Jos Ruotsi, Norja ja Tanska olisivat tukeneet Suomea ja Saksaa kaikella voimallaan eikä vain muutamalla vapaaehtoisella niin olisiko Leningrad sekä Murmansk pystytty valtaamaan?
Ruotsin osuus
kyselijä....
13115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olivat itsekkäitä, kun eivät antaneet sotilaitaan miehittäjänsä käyttöön?
Pohjoismaista juuri Tanskalla oli eniten vapaaehtoisia Saksan joukoissa!
Toki Norjallakin oli monta miestä mukana ja Suomihan oli SS-pataljoonalla mukana Saksan suuressa Idän retkessä.
Saksalaisten mielestä pelkureita.
Eikä se antamisesta ollut kiinni. Tanska upotti oman laivastonsa ja sotilaat juoksivat karkuun Ruotsiin jotta ei suomen ja saksan kunniakkaiden sotilaiden kanssa tarvitsisi puollustaa länsimaista sivistystä ja rauhaa Neuvosto-perkelettä vastaan.
Jos olisivat "Jos Ruotsi, Norja ja Tanska olisivat tukeneet Suomea ja Saksaa kaikella voimallaan eikä vain muutamalla vapaaehtoisella"
Viron SS oli parhain vaikka Himmler myös Suomea kehui.
Ilman muuta, sillä varsinkin Ruotsi oli sotilaallisesti melko vahva jo kokonsa vuoksi. Mutta poliittisista syistä kysymys on perin teoreettinen. Ja jo armeijojen siirtäminen kauas pohjoiseen ja kaakkoon olisi ollut melkoinen haaste.
ei ollut minkäänlaista armeijaa, jota olisi voinut edes kuvitella taistelukykyiseksi. Norja ei ollut juuri parempi. Ruotsilla oli vahva laivasto, mutta sen hyöty korvessa on vähäinen.
Kyllä juttu on täysin teoreettinen. On vaikea kuvitella, millä syyllä skandinaavit olisivat rynnineet Karjalan korpiin. Ei siellä viihtyneet suomalaisetkaan sakuista puhumatta. Tappiot olivat raskaat.
SS-joukoissa oli kyllä jonkin verran norjalaisia KIestingissä.
Kyllä venäläisillä oli isommat tappiot kuin suomalaisilla tai saksalaisilla.
Tanskalla oli armeija ja paljon potentiaalisia SS-sotilaita joten älä yritä.
Norjan vastarintaliike? Sanooko mitään?
Kuka puhui mitään Karjalan korvesta. Aloittaja puhui Leningradista ja Murmanskista.
edes yrittänyt vastarintaa Saksan hyökätessä. Maa antautui kuninkaan henkikaartin ammuttua muutaman laukauksen.
Tanska oli käytännössä aseistariisuttu ja Norja melkein. Norja taisteli muutaman viikon brittien ym. tuella.
Molemmista oli Waffen-SS:ssä noin 6 000 miestä. SaKsalaiset kohtelivat erityisesto tanskalaisia tökerösti ja into hyytyi siihen.
Norjan vastarintaliike toimi brittien tuella, mutta ei saanut sotilaallisesti mitään merkittävää aikaan.
Karjalan tai Lapin korpien kautta. Sama koskee Leningradia, ellei sitten hyökätä Kannakselta. Korpea on sielläkin.
Skandinaavit olisivat joka tapauksessa joutneet peräti vieraisiin oloihin. Olisiko olltu motiivia tapella Saksan puolesta?
Saksalaisen näkemyksen mukaan Murmanskin valtaus epäonnistui Hitlerin ottaessa huomioon Suomen päämajan neuvon, että suurta joukko-osastoa ei voida huoltaa Jäämeren rannalla. Saksalaisethan etenivät keskitetysti mm. Leningradiin.
Leningradin valtausyritys jäi kuljetusongelmien ja saksalaisen byrokratian takia. Näillä ei olisi ollut mitään merkitystä, sillä politbyroo oli siirtänyt suurimman osan tuotannosta Uralille hyvissä ajoin. Samoin Stalingrad oli merkityksetön, koska se hävitettiin täysin. Samoin kuin Bakun öljykentät. Stalin ei nostellut turhaan maljoja Kaganovitsille Ribbentropin kanssa.
Saksalla ei yksinkertaisesti ollut asettaa riittäviä joukkoja pohjoisrintamalle. Sodan alussa uskottiin joukkojen suomalaisten tuella riittävän. Jo varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että Saksalla ei yksinekrtaisesti ollut väkeä itärintaman kaikkiin tarpeisiin. Silloin pohjoinen rintama jäi sivunäyttämöksi.
Ruotsin armeijalla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, eikä Norjalla ja Tanskalla edes toimivaa armeijaa ollut olemassa ....