Kekkonen hyvässä seurassa

Vuonna 1959 Kekkonen paljasti muistolaatan Suomen itsenäistymisen johdosta Leningradissa Smolnassa siinä huoneessa, jossa Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto oli allekirjoittanut tunnustuksen Suomen itsenäistymiselle.
Kekkonen totesi muistolaatan paljastuspuheessaan: “Me suomalaiset tunnemme vilpitöntä kiitollisuutta Lokakuun vallankumousta ja sen johdossa ollutta suurta miestä kohtaan… Suomen kansan mielessä säilyy ikuisiksi ajoiksi Vladimir Iljitsh Leninin kädenojennus pientä kansaa kohtaan. Suomen kansan mielestä ei koskaan häivy tämä suuri tapahtuma.“


Kekkonen sai vuonna 1980 Leninin rauhanpalkinnon. Kiitospuheessaan Kekkonen sanoi: “Me suomalaiset muistamme arvonannolla sitä, että neuvostohallitus V. I. Leninin johdolla tunnusti jo varhaisessa vaiheessa Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden ja loi siten edellytykset maittemme väliselle ystävyydelle ja yhteistyölle. Vaalikaamme huolella tätä perintöä kansojemme onneksi ja menestykseksi.“

Urho Kaleva Kekkonen sai aikoinaan myös Neuvostoliiton sankari arvonimen palveluksistaan Neuvostoliiton hyväksi. Se on kunnianosoitus, joka annetaan vain poikkeuksillisista ansioista. Näitä Kekkosen tapauksessa oli mm. se, että hän Jatkosodan ollessa vielä kesken siirtyi vihollisen (=Neuvostoliitto) palkkalistoille. Valtiollinen poliisi sai tästä vihiä ja Kekkosen pelasti vangitsemiselta ja kuolemantuomiolta sodan loppuminen. Sodan jälkeen Kekkonen Neuvostoliiton palveluksessa ajoi sotasyyllisyysfarssia. Sittemmin presidenttinä hän toimi aina ja kaikessa Neuvostoliiton hyväksi.

Näistä "ansioista" hän sai tämän arvonimen.

Sopeutuikohan koskaan siihen, että joutui myymään itsensä neukuille pelkuruuttaan?
Kekkonenhan oli kovaa poikaa, kun vastassa oli aseettomia ammuttavia tai kuulusteltavia suomalaisia.
Olisi varmaan halunnut olla kova poika loppuun saakka, mutta pahus kun alkoi kovaa poikaa pelottamaan ja piti takki kääntää niin että viuhke kävi.

http://yle.fi/teema/sininenlaulu/kuvat/SL_iso_ETYK_2004900A.jpg

Urho Kaleva Kekkonen sanoi Josef Stalinista radiopuheessaan Stalinin kuoleman jälkeen:

"Suomen hallitus ja kansa tekevät kunniaa Josef Stalinin paarien ääressä."

Aika vahvasti sanottu diktaattorista, joka kahdesti hyökkäsi Suomeen ja vei ison osan Suomen maa-alasta. Tästä näkee, kenen asialla Kekkonen oli.

Suomalaiset muistelevat J. V. Stalinia – Kansalaiset muistelevat Stalinia

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=Josif Stalin


Urho Kekkosen sanoma Stalinin kuolemasta on lähetetty radiossa 6.3.1953.

Urkki nuolee jo oikein hartaasti:

"Nerokas ja menestyksellinen johtaja"...
"Stalin ilmaisi monessa kohtaan lämpimän myötätuntonsa Suomea kohtaan" (puheissaan tuolle 1945 vierailleelle kulttuuridelegaatiolle 9.10.1945)

Kekkosen puheen mukaan se olikin Stalin joka oikeastaan antoi sen Suomen itsenäisyydenkin Leninin välityksellä...

"Stalinilla oli erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan."

"On luonnollista, että kun generalissimus Stalin on nyt poissa me suomalaiset tunnemme vilpitöntä surua sen johdosta"

"Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä"

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=256&a=1068

Päivän peili:

K. A. Fegerholmin muistosanat... Suomen kansa tietää menettäneensä ystävän... Stalin tunsi ystävyyttä Suomea ja sen kansaa kohtaan...

Lauri Viljanen kertoo tapaamisesta Stalinin kanssa kulttuuridelegaation mukana 9.10.1945