Vajaa kuukausi sitten ennustin miten tulee käymään ja taas kerran olin oikeassa.
Ennustukseni perustui Jalosen valintatapaan, joka perustui omiin henk.koht. mieltymyksiin ja antipatioihin. Jokisen poisjättö oli moka josta Leijonat ei enää toivu - siinä joukkueen henkinen ilmapiiri romutettiin ja seurauksia voitiin katsella koko aamun. Se, että Jalonen jätti Jokisen pois pelkästään - "entykkää" - asenteesta, mikä on niin ei-ammattimaista ettei Jalosta pitäisi enää koskaan valita valmentajaksi minnekään.
Joukkueeseen pitäisi saada kaksi kentällistä yli-innokkaita nuoria - päättömiä ryntääjiä joilla ei ole vielä vastustajan pelkoa suurkisoissa Leijona-paidassa. Nämä "ryntääjät" sitten kyllä sytyttää kaiken kokeneet vanhatkin. Nyt Leijonilla ei pysynyt edes kiekko lavassa ja Mertaranta hyvin kiteytti koko surkeuden - "pitäisi sitä ampua muuallekin kuin lähimmän puolustajan jalkaan". Kyse ei siis enää ollut epäonnistumisten sarjasta - vaan surkeuden huipusta. Osaavatkohan edes hävetä - syövät ja oleskelevat siellä kansan rahoilla ja pilaavat Suomen mainetta sen kun kerkiäää.
Myös se toinen perusongelma - pelko tehdä maaleja on ollut koko ajan läsnä. Sen huomasi jo alkuotteluissakin. Syötetään kun pitäis laukaista - miehisyyttä osoitetaan vain jäähyjä ottamalla ja tuomareille räkyttämällä - kompastutaan, kadotetaan kiekko, syötetään vastustajalle, ... joka ikisessä tärkeässä tilanteessa. Alitajuinen pelko toimia teholla puuttuu taas. Kyllä tässä jollakin psykologilla olisi paljon tekemistä - itse korjaisin tämän ongelman hetkessä- ensin valitaan päättömiä ryntääjiä joukkueeseen - sitten tehdään selväksi että aina ammutaan tai rynnätään maalille kun vähänkin tilaisuutta. Jos kerrankin jättää ryntäämättä tai ampumatta, niin vilttiin yhdeksi pelivuoroksi saatesanoilla että "oot sä sitten nolo kiekon pompottelija". Jos oikein tehovalmennusta annettaisiin niin Kurri joukkueen eteen sanoilla että "ettekö te kumilevyn pompottelijat osaa ampua vaikka ette muuta ooo ikänässänne tehneet kuin jonkun mustan kappaleen perässä hypänneet ettekä muuta tuu ikinä osaamaankaan".
Tai sitten se Tapio Suomisen neuvo, että hyvin meni, parhaanne teitte - näistä tarkkailuasemista on hyvä jatkaa :))
Ennustukseni perustui Jalosen valintatapaan, joka perustui omiin henk.koht. mieltymyksiin ja antipatioihin. Jokisen poisjättö oli moka josta Leijonat ei enää toivu - siinä joukkueen henkinen ilmapiiri romutettiin ja seurauksia voitiin katsella koko aamun. Se, että Jalonen jätti Jokisen pois pelkästään - "entykkää" - asenteesta, mikä on niin ei-ammattimaista ettei Jalosta pitäisi enää koskaan valita valmentajaksi minnekään.
Joukkueeseen pitäisi saada kaksi kentällistä yli-innokkaita nuoria - päättömiä ryntääjiä joilla ei ole vielä vastustajan pelkoa suurkisoissa Leijona-paidassa. Nämä "ryntääjät" sitten kyllä sytyttää kaiken kokeneet vanhatkin. Nyt Leijonilla ei pysynyt edes kiekko lavassa ja Mertaranta hyvin kiteytti koko surkeuden - "pitäisi sitä ampua muuallekin kuin lähimmän puolustajan jalkaan". Kyse ei siis enää ollut epäonnistumisten sarjasta - vaan surkeuden huipusta. Osaavatkohan edes hävetä - syövät ja oleskelevat siellä kansan rahoilla ja pilaavat Suomen mainetta sen kun kerkiäää.
Myös se toinen perusongelma - pelko tehdä maaleja on ollut koko ajan läsnä. Sen huomasi jo alkuotteluissakin. Syötetään kun pitäis laukaista - miehisyyttä osoitetaan vain jäähyjä ottamalla ja tuomareille räkyttämällä - kompastutaan, kadotetaan kiekko, syötetään vastustajalle, ... joka ikisessä tärkeässä tilanteessa. Alitajuinen pelko toimia teholla puuttuu taas. Kyllä tässä jollakin psykologilla olisi paljon tekemistä - itse korjaisin tämän ongelman hetkessä- ensin valitaan päättömiä ryntääjiä joukkueeseen - sitten tehdään selväksi että aina ammutaan tai rynnätään maalille kun vähänkin tilaisuutta. Jos kerrankin jättää ryntäämättä tai ampumatta, niin vilttiin yhdeksi pelivuoroksi saatesanoilla että "oot sä sitten nolo kiekon pompottelija". Jos oikein tehovalmennusta annettaisiin niin Kurri joukkueen eteen sanoilla että "ettekö te kumilevyn pompottelijat osaa ampua vaikka ette muuta ooo ikänässänne tehneet kuin jonkun mustan kappaleen perässä hypänneet ettekä muuta tuu ikinä osaamaankaan".
Tai sitten se Tapio Suomisen neuvo, että hyvin meni, parhaanne teitte - näistä tarkkailuasemista on hyvä jatkaa :))
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kahdesta näkemyksestä tarkennuksia!
Päävalmentaja hakee hyvää joukkuetta ja sillä on se. Rannalle aina jää kaikissa kisoissa lajinsa "jalonen" eli nyt Jokinen. Olen täysin vakuuttunut että näitä persoonia on kymmeniä.
Tuosta olen samaa mieltä ja ihmettelen laukausten osoitetta! Siis kun niitä tulee niin pidän parempana laukausena tolppakilinää kuin moken patjoja. Vaikka ei mene niin parempi kolista tolpat tai mennä ohi kuin tällätä hepun syliin.
Puuteena näen sen ettei laukauksia tule sillä arvokisa pelien voittomaalit on lähes aina tehty eudustalta ja kasasta. Siis onko olemassa tällainen pelitaktinen priinsiippi jotta hyökkäyksen lopussa ei kiekkoa uskalleta laukaista koska on pelko että sen menettää vastustajalle laukauksen jälkeen. Niikuin toden totta on mahdollista. Siis kuvan kaunista tilaa etsitään ja tehdäänkin teatteria sen sijaan kuin maaleja.
Onko luotto puolustukseen ontuvaa vai onko pelirooleissa "puolustavia hyökkääjiä" liikaa vai miksi kiekosta ei luovuta maalien hyväksi.
Näyttää siltä että tosiasioita kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Ei uskalleta ensin selvästi artikuloiden todeta, että suomalaisilta puuttuu "röykeys" - suoraviivainen ryntäys maalille tarkoituksena panna se kiekko sinne minne se kuuluukin - vastustajan vahdin selän taa - siellä se kiekon paikka eikä se ole mikään arkojen ballerinojen palikka. Mikä siinä on että sanotaanko nyt maailman kuulut suomalaiset tähdetkin muuttuu Leijona-paita päälla suomalaisen valmentajan hoidossa pelkääviksi syöttäjiksi. Omassa seurassa Kanadassa ei tällaista taatusti katteltais sekuntiakaan kun viltti pantais jalkojen päälle että lepää sinä nyt vähän tuossa ja innosta porukkaa kädellä taputtaen.
Ja sitten Jalosen ei pidä omien antipitoittensa vaikuttaa pelaajavalintoihin - jos Jokinen on nyt vähän pahan sanan sanonut jossain niin ammattivalmentaja ei sitä kyllä tällai kosta. Siinä menee koko joukkueen ilmapiiri pilalle kun huomataan jokatapauksessa että valmentaja on vain herkkähipiäinen pikkunapoleon.
Tuomari piti tarkasti Suomea silmällä. Rangaistuksia tuli muka joka asiasta.
Vitulleen meni koko peli ja nyt on Tsekki ottelussa mahdollisuus hyvittää tappio.
olemme olleet melkoisen vaisuja vastustajan maalilla lienee se, että vastustajilla on melkein järkiänsä pakit isoja ja ilkeitä, siinä kitukasvuiset suomalaiset saa punnertaa naama punakkana, että piirun pääsevät paremmille laukaisusektoreille;) No joo, totta toinen puoli.
Oman maalin edustalla taas ei näitä isoja pakkeja liiemmin ole, joten siinä kieltämättä annamme monille muille liikaa myöten. Kyllä taidon lisäksi sitä kokoakin vaaditaan näissä mittelöissä. Parhaansa kaikki yrittävät ja maasta se pienikin ponnistaa, mutta usein ei kovin korkealle.
Jotta saadaan maaleja siihen liittyy aina tietynlainen riskinotto. Ei voida olla kilpikonnia, meidän täytyy myös ottaa kohtuujärkeviä riskejäkin, eikä pelätä. Tämä viittaa henkisen kantin pitämiseen ja siinä Ruotsi on meitä valovuoden edellä.
Edelleenkin meillä on syvällä Jukolan Jussin aikuiset rihvelitaulut ja "Herran pelko on viisauden alku"-viitteiset painolastit.Niin..ja se iso kivikin olisi kiivettävänä, jotta maisemat olisivat jatkossa jylhät katsella:)
Olli Jokinen on 191 senttimetriä pitkä. Huomattavasti pitempi kuin Forsberg. Eikä se pituudesta tai painosta riipu vaan taidosta.
Voi hyvä Jumala. Ruotsi sai kaksi YLIVOIMA maalia. Eka tuli 5-3 ylivoimalla. Nyt ylimielinen ruotsalainen luulee, että Sverige on maailman kunkku.
Ihmekkös tuo jos 2006 voitti tuurilla 3-2.