Karjala ja Novgorod

Valhetta pitää vain levittää eikä antautua asialliseen keskusteluun. Sanoihan sekä Hitler että Stalin että kun tarpeeksi paljon valehtelee niin moni uskoo niistä puolet. Se onkin riittävä.

ja varsinkin sen historiaan.
Sen historia on huomattavasti pidempi kuin Talvisodan ajat.

"Venäläisten brutaali hyökkäys talvisodassa teki Venäjästä vihatun. Viha jatkuu niin kauan kunnes Venäjä jollakin tapaa sovittaa rikoksensa meitä kohtaan."

Venäläiset eivät vihaa Suomea ja suomalaisia, vaikka Suomi, jolle Venäjä on antanut olemassaolon ja itsenäisyyden, on historiansa aikana useaan otteeseen hyökännyt Venäjälle, viimeksi v. 1941 liitossa Natsi-Saksan, koko ihmiskunnan vihollisen kanssa. Venäläinen antaa anteeksi. Suomalainen vihaa.

Saksalaisten, suomalaisten ja muiden natsien ystävien hyökkäys Venäjälle v. 1941 oli erittäin brutaali. Sadattuhannet venäläiset menettivät henkensä Leningradissa, jota saksalaiset ja suomalaiset usean vuoden ajan piirittivät. Suomen presidentti Ryti oli Saksan Führerin kanssa yhtä mieltä siitä, että Leningrad olisi hävitettävä maan tasalle. Marsalkka Mannerheim johti suomalaisia sotatoimessa, jonka tarkoitus oli Leningradin kukistaminen. Se epäonnistui vain siksi että natsijoukot eivät yltäneet "kädenlyöntiin Syvärillä". Vasta v. 1944 voitiin saksalaiset ja suomalaiset valloittajat ajaa pakoon kaupungin edustalta. Suomalaiset heitettiin Viipurin taakse saakka, ja heidän oli taivuttava rauhaan. Ehdot eivät olleet ankarat. Moskovan rauha, jonka suomalaiset v. 1941 rikkoivat, tyydytti jo pääosin Neuvostoliiton turvallisuusvaatimukset, aivan kuten sama raja edelleen on paras raja Suomen ja Venäjän välille, hyväksi ja pysyväksi osoittautunut.

Ei talvisodastakaan voi syyttää eikä syyllistää Venäjän kansaa. Ortodoksinen Venäjä ei hyökännyt Suomeen, vaan Stalinin ateistinen Neuvostoliitto. Kuitenkin NL:n esittämät yhteisten turvallisuuskysymysten ratkaisuehdotukset syksyn 1939 neuvotteluissa olivat perin järkeviä. Suomen olisi pitänyt oman valtioetunsa nimissä suostua niihin tai ainakin tulla niitä vastaan. Tätä mieltä oli Mannerheim, tätä mieltä oli Paasikivi. He eivät vihanneet Venäjää vaan ajattelivat kylmän rationaalisesti. Mutta Suomen kansa oli vuosikymmenien propagandalla saatu sokean venäläisvihan valtaan. Viha sokaisee aina, ja se sokaisi suomalaiset syksyllä 1939. Silloin vihastui myös Stalin, arvaamaton bolsevikkidiktaattori. Hän teki sen virheen, että yritti miehittää koko Suomen joulukuussa 1939, mikä epäonnistui. NL:n olisi alun alkaenkin pitänyt pyrkiä vain painostamaan suomalaisia sotilaallisesti Karjalankannaksella, niin kuin Stalin tyytyi tekemään vuoden 1940 puolella, mikä sai suomalaiset taipumaan rauhaan.

Moskovan rauhan rajat olivat NL:n sotilasjohdon vaatimusten mukaiset. NL:n poliittinen johto olisi v. 1939 tyytynyt vähempäänkin. Suomalaiset jättivät tilaisuuden käyttämättä, omaksi vahingokseen. - Montako kertaa suomalaisille on kerrattava nämä samat asiat? Nähtävästi niitä ei Suomen koulujen historiantunneilla kylliksi teroiteta mieleen. Ehkä Suomen opetusministeriö ja Venäjän historiakomissio voisivat tehdä yhteistyötä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Yhteisen historian kipupisteet eivät saa vaarantaa luottamusta, joka on rauhanomaisen rinnakkaiselon edellytys.

Näin kohdellaan Suomessa ortodokseja, joiden ainoa rikos on... olla venäläinen:

"Turussa asuva venäläinen kääntäjä Inga Rantala kertoo tiedotusvälineille, että Suomen sosiaaliviranomaiset ovat vieneet heiltä 7 vuotiaan lapsen (Robertin), koska poika oli maininnut koulussa, että perhe oli aikeissa lähteä Venäjälle.

Tällä hetkellä Robert on viranomaisten huostassa, äiti ei saa millään tavalla kommunikoida lapsensa kanssa, eikä lapsi saa puhua venäjää. Suomalainen isä Veli-Pekka saa tavata poikansa laitoksessa. Lapsi haluaa vanhempiensa luo, ja vanhempien lausuntojen perusteella, isä on hermoromahduksen partaalla ja on aikeissa luopua Suomen kansalaisuudestaan ja lähteä perheensä kanssa Venäjälle turvaan.

Samassa yhteydessä venäläinen media muistuttaa Rimma Salosen tapauksesta. Täytyy myös mainita, että Rimma ja Anton Salosen tavoin Inga ja Robert ovat venäläisiä ortodokseja, sekä Venäjän kansalaisia.

Myös Porin naapurikaupungissa noin 2 vuotta sitten venäläiseltä ortodoksiäidiltä oli viety 4 lasta ilman oikeuden päätöstä. Lapset palautettiin sen jälkeen, kun Venäjän viranomaiset olivat puuttuneet asiaan."

http://hilevg.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/19/viela-yhdelta-lapselta-suomessa-on-viety-venalainen-aiti/

Venäjä on huolissaan Suomen ihmisoikeustilanteesta. Ja sen on syytäkin olla. Tässä tilanteessa toivoisi suomalaisten ortodoksien osoittavan solidaarisuutta suomenvenäläisille, näyttävän muille suomalaisille esimerkkiä.