000 vuodessa vaikka nettomaahanmuutto on 7500 henkilöä.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdf

Mitä lie Etlan raportteja lukenut, onko nekin olleet jostain 1900 luvulta???

Koeta nyt tollikko tulla nylyaikaan

Lue lisää

Huomasin nyt tuon uuden version ja tutustuin siihen. Kuten tässä jo ehdin vastata, se ei tuo kuitenkaan olennaista eroa vuoden 2003 raporttiin työvoiman tarjontalukujen osalta. Hieman laskua siinä on, muttei kovin merkittävää. On nyt ensin hyvä erottaa työikäisen väestön määrä ja työn tarjonnan määrä toisistaan. Minun esittämäni luvut koskivat työvoiman tarjontalukuja, eivät väestölukuja. Väestöluvut ovat toki siinä pohjana, mutta lisäksi pitää huomioida ennen kaikkea työllisyysaste. Se pienentää tuon luvun alle 200 000 kuten raportissakin todetaan. Kun aikaväli on lisäksi toinen, eroa aiempiin arvioihin ei merkittävästi tule.

Raportissa todetaan myös, että vähentämällä työttömyyttä 100 000 hengellä ja lisäämällä työllisyysastetta samalla 100 000 hengellä, työvoiman kysyntätarve kuittaantuu perusmallissa, jossa talouskasvu jää alle 2,5 prosentin. Talouskasvun pitäisi nousta Lipposen hallituksen aikaisiin lukemiin eli 4 prosenttiin, jotta työvoiman kysyntä alkaisi kasvaa ja sitä kautta nostaa olennaisesti työvoiman tarvetta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Raportista onkin tosiaan päivitetty versio, joka jäi minulta huomaamatta. Arvio ei kuitenkin kovin olennaisesti poikkea aiemmassa raortissa esitetystä. Työikäinen väestö vähenee kyllä 265 000 hengellä vuoteen 2025 vuodesta 2010. Tässä luvussa ei ole kuitenkaan otettu huomioon työllisyysastetta. Kun se (70 %) huomioidaan, saadaan määräksi jo alle 200 000 henkeä. Kun mainitsemani 100 000 koski aikaväliä 2010-2020 päästään jo aika lähellä samoja määriä. Mainitsemani työllisyysasteen huomioiva luku selviää esim. ko. raportin johtopäätösjaksosta. Jonkun verran suuremman vähennyksen tämä päivitys siis antaa, mutta ei mitään huimaa muutosta.

Raportin johtopäätösjaksossa todetaan edelleen, että 100 000 hengen vähennys työttömyydessä ja 100 000 hengen lisäys työllisyysasteessa kompensoisi työvoiman vähennyksen vuoteen 2025. Tämän jälkeenhän ikäluokkien kokoerovaikutus alkaa vähentyä.

Toisin sanoen meillä on työurien pidentämisen vaihtoehtona kaksikin tapaa vastata työn kysyntätarpeisiin. Nämä ovat työttömyyden vähentäminen. Raportin tekoaikaan reservissä taisi olla vajaa 200 000 työtöntä. Työttömyyden painaminen alle 100 000 hengeen siis kuittaisi kysynnästä noin puolet, jos vuotuinen talouskasvu jää alle 3 prosentin, mikä on tämän hetken todennäköisin vaihtoehto. Toinen keino on sitten nostaa työllisyysastetta 2-4 prosenttia eli 70 %:n sijaan lähemmäs 75 prosenttia. Nämä keinot ovat kaiken lisäksi pitkävaikutteisia, koska työelämän ulkopuolella olevien keski-ikä on paljon matalampi kuin eläkkeelle siirtyvien keski-ikä.

Lue lisää

Älä viitsi enää kiemurrella ja selitellä enenpää, teet aina vaan naurettavammaksi itsesi.

Sinä junttauduit siihen omaan mielikuvaasi jonka jostain vanhasta paperista löysit, ja olet kaksi päivää inttänyt vaikka Niinpä niin, Jaba sun muut kuinka sinua ovat koettaneet neuvoa.

Mieti omaa osaamistasi. Taas kerran kävi niin, että olet väärässä jo lähtökohdiltaan (siis näissä luvuissa) mutta et kykene sitä tajuamaan

enenpää.... kirjoitti:

Älä viitsi enää kiemurrella ja selitellä enenpää, teet aina vaan naurettavammaksi itsesi.

Sinä junttauduit siihen omaan mielikuvaasi jonka jostain vanhasta paperista löysit, ja olet kaksi päivää inttänyt vaikka Niinpä niin, Jaba sun muut kuinka sinua ovat koettaneet neuvoa.

Mieti omaa osaamistasi. Taas kerran kävi niin, että olet väärässä jo lähtökohdiltaan (siis näissä luvuissa) mutta et kykene sitä tajuamaan

Lue lisää

Niin, en voi tietenkään mitään sille, jos et halua ymmärtää eri lukujen sisältöä. Hieman minua kummastuttaa, että haluat asettaa itsellesi tällaisia rajoitteita etkä suostu tarkastelemaan faktoja faktoina. Tarkoitushakuisuus tuppaa monella sumentamaan silmiä. Uskovaisellekin on turha yrittää väittää, ettei ehkä Jumalaa olekaan. Sinulla näyttää olevan vain missiona yrittää todistella, että minä olen väärässä. Se on erikoinen päämäärä ihmisellä.

Ei tässä tarvitse junttautua mihinkään mielikuvaan. Faktoihin on kuitenkin hyvä junttautua. Fakta näyttää olevan se, ettei mitään työvoimapulaa ole syntymässä oletetun alle 3 prosentin vuotuisen talouskasvun aikana. Tämä nimittäin saadaan hoidettua työttömyyttä vähentämällä ja työllisyysastetta parantamalla. Sitten jos talouskasvu on 3 %:a suurempi, asia muuttuu hieman hankalammaksi. Mutta sehän tässä peruspointtini on ollutkin, että tuon talouskasvun määräävyys. Jos et halua tätä ymmärtää, se on sinun ongelmasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Niin, en voi tietenkään mitään sille, jos et halua ymmärtää eri lukujen sisältöä. Hieman minua kummastuttaa, että haluat asettaa itsellesi tällaisia rajoitteita etkä suostu tarkastelemaan faktoja faktoina. Tarkoitushakuisuus tuppaa monella sumentamaan silmiä. Uskovaisellekin on turha yrittää väittää, ettei ehkä Jumalaa olekaan. Sinulla näyttää olevan vain missiona yrittää todistella, että minä olen väärässä. Se on erikoinen päämäärä ihmisellä.

Ei tässä tarvitse junttautua mihinkään mielikuvaan. Faktoihin on kuitenkin hyvä junttautua. Fakta näyttää olevan se, ettei mitään työvoimapulaa ole syntymässä oletetun alle 3 prosentin vuotuisen talouskasvun aikana. Tämä nimittäin saadaan hoidettua työttömyyttä vähentämällä ja työllisyysastetta parantamalla. Sitten jos talouskasvu on 3 %:a suurempi, asia muuttuu hieman hankalammaksi. Mutta sehän tässä peruspointtini on ollutkin, että tuon talouskasvun määräävyys. Jos et halua tätä ymmärtää, se on sinun ongelmasi.

Lue lisää

Kuten todettua aina vaan sääluttävämmäksi käy selittelysi kuinka olitkin oikeassa vaikka väänsit aivan vääristä lähtökohdista ja kerkesit jo Etlankin tolloksi haukkua....

Siis anna nyt olla, et sinä muuta saa aikaiseksi kuin entistä pahemmin nolaat itseäsi.

Vastaisuuden varalle, ennenkuin ryhdyt tuollaiseen jankkaamiseen, tarkista faktat. Sinä olet nyt niin monta kertaa jäänyt väitteinesi yksin ettei kannata pilata omaasi ja demareiden mainetta kepupalstalla. Ymmärrätkö?

PS minä en ole kepulainen

-Jäbä kirjoitti:

Työhaluiset revitään töihin jo muutaman vuoden kuluttua. Kymmenen vuoden kuluttua on hyvin todennäköistä, että talouskasvu hidastuu siksi, ettei kasvualoille ole saatavissa väkeä.

Lue lisää

V 2050 Suomessa on suurtyöttömyys.
On työvoimareservia mistä valita.
Työuria joidutaan lyhentämään ja eläkeikää laskemaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ko. raportin sivulla 148 kerrotaan arviot työvoiman määrästä vuosina 2006-2030. Yhteensä työvoiman määrä suspistuu tällä ajanjaksolla noin 200 000 hengellä. Tästä supistuksesta noin puolet eli 110 000 osuu 2010-luvulle. 2020-luvulla työvoima vähenee hitaammin eli yhteensä 60 000 hengellä. Siinä on varsin tarkkaan tehty selkoa siitä, mitkä kaikki asiat tulee huomioida työvoiman tarjontaa laskettaessa. Raportin seuraavilta sivuilta käy ilmi, että työttömyysennuste vuodelle 2020 on edelleen 5 prosenttia. Minä taidan kuitenkin uskoa enemmän näitä raportin laatijoita kuin sinua. Lue ja viisastu.

Voit tietysti jatkaa väittämääsi siitä, että raportin laatijat ovat tolloja. Raportin sisältöön tutustuneen lukijan arvioitavaksi jää sen jälkeen, miten suuri mahtaa sinun tolloutesi olla heihin verrattuna.

Lue lisää

"Minä taidan kuitenkin uskoa enemmän näitä raportin laatijoita..."

Vaan kun sinulle lyötiinkin eteen uudempi raportti jossa tuon toisen kirjoittajan väitteet todettiin oikeiksi niin mitäs teit. Pää pensaaseen eli palstalta piiloon. Kuten aina kun väitteesi osoitetaan vääriksi.

Olet sinä huvittava jopa demariksi

"työvoimapula" kirjoitti:

kumpaan kannattaisi puuttua tällä hetkellä työvoimapulaan vai työttömyyteen?
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tammikuussa työttömiä jo neljännesmiljoona/1135253160414

Lue lisää

Tällä hetkellä tuetaan työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä kaikin keinoin, jotka hallituksella ovat käytettävissä.

Nm. palkkojen verotusta ei kiristetä niin kauan kuin talouskasvu on nollassa tai vähäistä. Yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa aiotaan alentaa, jotta yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää voittovarojaan toiminnan laajentamiseen ja lisätyöllistämiseen. Julkisia invesstointeja on lisätty melkoisesti, jotta työpaikkoja voisi syntyä niiden tilalle, jotka viennissä on nyt menetetty.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että tuloveron tuoton laskemiseen meillä ei ole varaa, jos haluamme pitää nykyisen elintason taikka sitä parantaa. Tämän tietävät kaikki, jotka asioita seuraavat ja taloudesta jotain ymmärtävät.

Mutta sinulle ei tunnu menevän perille se, ettemme voi työllistää ihmisiä, elleivät tuottamamme tavarat ja palvelut käy paremmin kaupaksi. Tästä taas laaditaan ennusteita ja hallitus tuntuu nyt kääntyvän matalan kasvun olettaman taakse, koska se perustaa julkisen talouden kestävyysvajeenkin tähän malliin. Se taas tarkoittaa sitä, ettei taloutemme kasva niin paljon, että yleistä työvoimapulaa tulisi. Alakohtaisia ja alueellisia työvoimapulakohtia voi kyllä tulla, mutta niihin yleinen työurien pidentäminen ei ole oikea lääke. Niihin tarvitaan täsmälääkkeitä kuten alakohtaisen koulutuksen lisäämistä. Tällainen kasvuala on esim. sairaanhoitopalvelut.

Ei siis kannata tehdä sellaisia muutoksia, joista ei näytä koituvan mitään hyötyä. Työurien pidentäminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Sellainen yhtälö on niin sanotusti epärationaalinen. Työurien pidentämistä tarvitaan vasta sellaisessa tilanteessa, missä päästään riittävään talouskasvuun. Hallituksen tulisi siis ensin muuttaa pitkän tähtäinen talousennusteita niin, että kasvuolettamaksi tulee työn kysyntää lisäävä 3-5 prosentin vuotuinen talouskasvu. Sehän olisi hieno ja tavoiteltava asia eikä varmaan monellakaan ole mitään sitä vastaan. Tällaista todellisuutta vastaan voidaan sitten alkaa puhua työvoimapulasta ja työurien pidentämistarpeesta. 100 000 hengen vähennys työvoiman tarjonnasta vuoteen 2020 mennessä ei vielä tarkoita mitään yleistä työvoimapulaa.

Lue lisää

Koettaisit nyt uskoa, mitä mm. RaimoSailas sanoo etkä puhuisi asian sivusta.

Kun ostajamaamme saavat omat rahoitusmarkkinansa kuntoon ja elvytyksensä toiminaan, niin tokihan vientikysyntämme elpyy ja talouskasvu nousee vähintään 3-5% lukemiin. Ei kai tästä asiasta tarvitse nyt vaatia itään hallituksen virallisia ennustuksia ennen kuin voidaan tehdä eläkeratkaisuja, joiden vaikutus on 10-15 vuoden päässä.

Minusta on käsittämätöntä, että demarit temppuilevat vaalien vuoksi vakavilla asioilla ja kummaa on sekin, että sinä heität täällä asiasta löyhää läppää aikasi kuluksi, vaikkaluulen sinun tajuavan varsin hyvin, että seuraava hallitua - riippumatta puolueista - nostaa eläkeiän alarajaa.

ylihiihtäjä kirjoitti:

Väitetään työntekijän siirtyessä eläkkeelle valtion verotulojen romahtavan tältä osin. Eihän se ihan näin mene, sillä maksetaanhan eläkkeestä yhtäläillä veroa kuin palkastakin. Valtio menettää verotuloina palkan ja eläkkeen erotuksen vaikutuksen veron määrään. Mitä korkeampia eläkkeen määrittelevä prosenttiluku on, sitä vähemmän valtio verotuloa menettää.

Lue lisää

Eläkkeistä saatava vero on pelkkää "akanvirtaa", jossa osa julkisista menoista palautuu valtiolle.

Olennaistahan on vain se, että palkoista, eli tuottavasta työstä syntyvän verotulon määrä laskee siksi, ettei tuottavaan työhän riitä niin paljoa tekijöitä kuin tarvittaisi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jaakko Kiander ja Heikki Taimio toivat esille kirjoituksessaan hyvin sen, mistä tässä on kysymys ja mihin avaukseni myös tähtäsi. He ottivat esille siinä mm. 1980-luvun lopun vahvan markan politiikan. Kun tätä hoettiin riittävän usein välttämättömäksi, se alkoi toteuttaa itse itseään. Kriittiset puheenvuorot vaiennettiin, koska konsensus oli niin suuri. Työurien pidentämisessä on tässä kohdin analoginen tilanne. Kylmien lukujen ja realismin tilalle on tullut vankkumaton usko siihen, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Kuitenkaan ei sanota tarkasti, miksi se on välttämätöntä.

Olet oikeassa siinä, että se on välttämätöntä verotulojen tuoton ylläpitämiseksi nykyisellään. Mutta se jätetään kertomatta, että työurien pidentäminen ei ole tässä ensisijainen keino vaan pelkästään välillinen. Hokema työurien pidentämisestä ei nimittäin sinällään tuo yhtään veroeuroa lisää. Tarvitaan ensin talouskasvua, jonka ansiosta työvoiman tarve lisääntyisi sille tasolle, että työvoimapula uhkaisi ja tarvittaisiin sen vuoksi työurien pidentämistä. Yksin se, että eläkkeelle jää vuosittain 10 000 henkeä enemmän kuin nuorista rekrytoituu lisää väkeä työvoimaan, ei riitä perusteluksi työurien pidentämiskeinoille, ainakaan niistä kaikkein radikaalimmalle eli eläkeiän alarajan nostolle.

Ei siis pidä tehdä liian hätäisiä päätöksiä. Päätösten ei pidä perustua väärille odotuksille eikä myöskään oikeista oletuksista pidä tehdä vääriä poliittisia päätöksiä. Hallituksen pitää siis tehdä laskelmat siitä, millainen talouskasvu meillä tulee olemaan. Tällainen oletusarvo tarvitaan, muuten tehdään vääriä päätöksiä. Jos oletus on yli 3 prosentin keskimääräinen vuotuinen talouskasvu, pitää ryhtyä toimiin työurien pidentämiseksi. Samalla pitää tinkiä puheista julkisen talouden kestävyysvajeen uhasta, sillä se perustuu matalan talouskasvun olettamaan.

Oma näkemykseni on se, että yli 3 prosentin kasvuolettama on ylimitoitettu. Se taas tarkoittaa sitä, että pitää olla huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Se tarkoittaa myös sitä, että matalan kasvun aikana työvoimapulaan on vaikea päästä.

Talouskasvua saadaan merkittävästi aikaan Suomessa vain sillä, että vienti alkaa vetämään. Tässä kohdin yhteisöveron madaltaminen voisi olla yksi mahdollinen keino, joka sitten kompensoitaisiin pääomatuloverojen nostolla. Tällainen toimenpide kannustaisi yrtityksiä investointeihin osingonjakojen sijaan. Mutta hallitus kuten sinäkin olette jättäneet koko ajan tämän puolen korkeamman käteen. Perusväitehän on ollut koko ajan se, että lama ei johdu meistä vaan siitä, että vienti ulkomaille on tyrehtynyt meistä riippumattomista syistä. On kai silloin loogista ajatella, että Suomen talouskasvu on mahdollinen vain, jos lamasta ja matalan kasvun aikakaudesta päästään eroon. Itse olen kohdannut voittopuolisesti sellaisia ennusteita, missä varoitetaan korkean taslouskasvun aikojen olevan nyt aika pitkäksi aikaa ohi.

Lue lisää

Kirjoitat osittain ihan järkeviä, mutta sivuutat olennaisen: mikään vientikysyntä ei lisäänny eikä talouskasvu käänny nousuun, jos niille aloille, jotka kasvavat ei saada työvoimaa joustavasti ja nopeasti.

Luontevin keino on silloin pidentää työuria., jotta talous kasvaisi heti, kun se on kysynnän kasvun vuoksi mahdollista ilman, että työvoimasta tulee pula.

Se, että muilla toimialoilla on samaan aikaan vaikeasti työllistettäviä rakennetyöttömiä, ei juurikaan meitä pelasta. Tätä ongelmaahan demarit eivät koskaan onnistuneet ratkaisemaan, vaikka työministereinä on ollut sdp:n naiskellokkaita Jaakonsaaresta alkaen.

Hiukan minua ihmetyttää asenteesi sen suhteen, ettei työvoiman saatavuutta saisi turvata, kun uskot, että"talouskasvun aika on ohi".

Onko "hanskat tiskiin" -asenne yleinenkin demareiden joukossa?

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos jätettäisiin nämä demarit nyt pois tästä keskustelusta, koska he eivät siihen kuulu. Kyse on pelkästään realiteeteista. Minulle riittää se, mitä Sailas sanoo veropohjan riittämättömyydestä. En ala siinä kinaamaan vastaan kuten olen jo monen monituista kertaa sanonut. Unohdetaan siis se.

Sen sijaan kansan eläköityminen ei vaikuta asiaan, ellei ole töitä. Ampuako heidät pitäisi?

Ei asiaan pidä sotkea liiaksi myöskään nyt meneillä olevaa lamaa, koska se toivon mukaan on väliaikainen. Työttömyys Suomessa oli kuitenkin kohtalaisen suurta myös nopean talouskasvun aikana ennen tätä lamaa. Se mikä tässä on olennaista, on tulevan talouskasvun määrä. Jos talouskasvu jää matalaksi kuten hallitus tuntuu ennakoivan muissa paitsi tässä eläkeasiassa, se siirtää työvoimapulaa paljon aiemmin oletettua kauemmaksi. Hallituksen pitäisi siis perustaa toimensa suhteellisen korkean talouskasvun ennusteille, jos eläkeikää aletaan rukata. Vai onko sinusta siinä mitään järkeä, että myöhennämme vain työttöminä olevien eläkkeelle siirtymistä tai estämme nuoria työllistymästä, koska vanhukset muodostavat toisessa päässä tulpan nuorten työllistymiselle.

Minä toki toivon, että päästäisiin jyrkälle kasvu-uralle, mutta politiikkakin pitää perustaa mieluummin faktoihin kuin kuvitelmiin.

Lue lisää

Hyväksyt siis Sailaksen käsityksen siitä, että eläkkeellesiirtymisen alaraja on nostettava viidellä vuodella?

OK minun puolestani. Nyt olemme samaa mieltä.

-Jäbä kirjoitti:

Koettaisit nyt uskoa, mitä mm. RaimoSailas sanoo etkä puhuisi asian sivusta.

Kun ostajamaamme saavat omat rahoitusmarkkinansa kuntoon ja elvytyksensä toiminaan, niin tokihan vientikysyntämme elpyy ja talouskasvu nousee vähintään 3-5% lukemiin. Ei kai tästä asiasta tarvitse nyt vaatia itään hallituksen virallisia ennustuksia ennen kuin voidaan tehdä eläkeratkaisuja, joiden vaikutus on 10-15 vuoden päässä.

Minusta on käsittämätöntä, että demarit temppuilevat vaalien vuoksi vakavilla asioilla ja kummaa on sekin, että sinä heität täällä asiasta löyhää läppää aikasi kuluksi, vaikkaluulen sinun tajuavan varsin hyvin, että seuraava hallitua - riippumatta puolueista - nostaa eläkeiän alarajaa.

Lue lisää

Vai nousee talouskasvumme tietysti 3-5 prosenttiin. Jos asia on kerran näin, hallituksen tulee tuoda se esiin. Tällainen ilosanomahan vain piristää kuluttajien ja teollisuusjohatjien luottamusta, millä taas on tunnetusti taloutta elvyttävä vaikutus.

Jos olet oikeassa ja hallituksen politiikka perustuu tällaiseen talouskasvuolettamaan, pitää ryhtyä pikaisesti miettimään työurien pidentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä toimeenpantavaksi. Se tarkoittaa samalla, että Katainen joutuu panemaan roskakoriin julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat raportit, koska ne perustetaan matalan talouskasvun olettamaan. Pitää olla looginen ja johdonmukainen, eikö niin?

Hallitus on ollut vaiti tästä tulevasta talouskasvusta. Päinvastoin se on ennustellut eri tilanteissa matalaa talouskasvua. Tässä kohdin olen taipuvainen uskomaan enemmän hallitusta kuin sinua. Optimismi on tietysti hyvä asia. Kerroithan tässä joitakin viikkoja sitten tiedoista, joiden mukaan talous on elpymässä ja työttömyysluvut paranevat. Mikä sitten mahtaa olla sitä parannusta, kun työttömyys kipusi lähes 300 000 tuhanteen (9,6 %) ja sen pelätään syksyyn mennessä kasvavan vielä yhdellä 100 000 hengellä lisää.

Minä pyrin tutkimaan aina faktoja eli eri mittareihin perustuvia lukuja yms. En perusta näkemystäni uskoon, en edes Sailas-uskoon. Seuraava hallitus saattaa toki nostaa eläkeiän alarjaa. Mutta se ei ole puolueista riippumaton kysymys. Olen satavarma, etteivät vasemmistopuolueet tule sopimaan sellaisesta hallitusohjelmasta, missä rajaa nostettaisiin. Arvelenpa, että asia nousee esiin vaaleissa ja jo silloin joudutaan lyömään lukkoon tulevan politiikan kantoja tässä asiassa. Vasemmisto vastusti niin jyrkästi Matti Vanhasen hiihtolenkillä keksimää ideaa, että taitaa olla turha odotella politiikan muutosta tässä kohdin. Itse asiassa Vanhanen taisi itse sanoa, ettei hänen vanhaa ehdotustaan enää ainakaan tämän hallituksen aikana toisteta. Varmaan asiasta onkin järkevä tehdä vaalikysymys, jotta kansalaiset voivat ottaa siihen rauhassa kantaa. Vaaleissa tulee nimittäin takuuvarmasti eriseuraisuutta tässä asiassa. Keput ovat ainoita, joilla tulee olemaan asiaan kaksi vastakkaista kantaa, mutta sehän ei ole Kepulta mitenkään uutta.

-Jäbä kirjoitti:

Eläkkeistä saatava vero on pelkkää "akanvirtaa", jossa osa julkisista menoista palautuu valtiolle.

Olennaistahan on vain se, että palkoista, eli tuottavasta työstä syntyvän verotulon määrä laskee siksi, ettei tuottavaan työhän riitä niin paljoa tekijöitä kuin tarvittaisi.

Lue lisää

Eläkkeestä maksettava vero on vain palautusta julkiselle taloudelle syntyneestä menosta kuten sanot. Sekin on kuitenkin suhteellinen huomattava, kun lasketaan mukaan sekä välittömät että välilliset verot. Nettoeläkekustannus on näin laskien siten huomattavasti pienempi kuin bruttomääräinen. Lisäksi on huomattava, että eläkeläiset voivat käyttää kulutukseen myös säästöjään ja maksaa sitä kautta välillisiä veroja. Nyt eläköityvilla sukupolvilla on paljon enemmän varallisuutta säästössä kuin vanhemmilla sukupolvilla.

-Jäbä kirjoitti:

Kirjoitat osittain ihan järkeviä, mutta sivuutat olennaisen: mikään vientikysyntä ei lisäänny eikä talouskasvu käänny nousuun, jos niille aloille, jotka kasvavat ei saada työvoimaa joustavasti ja nopeasti.

Luontevin keino on silloin pidentää työuria., jotta talous kasvaisi heti, kun se on kysynnän kasvun vuoksi mahdollista ilman, että työvoimasta tulee pula.

Se, että muilla toimialoilla on samaan aikaan vaikeasti työllistettäviä rakennetyöttömiä, ei juurikaan meitä pelasta. Tätä ongelmaahan demarit eivät koskaan onnistuneet ratkaisemaan, vaikka työministereinä on ollut sdp:n naiskellokkaita Jaakonsaaresta alkaen.

Hiukan minua ihmetyttää asenteesi sen suhteen, ettei työvoiman saatavuutta saisi turvata, kun uskot, että"talouskasvun aika on ohi".

Onko "hanskat tiskiin" -asenne yleinenkin demareiden joukossa?

Lue lisää

Kokemuksesta tiedetään, ettei vientiteollisuus työllistä enää niitä iäkkäitä henkilöitä, jotka se on lomauttanut ja irtisanonut. Vientiteollisuuden työtehtävät ovat usein luonteeltaan sellaisia, missä vaaditaan ihmiseltä fyysisesti kohtalaisia ominaisuuksia. Vanhoilla ihmisillä alkaa olla kaikenlaista kulumaa ja muuta vikaa, minkä vuoksi teollisuus hyljeksii heitä. Lisäksi työuraa on vähän jäljellä, minkä vuoksi yrityksen kannalta parempi investointi on nuori työntekijä, vaikka häneltä puuttuisi vielä riittävä kokemuskin.

Tällaisistä syistä yritysten tehokkuuden ja kannattavuuden kannalta katsoen työllisyysasteen nosto on paljon parempi keino pidentää työuria kuin eläkeiän nostaminen. Työurien pidentäminen loppupäästä onnistuu parhaiten toimihenkilöpuolella eli ns. istumatöissä. Vientiteollisuudessa tällaisia ammatteja on etupäässä teknologiateollisuuden puolella. Niissä on kuitenkin suosittu hyvinkin nuorta työvoimaa, mihin on luonnollinen syy. Se syy on se, että ala on sen verran uusi, että massoittain alalle koulutetut ovat edelleen aika nuoria.

Minulla on sellainen käsitys, että ns. aivotyötä tekevät jäävät jo nykyisin eläkkeelle paljon myöhemmin kuin fyysisissä tai muuten raskaissa ammateissa työskentelevät. Eläkeiän nostoa onkin ajteltu liian yleisenä asiana miettimättä tarkemmin mitä se alakohatisesti tarkoittaa ja minkälaisia todellisia mahdollisuuksia sillä on kasvattaa työuria. Pelkään, että vikaan mennään. Työurat kasvavat jo nyt riittävästi niillä aloilla, joilla se tapahtuu ihmisen ja työn ominaisuudet yhteensovittaen helposti, mutta eläkeiän nostamisella ei ole vaikutusta sellaisilla aloilla, joilla sen halutaan eniten vaikuttavan nykytilanteeseen verrattuna eli raskailla ja kuormittavilla aloilla.

Työllisyysasteen nostaminen olisi siis paljon tehokkaampi tapa nostaa työuria. Tässä on ongelmana työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Paremmalla suunnittelulla eli kouluttamalla ihmisiä niihin ammatteihin, joilla tulee työvoimasta kysyntää, on tietysti yksi keino. Vaikeampi asia sen sijaan voi olla alueellinen. Meillähän on lähes kroonisesti ollut sellainen tilanne, että pääkaupunkiseudulla on usein pulaa työvoimasta ja jossain Kainuussa lähes pysyvä suurtyöttömyys. Kepun aluepolitiikka on ylläpitänyt tätä ongelmaa.

Pitäisi tarkkaan selvittää se, missä on tyollistämisasteen kannalta löysiä. Mitä ovat ne ryhmät, jotka ovat kokonaan työelämän ulkopuolella, mikä on työttömyyden rakenne eri mittareilla, mikä on osa.aikaisuuden osuus ja luonne jne. Ottamalla tällaisista asioista löysät pois järkevällä tavalla, työuria voitaisiin ehkä pidentää tuntuvastikin ja työvoima olisi silloin viriilimpää kuin 65 lähentelevä rollaattoriporukka. Heinäluoman aikoinaan tekemä ehdotus muuttotuesta on yksi järkevä, mutta täysin riittämätön tapa lisätä työllisyyttä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vai nousee talouskasvumme tietysti 3-5 prosenttiin. Jos asia on kerran näin, hallituksen tulee tuoda se esiin. Tällainen ilosanomahan vain piristää kuluttajien ja teollisuusjohatjien luottamusta, millä taas on tunnetusti taloutta elvyttävä vaikutus.

Jos olet oikeassa ja hallituksen politiikka perustuu tällaiseen talouskasvuolettamaan, pitää ryhtyä pikaisesti miettimään työurien pidentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä toimeenpantavaksi. Se tarkoittaa samalla, että Katainen joutuu panemaan roskakoriin julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat raportit, koska ne perustetaan matalan talouskasvun olettamaan. Pitää olla looginen ja johdonmukainen, eikö niin?

Hallitus on ollut vaiti tästä tulevasta talouskasvusta. Päinvastoin se on ennustellut eri tilanteissa matalaa talouskasvua. Tässä kohdin olen taipuvainen uskomaan enemmän hallitusta kuin sinua. Optimismi on tietysti hyvä asia. Kerroithan tässä joitakin viikkoja sitten tiedoista, joiden mukaan talous on elpymässä ja työttömyysluvut paranevat. Mikä sitten mahtaa olla sitä parannusta, kun työttömyys kipusi lähes 300 000 tuhanteen (9,6 %) ja sen pelätään syksyyn mennessä kasvavan vielä yhdellä 100 000 hengellä lisää.

Minä pyrin tutkimaan aina faktoja eli eri mittareihin perustuvia lukuja yms. En perusta näkemystäni uskoon, en edes Sailas-uskoon. Seuraava hallitus saattaa toki nostaa eläkeiän alarjaa. Mutta se ei ole puolueista riippumaton kysymys. Olen satavarma, etteivät vasemmistopuolueet tule sopimaan sellaisesta hallitusohjelmasta, missä rajaa nostettaisiin. Arvelenpa, että asia nousee esiin vaaleissa ja jo silloin joudutaan lyömään lukkoon tulevan politiikan kantoja tässä asiassa. Vasemmisto vastusti niin jyrkästi Matti Vanhasen hiihtolenkillä keksimää ideaa, että taitaa olla turha odotella politiikan muutosta tässä kohdin. Itse asiassa Vanhanen taisi itse sanoa, ettei hänen vanhaa ehdotustaan enää ainakaan tämän hallituksen aikana toisteta. Varmaan asiasta onkin järkevä tehdä vaalikysymys, jotta kansalaiset voivat ottaa siihen rauhassa kantaa. Vaaleissa tulee nimittäin takuuvarmasti eriseuraisuutta tässä asiassa. Keput ovat ainoita, joilla tulee olemaan asiaan kaksi vastakkaista kantaa, mutta sehän ei ole Kepulta mitenkään uutta.

Lue lisää

Ei tuo ivailu ole oikein asiallista. Tiedäthän sinä, että myt tehtävien eläkeratkaisujen vaikutus on 15-20 vuoden päässä ja talouslukuja ennustellaan parhaimmillaan huonollakin tarkkuudella vain noin 12 kuukauden päähän, mikä on tietenkin vielä hitaan kasvun aikaa.

Kestävyysvaje tulee tietenkin eteemme, kun elvytykseksi otettua velkaa aletaan lyhentää ja samaan aikaan saamme käsiimme kasvaneet eläke-, sairaus- ja vanhustenhoitomenot sekä julkisen sektorin tätä kautta kasvavat palkkamenot.

Vaalikysymys asiast näyttää tulevan, mikä on minusta hyvin ikävää ja noloa, jos demarit lähtevät uskottelemaan kansalle sellaista, että eläkeiän korotuksia ei muka tarvittaisi varmistamaan, että hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut säilyvät edes jillain tasolla sitten, kun meitä on enemmän kpulussa, opiskelemassa, sairaina, työkyvyttöminä ja eläkkeellä kuin mitä väkeä on töissä.

Minusta sosialidemokraatit menevät nyt hyvin huonoon ja väärään suuntaan, jos he lähtevät kosiskelemaan kannatustaan sellaisilta ihmisiltä, joilla on hinku päästä eläkkeelle ennen aikojaan.

-Jäbä kirjoitti:

Hyväksyt siis Sailaksen käsityksen siitä, että eläkkeellesiirtymisen alaraja on nostettava viidellä vuodella?

OK minun puolestani. Nyt olemme samaa mieltä.

sellaista esittänyt. Juuri tämä väite kertoo siitä, miten huonosti olet jyvällä asioista. Sailas on sen sijaan pitänyt tavoitteena sitä, että kolmen vuoden sijasta tarvittaisiin ehkä viiden vuoden lisäys työurien pidentämiseen. Kysyttäessä Sailas kuitenkin sanoi, ettei hän halua vielä ottaa kantaa siihen, millä konstilla tämä tapahtuisi. Sinä kuvittelet, että työuria voidaan pidentää vain nostamalla eläkeikää. Se on täysin harhainen kuvitelma tilanteessa, missä esim. työllisyysasteemme on 65 prosentin luokkaa.

Minua ei kiinnosta se, mitä Sailas tai demarit ovat mahdollisesti sanoneet. Minua kiinnostaisi paljon enemmän asian sisältö. Eri tahojen sanomisella on vain se merkitys, että saadaan ehkä tietoa asiasta. Mitään Jumalia he eivät ole. Politiikan jumaluusoppi loppui Kekkoseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkkeestä maksettava vero on vain palautusta julkiselle taloudelle syntyneestä menosta kuten sanot. Sekin on kuitenkin suhteellinen huomattava, kun lasketaan mukaan sekä välittömät että välilliset verot. Nettoeläkekustannus on näin laskien siten huomattavasti pienempi kuin bruttomääräinen. Lisäksi on huomattava, että eläkeläiset voivat käyttää kulutukseen myös säästöjään ja maksaa sitä kautta välillisiä veroja. Nyt eläköityvilla sukupolvilla on paljon enemmän varallisuutta säästössä kuin vanhemmilla sukupolvilla.

Lue lisää

Oikeassa olet, mutta "Niinpä niin" on tuonut hyvin esiin sen epäsuhdan joka syntyy siitä,että työssä käyvän kansanosan palkoista ja kulutuksesta saatava verotulo vähenee ja samaan aikaan eläkemenot kasvavat, kun väkeä menee enemmän eläkkeelle ja jokainenelää pidempään, eli saa eläkettä kauemmin.

Varallisuudesta ja sen realisoinnistakaan en ole erimieltä. Luulisin, että suuret ikäluokat ja etenkin heidän piakkoin perintöjä saavat lapsensa ovat aika kulutusorientoituneita. Moni eläkeläinen ei suinkaan enää säästä varallisuuttaan lastensa perinnöksi, ellei sitä ole selvästi yli oman tarpeen, vaan käyttää rahansa ja jopa realisoi asuntojaan pienempiin päästäkseen esim. matkustelemaan ja viettämään enemmän vapaa-aikaansa erilaisissa hoitolaitoksissa

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokemuksesta tiedetään, ettei vientiteollisuus työllistä enää niitä iäkkäitä henkilöitä, jotka se on lomauttanut ja irtisanonut. Vientiteollisuuden työtehtävät ovat usein luonteeltaan sellaisia, missä vaaditaan ihmiseltä fyysisesti kohtalaisia ominaisuuksia. Vanhoilla ihmisillä alkaa olla kaikenlaista kulumaa ja muuta vikaa, minkä vuoksi teollisuus hyljeksii heitä. Lisäksi työuraa on vähän jäljellä, minkä vuoksi yrityksen kannalta parempi investointi on nuori työntekijä, vaikka häneltä puuttuisi vielä riittävä kokemuskin.

Tällaisistä syistä yritysten tehokkuuden ja kannattavuuden kannalta katsoen työllisyysasteen nosto on paljon parempi keino pidentää työuria kuin eläkeiän nostaminen. Työurien pidentäminen loppupäästä onnistuu parhaiten toimihenkilöpuolella eli ns. istumatöissä. Vientiteollisuudessa tällaisia ammatteja on etupäässä teknologiateollisuuden puolella. Niissä on kuitenkin suosittu hyvinkin nuorta työvoimaa, mihin on luonnollinen syy. Se syy on se, että ala on sen verran uusi, että massoittain alalle koulutetut ovat edelleen aika nuoria.

Minulla on sellainen käsitys, että ns. aivotyötä tekevät jäävät jo nykyisin eläkkeelle paljon myöhemmin kuin fyysisissä tai muuten raskaissa ammateissa työskentelevät. Eläkeiän nostoa onkin ajteltu liian yleisenä asiana miettimättä tarkemmin mitä se alakohatisesti tarkoittaa ja minkälaisia todellisia mahdollisuuksia sillä on kasvattaa työuria. Pelkään, että vikaan mennään. Työurat kasvavat jo nyt riittävästi niillä aloilla, joilla se tapahtuu ihmisen ja työn ominaisuudet yhteensovittaen helposti, mutta eläkeiän nostamisella ei ole vaikutusta sellaisilla aloilla, joilla sen halutaan eniten vaikuttavan nykytilanteeseen verrattuna eli raskailla ja kuormittavilla aloilla.

Työllisyysasteen nostaminen olisi siis paljon tehokkaampi tapa nostaa työuria. Tässä on ongelmana työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Paremmalla suunnittelulla eli kouluttamalla ihmisiä niihin ammatteihin, joilla tulee työvoimasta kysyntää, on tietysti yksi keino. Vaikeampi asia sen sijaan voi olla alueellinen. Meillähän on lähes kroonisesti ollut sellainen tilanne, että pääkaupunkiseudulla on usein pulaa työvoimasta ja jossain Kainuussa lähes pysyvä suurtyöttömyys. Kepun aluepolitiikka on ylläpitänyt tätä ongelmaa.

Pitäisi tarkkaan selvittää se, missä on tyollistämisasteen kannalta löysiä. Mitä ovat ne ryhmät, jotka ovat kokonaan työelämän ulkopuolella, mikä on työttömyyden rakenne eri mittareilla, mikä on osa.aikaisuuden osuus ja luonne jne. Ottamalla tällaisista asioista löysät pois järkevällä tavalla, työuria voitaisiin ehkä pidentää tuntuvastikin ja työvoima olisi silloin viriilimpää kuin 65 lähentelevä rollaattoriporukka. Heinäluoman aikoinaan tekemä ehdotus muuttotuesta on yksi järkevä, mutta täysin riittämätön tapa lisätä työllisyyttä.

Lue lisää

Vietin juuri pari vuorokautta kaunista talviloma-aikaa hiljattain konepajateollisuudesta eläköityneen kaverini kanssa, jola on liki 40 vuotta toiminut tuotantopuolen johtotehtävissä metalliteollisuuden puolella sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Hän tuomitsi eläkeputket suureen ääneen jo silloin kun ne keksittiin, kun hän joutui tilanteisiin, jossa tuotantoa oli supistettava ja väkeä sanottava irti. Hän piti aivan älyttömänä niitä lakeja, joihin vetoamalla piti sanoa kokemus irti ja jättää kokemattomuus taloon.

Minusta Sailaksen perustelut eläkeputkien katkaisemiselle ja eläkkeellesiirtymisen keskimääräisen iän nostaminen nykyisestä vajaasta 60 vuodesta keskimäärin 65 vuoteen, on erittäin tarpeen, kun tavoitteena on työurien pidentämisen kautta saada aikaan, että saamme kasaan niin paljon verotuloja, että nykyinen hyvinvointimmetaso voidaan rahoittaa.

Työttömyys on sitten oma ongelmansa, jota eläkeratkaisuilla ei tietenkään hoideta eikä sitä ole kukaan ehdottamutkaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

sellaista esittänyt. Juuri tämä väite kertoo siitä, miten huonosti olet jyvällä asioista. Sailas on sen sijaan pitänyt tavoitteena sitä, että kolmen vuoden sijasta tarvittaisiin ehkä viiden vuoden lisäys työurien pidentämiseen. Kysyttäessä Sailas kuitenkin sanoi, ettei hän halua vielä ottaa kantaa siihen, millä konstilla tämä tapahtuisi. Sinä kuvittelet, että työuria voidaan pidentää vain nostamalla eläkeikää. Se on täysin harhainen kuvitelma tilanteessa, missä esim. työllisyysasteemme on 65 prosentin luokkaa.

Minua ei kiinnosta se, mitä Sailas tai demarit ovat mahdollisesti sanoneet. Minua kiinnostaisi paljon enemmän asian sisältö. Eri tahojen sanomisella on vain se merkitys, että saadaan ehkä tietoa asiasta. Mitään Jumalia he eivät ole. Politiikan jumaluusoppi loppui Kekkoseen.

Lue lisää

Sailas sanoi aivan selvästi, ettei työurien pidentäminen kolmella vuodella riitä, vaan tarvitaan viisi vuotta. Samassa haastattelussa hän esitti näkemyksensä siitä, että jos 2005 eläkeratkaisuja miettittäessä olisi ollut käytettävissä se tieto, joka meillä on nyt, niin eläkkeellesiirtymisen alarajaa ei olisi laskettu 65 vuodesta 63 vuoteen.

Se, että minä olisi esittänyt työurien pidentämiseksi VAIN eläkeiän nostamista on sinulta huonomuistisuutta, koska olemme aiemmin keskustelleet paljonkin työelämän laatukysymyksistä, työviihtyvyydestä, johtamismenetelmien pakollisesta muuttumisesta työvoimapulan aikana ja jopa joustavammista työaikajärjestelyistä, joilla kokemus saadaan paremmin hyödyttämään yritystä.

Sellainen ajatus, että ihmiseltä vaadittaisi samaa tahtia ja samoja suorituksia 30-vuotiaana ja 65-vuotiaana on täyttä harhaa. Ikääntyneiden työnkuvat on tietenkin saatava erilaisiksi ihan jaksamisen takia. Näin on jopa päiväkodeissa, kun nuoremmat ja ketterämmät pukevat ja riisuvat lapset (se on raskas työvaihe, jos satut tietämään) ja eläkeikäänsä lähestyvät organisoivat leikit ja puuhastelut ja hoitavat satujen lukemisen lasten päiväunien aikaan.

Olisiko jo niin, että alamme lähestyä itse asiaa, koska kyse on todellakin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttämisestä ja niiden rahoituksen turvaamisesta tulevassa työvoima- ja eläketilanteessa eikätietenkään mistään sosialidemokraattien lietsomasta palkansaajien ja työnantajien eturistiriidasta, mitä SDP nyt koettaa hehkuttaa.

-Jäbä kirjoitti:

Sailas sanoi aivan selvästi, ettei työurien pidentäminen kolmella vuodella riitä, vaan tarvitaan viisi vuotta. Samassa haastattelussa hän esitti näkemyksensä siitä, että jos 2005 eläkeratkaisuja miettittäessä olisi ollut käytettävissä se tieto, joka meillä on nyt, niin eläkkeellesiirtymisen alarajaa ei olisi laskettu 65 vuodesta 63 vuoteen.

Se, että minä olisi esittänyt työurien pidentämiseksi VAIN eläkeiän nostamista on sinulta huonomuistisuutta, koska olemme aiemmin keskustelleet paljonkin työelämän laatukysymyksistä, työviihtyvyydestä, johtamismenetelmien pakollisesta muuttumisesta työvoimapulan aikana ja jopa joustavammista työaikajärjestelyistä, joilla kokemus saadaan paremmin hyödyttämään yritystä.

Sellainen ajatus, että ihmiseltä vaadittaisi samaa tahtia ja samoja suorituksia 30-vuotiaana ja 65-vuotiaana on täyttä harhaa. Ikääntyneiden työnkuvat on tietenkin saatava erilaisiksi ihan jaksamisen takia. Näin on jopa päiväkodeissa, kun nuoremmat ja ketterämmät pukevat ja riisuvat lapset (se on raskas työvaihe, jos satut tietämään) ja eläkeikäänsä lähestyvät organisoivat leikit ja puuhastelut ja hoitavat satujen lukemisen lasten päiväunien aikaan.

Olisiko jo niin, että alamme lähestyä itse asiaa, koska kyse on todellakin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttämisestä ja niiden rahoituksen turvaamisesta tulevassa työvoima- ja eläketilanteessa eikätietenkään mistään sosialidemokraattien lietsomasta palkansaajien ja työnantajien eturistiriidasta, mitä SDP nyt koettaa hehkuttaa.

Lue lisää

Sailas tosiaan sanoi niin kuin kerrot ihan ensimmäisessä lauseessa. Niinhän minäkin sanoin. Hän ei sen sijaan ottanut kantaa siihen, millä keinoin tuohon tavoitteeseen tulee pyrkiä. Toimittaja nimenomaan kysyi tätä häneltä ja Sailas vastasi, ettei hän ota siihen julkisesti vielä kantaa, vaikka hänellä ehkä siihen oma näkemys onkin. Sekoitat jälleen kerran tavoitteen ja keinot. Työurien pidentämisen ja eläkeiän nostamisen väliin ei voida panna yhtäläisyysmerkkejä.

Uskon, että kaikilla tässä on sama hyvä tavoite. Kyse on vain keinoista, joilla niihin parhaiten päästään. Sinulle eläkeiän nostaminen tuntuu olevan se autuaaksi tekevä asia. Minä taas suhatudun tähän konstiin epäillen, koska - ja tämä on nyt keskeistä - en usko sen toimivan ja ratkaisevan työn kysyntään liittyviä pulmia. Nuo pulmat ovat rakenteellisia ja niihin tarvitaan täsmälääkkeitä eläkeiän yleisen noston sijasta. Toisekseen uskon, että työllisyysastetta parantamalla saadaan paljon parempia tuloksia. Se auttaa rekrytoimaan työelämään sellaista väkeä, joka on vielä viriilissä työkunnossa. Heiltä onnistuvat sekä lasten pukemiset että satujen lukemiset. Ikäihminen ei jaksa pukea lapsia ja rillit ovat voineet alkavan demnetian vuoksi unohtua kotiin. Ikäihmisten työllistäminen on myös joillakin aloilla työturvallisuusriski sekä riski myös muille.

Minäkin tunnen aika monta sellaista ihmistä, jotka ovat hakeutuneet ennen aikaiselle eläkkeelle. Kaikilla näillä ollut yleensä työstä johtuvia fyysisiä vaurioita ja he ovat nähneet, etteivät viat ainakaan parene töissäkäyntiä jatkamalla. Erilaiset kulumaviat on suhteellisen vähäisinäkin kohtalokkaita työssä, missä tuo vika vain pahenee. Kevyissä istumatöissä raihnaisempikin ihminen pärjää, ellei kuluma ole päässä. Mutta silloin voi aina liittyä Kepuun, kaltaisten joukkoon.

Uusi-Ukki kirjoitti:

saisimme tuon "Pankin" Hallituksen johtoon, miten ihminen voi kirjoittaa kuten Uusi-Ukki pohjanmaalta ajattelee.?? Muiostan hyvin ajan, kolmenkymmenen vuoden takaa, kun Virolaisen Jussi, paasasi suu vaahdossaa miten Suomea uhkaa työvoimapula.

Nyt on otettu sama laulu taas näitten "Tietomiestemme hokemiin", ei tullut työvoimapulaa Virolaisen aikana, eikä taatusti tule myöskään seuraavan hallituksen aikaan. Nyt pitäisi huolehtia ja murehtia miten tästä lamasta selvitään, siis tässä ja nyt, eikä veikkailla vuosikymmeniä edessäpäin näkyvästä työvoimapulasta.

Vaikuttaa siltä, että tällä työvoimapulalla halutaan kansalaisten ajatukset poistaa tulevasta kurjuudesta maassamme. Hoetaan ja kirjoitellaan täysin toisarvoisista asioista, kyllä "pankki" tietää.?

Lue lisää

painu sinä punikki vittuun täältä

Mielipidepankki kirjoitti:

Sailas tosiaan sanoi niin kuin kerrot ihan ensimmäisessä lauseessa. Niinhän minäkin sanoin. Hän ei sen sijaan ottanut kantaa siihen, millä keinoin tuohon tavoitteeseen tulee pyrkiä. Toimittaja nimenomaan kysyi tätä häneltä ja Sailas vastasi, ettei hän ota siihen julkisesti vielä kantaa, vaikka hänellä ehkä siihen oma näkemys onkin. Sekoitat jälleen kerran tavoitteen ja keinot. Työurien pidentämisen ja eläkeiän nostamisen väliin ei voida panna yhtäläisyysmerkkejä.

Uskon, että kaikilla tässä on sama hyvä tavoite. Kyse on vain keinoista, joilla niihin parhaiten päästään. Sinulle eläkeiän nostaminen tuntuu olevan se autuaaksi tekevä asia. Minä taas suhatudun tähän konstiin epäillen, koska - ja tämä on nyt keskeistä - en usko sen toimivan ja ratkaisevan työn kysyntään liittyviä pulmia. Nuo pulmat ovat rakenteellisia ja niihin tarvitaan täsmälääkkeitä eläkeiän yleisen noston sijasta. Toisekseen uskon, että työllisyysastetta parantamalla saadaan paljon parempia tuloksia. Se auttaa rekrytoimaan työelämään sellaista väkeä, joka on vielä viriilissä työkunnossa. Heiltä onnistuvat sekä lasten pukemiset että satujen lukemiset. Ikäihminen ei jaksa pukea lapsia ja rillit ovat voineet alkavan demnetian vuoksi unohtua kotiin. Ikäihmisten työllistäminen on myös joillakin aloilla työturvallisuusriski sekä riski myös muille.

Minäkin tunnen aika monta sellaista ihmistä, jotka ovat hakeutuneet ennen aikaiselle eläkkeelle. Kaikilla näillä ollut yleensä työstä johtuvia fyysisiä vaurioita ja he ovat nähneet, etteivät viat ainakaan parene töissäkäyntiä jatkamalla. Erilaiset kulumaviat on suhteellisen vähäisinäkin kohtalokkaita työssä, missä tuo vika vain pahenee. Kevyissä istumatöissä raihnaisempikin ihminen pärjää, ellei kuluma ole päässä. Mutta silloin voi aina liittyä Kepuun, kaltaisten joukkoon.

Lue lisää

En aseta öelämän pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä vastakkain kuten sinä.

Kaikki toimet tarvitaan, jotta työstä ansaittua palkkaa nautitaan maassa niin paljon, että siitä saa riittävät verotulot eläkkeiden ja hyvinvointipalvelujen maksuun. Työirien pidentämiseen tarvitaan kaikki keinot, kun ne keinot, oita demarit ja ay-liike ovat ehdottaneet eivät yksinään riitä.

Kaikkien niiden keinojen lisäksi on keskimääräinen eläkeikä saatava nousemaan Sailaksen kertoman mukaan viidellä vuodella, eli n. 59,6 vuodesta 65 vuoteen ja siihen tarvitaan ilman muuta myös eläkeiän alarajan nosto, koska ne muut keinot eivät ilman tätä keinoa riitä nostamaan eläkkeelle siirtymisen alarajaa niin, että nykyinen hyvinvointimme säilyisi.

Sailas on oikeassa. Sinä intät jotain huuhaata ja saivartelet taas pelkkää semantiikkaa.

Ei silti; ei me lopultakaan kovon paljoa eri mieltä olla, kun kumpikin tunnustaa tavoitteen tärkeyden. Niin demaritkin tekevät ja nostavat eläkeikää heti ensi vaalien jälkeen, jos hallituksessa ovat, koska se on vastuullista poitiikkaa.

Kunhan nyt puhuvat niin kuin sinäkin.

-Jäbä kirjoitti:

En aseta öelämän pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä vastakkain kuten sinä.

Kaikki toimet tarvitaan, jotta työstä ansaittua palkkaa nautitaan maassa niin paljon, että siitä saa riittävät verotulot eläkkeiden ja hyvinvointipalvelujen maksuun. Työirien pidentämiseen tarvitaan kaikki keinot, kun ne keinot, oita demarit ja ay-liike ovat ehdottaneet eivät yksinään riitä.

Kaikkien niiden keinojen lisäksi on keskimääräinen eläkeikä saatava nousemaan Sailaksen kertoman mukaan viidellä vuodella, eli n. 59,6 vuodesta 65 vuoteen ja siihen tarvitaan ilman muuta myös eläkeiän alarajan nosto, koska ne muut keinot eivät ilman tätä keinoa riitä nostamaan eläkkeelle siirtymisen alarajaa niin, että nykyinen hyvinvointimme säilyisi.

Sailas on oikeassa. Sinä intät jotain huuhaata ja saivartelet taas pelkkää semantiikkaa.

Ei silti; ei me lopultakaan kovon paljoa eri mieltä olla, kun kumpikin tunnustaa tavoitteen tärkeyden. Niin demaritkin tekevät ja nostavat eläkeikää heti ensi vaalien jälkeen, jos hallituksessa ovat, koska se on vastuullista poitiikkaa.

Kunhan nyt puhuvat niin kuin sinäkin.

Lue lisää

Sensuuri on näköjään taas vienyt osan asiallisesta keskustelusta. Se on sääli. Eläkekeskustelussa on ollut havaittavissa kaksi päälinjaa. Eläkeiän mekaaninen pakkonosto ja toisaalta eläkeiän nosto olosuhteita kehittämällä. Vähän ihmettelen kokoomuslaisten ja kepulaisten intoa nostaa tavallisten työläisten eläkeikää pakkotoimin, varsinkin kun kokoomusyrittäjät ja johtajat usein jäävät eläkkeelle jo kuusikymppisinä ja maanviljelijät paljon nuorempina.

Eläkekeskustelussa on nähtävissä se ainainen ristiriita mikä on tullut lihaksi jo optiokeskusteluissa. Rahvaan ja eliitin välillä on käyttäytymisessä ja asenteissa huutava ristiriita. Eliitti mielellään lisää rahvaan taakkaa, mutta ei itse noudata "yleisiä" ohjeitaan. Toisaalta rahvas haluaisi jatkaa työuraansa pidempäänkin, mutta suomalainen työilmapiiri työntää ikääntyviä pakkoeläkkeelle tai ylipäätään häätää raskautetut pakotettuina omaehtoiselle eläkkeelle.

Toivottavasti seuraava hallitus on sellainen, jolta tulevat esitykset ottavat huomioon ihmisten erilaisen kyvyn ja halun olla työmarkkinoiden käytettävissä.

ironcurtain kirjoitti:

Sensuuri on näköjään taas vienyt osan asiallisesta keskustelusta. Se on sääli. Eläkekeskustelussa on ollut havaittavissa kaksi päälinjaa. Eläkeiän mekaaninen pakkonosto ja toisaalta eläkeiän nosto olosuhteita kehittämällä. Vähän ihmettelen kokoomuslaisten ja kepulaisten intoa nostaa tavallisten työläisten eläkeikää pakkotoimin, varsinkin kun kokoomusyrittäjät ja johtajat usein jäävät eläkkeelle jo kuusikymppisinä ja maanviljelijät paljon nuorempina.

Eläkekeskustelussa on nähtävissä se ainainen ristiriita mikä on tullut lihaksi jo optiokeskusteluissa. Rahvaan ja eliitin välillä on käyttäytymisessä ja asenteissa huutava ristiriita. Eliitti mielellään lisää rahvaan taakkaa, mutta ei itse noudata "yleisiä" ohjeitaan. Toisaalta rahvas haluaisi jatkaa työuraansa pidempäänkin, mutta suomalainen työilmapiiri työntää ikääntyviä pakkoeläkkeelle tai ylipäätään häätää raskautetut pakotettuina omaehtoiselle eläkkeelle.

Toivottavasti seuraava hallitus on sellainen, jolta tulevat esitykset ottavat huomioon ihmisten erilaisen kyvyn ja halun olla työmarkkinoiden käytettävissä.

Lue lisää

Kukaan kokoomuksessa ja keskustassa ei vastusta sitä, että eläkkeelle siirtymistä myöhennetään työelämän laatutekijöitä kehittämällä ilman, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa. Siihen ei vaan uskota, että nuo keinot tuottaisivat tarpeeksi suuren työurien pidentymisen, mistä syystä eläkeiän alarajaakin on pakkomennä nostamaan, jos halutaan säilyttää kohtuullinen veroaste eikä haluta mennä julkisten palvelujen leikkauksen linjalle.

Mitään "pakkonostoa" ei kukaan kannata.

Suomalainen työilmapiiri ikärasismeineen ja eläkeputkineen on puolestaan demareiden oma beibi, kun demareiden ollessa työministereinä piti siivota työttömyyskortiston ennenaikaisiksi eläkkeiksi.

-Jäbä kirjoitti:

Kukaan kokoomuksessa ja keskustassa ei vastusta sitä, että eläkkeelle siirtymistä myöhennetään työelämän laatutekijöitä kehittämällä ilman, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa. Siihen ei vaan uskota, että nuo keinot tuottaisivat tarpeeksi suuren työurien pidentymisen, mistä syystä eläkeiän alarajaakin on pakkomennä nostamaan, jos halutaan säilyttää kohtuullinen veroaste eikä haluta mennä julkisten palvelujen leikkauksen linjalle.

Mitään "pakkonostoa" ei kukaan kannata.

Suomalainen työilmapiiri ikärasismeineen ja eläkeputkineen on puolestaan demareiden oma beibi, kun demareiden ollessa työministereinä piti siivota työttömyyskortiston ennenaikaisiksi eläkkeiksi.

Lue lisää

Kyllähän työnantajat (harvemmin demareita, valitettavasti) työntävät ikääntyviä työntekijöitään eläkeputkeen hanakasti. Se on tietysti demareiden vika, joka voitaisiin poistaa työnantajalle määrättävän korkean irtisanomissakon avulla. Ehdotukseni on, että työntekijä ansaitsisi koko työlämänsä aikana bonusta, joka nostaisi työnantajan irtisanomiskustannuksia. Se aluksi vähentäisi ikääntyvien palkkausta ja edesauttaisi nuorten palkkaamista, mutta pidemmällä juoksulla tilanne tasapainottuisi.

ironcurtain kirjoitti:

Kyllähän työnantajat (harvemmin demareita, valitettavasti) työntävät ikääntyviä työntekijöitään eläkeputkeen hanakasti. Se on tietysti demareiden vika, joka voitaisiin poistaa työnantajalle määrättävän korkean irtisanomissakon avulla. Ehdotukseni on, että työntekijä ansaitsisi koko työlämänsä aikana bonusta, joka nostaisi työnantajan irtisanomiskustannuksia. Se aluksi vähentäisi ikääntyvien palkkausta ja edesauttaisi nuorten palkkaamista, mutta pidemmällä juoksulla tilanne tasapainottuisi.

Lue lisää

Eläkelakeja muutettiin silloin 80-luvulla, kun Hankkija kaatui ja OTK hakeutui fuusioon ja kummastakin heitettiin väkeä ulos tuhansittain.

Eläkepitkijärjestelmä on tehty suojaamaan ay-demareiden ja demarityöministereiden persettä kastumiselta, kun työttömyysluvut eivät nouse silloin, kun ikääntynyt ja ikälisiensä myötä kalliiksi tuleva osa henkilökuntaa voidaan panna pihalle ja ottaa nuoria, innokkaita ja halpoja tilalle. Eniten tämä palvelee palveluammatteja, kuten kauppaa, mutta suurta haittaa siitä on teknisissä ja osaamista vaativissa ammateissa, kuten esim. Finnairin tekniikassa. Siellä pantiin huoltomiehet ennenaikaisille eläkkeille ja seuraus oli, että koneet seisovat kentillä, kun tekniikka pettää ammattikoulusta tulleiden poikasten käsissä.

-Jäbä kirjoitti:

Tällä hetkellä tuetaan työllistymistä ja työpaikkojen syntymistä kaikin keinoin, jotka hallituksella ovat käytettävissä.

Nm. palkkojen verotusta ei kiristetä niin kauan kuin talouskasvu on nollassa tai vähäistä. Yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa aiotaan alentaa, jotta yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää voittovarojaan toiminnan laajentamiseen ja lisätyöllistämiseen. Julkisia invesstointeja on lisätty melkoisesti, jotta työpaikkoja voisi syntyä niiden tilalle, jotka viennissä on nyt menetetty.

Lue lisää

Katsotaan ensiksi yhden vuoden jälkeen tilanne ja näin vuosi kerrallaan.
Työvoimapulaa ei tule !
Faktaa ei ole kellään esittää tulevaisuudesta ,kuin ei ollut tämä lamakaan ennustettavissa!
Ensimmäinen kerta kun tätä lamaa ei korjata devalvaatiolla ja jälki tulee näkymään kauaksi!

"työvoimapula" kirjoitti:

Katsotaan ensiksi yhden vuoden jälkeen tilanne ja näin vuosi kerrallaan.
Työvoimapulaa ei tule !
Faktaa ei ole kellään esittää tulevaisuudesta ,kuin ei ollut tämä lamakaan ennustettavissa!
Ensimmäinen kerta kun tätä lamaa ei korjata devalvaatiolla ja jälki tulee näkymään kauaksi!

Lue lisää

Työvoimapulasta löytyy selvää faktaa, kun katsoo väestötilastoja. Ikääntyminen poistaa nyt työvoimaa eläkkeelle enemmän kuin uusista ikäluokista kasvaa työvoimaa tilalle. Myös työttömät ikääntyvät ja eläköityvät. Konepajateollisuudessa on tälläkin hetkellä työvoimapula. Kun vienti virkistyy, on työvoiman saanti heti kasvun jarru, jos väki löhtee vanhemmasta päästä eläkkeelle heti kun vain pääsee.

Lama korjataan vain työtö tekemällä ja tuottavuutta parantamalla.

-Jäbä kirjoitti:

Työvoimapulasta löytyy selvää faktaa, kun katsoo väestötilastoja. Ikääntyminen poistaa nyt työvoimaa eläkkeelle enemmän kuin uusista ikäluokista kasvaa työvoimaa tilalle. Myös työttömät ikääntyvät ja eläköityvät. Konepajateollisuudessa on tälläkin hetkellä työvoimapula. Kun vienti virkistyy, on työvoiman saanti heti kasvun jarru, jos väki löhtee vanhemmasta päästä eläkkeelle heti kun vain pääsee.

Lama korjataan vain työtö tekemällä ja tuottavuutta parantamalla.

Lue lisää

-työttömyys lisääntyy ja vaikuttaa negatiivisesti työurien pituuteen
-vaikka Vanhasen mahtikäskyllä eläkeikä nostettaisiin tällä kellonlyömällä 70 vuoteen niin työurat eivät pidentyisi laisinkaan
-tilastonikkarit ennustavat työikäisten määrää mutta he eivät osanneet ennustaa tätä lamaa ja nimenomaan
talouden kasvu luo työpaikkoja ,ei eläkeiän nosto.TÄMÄ ON FAKTAA!

"työvoimapula" kirjoitti:

-työttömyys lisääntyy ja vaikuttaa negatiivisesti työurien pituuteen
-vaikka Vanhasen mahtikäskyllä eläkeikä nostettaisiin tällä kellonlyömällä 70 vuoteen niin työurat eivät pidentyisi laisinkaan
-tilastonikkarit ennustavat työikäisten määrää mutta he eivät osanneet ennustaa tätä lamaa ja nimenomaan
talouden kasvu luo työpaikkoja ,ei eläkeiän nosto.TÄMÄ ON FAKTAA!

Lue lisää

Ei nyt puhuta tästä päivästä eikä ensi vuodestakaan, vaan tilanteesta, joka meillä on edessä 2025-2035.

-Jäbä kirjoitti:

Ei nyt puhuta tästä päivästä eikä ensi vuodestakaan, vaan tilanteesta, joka meillä on edessä 2025-2035.

Ennustaminen on vaikeaa ellei mahdotonta
http://www.talouselama.fi/uutiset/article209165.ece

"työvoimapula" kirjoitti:

Ennustaminen on vaikeaa ellei mahdotonta
http://www.talouselama.fi/uutiset/article209165.ece

Lue lisää

Tuo ei liity eläkeasiaan eikä tulevaan työllisyystilanteeseen millään tavalla.

Transit_mies kirjoitti:

Tuo ei liity eläkeasiaan eikä tulevaan työllisyystilanteeseen millään tavalla.

Talouden ennustaminen liittyy hyvin paljon työttömyyteen tai työvoimapulaan ja eläkeikäänkin.
Ennustaminen on todella vaikeaa vuoden päähän saati 15 vuoden päähän.
Työttömyys ja valtion velkaantuminen ovat tosiasioita tänään ja nyt.
Seuraava hallitus tekee leikkaukset ja veronkorotukset,tämä hallitus kiemurtelee tuskallisena, odottaen taipaleensa loppua.

"työvoimapula" kirjoitti:

Talouden ennustaminen liittyy hyvin paljon työttömyyteen tai työvoimapulaan ja eläkeikäänkin.
Ennustaminen on todella vaikeaa vuoden päähän saati 15 vuoden päähän.
Työttömyys ja valtion velkaantuminen ovat tosiasioita tänään ja nyt.
Seuraava hallitus tekee leikkaukset ja veronkorotukset,tämä hallitus kiemurtelee tuskallisena, odottaen taipaleensa loppua.

Lue lisää

Se, miten eläkkeellä olevien määrä ja työiässä olevien määrä, eli eläkekulut ja tuloveron kertymä kehittyvät on ennustettu aika luotettavasti juuri tuonne 15-25 vuoden päähän, koska meillä on syntyvyys- ja kuolleisuustilastot ja tarkistetut elinajanodotukset hyvin tiedossa niin kuin myös sekin, että kansa on nykyisin lähtenyt eläkkeelle ei suinkaan 63-68-vuotiaina niin kuin eläkkeellesiirtymisen ikähaarukka on, vaan keskimäärin 59,6 vuotiaina.

Talouskehitys on sitten tämän tosiasian päällä vaikuttamassa kaikkeen ja tekee asian vielä hankalammaksi.

Nykyinen hallitus on tehnyt hyvää työtä siinä, että kotimarkkinoiden työttömyys ei ole lähtenyt kasvuun, vaan lama on saatu rajatuksi vientialoille. Velkaa on otettu, jotta työllisyyttä pystyttäisi hoitamaan, mutta sitä ei ole otettu liikaa ennen aikojaan, jotta velkaa voidaan ottaa myös tänä ja ensi vuonnakin, kun muuten ei menoista selvitä ilman leikkauksia.

Kun vienti jo nyt alkaa hienokseltaan vetää ja ensi vuoden jälkeen alkaa hidas nousu, on seuraavan hallituksen tehtävä korottaa veroja ja estää julkisten menojen nousu, kun talouskasvu alkaa kerryttää verotuloja niin, että samaan aikaan selvitään palvelutuotannosta ja myös velkojen koroista ja lyhennyksistä.

Tuskallisesta kiemurtelusta siis ei ole kyse, vaan hyvin pitkäjänteisestä vastuun kantamisesta, mihin tarvitaan myös eläkeratkaisut, jotta veropohja kantaa palvelujen rahoituksen itten, kun eläkkeellä on paljon enemmän ihmisiä kuin töissä, tuloveroja kerryttämässä.

-Jäbä kirjoitti:

Se, miten eläkkeellä olevien määrä ja työiässä olevien määrä, eli eläkekulut ja tuloveron kertymä kehittyvät on ennustettu aika luotettavasti juuri tuonne 15-25 vuoden päähän, koska meillä on syntyvyys- ja kuolleisuustilastot ja tarkistetut elinajanodotukset hyvin tiedossa niin kuin myös sekin, että kansa on nykyisin lähtenyt eläkkeelle ei suinkaan 63-68-vuotiaina niin kuin eläkkeellesiirtymisen ikähaarukka on, vaan keskimäärin 59,6 vuotiaina.

Talouskehitys on sitten tämän tosiasian päällä vaikuttamassa kaikkeen ja tekee asian vielä hankalammaksi.

Nykyinen hallitus on tehnyt hyvää työtä siinä, että kotimarkkinoiden työttömyys ei ole lähtenyt kasvuun, vaan lama on saatu rajatuksi vientialoille. Velkaa on otettu, jotta työllisyyttä pystyttäisi hoitamaan, mutta sitä ei ole otettu liikaa ennen aikojaan, jotta velkaa voidaan ottaa myös tänä ja ensi vuonnakin, kun muuten ei menoista selvitä ilman leikkauksia.

Kun vienti jo nyt alkaa hienokseltaan vetää ja ensi vuoden jälkeen alkaa hidas nousu, on seuraavan hallituksen tehtävä korottaa veroja ja estää julkisten menojen nousu, kun talouskasvu alkaa kerryttää verotuloja niin, että samaan aikaan selvitään palvelutuotannosta ja myös velkojen koroista ja lyhennyksistä.

Tuskallisesta kiemurtelusta siis ei ole kyse, vaan hyvin pitkäjänteisestä vastuun kantamisesta, mihin tarvitaan myös eläkeratkaisut, jotta veropohja kantaa palvelujen rahoituksen itten, kun eläkkeellä on paljon enemmän ihmisiä kuin töissä, tuloveroja kerryttämässä.

Lue lisää

vuonna 2011 nähdään kuinka ennustuksesi toteutui !

alkupäästä pahimmillaan kahdella vuodella on puolustusvoimat.
Esimerkiksi keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut nuori on määrätty palvelukseen seuraavan vuoden
tammikuussa. PV ei voi joustaa, että tämä ko. nuori astuisikin palvelukseen jo saman vuoden
heinäkuussa.
No, tämä nuorimies tekee kuten määrätty on ja astuu palvelukseen tammikuussa.
Ja viettää kruunun hoteissa 12 kk tai vähän yli.
Joten hän pääsee opiskelemaan yli kahden vuoden kuluttua kirjoittamisestaan.

Äly hoi.

resrvin rakuuna kirjoitti:

alkupäästä pahimmillaan kahdella vuodella on puolustusvoimat.
Esimerkiksi keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut nuori on määrätty palvelukseen seuraavan vuoden
tammikuussa. PV ei voi joustaa, että tämä ko. nuori astuisikin palvelukseen jo saman vuoden
heinäkuussa.
No, tämä nuorimies tekee kuten määrätty on ja astuu palvelukseen tammikuussa.
Ja viettää kruunun hoteissa 12 kk tai vähän yli.
Joten hän pääsee opiskelemaan yli kahden vuoden kuluttua kirjoittamisestaan.

Äly hoi.

Lue lisää

Varusmiespalvelu ei ole uusi asia, eikä vaikuta mitenkään nykyiseen käytäntöön työurissa.

Kapi: kirjoitti:

Varusmiespalvelu ei ole uusi asia, eikä vaikuta mitenkään nykyiseen käytäntöön työurissa.

Moneen otteeseen on todistettu, että kaiken pahan alku on ns. eläkeputki. Työnantaja voi hyvällä omatunnolla antaa säästösyistä osinkojen lisäämiseksi kenkää vanhenevalle työntekijälle, joka sitten saa työttömyyskorvausta sekä tarpeeksi elettyään eläkettä työeläkefirmaltaan. Työnantajain käsityksen mukaan koko ongelma työurien pidentämisestä poistuu, jos tuo eläkeputki saadaan katkaistua. Näin ovat EK:n edustajat julkisuudessa yhdestä päästä vannoneet! Helppoa kun sen osaa.

aikaanne? kirjoitti:

Moneen otteeseen on todistettu, että kaiken pahan alku on ns. eläkeputki. Työnantaja voi hyvällä omatunnolla antaa säästösyistä osinkojen lisäämiseksi kenkää vanhenevalle työntekijälle, joka sitten saa työttömyyskorvausta sekä tarpeeksi elettyään eläkettä työeläkefirmaltaan. Työnantajain käsityksen mukaan koko ongelma työurien pidentämisestä poistuu, jos tuo eläkeputki saadaan katkaistua. Näin ovat EK:n edustajat julkisuudessa yhdestä päästä vannoneet! Helppoa kun sen osaa.

Lue lisää

Ei ainakaan myönnä.

Luin juttusi ja ihmettelin. En ole koskaan eläissäni tätä ennen lukenut mitään, josta paljastuisi noin täydellinen tietämättömyys ja asiantuntemuksen puute. Edes peruskäsitteet eivät ole hallussasi.

grubben fuerer kirjoitti:

Luin juttusi ja ihmettelin. En ole koskaan eläissäni tätä ennen lukenut mitään, josta paljastuisi noin täydellinen tietämättömyys ja asiantuntemuksen puute. Edes peruskäsitteet eivät ole hallussasi.

Lue lisää

Sinullapa niitä käsitteitä näyttää piisaavan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Sinullapa niitä käsitteitä näyttää piisaavan.

Kirjastoista löydät lisää oppia. Ilmaiseksi.

Grouppen fuerer kirjoitti:

Kirjastoista löydät lisää oppia. Ilmaiseksi.

Sen sijaan, että päästelee ilmoille perustelemattomia herjauksia, olisi mielestäni asiallista edes perustella herjauksensa. Kaikki käyttämäni käsitteet ovat kansantalouden peruskäsitteitä, mutta ilmeisesti sinulla ei ole sanottavammin koulutusta, koska puhut suoraan sanottuna omiasi.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Sen sijaan, että päästelee ilmoille perustelemattomia herjauksia, olisi mielestäni asiallista edes perustella herjauksensa. Kaikki käyttämäni käsitteet ovat kansantalouden peruskäsitteitä, mutta ilmeisesti sinulla ei ole sanottavammin koulutusta, koska puhut suoraan sanottuna omiasi.

Lue lisää

Kiljava opiston aineistako, muutoin ei ymmärrä tuollaista paskaa mitä suollat palstalle. Onko teita oikein veljeslauma vai kaytätkö eri nimimerkkejä kun palsta on pullollaan samaa skeidaa. Töissä tai opiskelemassa ei kuiteskaan ole kukaan koska päivät pikät kirjoitatte noita esseitänne palstan riesaksi.

juttujasi.. kirjoitti:

Kiljava opiston aineistako, muutoin ei ymmärrä tuollaista paskaa mitä suollat palstalle. Onko teita oikein veljeslauma vai kaytätkö eri nimimerkkejä kun palsta on pullollaan samaa skeidaa. Töissä tai opiskelemassa ei kuiteskaan ole kukaan koska päivät pikät kirjoitatte noita esseitänne palstan riesaksi.

Lue lisää

Sinun kannattaa ainakin pyrkiä, vaikka et pääsisikään, johonkin opiskelemaan kansantaloustiedettä. Mieluummin johonkin sivistysyliopistoon.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Sinun kannattaa ainakin pyrkiä, vaikka et pääsisikään, johonkin opiskelemaan kansantaloustiedettä. Mieluummin johonkin sivistysyliopistoon.

ei kannata hakeutua jos tulos tuota mitä kirjoitat, ymmärrätkö itsekään mitä haluat sanoa, punaiset liput heilumaan ja porvarille kuolema, noin lyhyesti ilmaistuna tuo moskasi sisältö.

korottaa.. kirjoitti:

ei kannata hakeutua jos tulos tuota mitä kirjoitat, ymmärrätkö itsekään mitä haluat sanoa, punaiset liput heilumaan ja porvarille kuolema, noin lyhyesti ilmaistuna tuo moskasi sisältö.

Lue lisää

Hallitushan yrittää väkipakolla korottaa eläkeikärajaa, vaikka tähän ei ole mitään tarvetta. Tarvittaessa toimenpiteelle löytyy vaihtoehtoja, kuten ammattiyhdistysliike sanookin. Työurien pidentämistä perustellaan myös sillä, että vain näin muka kyettäisiin maksamaan elvyttämiseen otettu velka takaisin. Tämä perustelu on erittäin huono, koska olettamukset talouden tilasta ulottuvat yli rationaalisen suunnitteluhorisontin.

Se puolestaan on fakta, että elvyttäminen on hyödyttänyt erityisesti suurituloisia, siis lähinnä sijoittajia, kasinotaloutta. Sen sijaan pienitulosille ei ole herunut muuta kuin murusia. Entinen valtiovarainministeri on myös aktivoitunut ja vaatii erityisesti vastikkeettoman rahanjakamisen lopettamista. Tällä hän ei kumminkaan näytä tarkoittavan kapitalistista riistoa.

Mutta, kuten sanoin, sinun kannattaa ainakin yrittää. Opiskelijoista alkaa monessa oppilaitoksessa olla puutetta, joten voi olla, että sinutkin valitaan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Hallitushan yrittää väkipakolla korottaa eläkeikärajaa, vaikka tähän ei ole mitään tarvetta. Tarvittaessa toimenpiteelle löytyy vaihtoehtoja, kuten ammattiyhdistysliike sanookin. Työurien pidentämistä perustellaan myös sillä, että vain näin muka kyettäisiin maksamaan elvyttämiseen otettu velka takaisin. Tämä perustelu on erittäin huono, koska olettamukset talouden tilasta ulottuvat yli rationaalisen suunnitteluhorisontin.

Se puolestaan on fakta, että elvyttäminen on hyödyttänyt erityisesti suurituloisia, siis lähinnä sijoittajia, kasinotaloutta. Sen sijaan pienitulosille ei ole herunut muuta kuin murusia. Entinen valtiovarainministeri on myös aktivoitunut ja vaatii erityisesti vastikkeettoman rahanjakamisen lopettamista. Tällä hän ei kumminkaan näytä tarkoittavan kapitalistista riistoa.

Mutta, kuten sanoin, sinun kannattaa ainakin yrittää. Opiskelijoista alkaa monessa oppilaitoksessa olla puutetta, joten voi olla, että sinutkin valitaan.

Lue lisää

lukenut ja oikeastaan tuon jo arvasinkin olet tuo sama hemmo joka kirjoittaa monella nimimerkillä tuota samaa skeidaa aamusta iltaan kuin suoraan SAK:n palatsista. Itse asiasta sen verran ettei hallituksella ole mitään pakkoa mihinkään eläke järjestelyissä mutta palkkatyön tekijöillä on, eläkkeillä täytyy olla maksaja kun eläkkeelle jäämisen aika koittaa, mutta tätä on punikin mahdoton ymmärtää, mennään lakkoon ja laitetaan työnantaja maksamaan niin asia on hoidettu. Voi olla että elvytys on suosinut osin suurituloisiakin mutta kiistatta myös pienituloisia ja tämä on kipeä paikka oppositiolle kun ei päästä piiskaamaan väkeä yleislakkoon ja maan asioita sekaisin. Miinoja on viritelty ja meneillään olevat lakonuhat on yksi niistä mutta on turha odottaa hallituksen niihin astuvan, vasemmiston temput on käynyt niin tutuksi vuosikymmenien kuluessa-

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Sen sijaan, että päästelee ilmoille perustelemattomia herjauksia, olisi mielestäni asiallista edes perustella herjauksensa. Kaikki käyttämäni käsitteet ovat kansantalouden peruskäsitteitä, mutta ilmeisesti sinulla ei ole sanottavammin koulutusta, koska puhut suoraan sanottuna omiasi.

Lue lisää

Ei se ole herjaa, jos sanoo totuuden siitä, ettei sinulla ole hajuakaan kansantalouden peruskäsitteistä.

Kaikki perustelukin on siitä syystä mahdotonta.

Koeta nyt ensin opiskella ja kirjoittele sitten sen jälkeen, jos haluat, vaikka sen jälkeen, kun olet käsitteet oppinut et enää moista soopaa kirjoittaisikaan.

aikoihin.. kirjoitti:

lukenut ja oikeastaan tuon jo arvasinkin olet tuo sama hemmo joka kirjoittaa monella nimimerkillä tuota samaa skeidaa aamusta iltaan kuin suoraan SAK:n palatsista. Itse asiasta sen verran ettei hallituksella ole mitään pakkoa mihinkään eläke järjestelyissä mutta palkkatyön tekijöillä on, eläkkeillä täytyy olla maksaja kun eläkkeelle jäämisen aika koittaa, mutta tätä on punikin mahdoton ymmärtää, mennään lakkoon ja laitetaan työnantaja maksamaan niin asia on hoidettu. Voi olla että elvytys on suosinut osin suurituloisiakin mutta kiistatta myös pienituloisia ja tämä on kipeä paikka oppositiolle kun ei päästä piiskaamaan väkeä yleislakkoon ja maan asioita sekaisin. Miinoja on viritelty ja meneillään olevat lakonuhat on yksi niistä mutta on turha odottaa hallituksen niihin astuvan, vasemmiston temput on käynyt niin tutuksi vuosikymmenien kuluessa-

Lue lisää

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka makseletkin eläkkeitä. Sehän on sangen kunnioitettavaa. Niinhän sinun kuuluukin tehdä!

Grouppenfuehrer kirjoitti:

Ei se ole herjaa, jos sanoo totuuden siitä, ettei sinulla ole hajuakaan kansantalouden peruskäsitteistä.

Kaikki perustelukin on siitä syystä mahdotonta.

Koeta nyt ensin opiskella ja kirjoittele sitten sen jälkeen, jos haluat, vaikka sen jälkeen, kun olet käsitteet oppinut et enää moista soopaa kirjoittaisikaan.

Lue lisää

Kun et tiedä, kuten jokainen voi todeta, että kysyntä ja tarjonta ovat kansantalouden peruskäsitteet, niin voit katsoa niiden merkityksen vaikka Googlesta.

miten se homma onnistuu tai edes sen, miten se Kataisen mukaan onnistuu.

Huoltosuhde heikkenee. Tämän olen jo ihan alussa todennut. Työuria pidentämällä ei paranneta huoltosuhdetta. Sitä parennetaan vain työvoiman kysyntää lisäämällä. Hallitus ja esim. Sauli Niinistö ovat maalailleet sellaista tulevaisuutta, missä talouskasvu tulee jäämään vaatimattomaksi ja työvoiman kysyntä pysyy alhaisella tasolla.

Ymmärtäisin oikein hyvin puheet työurien pidentämisen välttämättömyydestä, jos tällaiseen puheeseen liitettäisiin viesti siitä, että sillä tavoin on varauduttuva tulevaan suureen talouskasvuun. Mutta suuresta talouskasvusta ei lausuta halaistua sanaa. Päinvastoin puhutaan vaatimattaomasta talouskasvusta. Juuri tämä on se, mikä tässä yhtälössä mättää ja siihen myös Kiander puuttui kirjoituksessaan. Vielä en ole huomannut, että kukaan vakavasti otettava taho olisi vastannut hänen kirjoituksessaan esille tuomiin asioihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

miten se homma onnistuu tai edes sen, miten se Kataisen mukaan onnistuu.

Huoltosuhde heikkenee. Tämän olen jo ihan alussa todennut. Työuria pidentämällä ei paranneta huoltosuhdetta. Sitä parennetaan vain työvoiman kysyntää lisäämällä. Hallitus ja esim. Sauli Niinistö ovat maalailleet sellaista tulevaisuutta, missä talouskasvu tulee jäämään vaatimattomaksi ja työvoiman kysyntä pysyy alhaisella tasolla.

Ymmärtäisin oikein hyvin puheet työurien pidentämisen välttämättömyydestä, jos tällaiseen puheeseen liitettäisiin viesti siitä, että sillä tavoin on varauduttuva tulevaan suureen talouskasvuun. Mutta suuresta talouskasvusta ei lausuta halaistua sanaa. Päinvastoin puhutaan vaatimattaomasta talouskasvusta. Juuri tämä on se, mikä tässä yhtälössä mättää ja siihen myös Kiander puuttui kirjoituksessaan. Vielä en ole huomannut, että kukaan vakavasti otettava taho olisi vastannut hänen kirjoituksessaan esille tuomiin asioihin.

Lue lisää

. Työuria pidentämällä ei paranneta huoltosuhdetta. Totta kai parannetaan. Ymmärrän toki, että joku valtionvirkamies voi näin kirjoittaa. Sillä monella virkamiehellä on veteen piirretty viiva työelämän ja eläkeiän välillä.

Tietysti työvoiman kysyntää on pyrittävä lisäämään. Suomen teollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia. Energian riittävyys on samoin tarkeää. En ymmärrä miksi jotkut vastustavat ydinvoimaloiden rakentamista, vaikka niiden rahoitukseen ei vaadita edes valtiolta euroja. kaikkea hömppää energiaalallakin yritetään valtion tuella saada käynnistettyä. Hyi kun tulee kalliiksi.

Kun ihminen on työssä hän maksaa veroa yhteiskunalle. Silloin hän ei ole eläkkeen varassa ja eläkerahastot saavat olla hänen kohdaltaan rauhassa. Siksi hupenevia varoja on käytettävä säästelijääti.

On tietysti vaara, että talouskasvu tulee olemaan heikkoa, mutta on ainakin ponnisteltava sen eteen, että se ei olisi heikkoa. Jos talous ei kasva, eläkeläisten määrä lisääntyy työssäkäyviin nähden, niin eihän silloin voi edessä olla muu kuin perikato. Tähän ei pidä alistua, ei Kianderinkaan.

joutilaana. Ja vielä puhutaan tulevasta työvoimapulasta, voi pyvä sylvi sentään.

Lisää työpaikkoja tarvitaan. Vientiteollisuuteen, bohjaaks?
Jos työtä ylipäätänsäkin on vakiomäärä, ei auta pätkääkään vaikka työurat jatkuisi 80 v. saakka.
Nämä kotimaan palvelualat ovat marginaalisia eikä niillä suomea lamasta nosteta.
Eli työtä on saatava suomeen lisää nimenomaan tuottavalle vientisektorille, olkoot sitten vaikka "aivovientiä".

Heeh, paljon nuorisoa joutilaana ja raihnaisia pidettäisiin työssä vaikka vängällä.

Muuten, miksi työnantajat haluavat katkaista eläkeputken, vaikka he itse ovat siihen hanakasti porukkaa työntämässä.

mvv kirjoitti:

. Työuria pidentämällä ei paranneta huoltosuhdetta. Totta kai parannetaan. Ymmärrän toki, että joku valtionvirkamies voi näin kirjoittaa. Sillä monella virkamiehellä on veteen piirretty viiva työelämän ja eläkeiän välillä.

Tietysti työvoiman kysyntää on pyrittävä lisäämään. Suomen teollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia. Energian riittävyys on samoin tarkeää. En ymmärrä miksi jotkut vastustavat ydinvoimaloiden rakentamista, vaikka niiden rahoitukseen ei vaadita edes valtiolta euroja. kaikkea hömppää energiaalallakin yritetään valtion tuella saada käynnistettyä. Hyi kun tulee kalliiksi.

Kun ihminen on työssä hän maksaa veroa yhteiskunalle. Silloin hän ei ole eläkkeen varassa ja eläkerahastot saavat olla hänen kohdaltaan rauhassa. Siksi hupenevia varoja on käytettävä säästelijääti.

On tietysti vaara, että talouskasvu tulee olemaan heikkoa, mutta on ainakin ponnisteltava sen eteen, että se ei olisi heikkoa. Jos talous ei kasva, eläkeläisten määrä lisääntyy työssäkäyviin nähden, niin eihän silloin voi edessä olla muu kuin perikato. Tähän ei pidä alistua, ei Kianderinkaan.

Lue lisää

toisaalta maksaa esim. nuorisotyöttömyyskin. Eikö näitä nuoria voitaisi palkata vanhojen ja väsyneitten tilalle.
Tämä ajatuskuvio ylipäätänsäkin on jämähtänyt nyt siihen, että on hyvä, kun porukka tekee työtä mahdollisimman pitkään. No totta kait se on hyvä.

Kun katsotaan asiaa laajemmilla katselukulmilla, löytyykö työvoiman tarvetta nimenomaan tuottavaan työhön.

Tuottavan työn määrän tulee kasvaa.

Miten se kasvaa, kun raskas teollisuus lähtee maasta kuin kuppa töölöstä.

Kyllä työuraa voi pidentää eläkeikää pidentämättäkin. Työtehtävät ovat siksi yksinkertaisia vielä nykyäänkin, että järjettömät koulutukset voisi hyvin poistaa ja armeijan lakkauttaa. Myös eläkkeiden rahoitukseen voisi kehitellä muita järjestelmiä samoin kuin maanpuolustukseenkin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kyllä työuraa voi pidentää eläkeikää pidentämättäkin. Työtehtävät ovat siksi yksinkertaisia vielä nykyäänkin, että järjettömät koulutukset voisi hyvin poistaa ja armeijan lakkauttaa. Myös eläkkeiden rahoitukseen voisi kehitellä muita järjestelmiä samoin kuin maanpuolustukseenkin.

Lue lisää

Eläkeiän pidentäminen on ainoa tapa, jonka avulla voidaan ratkaista myös se, että eläkkeitä maksetaan vähemmän aikaa. Kaikki muut keinot pidentää työuria vaikuttavat ainoastaan maksajien määrään ei maksatukseen. Jo vuodenkin lyhentyminen eläkkeidenmaksusta vähentäisi ongelmia, jotka aiheutuvat siitä että maksajia on vähemmän kuin saajia.

Eläkkeiden rahoitukseen voitaisiin toki kehitellä erilaisia järjestelmiä, mutta mikään järjestelmä ei auta, jos kulutetaan enemmän kuin säästetään. Eläkkeiden maksamisessa on nimenomaan tämä ongelma, nyt kun elinikä on merkittävästi noussut.

Työpaikkojen lisääminen on tässä kaiken a ja o toisin kuin lopussa väität. Ilman sitä huoltosuhde ei korjaannu.

Kirjoituksesi suurin harha liittyy kuitenkin siihen, että panet yhtäläisyysmerkit huoltosuhteen menopuolen ja eläkkeellä olevien määrän väliin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen huoltosuhteemme on varsin huono jo nyt. Tämä johtuu kansainvälisestä talouslamasta, ei eläkkeellä olevien määrästä sinällään. Huoltosuhdetta rasittaa nykyisin työttömien suuri määrä. Ihmisestä syntyy menoja julkiseen talouteen ihan riippumatta siitä, onko hän eläkkeellä vai työttömänä. Jos siis eläkeikää nostettaisiin vaikkapa huomispäivänä, huoltosuhde ei paranisi tippaakaan. Silloin vain osalle alettaisiin maksaa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukia yms.

Työssäkäyntiaikaa ei voi millään lisätä, ellei ole työtä. Työtä taas ei ole, ellei yritysten valmistamille tavaroille ja palveluille ole riittävästi kysyntää. Mistä siis pitää alkaa keriä vyyhti kokoon? Pitää keksiä keinot siihen, miten tavaroiden ja palvelujen kysyntää voidaan kasvattaa. Jos tämä ei onnistu, työurien pidentäminen on yhtä tyhjän kanssa. Hallitus ei ole kuitenkaan nähnyt kovin paljon vaivaa siihen, miten tuo tärkein asia eli talouskasvu saataisiin aikaiseksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjetselmästä siinä, että se on meillä enemmän rahastointipainotteinen kuin muualla. Tämä on hyvä ja meille edullinen asia eli se vähentää eläkekustannuksiamme.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työpaikkojen lisääminen on tässä kaiken a ja o toisin kuin lopussa väität. Ilman sitä huoltosuhde ei korjaannu.

Kirjoituksesi suurin harha liittyy kuitenkin siihen, että panet yhtäläisyysmerkit huoltosuhteen menopuolen ja eläkkeellä olevien määrän väliin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen huoltosuhteemme on varsin huono jo nyt. Tämä johtuu kansainvälisestä talouslamasta, ei eläkkeellä olevien määrästä sinällään. Huoltosuhdetta rasittaa nykyisin työttömien suuri määrä. Ihmisestä syntyy menoja julkiseen talouteen ihan riippumatta siitä, onko hän eläkkeellä vai työttömänä. Jos siis eläkeikää nostettaisiin vaikkapa huomispäivänä, huoltosuhde ei paranisi tippaakaan. Silloin vain osalle alettaisiin maksaa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukia yms.

Työssäkäyntiaikaa ei voi millään lisätä, ellei ole työtä. Työtä taas ei ole, ellei yritysten valmistamille tavaroille ja palveluille ole riittävästi kysyntää. Mistä siis pitää alkaa keriä vyyhti kokoon? Pitää keksiä keinot siihen, miten tavaroiden ja palvelujen kysyntää voidaan kasvattaa. Jos tämä ei onnistu, työurien pidentäminen on yhtä tyhjän kanssa. Hallitus ei ole kuitenkaan nähnyt kovin paljon vaivaa siihen, miten tuo tärkein asia eli talouskasvu saataisiin aikaiseksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjetselmästä siinä, että se on meillä enemmän rahastointipainotteinen kuin muualla. Tämä on hyvä ja meille edullinen asia eli se vähentää eläkekustannuksiamme.

Lue lisää

Nyt täytyy sanoa, että voi hyvä luoja kun ihminen osaa olla tyhmä.

Niinpä niin kuvasi erinoamisesti ongelman ytimen, ja sinä tollukka junttaudut siihen yhteen tekijään jonka olet pienen pieneen mieleesi saanut tungettua.

Koetappas nyt katsoa koko yhtälöä kuten Niinpä niin. Ihan rauhassa ja asiaa todella miettien.

Sinä olet tuosta pydamidihuijauksesta hyötyvä, joten älä anna sen hämätä. Mieti lastenlastesi asemaa huijattuina!

Työtä syntyy heti kun pääomia on saatavilla tarpeeksi ja kustannukset pidetään kurissa. Se on katsos markkinatalouden lainalaisuuksia, työvoima myy omaa osaamistaan loppujen lopuksi sellaisella hinnalla, jolla työpaikka säilyy. Nyt on tilanne, että julkisin varoin voidaan itsensä työelämästä uloshinnoitellut paperimies vielä elättää, mutta lapsenlapsillasi ei tuota turvaa ole. Se on varmaa

Mielipidepankki kirjoitti:

Työpaikkojen lisääminen on tässä kaiken a ja o toisin kuin lopussa väität. Ilman sitä huoltosuhde ei korjaannu.

Kirjoituksesi suurin harha liittyy kuitenkin siihen, että panet yhtäläisyysmerkit huoltosuhteen menopuolen ja eläkkeellä olevien määrän väliin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen huoltosuhteemme on varsin huono jo nyt. Tämä johtuu kansainvälisestä talouslamasta, ei eläkkeellä olevien määrästä sinällään. Huoltosuhdetta rasittaa nykyisin työttömien suuri määrä. Ihmisestä syntyy menoja julkiseen talouteen ihan riippumatta siitä, onko hän eläkkeellä vai työttömänä. Jos siis eläkeikää nostettaisiin vaikkapa huomispäivänä, huoltosuhde ei paranisi tippaakaan. Silloin vain osalle alettaisiin maksaa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukia yms.

Työssäkäyntiaikaa ei voi millään lisätä, ellei ole työtä. Työtä taas ei ole, ellei yritysten valmistamille tavaroille ja palveluille ole riittävästi kysyntää. Mistä siis pitää alkaa keriä vyyhti kokoon? Pitää keksiä keinot siihen, miten tavaroiden ja palvelujen kysyntää voidaan kasvattaa. Jos tämä ei onnistu, työurien pidentäminen on yhtä tyhjän kanssa. Hallitus ei ole kuitenkaan nähnyt kovin paljon vaivaa siihen, miten tuo tärkein asia eli talouskasvu saataisiin aikaiseksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjetselmästä siinä, että se on meillä enemmän rahastointipainotteinen kuin muualla. Tämä on hyvä ja meille edullinen asia eli se vähentää eläkekustannuksiamme.

Lue lisää

Ei ole lainkaan sama, mistä rahat elämiseen otetaan. Työttömyys on toisen tyyppinen ongelma kuin pitkä eläkeikä. Työttömyysturva maksajina ovat osittain ihmiset itse ja aika on aina rajallinen, se päättyy joko työhön palaamiseen tai eläköitymiseen.

Eläkerahastot toimivat omillaan ja ne ovat myös varsin tärkeitä investoijia. Mikäli eläkerahastoja joudutaan mittavasti purkamaan, se vaikutus kansantalouteen on voimakas.

Tämä eläkeongelma on kohtalaisen yksinkertainen, mikäli ihmiset maksavat vähemmän kun kuluttavat, silloin ongelmia syntyy jossakin vaiheessa. Aiemminhan tätä ongelmaa ei ollut, tulevat sukupolvet olivat määrältään siten suuria, että maksajia oli riittävästi. Jos eläkkeellä olo aikaa saadaan vähennetyksi, silloin on saavutettu merkittävä etu, jos ajatellaan eläkkeiden maksamista. Miten sitten eläkkeelle siirtymisiä saadaan myöhennetyksi, se on hankala kysymys, kuitenkaan nykyinen järjestelmämme ei ole kestävällä pohjalla.

Eläkejärjestelmä on irrallinen ja omanlaisensa, siksi työurien muunlainen pidentäminen ei riitä, ei jos pitäydymme nykyisessä mallissa.

Työttömyyden ja eläkeikien suhde ei ole aivan yksi yhteen, ei vaikka se niin halutaankin nähdä.

Niinpä niin kirjoitti:

Eläkeiän pidentäminen on ainoa tapa, jonka avulla voidaan ratkaista myös se, että eläkkeitä maksetaan vähemmän aikaa. Kaikki muut keinot pidentää työuria vaikuttavat ainoastaan maksajien määrään ei maksatukseen. Jo vuodenkin lyhentyminen eläkkeidenmaksusta vähentäisi ongelmia, jotka aiheutuvat siitä että maksajia on vähemmän kuin saajia.

Eläkkeiden rahoitukseen voitaisiin toki kehitellä erilaisia järjestelmiä, mutta mikään järjestelmä ei auta, jos kulutetaan enemmän kuin säästetään. Eläkkeiden maksamisessa on nimenomaan tämä ongelma, nyt kun elinikä on merkittävästi noussut.

Lue lisää

Esittämäsi vaihtoehto lähtee siitä, miten asiat ovat nyt. Mutta, kuten sanoin, vaihtoehtoisiakin ratkaisuja on. Vaihtoehtoiset ratkaisut edellyttävät uusia organisatorisia järjestelyjä. Uudenlaista ajattelua. Muiden muassa se, mitä työllä tarkoitetaan, olisi mielenkiintoinen tältä kannalta. Kansalaispalkka voisi olla ratkaisu ongelmaan, vaikka se järjenvastaiselta kuulostaakin. Se nyt kumminkin on selviö, ettei mikään talous toimi ilman kysyntää muodossa tai toisessa. Ja kysynnättä talous jää, jos toimitaan, kuten entinen valtiovarainmisteri kaavailee tai muut leikkuu- ja kirveslinjalaiset.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työpaikkojen lisääminen on tässä kaiken a ja o toisin kuin lopussa väität. Ilman sitä huoltosuhde ei korjaannu.

Kirjoituksesi suurin harha liittyy kuitenkin siihen, että panet yhtäläisyysmerkit huoltosuhteen menopuolen ja eläkkeellä olevien määrän väliin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen huoltosuhteemme on varsin huono jo nyt. Tämä johtuu kansainvälisestä talouslamasta, ei eläkkeellä olevien määrästä sinällään. Huoltosuhdetta rasittaa nykyisin työttömien suuri määrä. Ihmisestä syntyy menoja julkiseen talouteen ihan riippumatta siitä, onko hän eläkkeellä vai työttömänä. Jos siis eläkeikää nostettaisiin vaikkapa huomispäivänä, huoltosuhde ei paranisi tippaakaan. Silloin vain osalle alettaisiin maksaa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukia yms.

Työssäkäyntiaikaa ei voi millään lisätä, ellei ole työtä. Työtä taas ei ole, ellei yritysten valmistamille tavaroille ja palveluille ole riittävästi kysyntää. Mistä siis pitää alkaa keriä vyyhti kokoon? Pitää keksiä keinot siihen, miten tavaroiden ja palvelujen kysyntää voidaan kasvattaa. Jos tämä ei onnistu, työurien pidentäminen on yhtä tyhjän kanssa. Hallitus ei ole kuitenkaan nähnyt kovin paljon vaivaa siihen, miten tuo tärkein asia eli talouskasvu saataisiin aikaiseksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjetselmästä siinä, että se on meillä enemmän rahastointipainotteinen kuin muualla. Tämä on hyvä ja meille edullinen asia eli se vähentää eläkekustannuksiamme.

Lue lisää

Ei kyse ole työpaikkojen lisäämisestä. Mistä olet sellaista saanut päähäsi? Ongelma on työikäisen väestän väheneminen, eli työn tekijöiden lukumäärän aleneminen. Tästä seuraa, että työn tekemistä on lisättävä työuria pidentämällä, jotta saadaan tehdyksi se sama työ, mikä tehdään nyt ja jonsta työstä maksetuista palkoista saadaan tuloveron tuotto, jolla taas maksetaan mm. eläkkeet ja kaikki muutkin julkiset palvelut.

Jankutat siitä, että pitää saada lisää työtä ja talouskasvua että saataisi lisää työpaikkoja. Ei se ole ongelma. Eihän työ katoa mihinkään, vaikka tekijät lähtevätkin eläkkeelle, kun tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi.

Taidat joutua jo ahdinkoon, kun Niinpä niin kirjoitti asiaa, josta et enää saivartelematta selvinnyt.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työpaikkojen lisääminen on tässä kaiken a ja o toisin kuin lopussa väität. Ilman sitä huoltosuhde ei korjaannu.

Kirjoituksesi suurin harha liittyy kuitenkin siihen, että panet yhtäläisyysmerkit huoltosuhteen menopuolen ja eläkkeellä olevien määrän väliin. Näinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen huoltosuhteemme on varsin huono jo nyt. Tämä johtuu kansainvälisestä talouslamasta, ei eläkkeellä olevien määrästä sinällään. Huoltosuhdetta rasittaa nykyisin työttömien suuri määrä. Ihmisestä syntyy menoja julkiseen talouteen ihan riippumatta siitä, onko hän eläkkeellä vai työttömänä. Jos siis eläkeikää nostettaisiin vaikkapa huomispäivänä, huoltosuhde ei paranisi tippaakaan. Silloin vain osalle alettaisiin maksaa eläkkeen sijasta työttömyyskorvauksia ja toimeentulotukia yms.

Työssäkäyntiaikaa ei voi millään lisätä, ellei ole työtä. Työtä taas ei ole, ellei yritysten valmistamille tavaroille ja palveluille ole riittävästi kysyntää. Mistä siis pitää alkaa keriä vyyhti kokoon? Pitää keksiä keinot siihen, miten tavaroiden ja palvelujen kysyntää voidaan kasvattaa. Jos tämä ei onnistu, työurien pidentäminen on yhtä tyhjän kanssa. Hallitus ei ole kuitenkaan nähnyt kovin paljon vaivaa siihen, miten tuo tärkein asia eli talouskasvu saataisiin aikaiseksi.

Suomalainen eläkejärjestelmä poikkeaa monen muun maan järjetselmästä siinä, että se on meillä enemmän rahastointipainotteinen kuin muualla. Tämä on hyvä ja meille edullinen asia eli se vähentää eläkekustannuksiamme.

Lue lisää

Kaiken a ja o on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen sekä eläkkeiden rahoitus tilanteessa, jossa työelämästä siirtyy pois paljon isompi joukko kuin mitä tilalle saadaan. Vaikka työpaikkojen määrä saataisiin kasvamaankin, kasvaa eläkeläisten määrä suhteessa vielä paljon enemmän, ja kuten Niinpä niin ansiokkaasti sinulle rautalangasta väänsi, eläkejärjestelmämme toimii ikäänkuin kädestä suuhun, eli työssäolevat kustantavat kulloistenkin eläkeläisten eläkkeet. Kun eläkkeiden kustannuksen päälle lisätään vanhenevan väestön terveyden- ja sairaanhoitokulut, on jälkipolvillemme jätettävä taakka melkoinen jos emme tee jo nyt rakenteellisia päätöksiä. Kuten eläiän lakisääteisen alarajan nostoa. Ja työkyvyttömyyseläkkeiden kriteerien tiukentamista. Ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Ja julkisen sektorin merkittävää tuottavuuden parantamista ja toimintojen tehostamista. Ja niin edelleen.

Kaltaistesi valtion virassa loisineiden ja 63 vuotiaana eläkkeelle jäävien aika on ohi. Lapsillasi ja lastenlapsillasi ei ole enää varaa sellaista kustantaa. He joutuvat tekemään vielä raskaampia päätöksiä jos me emme nyt päätä korjata rahoituspohjaa kipeilläkin päätöksillä. Sopii luonnollisesti vasemmistolaiseen reaalipolitiikkaan unohtaa realiteetit, sehän on aina nähty. SDP on lähtenyt realiteetit syrjään siirtävälle opportunistiselle linjalle kun ei muuten saa kannatustaan nousuun. Tuekseen se saa luonnollisesti palkansaajien tutkimuslaitoksesta haluamiaan "asiantuntijoita" ja SAK:n politrukkeja. Mutta kansa ymmärtää laajalti missä mennään, ja SDP onkin tekemässä itsestään oppositiopuoluetta myös seuraavaksi neljäksi vuodeksi tyhjäpäisellä vanhakantaisella vastakkainasettelun lietsomisella.

Vaikea ymmärtää miten kaltaisesi koulutettu ihminen voi olla noin sokea realiteeteille

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Esittämäsi vaihtoehto lähtee siitä, miten asiat ovat nyt. Mutta, kuten sanoin, vaihtoehtoisiakin ratkaisuja on. Vaihtoehtoiset ratkaisut edellyttävät uusia organisatorisia järjestelyjä. Uudenlaista ajattelua. Muiden muassa se, mitä työllä tarkoitetaan, olisi mielenkiintoinen tältä kannalta. Kansalaispalkka voisi olla ratkaisu ongelmaan, vaikka se järjenvastaiselta kuulostaakin. Se nyt kumminkin on selviö, ettei mikään talous toimi ilman kysyntää muodossa tai toisessa. Ja kysynnättä talous jää, jos toimitaan, kuten entinen valtiovarainmisteri kaavailee tai muut leikkuu- ja kirveslinjalaiset.

Lue lisää

Minun esittämäni asiat lähtevät yksinkertaisesta matematiikasta. Yritän vielä yksinkertaistaa, jos ihminen on työelämässä lyhyemmän aikaa kuin eläkkeellä ja eläke on noin 60% työansioista, silloin eläkesäästöjen tulisi kertyä per. työläinen, merkittävästi enemmän kuin nyt tapahtuu, tai muuten eläkejärjestelmä romahtaa. Vaikka kuinka hyvin sijoittaisi kertyviä varoja, katteen tulee olla suurempi tai ihmisten eläkkeellä olon lyhyempi.

Asioihin joihin voimme aidosti vaikuttaa ovat: maksukertymän lisääminen -joka tarkoittaa palkkojen pienenemistä ja kulutuskysynnän vähenemistä, tai eläkeiännostoa -joka sekä vähentää maksettavia vuosia, että tuo lisää tuloja. Muita vaihtoehtoja ei oikeasti ole, ei sellaisia joihin voisi vaikuttaa.

Ilman sarvia ja hampaita, kansalaispalkka ja työttömyys ovat tästä eläkeyhtälöstä irrallisia tekijöitä, vaikka yhteiskunnalliset ongelmat ovat toisistaan riippuvaisia, siten asiat eivät kuitenkaan toimi, että rahapussi olisi kaikilla yhteinen. Työeläkkeiden rahoitus ei siis riipu yleisestä työllisyydestä eikä kansalaispalkasta.

Niinpä niin kirjoitti:

Minun esittämäni asiat lähtevät yksinkertaisesta matematiikasta. Yritän vielä yksinkertaistaa, jos ihminen on työelämässä lyhyemmän aikaa kuin eläkkeellä ja eläke on noin 60% työansioista, silloin eläkesäästöjen tulisi kertyä per. työläinen, merkittävästi enemmän kuin nyt tapahtuu, tai muuten eläkejärjestelmä romahtaa. Vaikka kuinka hyvin sijoittaisi kertyviä varoja, katteen tulee olla suurempi tai ihmisten eläkkeellä olon lyhyempi.

Asioihin joihin voimme aidosti vaikuttaa ovat: maksukertymän lisääminen -joka tarkoittaa palkkojen pienenemistä ja kulutuskysynnän vähenemistä, tai eläkeiännostoa -joka sekä vähentää maksettavia vuosia, että tuo lisää tuloja. Muita vaihtoehtoja ei oikeasti ole, ei sellaisia joihin voisi vaikuttaa.

Ilman sarvia ja hampaita, kansalaispalkka ja työttömyys ovat tästä eläkeyhtälöstä irrallisia tekijöitä, vaikka yhteiskunnalliset ongelmat ovat toisistaan riippuvaisia, siten asiat eivät kuitenkaan toimi, että rahapussi olisi kaikilla yhteinen. Työeläkkeiden rahoitus ei siis riipu yleisestä työllisyydestä eikä kansalaispalkasta.

Lue lisää

Kuulostaa merkilliseltä, miten eläkekertymä kasvaa, jos palkkoja pienennetään. Luulisi käyvän päinvastoin, koska eläkkeethän, jos mitkä, on sidottu maksettuihin palkkoihin. Ja kuten sanoin rahoitukseen on löydettävissä muitakin vaihtoehtoja kuin eläkeiän pidentäminen, joka toimenpide on peräti hataralla pohjalla juuri työllisyys- ja muiden talousnäkökohtien vuoksi.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuulostaa merkilliseltä, miten eläkekertymä kasvaa, jos palkkoja pienennetään. Luulisi käyvän päinvastoin, koska eläkkeethän, jos mitkä, on sidottu maksettuihin palkkoihin. Ja kuten sanoin rahoitukseen on löydettävissä muitakin vaihtoehtoja kuin eläkeiän pidentäminen, joka toimenpide on peräti hataralla pohjalla juuri työllisyys- ja muiden talousnäkökohtien vuoksi.

Lue lisää

jos eläkeikää ei nosteta ja rahoituksen halutaan riittävän, silloin maksuosuutta on nostettava. Mikäli veroluonteiset maksut, johon eläkemaksukin kuuluu, nousevat, silloin palkkapussi pienenee. Taloudenpito on jännää hommaa, mitenkään korkeampaa matematiikkaa siinä ei kuitenkaan tarvita kuitenkaan.

Eläkeiän pidentäminen on mutkikas homma ja se on hankala toteuttaa tässä taloustilanteessa, siinä olet oikeassa. Nykyisen mallin jatkaminen siten, että lisäämme valtionvelkaa ja emme tee mitään rakenteellisia ratkaisuja -huoltosuhteen vinouman oikaisemiseksi- tarkoittaa sitä, että kasaamme ongelmat tulevalle sukupolvelle, heille jotka ovat vasta nyt astumassa työelämään. Tietenkin voimme toivoa, että silloin talouskasvu on kovaa ja mitään muitakaan ongelmia ei tämä sukupovi kohtaa. Menorasitus on silloin niin kova, koska puskurit on syöty. Kyse on siitä perinnöstä, joka jää jälkeemme. Poltetun maan taktiikka on hyvä, taistelussa vihollista vastaa, sitä harvoin kuitenkin toteutetaan silloin, kun kyseessä on oman maan jälkikasvu.

-Jäbä kirjoitti:

Ei kyse ole työpaikkojen lisäämisestä. Mistä olet sellaista saanut päähäsi? Ongelma on työikäisen väestän väheneminen, eli työn tekijöiden lukumäärän aleneminen. Tästä seuraa, että työn tekemistä on lisättävä työuria pidentämällä, jotta saadaan tehdyksi se sama työ, mikä tehdään nyt ja jonsta työstä maksetuista palkoista saadaan tuloveron tuotto, jolla taas maksetaan mm. eläkkeet ja kaikki muutkin julkiset palvelut.

Jankutat siitä, että pitää saada lisää työtä ja talouskasvua että saataisi lisää työpaikkoja. Ei se ole ongelma. Eihän työ katoa mihinkään, vaikka tekijät lähtevätkin eläkkeelle, kun tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi.

Taidat joutua jo ahdinkoon, kun Niinpä niin kirjoitti asiaa, josta et enää saivartelematta selvinnyt.

Lue lisää

Tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi. Työvoima vähenee 2010-luvulla Työvoima 2020 -raportin mukaan noin 10 000 hengen vuosivauhtia ja 2020-luvulla 6 000 hengen vuosivauhtia. Työvoima vähenee siis vähemmän kuin mikä on nykyisten työttöminä olevien määrä. Eikö tässä yhtälössä pitäisi silloin enemmän pohtia sitä, miten työttömät saadaan työllistetuiksi kuin sitä, että kansantuloamme alkaisvat kartuttamaan rollaattori-ikäiset ihmiset. Työvoiman kokonaisvähennys vuosina 2006-2030 on noin 200 000 henkeä. Työttömiä taitaa tällä hetkellä olla selvästi enemmän kuin mikä on tämä määrä.

Hallituksen suunnattomasta kyvyttömyydestä kertoo se, että se miettii nyt eläkeikärajojen nostatamista sen sijaan, että pohtisi ankarasti sitä, miten nuorisotyöttömyys saadaan aisoihin. Jos ei saada, tässä uhkaa poistua suuri määrä ihmisiä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja se on pitkä rasite näille työurien pituuksille.

Sinunkin kannattaisi alkaa vähitellen perustaa mielipiteesi faktoille eikä kuvitelmille. Jos kerran työn määrä pysyy samana ja tekijöiden tarve niin ikään, 200 000 hengen vähennys työvoimassa 25 vuoden aikana ei ole mikään suuri työvoimapula, kun ottaa huomioon lisäksi työttömien määrän suuruuden. Työtä siis ei edes nykyisin ole kaikille, eikä ollut nousuvuosinakaan. Jos hallitus nyt ensin saisi nämä työttömät työllistettyä, niin sitten kannattaa alkaa miettiä eläkeikärajojen nostamista.

-Jäbä kirjoitti:

Ei kyse ole työpaikkojen lisäämisestä. Mistä olet sellaista saanut päähäsi? Ongelma on työikäisen väestän väheneminen, eli työn tekijöiden lukumäärän aleneminen. Tästä seuraa, että työn tekemistä on lisättävä työuria pidentämällä, jotta saadaan tehdyksi se sama työ, mikä tehdään nyt ja jonsta työstä maksetuista palkoista saadaan tuloveron tuotto, jolla taas maksetaan mm. eläkkeet ja kaikki muutkin julkiset palvelut.

Jankutat siitä, että pitää saada lisää työtä ja talouskasvua että saataisi lisää työpaikkoja. Ei se ole ongelma. Eihän työ katoa mihinkään, vaikka tekijät lähtevätkin eläkkeelle, kun tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi.

Taidat joutua jo ahdinkoon, kun Niinpä niin kirjoitti asiaa, josta et enää saivartelematta selvinnyt.

Lue lisää

kiihtyvällä tahdilla, ja niitä työpaikkoja on tuskaista saada takaisin suomeen. Palvelusektori ei meitä pelasta, se luu on joutuin kaluttu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi. Työvoima vähenee 2010-luvulla Työvoima 2020 -raportin mukaan noin 10 000 hengen vuosivauhtia ja 2020-luvulla 6 000 hengen vuosivauhtia. Työvoima vähenee siis vähemmän kuin mikä on nykyisten työttöminä olevien määrä. Eikö tässä yhtälössä pitäisi silloin enemmän pohtia sitä, miten työttömät saadaan työllistetuiksi kuin sitä, että kansantuloamme alkaisvat kartuttamaan rollaattori-ikäiset ihmiset. Työvoiman kokonaisvähennys vuosina 2006-2030 on noin 200 000 henkeä. Työttömiä taitaa tällä hetkellä olla selvästi enemmän kuin mikä on tämä määrä.

Hallituksen suunnattomasta kyvyttömyydestä kertoo se, että se miettii nyt eläkeikärajojen nostatamista sen sijaan, että pohtisi ankarasti sitä, miten nuorisotyöttömyys saadaan aisoihin. Jos ei saada, tässä uhkaa poistua suuri määrä ihmisiä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja se on pitkä rasite näille työurien pituuksille.

Sinunkin kannattaisi alkaa vähitellen perustaa mielipiteesi faktoille eikä kuvitelmille. Jos kerran työn määrä pysyy samana ja tekijöiden tarve niin ikään, 200 000 hengen vähennys työvoimassa 25 vuoden aikana ei ole mikään suuri työvoimapula, kun ottaa huomioon lisäksi työttömien määrän suuruuden. Työtä siis ei edes nykyisin ole kaikille, eikä ollut nousuvuosinakaan. Jos hallitus nyt ensin saisi nämä työttömät työllistettyä, niin sitten kannattaa alkaa miettiä eläkeikärajojen nostamista.

Lue lisää

olemaan täysin sivuraiteella itse asiasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi. Työvoima vähenee 2010-luvulla Työvoima 2020 -raportin mukaan noin 10 000 hengen vuosivauhtia ja 2020-luvulla 6 000 hengen vuosivauhtia. Työvoima vähenee siis vähemmän kuin mikä on nykyisten työttöminä olevien määrä. Eikö tässä yhtälössä pitäisi silloin enemmän pohtia sitä, miten työttömät saadaan työllistetuiksi kuin sitä, että kansantuloamme alkaisvat kartuttamaan rollaattori-ikäiset ihmiset. Työvoiman kokonaisvähennys vuosina 2006-2030 on noin 200 000 henkeä. Työttömiä taitaa tällä hetkellä olla selvästi enemmän kuin mikä on tämä määrä.

Hallituksen suunnattomasta kyvyttömyydestä kertoo se, että se miettii nyt eläkeikärajojen nostatamista sen sijaan, että pohtisi ankarasti sitä, miten nuorisotyöttömyys saadaan aisoihin. Jos ei saada, tässä uhkaa poistua suuri määrä ihmisiä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja se on pitkä rasite näille työurien pituuksille.

Sinunkin kannattaisi alkaa vähitellen perustaa mielipiteesi faktoille eikä kuvitelmille. Jos kerran työn määrä pysyy samana ja tekijöiden tarve niin ikään, 200 000 hengen vähennys työvoimassa 25 vuoden aikana ei ole mikään suuri työvoimapula, kun ottaa huomioon lisäksi työttömien määrän suuruuden. Työtä siis ei edes nykyisin ole kaikille, eikä ollut nousuvuosinakaan. Jos hallitus nyt ensin saisi nämä työttömät työllistettyä, niin sitten kannattaa alkaa miettiä eläkeikärajojen nostamista.

Lue lisää

Mistä Heinäluoman puppugeneraattorista sinä noita lukujasi haet.

Katso vaikka SAK:n sivuilta oiket luvut. Sielläkin sanotaan, että työvoima vähenee 17 000 vuodessa, ei 10 000 eikä 6000. Älä usko sitä demaripropagandaa joka on vääristelty vain hallituksen räksyttämisen tarpeisiin. Usko faktoja, älä tollojen tovereittesi vääristelyjä. Heinäluoma on valtakunnan suurin valehtelija, älä luota hänen lukuihinsa.

aajaoo kirjoitti:

Kaiken a ja o on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen sekä eläkkeiden rahoitus tilanteessa, jossa työelämästä siirtyy pois paljon isompi joukko kuin mitä tilalle saadaan. Vaikka työpaikkojen määrä saataisiin kasvamaankin, kasvaa eläkeläisten määrä suhteessa vielä paljon enemmän, ja kuten Niinpä niin ansiokkaasti sinulle rautalangasta väänsi, eläkejärjestelmämme toimii ikäänkuin kädestä suuhun, eli työssäolevat kustantavat kulloistenkin eläkeläisten eläkkeet. Kun eläkkeiden kustannuksen päälle lisätään vanhenevan väestön terveyden- ja sairaanhoitokulut, on jälkipolvillemme jätettävä taakka melkoinen jos emme tee jo nyt rakenteellisia päätöksiä. Kuten eläiän lakisääteisen alarajan nostoa. Ja työkyvyttömyyseläkkeiden kriteerien tiukentamista. Ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Ja julkisen sektorin merkittävää tuottavuuden parantamista ja toimintojen tehostamista. Ja niin edelleen.

Kaltaistesi valtion virassa loisineiden ja 63 vuotiaana eläkkeelle jäävien aika on ohi. Lapsillasi ja lastenlapsillasi ei ole enää varaa sellaista kustantaa. He joutuvat tekemään vielä raskaampia päätöksiä jos me emme nyt päätä korjata rahoituspohjaa kipeilläkin päätöksillä. Sopii luonnollisesti vasemmistolaiseen reaalipolitiikkaan unohtaa realiteetit, sehän on aina nähty. SDP on lähtenyt realiteetit syrjään siirtävälle opportunistiselle linjalle kun ei muuten saa kannatustaan nousuun. Tuekseen se saa luonnollisesti palkansaajien tutkimuslaitoksesta haluamiaan "asiantuntijoita" ja SAK:n politrukkeja. Mutta kansa ymmärtää laajalti missä mennään, ja SDP onkin tekemässä itsestään oppositiopuoluetta myös seuraavaksi neljäksi vuodeksi tyhjäpäisellä vanhakantaisella vastakkainasettelun lietsomisella.

Vaikea ymmärtää miten kaltaisesi koulutettu ihminen voi olla noin sokea realiteeteille

Lue lisää

rahastoitu ja maksettu ennakkoon, työssäolijat rahoittavat ainoastaan kansaneläkkeet, nekin osittain ym. työeläkkeiden ulkopuoliset menot.

Työeläkkeet on kirjoitti:

rahastoitu ja maksettu ennakkoon, työssäolijat rahoittavat ainoastaan kansaneläkkeet, nekin osittain ym. työeläkkeiden ulkopuoliset menot.

Oletko tosiaan tuota mieltä.

Lakeppa itse mihin rahastot piisaa. Ja ylläty.

Laskenta on helppoa kun jaetaan rahastojen pääomat vuosittaisten eläkkeiden määrällä. Huomaat että olet totaalisen väärässä. Kannattaa perehtyä työeläkejärjestelmään ja sen rahoitukseen ettei luule tuollaista soopaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi. Työvoima vähenee 2010-luvulla Työvoima 2020 -raportin mukaan noin 10 000 hengen vuosivauhtia ja 2020-luvulla 6 000 hengen vuosivauhtia. Työvoima vähenee siis vähemmän kuin mikä on nykyisten työttöminä olevien määrä. Eikö tässä yhtälössä pitäisi silloin enemmän pohtia sitä, miten työttömät saadaan työllistetuiksi kuin sitä, että kansantuloamme alkaisvat kartuttamaan rollaattori-ikäiset ihmiset. Työvoiman kokonaisvähennys vuosina 2006-2030 on noin 200 000 henkeä. Työttömiä taitaa tällä hetkellä olla selvästi enemmän kuin mikä on tämä määrä.

Hallituksen suunnattomasta kyvyttömyydestä kertoo se, että se miettii nyt eläkeikärajojen nostatamista sen sijaan, että pohtisi ankarasti sitä, miten nuorisotyöttömyys saadaan aisoihin. Jos ei saada, tässä uhkaa poistua suuri määrä ihmisiä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja se on pitkä rasite näille työurien pituuksille.

Sinunkin kannattaisi alkaa vähitellen perustaa mielipiteesi faktoille eikä kuvitelmille. Jos kerran työn määrä pysyy samana ja tekijöiden tarve niin ikään, 200 000 hengen vähennys työvoimassa 25 vuoden aikana ei ole mikään suuri työvoimapula, kun ottaa huomioon lisäksi työttömien määrän suuruuden. Työtä siis ei edes nykyisin ole kaikille, eikä ollut nousuvuosinakaan. Jos hallitus nyt ensin saisi nämä työttömät työllistettyä, niin sitten kannattaa alkaa miettiä eläkeikärajojen nostamista.

Lue lisää

Jäbä ei tykkää tuollaisesta argumentoinnista, koska se on demariargumentointia. Ja demarit on Perseestä! Jumaklauta DEMARIT ON PERSEESTÄ!!! Jos Katainen tai Vanhanen sanovat jotain, se on välttämättä aina Oikein, koska se ei ole demariargumentointia. Asioiden ei siis tarvitse noudattaa mitään todennäköisyyskuviota, eikä niitä saa katsoa monelta kantilta, vaan ratkaisevaa on aina se, mikä taho mitäkin esittää. Kokoomuksessa ja kepussa mielellään rakennetaan vastakkainasettelua, jota jäbä lämpimästi kannattaa. Isänmaa tosin kärsii yksinkertaisesta yksipuolisuudesta, valitettavasti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tilalle tulee vähemmän tekijöitä joka vuosi. Työvoima vähenee 2010-luvulla Työvoima 2020 -raportin mukaan noin 10 000 hengen vuosivauhtia ja 2020-luvulla 6 000 hengen vuosivauhtia. Työvoima vähenee siis vähemmän kuin mikä on nykyisten työttöminä olevien määrä. Eikö tässä yhtälössä pitäisi silloin enemmän pohtia sitä, miten työttömät saadaan työllistetuiksi kuin sitä, että kansantuloamme alkaisvat kartuttamaan rollaattori-ikäiset ihmiset. Työvoiman kokonaisvähennys vuosina 2006-2030 on noin 200 000 henkeä. Työttömiä taitaa tällä hetkellä olla selvästi enemmän kuin mikä on tämä määrä.

Hallituksen suunnattomasta kyvyttömyydestä kertoo se, että se miettii nyt eläkeikärajojen nostatamista sen sijaan, että pohtisi ankarasti sitä, miten nuorisotyöttömyys saadaan aisoihin. Jos ei saada, tässä uhkaa poistua suuri määrä ihmisiä pitkiksi ajoiksi työelämän ulkopuolelle ja se on pitkä rasite näille työurien pituuksille.

Sinunkin kannattaisi alkaa vähitellen perustaa mielipiteesi faktoille eikä kuvitelmille. Jos kerran työn määrä pysyy samana ja tekijöiden tarve niin ikään, 200 000 hengen vähennys työvoimassa 25 vuoden aikana ei ole mikään suuri työvoimapula, kun ottaa huomioon lisäksi työttömien määrän suuruuden. Työtä siis ei edes nykyisin ole kaikille, eikä ollut nousuvuosinakaan. Jos hallitus nyt ensin saisi nämä työttömät työllistettyä, niin sitten kannattaa alkaa miettiä eläkeikärajojen nostamista.

Lue lisää

Olet aika heikoilla, kun joudut popularisoimaan väitteitäsi nykyisellä työttömyydellä. Siitäkin joukosta eläköityy väkeä koko ajan ja rakennetyöttömyys sekä työvoiman kohtaamattomuus ovat edelleen ongelmia, joita ei ole pystytty ratkaisemaan edes demarihallitusten voimin, kun ne silloin syntyivätkin.

Työvoimapulaa on tälläkin hetkellä konepajateollisuuden vaativissa ammateissa ja se on jo nyt yksi kasvun (ja verotulojen) paha este. Työvoimapula tulee rasittamaan hyvin pahasti juuri niitä aloja, jotka ensiksi alkavat saada vientitilauksia. Julkisen sektorin työvoimapulasta tulee myös erittäin mittava, kun vanhusväestö lisääntyy, eliniät pitenevät ja meillä on jo nyt pulaa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta.

Sinun siis kannattaisi perustaa mielipiteesi faktoille eikä leikitellä luvuilla, joilla ei ole todellisen työvoimatarpeen kanssa mitään tekemistä.

-Jäbä kirjoitti:

Olet aika heikoilla, kun joudut popularisoimaan väitteitäsi nykyisellä työttömyydellä. Siitäkin joukosta eläköityy väkeä koko ajan ja rakennetyöttömyys sekä työvoiman kohtaamattomuus ovat edelleen ongelmia, joita ei ole pystytty ratkaisemaan edes demarihallitusten voimin, kun ne silloin syntyivätkin.

Työvoimapulaa on tälläkin hetkellä konepajateollisuuden vaativissa ammateissa ja se on jo nyt yksi kasvun (ja verotulojen) paha este. Työvoimapula tulee rasittamaan hyvin pahasti juuri niitä aloja, jotka ensiksi alkavat saada vientitilauksia. Julkisen sektorin työvoimapulasta tulee myös erittäin mittava, kun vanhusväestö lisääntyy, eliniät pitenevät ja meillä on jo nyt pulaa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta.

Sinun siis kannattaisi perustaa mielipiteesi faktoille eikä leikitellä luvuilla, joilla ei ole todellisen työvoimatarpeen kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

Nyt pääset jo hitusen lähemmäs asiaa. Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on tärkeä kysymys ja suorastaan aivan keskeinen. Siihen ei taas auta lääkkeeksi eläkeiän yleinen nostaminen. Ei muissa ammateissa työskenteleviä kuuskymppisiä voi alkaa ykskaks siirtää vienteollisuuden palvelukseen tai sairaanhoitajiksi. Tällaisiin ammatteihin pitää saada rekrytoiduksi nuorta ja viriiliä väkeä. Se voi tapahtua vain työllisyysastetta parantamalla tai työperäisellä maahanmuutolla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nyt pääset jo hitusen lähemmäs asiaa. Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on tärkeä kysymys ja suorastaan aivan keskeinen. Siihen ei taas auta lääkkeeksi eläkeiän yleinen nostaminen. Ei muissa ammateissa työskenteleviä kuuskymppisiä voi alkaa ykskaks siirtää vienteollisuuden palvelukseen tai sairaanhoitajiksi. Tällaisiin ammatteihin pitää saada rekrytoiduksi nuorta ja viriiliä väkeä. Se voi tapahtua vain työllisyysastetta parantamalla tai työperäisellä maahanmuutolla.

Lue lisää

Eihän eläkeiän alentamisessa ole kyse siitä, että muualta siirrettäisi väkeä millekään toimialalle, vaan että juuri sen toimialan väki pysyisi pidempään töissä.

Työllusyysasteen parantaminen ja työperäinen maahanmuutto ovat ilman muuta tarpeen, mutta mm. Sailaksen arvion mukaan eivät riittäviä varmistamaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kohtuullisella veroasteella.

-Jäbä kirjoitti:

Eihän eläkeiän alentamisessa ole kyse siitä, että muualta siirrettäisi väkeä millekään toimialalle, vaan että juuri sen toimialan väki pysyisi pidempään töissä.

Työllusyysasteen parantaminen ja työperäinen maahanmuutto ovat ilman muuta tarpeen, mutta mm. Sailaksen arvion mukaan eivät riittäviä varmistamaan hyvinvointipalvelujen rahoituksen kohtuullisella veroasteella.

Lue lisää

Te porvarit olette tottuneet näppäilemään vain tietokoneelta komentoja pörssikauppojen tekemiseen. Siksi vieraannutte helposti todellisesta elämästä.

Otetaan nyt vaikkapa sairaanhoitajan ammattiala, joka on työvoimapulan osalta yksi kaikkein keskeisimmistä. Ammatti on sellainen, missä tehdään vuorotyötä ja joka vaatii fyysistä voimaa ja kuntoa sekä stressinsietokykyä että erityisen vaativaa tarkkaavaisuutta. Virheitä ei saisi tulla, koska kyse on potilaiden terveydestä. Erilaiset julkisen sektorin tuottavuusohjelmat ovat johtaneet siihen, että kiire sairaanhoitotyössä on lisääntynyt.

Jos eläkeikää nostetaan kaksi vuotta, osa sairaanhoitajista ehkä kykenee jatkamaan oman terveytensä ja potilasturvallisuuden kustannuksella vielä pari vuotta. Osa ei tätä jaksa ja pitää omaa jaksamattomuuttaan niin suurena riskinä itselle ja muille, että hakeutuu joka tapauksessa pois työelämästä. Jaksamattomuuden ongelmat voivat vain korostua tällaisessa tilanteessa, kun eläkeikä ja eräänlainen toivo päästä eroon työn ja jaksamisen epäsuhdasta valuu ulottumattomiin. Se taas voi johtaa siihen, että työelämästä hakeudutaan pois entistäkin aikaisemmin.

Kyse on myös sairaanhoidon potilaille tulevasta imagokuvasta ja tämä puolestaan liittyy potilasturvallisuuteen. Tuskin kovin moni potilas on valmis kohtaamaan sellaisia sairaanhoitajia, joiden näkökyky on iän myötä heikentynyt ja osumatarkkuus lasketaan millien sijaan senteissä. Tämä voi olla aika fataalia silloin, kun ihmiseen pistetään neuloja tai tehdään muita tarkkuutta vaativia operaatioita. Ehkä voisimme luoda sellaisen järjestelmän, missä oikeistolaisia hallituspuolueita kannattaneet joutuvat aina iäkkäiden sairaanhoitajien osastoille ja muut saavat sitten nauttia nuoremman väen huolenpidosta.

Alakohtaisia ja alueellisia ongelmia tulee esiintymään, mutta eläkeiän yleinen laskeminen ei ole niihin tehokas lääke.

Mielipidepankki kirjoitti:

Te porvarit olette tottuneet näppäilemään vain tietokoneelta komentoja pörssikauppojen tekemiseen. Siksi vieraannutte helposti todellisesta elämästä.

Otetaan nyt vaikkapa sairaanhoitajan ammattiala, joka on työvoimapulan osalta yksi kaikkein keskeisimmistä. Ammatti on sellainen, missä tehdään vuorotyötä ja joka vaatii fyysistä voimaa ja kuntoa sekä stressinsietokykyä että erityisen vaativaa tarkkaavaisuutta. Virheitä ei saisi tulla, koska kyse on potilaiden terveydestä. Erilaiset julkisen sektorin tuottavuusohjelmat ovat johtaneet siihen, että kiire sairaanhoitotyössä on lisääntynyt.

Jos eläkeikää nostetaan kaksi vuotta, osa sairaanhoitajista ehkä kykenee jatkamaan oman terveytensä ja potilasturvallisuuden kustannuksella vielä pari vuotta. Osa ei tätä jaksa ja pitää omaa jaksamattomuuttaan niin suurena riskinä itselle ja muille, että hakeutuu joka tapauksessa pois työelämästä. Jaksamattomuuden ongelmat voivat vain korostua tällaisessa tilanteessa, kun eläkeikä ja eräänlainen toivo päästä eroon työn ja jaksamisen epäsuhdasta valuu ulottumattomiin. Se taas voi johtaa siihen, että työelämästä hakeudutaan pois entistäkin aikaisemmin.

Kyse on myös sairaanhoidon potilaille tulevasta imagokuvasta ja tämä puolestaan liittyy potilasturvallisuuteen. Tuskin kovin moni potilas on valmis kohtaamaan sellaisia sairaanhoitajia, joiden näkökyky on iän myötä heikentynyt ja osumatarkkuus lasketaan millien sijaan senteissä. Tämä voi olla aika fataalia silloin, kun ihmiseen pistetään neuloja tai tehdään muita tarkkuutta vaativia operaatioita. Ehkä voisimme luoda sellaisen järjestelmän, missä oikeistolaisia hallituspuolueita kannattaneet joutuvat aina iäkkäiden sairaanhoitajien osastoille ja muut saavat sitten nauttia nuoremman väen huolenpidosta.

Alakohtaisia ja alueellisia ongelmia tulee esiintymään, mutta eläkeiän yleinen laskeminen ei ole niihin tehokas lääke.

Lue lisää

Julkisen alan tuottavuusohjelmat eivät sairaanhoitotyön kiirettä ole lisänneet, vaan demarihallitusten terveydenhoitotyöhön kohdistama tolkuton byrokratiavaatimus ja Lipposen hallitusten tekemät säästöt, joiden seurauksena vakituista väkeä ei ole vaan töitä hoidetaan usein eripituisten pätkätöiden muodossa. Aika menee kaikenmaailman lippujen ja lappujen täyttöön, joilla varmistetaan että kaikki vastuut jotka demarit hoitotyölle ovat aikanaan säätäneet tulee oikein kohdistettua. Ja kun keikkatyötä tekevät vaihtuvat yhtenään, menee vakituisen väen aika näitä keikkalaisia opettaessa.

Jos sairaanhoitajat saisivat rauhassa tehdä sitä oikeaa työtään, hoitaa potilaita, ei stressistä tai työuupumuksesta olisi tietoakaan, nyt kiirettä ja työvoimavajetta hoitotyössä edesauttaa hallinnon vaatima aika ja alati vaihtuva työyhteisö.

Sairaanhoitajista piirtämäsi kuva on niin valheellinen, että olisit oikeastaan antteksipyynnön velkaa.

Olen työskennellyt nyt 35 vuotta sairaanhoitajana ja voin sanoa sinun olevan totaalisen väärässä ihan kokemukseni pohjalta

Mielipidepankki kirjoitti:

Te porvarit olette tottuneet näppäilemään vain tietokoneelta komentoja pörssikauppojen tekemiseen. Siksi vieraannutte helposti todellisesta elämästä.

Otetaan nyt vaikkapa sairaanhoitajan ammattiala, joka on työvoimapulan osalta yksi kaikkein keskeisimmistä. Ammatti on sellainen, missä tehdään vuorotyötä ja joka vaatii fyysistä voimaa ja kuntoa sekä stressinsietokykyä että erityisen vaativaa tarkkaavaisuutta. Virheitä ei saisi tulla, koska kyse on potilaiden terveydestä. Erilaiset julkisen sektorin tuottavuusohjelmat ovat johtaneet siihen, että kiire sairaanhoitotyössä on lisääntynyt.

Jos eläkeikää nostetaan kaksi vuotta, osa sairaanhoitajista ehkä kykenee jatkamaan oman terveytensä ja potilasturvallisuuden kustannuksella vielä pari vuotta. Osa ei tätä jaksa ja pitää omaa jaksamattomuuttaan niin suurena riskinä itselle ja muille, että hakeutuu joka tapauksessa pois työelämästä. Jaksamattomuuden ongelmat voivat vain korostua tällaisessa tilanteessa, kun eläkeikä ja eräänlainen toivo päästä eroon työn ja jaksamisen epäsuhdasta valuu ulottumattomiin. Se taas voi johtaa siihen, että työelämästä hakeudutaan pois entistäkin aikaisemmin.

Kyse on myös sairaanhoidon potilaille tulevasta imagokuvasta ja tämä puolestaan liittyy potilasturvallisuuteen. Tuskin kovin moni potilas on valmis kohtaamaan sellaisia sairaanhoitajia, joiden näkökyky on iän myötä heikentynyt ja osumatarkkuus lasketaan millien sijaan senteissä. Tämä voi olla aika fataalia silloin, kun ihmiseen pistetään neuloja tai tehdään muita tarkkuutta vaativia operaatioita. Ehkä voisimme luoda sellaisen järjestelmän, missä oikeistolaisia hallituspuolueita kannattaneet joutuvat aina iäkkäiden sairaanhoitajien osastoille ja muut saavat sitten nauttia nuoremman väen huolenpidosta.

Alakohtaisia ja alueellisia ongelmia tulee esiintymään, mutta eläkeiän yleinen laskeminen ei ole niihin tehokas lääke.

Lue lisää

Olet todella vieraantunut todellisuudesta, kun keksit esimerkkejä joilla vastustat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan säilyttämistä vain siksi, että idea on tullut väärältä puolueelta.

Väestön ikäkehitys pitää tietysti huomioida. Työllisyyden kannalta siinä on olennaista se erotus, mikä syntyy kun työvoimasta poistuvien määrästä vähennetään työvoimaan tulevien määrä. Sen lisäksi pitää huomioida ennen kaikkea se, mikä on työvoiman kysynnän suhde käytettävissä olevaan työvoimaan. Jos tällaisessa laskelmassa voidaan osoittaa maamme joutuvan työvoimapulan kouriin nyt tehdyt uudistukset huomioiden, niin toki voin muuttaa näkemystäni. Siitä vaan, odotan laskelmia.

Sailaskaan ei minusta ole sanonut, että työuria pidentämällä luodaan uusia työpaikkoja. Tähän asti uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä sitä kautta, että yritysten tuottamien tavaroille ja palveluille on löytynyt enemmän ostajia kuin aiemmin. Hallitus maalailee nyt kuitenkin jatkoa ajatellen matalan eikä suinkaan korkean talouskasvun aikoja. Tämän hetkiset työttömyysluvut ovat laman aikaansaamia. Mutta katselepa noita lukuja vaikka vuodelta 2008, jolloin lamasta alettiin vasta kuulla. Hallitus ei tainnut kyllä myöntää siitä kuulleensa edes tuolloin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väestön ikäkehitys pitää tietysti huomioida. Työllisyyden kannalta siinä on olennaista se erotus, mikä syntyy kun työvoimasta poistuvien määrästä vähennetään työvoimaan tulevien määrä. Sen lisäksi pitää huomioida ennen kaikkea se, mikä on työvoiman kysynnän suhde käytettävissä olevaan työvoimaan. Jos tällaisessa laskelmassa voidaan osoittaa maamme joutuvan työvoimapulan kouriin nyt tehdyt uudistukset huomioiden, niin toki voin muuttaa näkemystäni. Siitä vaan, odotan laskelmia.

Sailaskaan ei minusta ole sanonut, että työuria pidentämällä luodaan uusia työpaikkoja. Tähän asti uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä sitä kautta, että yritysten tuottamien tavaroille ja palveluille on löytynyt enemmän ostajia kuin aiemmin. Hallitus maalailee nyt kuitenkin jatkoa ajatellen matalan eikä suinkaan korkean talouskasvun aikoja. Tämän hetkiset työttömyysluvut ovat laman aikaansaamia. Mutta katselepa noita lukuja vaikka vuodelta 2008, jolloin lamasta alettiin vasta kuulla. Hallitus ei tainnut kyllä myöntää siitä kuulleensa edes tuolloin.

Lue lisää

Nyt tehdään ratkaisuja joilla varaudutaan tilanteeseen joka meillä on edessä noin 10 vuoden kuluttua.

Sinä olet referoinut ahkerasti täässä keskustelussa noin 10 vuotta vanhaa raporttia, jossa kehitys nähtiin sellaisena, että työvoimapula on väsitämätön. Se perustui sen hetken tilanteeseen ja näkemykseen. Toisaalta 1992 kuudensadan tuhannen työttömän oloissa tuskin kukaan olisi ennustanut 2002 vuoteen mennessä niin hyvää kehitystä kuin mikä toteutui. Sinäkin vetoat koko ajan tilanteeseen mikä on nyt, vaikka ratkaisut pitää tehdä tulevaa varten

Jotain varmaa tulevaisuudest avoidaan kuitenkin sanoa. Ihmiset ikääntyvät niin, että eläköityminen on suurinta tulevina 10 vuotena. Vuoden 2025 jälkeen helpottaa kun 1960 luvulla syntyneet jo selvästi pienemmät ikäluokat alkavat eläköityä. Varmaa on myös se, että lähivuosina eläkkeeelle jäävät elävät monta vuotta pidempään kuin aiemmat eläkeläiset. Varmaa on myös, että sairauksien hoitomenetelmät paranevat, mutta samalla kallistuvat. Sairaanhoidon kulut kasvaa paitsi suuremman kysynnän myös kalliimpien hoitojen myötä.

Tuosta seuraa yhtälö, jossa maksajia on saatava lisää, maksajien maksuraistusta tuntuvasti lisättävä tai kustannuksia leikattava.

Kun olet sitä mieltä, ettei työuria saa pidentää eli maksajia ei saada lisää, niin ole hyvä ja kerro mistä leikataan vai pitääkö sinun lastesi ja lastenlastesi maksaa hirmuveroja?

tollikalle kirjoitti:

Nyt tehdään ratkaisuja joilla varaudutaan tilanteeseen joka meillä on edessä noin 10 vuoden kuluttua.

Sinä olet referoinut ahkerasti täässä keskustelussa noin 10 vuotta vanhaa raporttia, jossa kehitys nähtiin sellaisena, että työvoimapula on väsitämätön. Se perustui sen hetken tilanteeseen ja näkemykseen. Toisaalta 1992 kuudensadan tuhannen työttömän oloissa tuskin kukaan olisi ennustanut 2002 vuoteen mennessä niin hyvää kehitystä kuin mikä toteutui. Sinäkin vetoat koko ajan tilanteeseen mikä on nyt, vaikka ratkaisut pitää tehdä tulevaa varten

Jotain varmaa tulevaisuudest avoidaan kuitenkin sanoa. Ihmiset ikääntyvät niin, että eläköityminen on suurinta tulevina 10 vuotena. Vuoden 2025 jälkeen helpottaa kun 1960 luvulla syntyneet jo selvästi pienemmät ikäluokat alkavat eläköityä. Varmaa on myös se, että lähivuosina eläkkeeelle jäävät elävät monta vuotta pidempään kuin aiemmat eläkeläiset. Varmaa on myös, että sairauksien hoitomenetelmät paranevat, mutta samalla kallistuvat. Sairaanhoidon kulut kasvaa paitsi suuremman kysynnän myös kalliimpien hoitojen myötä.

Tuosta seuraa yhtälö, jossa maksajia on saatava lisää, maksajien maksuraistusta tuntuvasti lisättävä tai kustannuksia leikattava.

Kun olet sitä mieltä, ettei työuria saa pidentää eli maksajia ei saada lisää, niin ole hyvä ja kerro mistä leikataan vai pitääkö sinun lastesi ja lastenlastesi maksaa hirmuveroja?

Lue lisää

Se mitä kirjoitat oman juttusi 3. ja 4. kappaleessa (alk. "Jotain varmaa...") on ihan ok. Olen samaa mieltä. Muusta sitten olenkin voittopuolisesti eri mieltä.

Ensinnäkin en ole kirjoittanut, ettei työuria saa pidentää. Tämä on sinulta ihan puhdas luetun ymmärtämistä koskeva virhe. En ole myöskään sitä mieltä, etteikö maksajia pitäisi saada lisää.

Se mitä ole kertonut, on, ettei työuria pidentämällä luoda uusia työpaikkoja. Sen sijaan työurat pidentyvät sitä kautta, että talous kasvaa. Yritykset eivät työllistä ihmisiä enemmän kuin mitä tarvitsevat töihin kannattavuutensa säilyttäen.

Jos päästäisiin viime laman jälkeiselle kasvu-uralle, työurien pidentäminen voisi ajankohtaistua. Se oli korkean talouskasvun aikaa. Mutta edes sellaisena aikana ei päästy eroon työttömyydesta, vaan se pysyi jatkuvasti merkittävän suurena. Nyt sekä kansainväliset että kotimaiset talousennusteet ennustavat pitempää matalan talouskasvun aikaa, mikä rajoittaa työvoiman kysyntää ja tarvetta.

Siis kerrataanpä vähän. Työuria saa tietenkin pidentää kaikin keinoin. Se vain edellyttää, että on töitä. Jos töitä ei ole tarpeeksi, millä ihmeen konstilla sitä työuraa silloin pidennetään? Eihän se mitenkään silloin voi auttaa, jos eläkeikä nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen. Sehän tarkoittaa vain, että tällainen ihminen nauttii eläkettä 65 ikävuodesta eteenpäin ja on sitä edeltävän ajan työttömyyskorvauksella tai toimeentulotuen varassa, jos töitä ei ole. Kun työttömien määrä on suurempi kuin työvoiman vähentyminen 20 seuraavan vuoden aikana, on edelleen reserviä mistä ottaa. Sen kyllä ymmärrän, että alakohtaisia ongelmia tulee esiintymään, mutta ne eivät ole ratkaistavissa yleistä eläkeikää nostamalla.

Minä siis oikein toivon sitä, että työurat pidentyisivät mahdollisimman paljon. Se tuo niitä kaivattuja maksajia ja homma koituu kaikkien yhteiseksi hyväksi. Mutta ei päätöksiä voi pohjata toiveajattelun varaan. Kun näköpiirissä ei sellaista talouskasvua, joka aikaansaisi hallitsemattoman työvoimapulan, ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joista ei ole mitään hyötyä. Ei tässä ole kyse muusta kuin realiteeteistä. Jos nämä muuttuvat parempaan suuntaan, on ihan ok. silloin vaikka nostaa eläkeikää. Näillä tiedoilla ei.

Huoltosuhteen huononeminen on huono asia, mutta se taitaa olla myös aika väistämätön. Vuoden 2005 eläkelainsäädännössä tämä on osin huomioitu elinaikakertoimella. Sillä on myös työurien pidentämiseen motivoivaa vaikutusta, mutta ongelmana on enemminkin työn puute. Esim. tällä hetkellä tämä toimii huonosti, kun yritykset potkivat ikäihmisiä pois. Pelkäänpä, että leikattavakin on ja verojakin pitää mahdollisesti korottaa. Parempi keino olisi ripeä talouskasvu ja työttömyyden väheneminen. Valitettavasti nämä hyvät asiat eivät taida lähitulevaisuudessa toteutua.

Se mistä leikataan ja kuinka paljon veroja korotetaan, pitää aina miettiä poliittisesti. Siihen on tässä turha ottaa kantaa. Tähän joudutaan varmaankin, jos ne työurat eivät ota pidentyäkseen heikon talouskasvun vuoksi. Se talouskasvu ja sen suuruus ovat tässä kaiken avaimia, ei mikään työuran pituus itsessään. Työurien pituudet ovat vain seurausta taloustilanteen hyvyydestä taikka huonoudesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väestön ikäkehitys pitää tietysti huomioida. Työllisyyden kannalta siinä on olennaista se erotus, mikä syntyy kun työvoimasta poistuvien määrästä vähennetään työvoimaan tulevien määrä. Sen lisäksi pitää huomioida ennen kaikkea se, mikä on työvoiman kysynnän suhde käytettävissä olevaan työvoimaan. Jos tällaisessa laskelmassa voidaan osoittaa maamme joutuvan työvoimapulan kouriin nyt tehdyt uudistukset huomioiden, niin toki voin muuttaa näkemystäni. Siitä vaan, odotan laskelmia.

Sailaskaan ei minusta ole sanonut, että työuria pidentämällä luodaan uusia työpaikkoja. Tähän asti uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä sitä kautta, että yritysten tuottamien tavaroille ja palveluille on löytynyt enemmän ostajia kuin aiemmin. Hallitus maalailee nyt kuitenkin jatkoa ajatellen matalan eikä suinkaan korkean talouskasvun aikoja. Tämän hetkiset työttömyysluvut ovat laman aikaansaamia. Mutta katselepa noita lukuja vaikka vuodelta 2008, jolloin lamasta alettiin vasta kuulla. Hallitus ei tainnut kyllä myöntää siitä kuulleensa edes tuolloin.

Lue lisää

..aihetta enmpään, kuin mitä aiemmin totesi:
"Eduskunta vaalit tähtäimessä Puniki ulostaa jälleen valheitaan, kuin krapulainen kännikala iloisen iltansa oksennusta."
Avauksessasi kehittelit varmaan omasta mielestäsi "nerokkaan" keitoksen jossa panit"puuro ja vellit"-siis talouspoliittiset fiktiot ja faktat sekaisin. Saman soopan-kokkaus( probakanda kauhalla) jatkuu edelleenkin. Et vastaa kun kysytään(vaikenet) ja tulet sitten puskasta esiin rehvakkaasti ja vastaat vaikka mitään ei ole kysyttykään. Siinäpähän puniki hämmentelet.

Mielipidepankki kirjoitti:

Se mitä kirjoitat oman juttusi 3. ja 4. kappaleessa (alk. "Jotain varmaa...") on ihan ok. Olen samaa mieltä. Muusta sitten olenkin voittopuolisesti eri mieltä.

Ensinnäkin en ole kirjoittanut, ettei työuria saa pidentää. Tämä on sinulta ihan puhdas luetun ymmärtämistä koskeva virhe. En ole myöskään sitä mieltä, etteikö maksajia pitäisi saada lisää.

Se mitä ole kertonut, on, ettei työuria pidentämällä luoda uusia työpaikkoja. Sen sijaan työurat pidentyvät sitä kautta, että talous kasvaa. Yritykset eivät työllistä ihmisiä enemmän kuin mitä tarvitsevat töihin kannattavuutensa säilyttäen.

Jos päästäisiin viime laman jälkeiselle kasvu-uralle, työurien pidentäminen voisi ajankohtaistua. Se oli korkean talouskasvun aikaa. Mutta edes sellaisena aikana ei päästy eroon työttömyydesta, vaan se pysyi jatkuvasti merkittävän suurena. Nyt sekä kansainväliset että kotimaiset talousennusteet ennustavat pitempää matalan talouskasvun aikaa, mikä rajoittaa työvoiman kysyntää ja tarvetta.

Siis kerrataanpä vähän. Työuria saa tietenkin pidentää kaikin keinoin. Se vain edellyttää, että on töitä. Jos töitä ei ole tarpeeksi, millä ihmeen konstilla sitä työuraa silloin pidennetään? Eihän se mitenkään silloin voi auttaa, jos eläkeikä nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen. Sehän tarkoittaa vain, että tällainen ihminen nauttii eläkettä 65 ikävuodesta eteenpäin ja on sitä edeltävän ajan työttömyyskorvauksella tai toimeentulotuen varassa, jos töitä ei ole. Kun työttömien määrä on suurempi kuin työvoiman vähentyminen 20 seuraavan vuoden aikana, on edelleen reserviä mistä ottaa. Sen kyllä ymmärrän, että alakohtaisia ongelmia tulee esiintymään, mutta ne eivät ole ratkaistavissa yleistä eläkeikää nostamalla.

Minä siis oikein toivon sitä, että työurat pidentyisivät mahdollisimman paljon. Se tuo niitä kaivattuja maksajia ja homma koituu kaikkien yhteiseksi hyväksi. Mutta ei päätöksiä voi pohjata toiveajattelun varaan. Kun näköpiirissä ei sellaista talouskasvua, joka aikaansaisi hallitsemattoman työvoimapulan, ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joista ei ole mitään hyötyä. Ei tässä ole kyse muusta kuin realiteeteistä. Jos nämä muuttuvat parempaan suuntaan, on ihan ok. silloin vaikka nostaa eläkeikää. Näillä tiedoilla ei.

Huoltosuhteen huononeminen on huono asia, mutta se taitaa olla myös aika väistämätön. Vuoden 2005 eläkelainsäädännössä tämä on osin huomioitu elinaikakertoimella. Sillä on myös työurien pidentämiseen motivoivaa vaikutusta, mutta ongelmana on enemminkin työn puute. Esim. tällä hetkellä tämä toimii huonosti, kun yritykset potkivat ikäihmisiä pois. Pelkäänpä, että leikattavakin on ja verojakin pitää mahdollisesti korottaa. Parempi keino olisi ripeä talouskasvu ja työttömyyden väheneminen. Valitettavasti nämä hyvät asiat eivät taida lähitulevaisuudessa toteutua.

Se mistä leikataan ja kuinka paljon veroja korotetaan, pitää aina miettiä poliittisesti. Siihen on tässä turha ottaa kantaa. Tähän joudutaan varmaankin, jos ne työurat eivät ota pidentyäkseen heikon talouskasvun vuoksi. Se talouskasvu ja sen suuruus ovat tässä kaiken avaimia, ei mikään työuran pituus itsessään. Työurien pituudet ovat vain seurausta taloustilanteen hyvyydestä taikka huonoudesta.

Lue lisää

ollaan kepusaitilla, niin vittuilut alkaa heti, kun ei pärjätä asia-argumenteilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Väestön ikäkehitys pitää tietysti huomioida. Työllisyyden kannalta siinä on olennaista se erotus, mikä syntyy kun työvoimasta poistuvien määrästä vähennetään työvoimaan tulevien määrä. Sen lisäksi pitää huomioida ennen kaikkea se, mikä on työvoiman kysynnän suhde käytettävissä olevaan työvoimaan. Jos tällaisessa laskelmassa voidaan osoittaa maamme joutuvan työvoimapulan kouriin nyt tehdyt uudistukset huomioiden, niin toki voin muuttaa näkemystäni. Siitä vaan, odotan laskelmia.

Sailaskaan ei minusta ole sanonut, että työuria pidentämällä luodaan uusia työpaikkoja. Tähän asti uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä sitä kautta, että yritysten tuottamien tavaroille ja palveluille on löytynyt enemmän ostajia kuin aiemmin. Hallitus maalailee nyt kuitenkin jatkoa ajatellen matalan eikä suinkaan korkean talouskasvun aikoja. Tämän hetkiset työttömyysluvut ovat laman aikaansaamia. Mutta katselepa noita lukuja vaikka vuodelta 2008, jolloin lamasta alettiin vasta kuulla. Hallitus ei tainnut kyllä myöntää siitä kuulleensa edes tuolloin.

Lue lisää

Oletat koko ajan, että meillä on työttömien reservi 15-20 vuoden kuluttua, vaikka sinulla itselläsi ei ole siitä mitään lukuja. jauhat samaa virttä koko ajan nykyisestä työttömyydestä ikään kuin ne ihmiset olisivat työttöminä vielä 15-20 vuodenkin kuluttua.

Mikä sunulle tekee mahdottomaksi tajuta, että kyse on palkansaajien ja tuloverotettavien lukumäärästä, joka vähenee tästä vuodesta alkaen koko ajan ja jota vähenemistä ei voi korvata nykyisillä työttömillä, kun hekin ikääntyvät ja poistuvat työmarkkinoiden käytöstä.

-Jäbä kirjoitti:

Oletat koko ajan, että meillä on työttömien reservi 15-20 vuoden kuluttua, vaikka sinulla itselläsi ei ole siitä mitään lukuja. jauhat samaa virttä koko ajan nykyisestä työttömyydestä ikään kuin ne ihmiset olisivat työttöminä vielä 15-20 vuodenkin kuluttua.

Mikä sunulle tekee mahdottomaksi tajuta, että kyse on palkansaajien ja tuloverotettavien lukumäärästä, joka vähenee tästä vuodesta alkaen koko ajan ja jota vähenemistä ei voi korvata nykyisillä työttömillä, kun hekin ikääntyvät ja poistuvat työmarkkinoiden käytöstä.

Lue lisää

Jos luet tämän ketjun läpi, et voi olla huomamatta, että minä olen juuri se, joka on tuonut mukaan tähän niitä kaipaamiasi lukuja.

Työelämästä poistuneiden nettomäärä on siis about 200 000 seuraavien 15 vuoden aikana. Työttömyysluku on noin 300 000- Työllisyysaste 65 %. Tästä voidaan laskea, että vähentämällä työttömyyttä 100 000 hengellä ja nostamalla työllisyysaste reilusti 70 prossan yläpuolelle, tuo nettomäärinen vähennys saadaan kuitatuksi. Tällä keinolla työelämään saadaan nuorta viriilimpää väkeä kuin eläkeikää nostamalla.

Kysymys onkin prioriteeteista. Haluammeko nuorta ja viriiliä työvoimaa vai iäköstä ja väsynyttä työstä poistuneiden korvaajaksi? Minun mielestäni ylivoimaisesti paras keino on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostaminen pitää kohdentaa nuoriin. Sieltä ei saa päästää putomaan ketään työelämän ulkopuolelle. Senkin vuoksi tarvitaan tiukkaa lainsäädäntöä ja työehtoja osa-aikaisuuden ja pätkätöiden kitkemiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa nämä ovat työelämään siirtymisen ja siellä pysymisen esteitä.

Työantajat kyllä suosivat nuoria lyhyen tähtäinen rekrytointipolitiikassaan, mutta asettavat sitten valitettavasti kvartaalitalouden näkymät järkevän työllistämispolitiikan edelle. Tämä johtaa nuorten syrjäytymisen työelämästä ja seurauksena työllistämisasteen alhaisuus kuten nyt on nähty. Tämä ei jää vain lama-ajan ilmiöksi vaan siitä tulee pitkäaikaisempi. Kun maan hallituksella ei ole mitään galua puuttua tähän tärkeään epäkohtaan, ehdotetaan sitten paljon huonompia ratkaisuja eli eläkeiän nostoa.

Peruskysymys tässä on se, että miksi lähteä hakemaan toiseksi tai kolmanneksi parasta mutta ertoääin epävarmaa keinoa, kun on olemassa se kaikkein tehokkain eli työllisyysasteen nostaminen. Se vaatii tietysti radikaaleja toimenpiteitä kuten muutoksia aluepolitiikkaan ja työelämän ehtoihin. Hallitus tuntuu tässä kuitenkin myötäilen Kepua ja työnantajien kvartaalitalouteen perustuvia näköaloja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos luet tämän ketjun läpi, et voi olla huomamatta, että minä olen juuri se, joka on tuonut mukaan tähän niitä kaipaamiasi lukuja.

Työelämästä poistuneiden nettomäärä on siis about 200 000 seuraavien 15 vuoden aikana. Työttömyysluku on noin 300 000- Työllisyysaste 65 %. Tästä voidaan laskea, että vähentämällä työttömyyttä 100 000 hengellä ja nostamalla työllisyysaste reilusti 70 prossan yläpuolelle, tuo nettomäärinen vähennys saadaan kuitatuksi. Tällä keinolla työelämään saadaan nuorta viriilimpää väkeä kuin eläkeikää nostamalla.

Kysymys onkin prioriteeteista. Haluammeko nuorta ja viriiliä työvoimaa vai iäköstä ja väsynyttä työstä poistuneiden korvaajaksi? Minun mielestäni ylivoimaisesti paras keino on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostaminen pitää kohdentaa nuoriin. Sieltä ei saa päästää putomaan ketään työelämän ulkopuolelle. Senkin vuoksi tarvitaan tiukkaa lainsäädäntöä ja työehtoja osa-aikaisuuden ja pätkätöiden kitkemiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa nämä ovat työelämään siirtymisen ja siellä pysymisen esteitä.

Työantajat kyllä suosivat nuoria lyhyen tähtäinen rekrytointipolitiikassaan, mutta asettavat sitten valitettavasti kvartaalitalouden näkymät järkevän työllistämispolitiikan edelle. Tämä johtaa nuorten syrjäytymisen työelämästä ja seurauksena työllistämisasteen alhaisuus kuten nyt on nähty. Tämä ei jää vain lama-ajan ilmiöksi vaan siitä tulee pitkäaikaisempi. Kun maan hallituksella ei ole mitään galua puuttua tähän tärkeään epäkohtaan, ehdotetaan sitten paljon huonompia ratkaisuja eli eläkeiän nostoa.

Peruskysymys tässä on se, että miksi lähteä hakemaan toiseksi tai kolmanneksi parasta mutta ertoääin epävarmaa keinoa, kun on olemassa se kaikkein tehokkain eli työllisyysasteen nostaminen. Se vaatii tietysti radikaaleja toimenpiteitä kuten muutoksia aluepolitiikkaan ja työelämän ehtoihin. Hallitus tuntuu tässä kuitenkin myötäilen Kepua ja työnantajien kvartaalitalouteen perustuvia näköaloja.

Lue lisää

Jep, aluepolitiikkaan liittyvät muutokset ovat välttämättömiä työllisyysasteen nostamiseksi. Nyt tulppana on asuntojen hintojennousu joka on aika hallitsematonta ja tähän taloustilanteeseen sopimatonta. Asuntomarkkinoiden häiriö kertoo vinoutuneesta aluepolitiikasta ja se tulee jossakin vaiheessa kalliiksi. Työmarkkinoilla eivät kysyntä ja tarjonta kohtaa, syitä on aluepolitiikka ja myös koulutukseen liittyvät ongelmat.

Kuitenkin, mikäli ajatellaan eläkkeille siirtymisiä, silloin tätä asiaa tulisi tarkastella erillisenä, se ei ole työvoimaongelma vaan rahoituksen kestävyyteen liittyvä. Mikäli ajatellaan sitä yhteiskuntasopimusta, että ihmisen tulisi kattaa omien eläkkeidensä maksuista noin neljäsosa, lopuista huolehtisivat sitten muut. Neljäsosa maksuosuudesta ei täyty, jos työuria ei saada pidennetyksi ja elinikien ennuste nousee kaavaillusti. Eläkerahastojen kartuttaminen ei onnistu myöskään ennakkosäästöjen muodossa, koska veroluonteisten maksujen lisääminen sopii varsin huonosti nykyiseen taloustilanteeseen ja myös tulevaankin noususuhdanteeseen. Rahastojen purkaminen on sekin varsin hankalaa, koska merkittävä osa maassamme tehtävistä investoinneista tehdään näiden eläkerahastojensijoitusten turvin. Eläkerahastot, vaikka ne nyt ovatkin kohtalaisessa kunnossa, eivät riitä kuitenkaan loputtomiin, jos menopuoli on suurempi kuin tulokehitys. Tästä johtuen, työurien pidentäminen on välttämätöntä ja siihen on liitettävä se, että eläkkeelle jäädään myöhemmin, kuinka se sitten tehtäisiin, se on ainoastaan asia josta keskustelua voidaan käydä.

Työurien pidentäminen onnistuu lyhyellä tähtäimellä helpoiten siten, että virallista eläkeikää nostetaan, tämä on työnantajapuolelle helpoin ja myös yhteiskuntapoliittisesti. Virallisen eläkeiän nostaminen parilla vuodella siirtäisi eläkkeelle jäävien kustannuksia sen parinvuoden verran, näin laskennallisesti väki nuorentuisi tuon pari vuotta. Ikääntyvien ihmisen työllistämisen pahin pullonkaula on se, että eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa kustannuksia työnantajille, Työntekijän tuoma lisäarvo vähenee näin ikääntymisen myötä, vaikka työteho ei laskisi. Pari vuotta lisäisi siis palkkaamisen houkuttelevuutta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos luet tämän ketjun läpi, et voi olla huomamatta, että minä olen juuri se, joka on tuonut mukaan tähän niitä kaipaamiasi lukuja.

Työelämästä poistuneiden nettomäärä on siis about 200 000 seuraavien 15 vuoden aikana. Työttömyysluku on noin 300 000- Työllisyysaste 65 %. Tästä voidaan laskea, että vähentämällä työttömyyttä 100 000 hengellä ja nostamalla työllisyysaste reilusti 70 prossan yläpuolelle, tuo nettomäärinen vähennys saadaan kuitatuksi. Tällä keinolla työelämään saadaan nuorta viriilimpää väkeä kuin eläkeikää nostamalla.

Kysymys onkin prioriteeteista. Haluammeko nuorta ja viriiliä työvoimaa vai iäköstä ja väsynyttä työstä poistuneiden korvaajaksi? Minun mielestäni ylivoimaisesti paras keino on nostaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostaminen pitää kohdentaa nuoriin. Sieltä ei saa päästää putomaan ketään työelämän ulkopuolelle. Senkin vuoksi tarvitaan tiukkaa lainsäädäntöä ja työehtoja osa-aikaisuuden ja pätkätöiden kitkemiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa nämä ovat työelämään siirtymisen ja siellä pysymisen esteitä.

Työantajat kyllä suosivat nuoria lyhyen tähtäinen rekrytointipolitiikassaan, mutta asettavat sitten valitettavasti kvartaalitalouden näkymät järkevän työllistämispolitiikan edelle. Tämä johtaa nuorten syrjäytymisen työelämästä ja seurauksena työllistämisasteen alhaisuus kuten nyt on nähty. Tämä ei jää vain lama-ajan ilmiöksi vaan siitä tulee pitkäaikaisempi. Kun maan hallituksella ei ole mitään galua puuttua tähän tärkeään epäkohtaan, ehdotetaan sitten paljon huonompia ratkaisuja eli eläkeiän nostoa.

Peruskysymys tässä on se, että miksi lähteä hakemaan toiseksi tai kolmanneksi parasta mutta ertoääin epävarmaa keinoa, kun on olemassa se kaikkein tehokkain eli työllisyysasteen nostaminen. Se vaatii tietysti radikaaleja toimenpiteitä kuten muutoksia aluepolitiikkaan ja työelämän ehtoihin. Hallitus tuntuu tässä kuitenkin myötäilen Kepua ja työnantajien kvartaalitalouteen perustuvia näköaloja.

Lue lisää

Heittelet nykyisiä työttömyyslukuja surutta tulevaisuuden ennusteiksi, kun halyat pitää demareiden tapaan kiinni "saavutetusta edusta", eli eläkkeellepääsystä mahdollisimman nuorena.

Samalla jauhat melko ikärasistista propagandaa "vanhoista ja väsyneistä" ja nuorisotyöttömttdestä; eli tämän päivän ongelmista ikään kuin et ollenkaan ottaisi huomioon sitä, mitä on jo päätetty toteuttaa työelämän kehittämiseksi ja esim. koulutuksen uudistamiseksi niin, että nuorten valmiudet vastaavat paremmin työelämän tarpeita ja että koulutus kestäisi lyhyemmän aikaa.

Sivuutat todella yliolkaisesti myös ne luvut, joita julkisuudessa on esitetty siitä, jos julkiset palvelut tuotetaan niin kuin nyt, niin kaikki 25 vuoden kuluttua työikään kasvavat ihmiset on rekrytoitava julkisellesektorille, että vanhukset ja sairaat pystytään hoitamaan.

Mikä sinulle tekee mahdottomaksi tajuta, että työvoiman saatavuus supuistuu niin, että töitä ei pystytä tekemään eikä verojakaan maksamaan elleivät myös kokeneet ihmiset pysy pidempään töissä.

Jossain edellä jo kirjoitin siitä, että koko eläkeputkijärjestelmä on demareiden keksintö, kun työvoimapolitiikka oli demareiden hallussa vanhan punamullan aikana. Silloin muutettuun eläkelakeja, jotta demari-duunarit pysyisivät puolueelleen kuuliaisena päästessään "eläkkeelle" eikä työttömyyskortistoon, kun sääntelytaloutta alettiin purkaa ja väkeä irtisanottiin kymmeniä tuhansia mm. 80-luvulla, jo vuosia ennen NL:on sortumista, mikä sitten pudotti meidät lamaan ja antoi demareille aiheen syytellä rakennetyöttömyydestä porvarihallitusta.

Se, että edelleen kehtaat vihjailla työnantajien tahtoon ja kvartaalitalouteen, kertoo, että jauhat propagandaa etkä edes yritä keskustella ongelmasta asiallisesti.

Olen pettynyt sinuun.

-Jäbä kirjoitti:

Heittelet nykyisiä työttömyyslukuja surutta tulevaisuuden ennusteiksi, kun halyat pitää demareiden tapaan kiinni "saavutetusta edusta", eli eläkkeellepääsystä mahdollisimman nuorena.

Samalla jauhat melko ikärasistista propagandaa "vanhoista ja väsyneistä" ja nuorisotyöttömttdestä; eli tämän päivän ongelmista ikään kuin et ollenkaan ottaisi huomioon sitä, mitä on jo päätetty toteuttaa työelämän kehittämiseksi ja esim. koulutuksen uudistamiseksi niin, että nuorten valmiudet vastaavat paremmin työelämän tarpeita ja että koulutus kestäisi lyhyemmän aikaa.

Sivuutat todella yliolkaisesti myös ne luvut, joita julkisuudessa on esitetty siitä, jos julkiset palvelut tuotetaan niin kuin nyt, niin kaikki 25 vuoden kuluttua työikään kasvavat ihmiset on rekrytoitava julkisellesektorille, että vanhukset ja sairaat pystytään hoitamaan.

Mikä sinulle tekee mahdottomaksi tajuta, että työvoiman saatavuus supuistuu niin, että töitä ei pystytä tekemään eikä verojakaan maksamaan elleivät myös kokeneet ihmiset pysy pidempään töissä.

Jossain edellä jo kirjoitin siitä, että koko eläkeputkijärjestelmä on demareiden keksintö, kun työvoimapolitiikka oli demareiden hallussa vanhan punamullan aikana. Silloin muutettuun eläkelakeja, jotta demari-duunarit pysyisivät puolueelleen kuuliaisena päästessään "eläkkeelle" eikä työttömyyskortistoon, kun sääntelytaloutta alettiin purkaa ja väkeä irtisanottiin kymmeniä tuhansia mm. 80-luvulla, jo vuosia ennen NL:on sortumista, mikä sitten pudotti meidät lamaan ja antoi demareille aiheen syytellä rakennetyöttömyydestä porvarihallitusta.

Se, että edelleen kehtaat vihjailla työnantajien tahtoon ja kvartaalitalouteen, kertoo, että jauhat propagandaa etkä edes yritä keskustella ongelmasta asiallisesti.

Olen pettynyt sinuun.

Lue lisää

niinpä nin reppana kykene muuhun, kun sen aivot on sak/demarimafian hallussa.
poloinen pyörittelee typeryyksiiän, kuin kumaa perunaa suussaan.
Kerrankin voin sanoa jäbänkin molempien suksien olevan ladulla, ettei toinen viuhtase ladun sivussa.
Yleensä sinun jutuissasi puolet asiasta on lievästi metsässä.

Mikähän noilla SAK/demarimafialaisilla on, kun ne haluavat tuhota yhteiskuntaamme kaikilta osin, sekä nyhtää toisilta itse sijoittamatta mitään.
Onko nyt asia sitten niin, että meidät on suurin osa luotu rakentamaan yhteiskuntaa, ja siten tuo viidennes sitä tuhoamaan.

mikä laulaen tulee kirjoitti:

niinpä nin reppana kykene muuhun, kun sen aivot on sak/demarimafian hallussa.
poloinen pyörittelee typeryyksiiän, kuin kumaa perunaa suussaan.
Kerrankin voin sanoa jäbänkin molempien suksien olevan ladulla, ettei toinen viuhtase ladun sivussa.
Yleensä sinun jutuissasi puolet asiasta on lievästi metsässä.

Mikähän noilla SAK/demarimafialaisilla on, kun ne haluavat tuhota yhteiskuntaamme kaikilta osin, sekä nyhtää toisilta itse sijoittamatta mitään.
Onko nyt asia sitten niin, että meidät on suurin osa luotu rakentamaan yhteiskuntaa, ja siten tuo viidennes sitä tuhoamaan.

Lue lisää

...SAK/demarimafialaisilla on mielessä, että vaalit tulevat ja duunarin eläke-etuja "puolustamalla" pidetään kannatuksen laskua kurissa, kun saadaan maalatuksi uhkakuva, että kyse on työnantajan juonesta.

Vaalien jälkeen demarit nostavat eläkeikää, jos hallitukseen pääsevät. Käy ihan samoin kuin 2003 vaalien jälkeen: punamulta alensi tuloveroja enemmän, mitä kokoomus ennen vaaleja oli ehdottanut,vaikka kumpikin silloinen hallituspuolue tyrmäsi täysin kokoomuksen ehdotukset - ennen vaaleja.

Jos jokainen velan ottanut myös maksaa velkansa, niin eihän tässä mitään ongelmaa ole. Ongelma syntyy silloin, kun luontonanto on niin sanotusti holtitonta. Annetaan siis esimerkiksi luottoa ilman riittävää vakuutta. Nykyaikana johdannaismarkkinoilla, joilla katteettomia velkakirjoja on mahdollista myydä ties miten monta kertaa ongelma tietenkin paisuu potenssiin, kuten olelmme nykyisen laman osalta nähneetkin.

Luin jutun. Sehän oli kuin suoraa sitaattia Kataisen ja vanhasen haastatteluista.

Mielipidepankki koettaa aina välillä vääntää asiaa siihen malliin, että eläkeiän pidentäminen olisi muka hallituksen ainoa keino eikä muuta ollenkaan mietittäisi.

Eihän se niin ole, vaikka MPP mitä inttäisi meitä muita provosoidakseen.

Juuri tätä sanomaa olen täällä yrittänyt levittää. On tietysti valitettavaa, jos et osaa lukea tai ymmärtää.

Otat esille kaksi asiaa, jotka ovat tässä ketjussa minunkin pääasiani. Toinen on työllisyysasteen parantaminen eli se, että eläkeiän sijaan pitäisi kiinnittää huomio työssaoloajan pituuteen koko työuran aikana. Tämähän on mennyt esim. Jäbän osalta ihan kuuroille korville.

Toinen on sitten talouskasvun tärkeys, mihin Kiander ja Taimio kiinnittävät huomiota. Ja sitä minäkin olen yrittänyt tässä paasata.

Missä siis on se eri kuva?

Mielipidepankki kirjoitti:

Juuri tätä sanomaa olen täällä yrittänyt levittää. On tietysti valitettavaa, jos et osaa lukea tai ymmärtää.

Otat esille kaksi asiaa, jotka ovat tässä ketjussa minunkin pääasiani. Toinen on työllisyysasteen parantaminen eli se, että eläkeiän sijaan pitäisi kiinnittää huomio työssaoloajan pituuteen koko työuran aikana. Tämähän on mennyt esim. Jäbän osalta ihan kuuroille korville.

Toinen on sitten talouskasvun tärkeys, mihin Kiander ja Taimio kiinnittävät huomiota. Ja sitä minäkin olen yrittänyt tässä paasata.

Missä siis on se eri kuva?

Lue lisää

>>Otat esille kaksi asiaa, jotka ovat tässä ketjussa minunkin pääasiani. Toinen on työllisyysasteen parantaminen eli se, että eläkeiän sijaan pitäisi kiinnittää huomio työssaoloajan pituuteen koko työuran aikana. Tämähän on mennyt esim. Jäbän osalta ihan kuuroille korville.>Toinen on sitten talouskasvun tärkeys, mihin Kiander ja Taimio kiinnittävät huomiota. Ja sitä minäkin olen yrittänyt tässä paasata.

-Jäbä kirjoitti:

>>Otat esille kaksi asiaa, jotka ovat tässä ketjussa minunkin pääasiani. Toinen on työllisyysasteen parantaminen eli se, että eläkeiän sijaan pitäisi kiinnittää huomio työssaoloajan pituuteen koko työuran aikana. Tämähän on mennyt esim. Jäbän osalta ihan kuuroille korville.>Toinen on sitten talouskasvun tärkeys, mihin Kiander ja Taimio kiinnittävät huomiota. Ja sitä minäkin olen yrittänyt tässä paasata.

Lue lisää

Olen nimenomaan ottanut huomioon ne puoltavat seikat. Niistä tärkein on tuleva talouskasvu. Kun hallitus lähtee ennusteissaan siitä, että perinkin prosentin talouskasvu on tällä vuosikymmenellä kiven takana, niin miten ihmeessä se nyt yhtäkkiä sen jälkeen kiipeäisi useiden prosenttien ennätyskasvuksi, jolloin työvoimasta syntyisi pulaa.

Kyse on vain siitä, ettei tule ehdoin tahdoin ylläpitää suurta työttömyyttä. Se on paljon pahempi asia kuin alhainen eläkkeelle siirtymisikä. Nyt se nähdään nuorisotyttömyys ongelmana, jolla voi olla heijastuksia pitkälle eteenpäin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen nimenomaan ottanut huomioon ne puoltavat seikat. Niistä tärkein on tuleva talouskasvu. Kun hallitus lähtee ennusteissaan siitä, että perinkin prosentin talouskasvu on tällä vuosikymmenellä kiven takana, niin miten ihmeessä se nyt yhtäkkiä sen jälkeen kiipeäisi useiden prosenttien ennätyskasvuksi, jolloin työvoimasta syntyisi pulaa.

Kyse on vain siitä, ettei tule ehdoin tahdoin ylläpitää suurta työttömyyttä. Se on paljon pahempi asia kuin alhainen eläkkeelle siirtymisikä. Nyt se nähdään nuorisotyttömyys ongelmana, jolla voi olla heijastuksia pitkälle eteenpäin.

Lue lisää

Eleäkeratkaisujahan ei ajoiteta "tälle vuosikymmenelle", vaan ensi vuosikymmenen puoliväliin.

Ei tässä työttömyyttä olla ylläpitämässä, vaan varmistamassa, ettei veroja tarvitsisi kohtuuttomasti korottaa ja palveluja liikaa leikata sitten, kun huoltosuhde on sellainen, ettei mikään muu keino enää pidennä työuria ja takaa tuloveron tuottoa, kun eläkeiän pidentäminen.

Jos halutaan, että ihmiset ovat pidempään töissä vuonna 2025 ja siitä eteenpäin, niin päätökset on tehtävä nyt riippumatta tämän hetken talouskasvusta tai työttömyydestä.

Kyllä sinä tämän ymmärrät, vaikken ymmärräkään, mikset voi sitä myöntää.

-Jäbä kirjoitti:

Eleäkeratkaisujahan ei ajoiteta "tälle vuosikymmenelle", vaan ensi vuosikymmenen puoliväliin.

Ei tässä työttömyyttä olla ylläpitämässä, vaan varmistamassa, ettei veroja tarvitsisi kohtuuttomasti korottaa ja palveluja liikaa leikata sitten, kun huoltosuhde on sellainen, ettei mikään muu keino enää pidennä työuria ja takaa tuloveron tuottoa, kun eläkeiän pidentäminen.

Jos halutaan, että ihmiset ovat pidempään töissä vuonna 2025 ja siitä eteenpäin, niin päätökset on tehtävä nyt riippumatta tämän hetken talouskasvusta tai työttömyydestä.

Kyllä sinä tämän ymmärrät, vaikken ymmärräkään, mikset voi sitä myöntää.

Lue lisää

Eläkeiän nosto ei pidennä työuria yhtään eikä tuota kaipaamiasi verotuloja, ellei ole riittävästi työtä. Työn riittävyyshän tässä on kaiken a ja o. Tähän puoleen et halua kuitenkaan ottaa kantaa kuin uskomalla epämääräisesti, että kyllä se ripeä talouskasvu joskus tulee. Tässähän mennään siten säkki silmillä tulevaisuuteen.

Kuten olen moneen kertaan jo todennut huoltosuhteella ei sinänsä ole mitään tämän asian kanssa tekemistä. Se paranee tai heikkenee sen myötä, onko talouskasvu riittävää vai ei. Talouskasvun suuruus puolestaan sanelee työvoiman tarpeen. Kun hallitus tavoittelee ainoastaan 2 prosentin vuosittaista talouskasvua ja pitää sitäkin haastavana tavoitteena, on selvää, ettei työvoiman kysyntä kasva. Tämän vuoksi työvoimapulan paikkaus on helppo tehdä lisäämällä työllisyysastetta.

Ei 2025 tilannetta voi suunnitella, ellei ole visiota talouskasvun suuruudesta. Siihen työvoiman tarpeen tulee perustua. Jos ei synny talouskasvua, nykyisen mittainen työvoiman tarjonta on hyvin lähellä riittävää, jos vielä saadaan nostettua työllisyysasetta, joka on keinona paljon parempi kuin kulumavikaisten ikäihmisten pitäminen väkisin töissä.

Etkö voisi vaikka kertoa, minkäsuuruinen työvoimapula meillä on vuodesta 2025 eteenpäin ja mihin laskelmaan se perustuu. Minä en vielä ole missään vielä nähnyt sellaista laskelmaa. Sen vuoksi tässä onkin syytä epäillä, että motiivit eläkeiän pidentämiseen ovat muut kuin julkilausutut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkeiän nosto ei pidennä työuria yhtään eikä tuota kaipaamiasi verotuloja, ellei ole riittävästi työtä. Työn riittävyyshän tässä on kaiken a ja o. Tähän puoleen et halua kuitenkaan ottaa kantaa kuin uskomalla epämääräisesti, että kyllä se ripeä talouskasvu joskus tulee. Tässähän mennään siten säkki silmillä tulevaisuuteen.

Kuten olen moneen kertaan jo todennut huoltosuhteella ei sinänsä ole mitään tämän asian kanssa tekemistä. Se paranee tai heikkenee sen myötä, onko talouskasvu riittävää vai ei. Talouskasvun suuruus puolestaan sanelee työvoiman tarpeen. Kun hallitus tavoittelee ainoastaan 2 prosentin vuosittaista talouskasvua ja pitää sitäkin haastavana tavoitteena, on selvää, ettei työvoiman kysyntä kasva. Tämän vuoksi työvoimapulan paikkaus on helppo tehdä lisäämällä työllisyysastetta.

Ei 2025 tilannetta voi suunnitella, ellei ole visiota talouskasvun suuruudesta. Siihen työvoiman tarpeen tulee perustua. Jos ei synny talouskasvua, nykyisen mittainen työvoiman tarjonta on hyvin lähellä riittävää, jos vielä saadaan nostettua työllisyysasetta, joka on keinona paljon parempi kuin kulumavikaisten ikäihmisten pitäminen väkisin töissä.

Etkö voisi vaikka kertoa, minkäsuuruinen työvoimapula meillä on vuodesta 2025 eteenpäin ja mihin laskelmaan se perustuu. Minä en vielä ole missään vielä nähnyt sellaista laskelmaa. Sen vuoksi tässä onkin syytä epäillä, että motiivit eläkeiän pidentämiseen ovat muut kuin julkilausutut.

Lue lisää

Kävin eilen kuuntelemassa Seppo Lindblomia. myös hän oli huolissaan siitä, ettei työvoima riitä ja että tuloveron tuotto sen seurauksena laskee niin, ettei hyvinvointipalveluja pystytä tuottamaan. Kaikki - huom: KAIKKI työvoimaennusteet kertovat myös sen, että vanhus- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa väesön ikääntymisen myötä niin, että JOKAINEN uusi työikään kasvava nuori tarvitaan 20 vuoden kuluttua töihin julkiselle sektorille, ellei nyt tehdä mitään.

Missä ihmeessä olet ollut silloin, kun nämä asiat ovat olleet esillä.

Huoltosuhde, talouskasvu ja työllisyys liittyvät toisiinsa saumattomasti, kun niisä jokainen vaikuttaa toisiinsa. Eikä tässä mitään työvoimapulaa olla ennakkoon hoitamassa, vaan tekemässä päätöksiä siitä, että sellaista ei pääse syntymään. on siis aika naurettavaa, että vaadit laskelmia siitä, mikä näkyy selvästi ikätilastoista ja elinajan odotuksista.

Sinun syysi epäillä tuntuvat olevan aika tökeröä politikointia, kun sdp on vaalien jälkeen sen edessä, että päätökset on tehtävä ja silloin takki kääntyy, koska vaihtoehtoa ei ole muuta kuin veron korotukset ja kotimarkkinoiden työttömyys ja palvelujen alasajo, eli hyvinvointiyhteiskunnan loppu.

Transit_mies kirjoitti:

Kävin eilen kuuntelemassa Seppo Lindblomia. myös hän oli huolissaan siitä, ettei työvoima riitä ja että tuloveron tuotto sen seurauksena laskee niin, ettei hyvinvointipalveluja pystytä tuottamaan. Kaikki - huom: KAIKKI työvoimaennusteet kertovat myös sen, että vanhus- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa väesön ikääntymisen myötä niin, että JOKAINEN uusi työikään kasvava nuori tarvitaan 20 vuoden kuluttua töihin julkiselle sektorille, ellei nyt tehdä mitään.

Missä ihmeessä olet ollut silloin, kun nämä asiat ovat olleet esillä.

Huoltosuhde, talouskasvu ja työllisyys liittyvät toisiinsa saumattomasti, kun niisä jokainen vaikuttaa toisiinsa. Eikä tässä mitään työvoimapulaa olla ennakkoon hoitamassa, vaan tekemässä päätöksiä siitä, että sellaista ei pääse syntymään. on siis aika naurettavaa, että vaadit laskelmia siitä, mikä näkyy selvästi ikätilastoista ja elinajan odotuksista.

Sinun syysi epäillä tuntuvat olevan aika tökeröä politikointia, kun sdp on vaalien jälkeen sen edessä, että päätökset on tehtävä ja silloin takki kääntyy, koska vaihtoehtoa ei ole muuta kuin veron korotukset ja kotimarkkinoiden työttömyys ja palvelujen alasajo, eli hyvinvointiyhteiskunnan loppu.

Lue lisää

En haluaisi pitää sinua vähäjauhoisena, minkä vuoksi yritän nyt vielä kerran.

Kaikesta voi olla huolissaan. Mutta se ei vielä riitä päätösten perustaksi.

Ikätilastoja ja elinajan odotuksia en kyseenalaista. Niissä meillä tuskin syntyy erimielisyyttä. Voimme hyvin olettaa, että vuonna 2025 tarvittaisiin esim. 20 % enemmän terveydenhoitohenkilökuntaa kuin nyt. Kysymys on kuitenkin rahasta. Jos talous ei kasva eikä verotuloja saada lisää, millä ihmeen ilveellä voidaan palkata viideosa lisää sairaanhoitajia? That´s the point. Käsititkö?

Olisi siis kyllä tarvetta, muttei varaa. Tämä saattaa kyllä johtaa priorisointeihin eli palkaamme lisää sairaanjoitajia, mutta vähämme samanaikaisesti esim. kirjastohoitoja ja perhepäivähoitajia. Palkkasumma ei voi kuitenkaan kohota yli sen mihin on varaan. Jos palkkaamme lisäväkeä, sen pitää sitten tapahtua velalla. Tähänkö siis perustat laskelmasi, valtavaan velanottoon? Muuten en jaksa asiaa ymmärtää.

Tässä ei ole laisinkaan kyse mistään politikoinnista. Jos voimme saavuttaa merkittävän talouskasvun, työurien pidentämiseksi täytyy löytää kaikki keinot ja silloin eläkeiän nostoa voidaan ihan hyvin harkita yhtenä keinona. Työurat pidentyvät vain ja ainoastaan merkittävän talouskasvun myötä, mutta työurien pidennys ei luo mitään talouskasvua, ellei ole töitä. Sinulla menee tässä kausaalisuhteet ihan sekaisin.

Ajattele vaikka asiaa yritystasolla, jotta ymmärtäisit. Jos yritys ei kykene kasvattamaan liikevaihtoaan, se ei tarvitse yhtään uutta työntekijää. Kenenkään työuran pidennys ei auta tätä yritystä, kun sen ei ole järkevää palkata ihmisiä seisoskelemaan koneiden ääressä. Ne jotka yrityksestä jäävät eläkkeelle, voidaan korvata työttömien suuresta joukosta. Sillä menolla ei synny mitään työvoimapulaa vuonna 2025, ei ennen sitä eikä sen jälkeen. Vain merkittävä talouskasvu johtaa työvoimapulaan. Ja nyt ei näytä sen suhteen olevan mitään huolta, valitettavasti.