Hallitus vaatii leikkauksia kestävyysvajeen korjaamiseksi. Ihan ensiksi pitäisi tietenkin poistaa yhtiövero yrityksiltä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja, Sixten Korkman, perää talouspolitiikassa yhteistyön aikaa HS:n "vieraskynä" palstalla. "Vastuu on hallituksen, mutta järjestöillä voisi olla nykyistä mrkittävämpi rooli. Yhteisymmärrystä olisi syytä hakea myös opposition kanssa, koska omaksuttujen linjausten pitäisi olla kestäviä vaalien jälkeenkin. Tämä edellyttäisi oppositiolta tilapäistä poikkeamista siitä vaalitaktisesti houkuttelevasta esiintymisestä, jossa kipeiden toimenpiteien tarve aina kielletään".
Kenelle kipeitä toimenpiteitä? Kipeä toimenpide ei liene yrityksille yhtiöveron poistaminen.
Ministeri Kataisen ja johtaja Korkmanin linjaukset vero- ja finanssipolitiikasta ovat yhteneväiset.
Ensin Katainen käy tv:ssa selittämässä että yhtiövero pitää poistaa (kokonaisuuden vuoksi) mutta muutoin odotellaan asettamansa verotyöryhmän esitystä.
Seuraavaksi Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) johtaja perustelee HS:ssa, että yhtiövero pitää poistaa, koska sen maksavatkin palkansaajat - eivätkä yritykset.
Paljon uutta Hetemäen työryhmä ei verotukseen tuo. Veronmaksukyky tai oikeudenmukaisuus eivät ole työryhmän lähtökohtia. Niinpä kansainvälisesti arvostetun veroprofessori Tuomalan mukaan veroryhmän alustavat mallit ovat jo lähtökohdiltaan rajoittuneita.
Verouudistus vaatii Kataisen mukaan verotuksesta muodostuneen "tilkkutäkin" korjaamista kokonaiseksi:
- nollaverot yrityksille
-- yhtiövero nollattava, vaatii EK ja Katainen, vaikka työnantajien kela-maksut on jo poistettu
-- pääomatulojen verotus matalaksi (tasavero, ei progressiota)
-- osinkotulojen verotus alhaiseksi
-- yritysten omistajien perintöverot pois
- osinkoverotusta ei saa nostaa
Kestävyysvajetta pitää työnantajaleirin ja hallituksen mukaan korjata siten, että työuria pidennetään ja työttömyysputki poistetaan työntekijöiltä ja progressiivinen verotus pidetään palkkatuloilla ja sosiaalietuuksilla mutta veroprogressiolla ei rasiteta pääomatuloja.
Kestävyysvajeen korjaaminen ei edellytä leikkauksia hallituksen omilta intressiryhmiltä. Maatalousyrittäjät voivat pitää luopumistukensa (eläkkeen kaltainen etuus) ja yritysjohto voi jäädä ylisuurille eläkkeilleen halutessaan.
Eriarvoistuminen on ollut voimakasta paitsi epäoikeudenmukaisen verotuksen
myös eriarvoistavan palkkakehityksen johdosta
Yritysjohdon palkkoja verrataan amerikkalaisten suuryritysten johtajien palkkoihin - kun haetaan perusteluja valtavan suurille palkkaeroille yrityksissä. Työläisten matalia palkkoja verrataan orjatyövoiman maiden työntekijöiden surkeisiin palkkohin. Näin Suomessa on johtajien palkat ja palkkiot sekä eläkkeet kauas karanneet työläisten vaatimattomista palkoista ja eläkkeistä, joiden pienentämistä entisestään työnantajapuoli vaatii.
Eihän se riitä, että kela-maksut on poistettu kokonaan (miljardin euron lovi sosiaaliturvaan)
Eihän se riitä, että teollisuuden energiaverot on puolitettu ja siirretty kevyempään veroluokkaan.
Eihän se riitä, että pääomatuloverotusta uudistettiin siten, että siitä hyötyvät vain varakkaiden yritysten omistajat.
Eihän se riitä, että rikkailta varallisuusvero on poistettu kokonaan, että osinkotulojen verotusta on kevennetty.
Eihän se riitä, että listaamattomien yritysten osingoista ei peritä lainkaan veroa.
Yritysten voitot menevät ylisuuriin osinkoihin, johtajien miljoonapalkkoihin, miljoonaoptioihin ja ylisuuriin eläkkeisiin. Niitä nostettaisiin, mikäli yhtiöverotus poistettaisiin.
Yritysverotus ei ole Suomessa korkea eikä progressiivinen
Korkman unohtaa myös mainita sen, että myös viime vuonna, lamavuonna, Suomeen tuli uusia osinkoruhtinaita. Monet yritykset maksoivat ylisuuria osinkoja, jopa suurempia kuin yritysten tulos.
Suomessa on työantajien markkinat ja tulevat olemaan pitkään, pitkään, pitkään...
Jos yritysverotus poistettaisiin, palkkoja ei varmasti nostettaisi sen vuoksi. Sen sijaan yritykset maksaisivat ehkäpä 22 % suuremmat osingot. Korkman väittää, että yhtiöveron maksavat palkansaajat. Eivät maksa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut tälle vuodelle 787,28 miljoonaa € yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen on budjetoitu 2,41 miljardia €.
Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää tänä vuonna 57,5 % enemmän verorahoja kuin viime vuonna.
Montako uutta työpaikkaa näillä verorahoilla luodaan - ja mille uusille aloille innovaatioavustuksilla?
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on suuryritysten edunvalvoja
"Kahdesta viime yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistuksesta ovat hyötyneet vain varakkaiden yritysen omistajat. Pienten yritysten omistajien verotus on ollut jopa ankarampaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotuloverotuksessa, mitä ei voi pitää kovin reiluna", sanoo verotuksen tutkija, professori Matti Tuomala, HS:ssa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja, Sixten Korkman, perää talouspolitiikassa yhteistyön aikaa HS:n "vieraskynä" palstalla. "Vastuu on hallituksen, mutta järjestöillä voisi olla nykyistä mrkittävämpi rooli. Yhteisymmärrystä olisi syytä hakea myös opposition kanssa, koska omaksuttujen linjausten pitäisi olla kestäviä vaalien jälkeenkin. Tämä edellyttäisi oppositiolta tilapäistä poikkeamista siitä vaalitaktisesti houkuttelevasta esiintymisestä, jossa kipeiden toimenpiteien tarve aina kielletään".
Kenelle kipeitä toimenpiteitä? Kipeä toimenpide ei liene yrityksille yhtiöveron poistaminen.
Ministeri Kataisen ja johtaja Korkmanin linjaukset vero- ja finanssipolitiikasta ovat yhteneväiset.
Ensin Katainen käy tv:ssa selittämässä että yhtiövero pitää poistaa (kokonaisuuden vuoksi) mutta muutoin odotellaan asettamansa verotyöryhmän esitystä.
Seuraavaksi Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) johtaja perustelee HS:ssa, että yhtiövero pitää poistaa, koska sen maksavatkin palkansaajat - eivätkä yritykset.
Paljon uutta Hetemäen työryhmä ei verotukseen tuo. Veronmaksukyky tai oikeudenmukaisuus eivät ole työryhmän lähtökohtia. Niinpä kansainvälisesti arvostetun veroprofessori Tuomalan mukaan veroryhmän alustavat mallit ovat jo lähtökohdiltaan rajoittuneita.
Verouudistus vaatii Kataisen mukaan verotuksesta muodostuneen "tilkkutäkin" korjaamista kokonaiseksi:
- nollaverot yrityksille
-- yhtiövero nollattava, vaatii EK ja Katainen, vaikka työnantajien kela-maksut on jo poistettu
-- pääomatulojen verotus matalaksi (tasavero, ei progressiota)
-- osinkotulojen verotus alhaiseksi
-- yritysten omistajien perintöverot pois
- osinkoverotusta ei saa nostaa
Kestävyysvajetta pitää työnantajaleirin ja hallituksen mukaan korjata siten, että työuria pidennetään ja työttömyysputki poistetaan työntekijöiltä ja progressiivinen verotus pidetään palkkatuloilla ja sosiaalietuuksilla mutta veroprogressiolla ei rasiteta pääomatuloja.
Kestävyysvajeen korjaaminen ei edellytä leikkauksia hallituksen omilta intressiryhmiltä. Maatalousyrittäjät voivat pitää luopumistukensa (eläkkeen kaltainen etuus) ja yritysjohto voi jäädä ylisuurille eläkkeilleen halutessaan.
Eriarvoistuminen on ollut voimakasta paitsi epäoikeudenmukaisen verotuksen
myös eriarvoistavan palkkakehityksen johdosta
Yritysjohdon palkkoja verrataan amerikkalaisten suuryritysten johtajien palkkoihin - kun haetaan perusteluja valtavan suurille palkkaeroille yrityksissä. Työläisten matalia palkkoja verrataan orjatyövoiman maiden työntekijöiden surkeisiin palkkohin. Näin Suomessa on johtajien palkat ja palkkiot sekä eläkkeet kauas karanneet työläisten vaatimattomista palkoista ja eläkkeistä, joiden pienentämistä entisestään työnantajapuoli vaatii.
Eihän se riitä, että kela-maksut on poistettu kokonaan (miljardin euron lovi sosiaaliturvaan)
Eihän se riitä, että teollisuuden energiaverot on puolitettu ja siirretty kevyempään veroluokkaan.
Eihän se riitä, että pääomatuloverotusta uudistettiin siten, että siitä hyötyvät vain varakkaiden yritysten omistajat.
Eihän se riitä, että rikkailta varallisuusvero on poistettu kokonaan, että osinkotulojen verotusta on kevennetty.
Eihän se riitä, että listaamattomien yritysten osingoista ei peritä lainkaan veroa.
Yritysten voitot menevät ylisuuriin osinkoihin, johtajien miljoonapalkkoihin, miljoonaoptioihin ja ylisuuriin eläkkeisiin. Niitä nostettaisiin, mikäli yhtiöverotus poistettaisiin.
Yritysverotus ei ole Suomessa korkea eikä progressiivinen
Korkman unohtaa myös mainita sen, että myös viime vuonna, lamavuonna, Suomeen tuli uusia osinkoruhtinaita. Monet yritykset maksoivat ylisuuria osinkoja, jopa suurempia kuin yritysten tulos.
Suomessa on työantajien markkinat ja tulevat olemaan pitkään, pitkään, pitkään...
Jos yritysverotus poistettaisiin, palkkoja ei varmasti nostettaisi sen vuoksi. Sen sijaan yritykset maksaisivat ehkäpä 22 % suuremmat osingot. Korkman väittää, että yhtiöveron maksavat palkansaajat. Eivät maksa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut tälle vuodelle 787,28 miljoonaa € yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen on budjetoitu 2,41 miljardia €.
Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää tänä vuonna 57,5 % enemmän verorahoja kuin viime vuonna.
Montako uutta työpaikkaa näillä verorahoilla luodaan - ja mille uusille aloille innovaatioavustuksilla?
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on suuryritysten edunvalvoja
"Kahdesta viime yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistuksesta ovat hyötyneet vain varakkaiden yritysen omistajat. Pienten yritysten omistajien verotus on ollut jopa ankarampaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotuloverotuksessa, mitä ei voi pitää kovin reiluna", sanoo verotuksen tutkija, professori Matti Tuomala, HS:ssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitäisiköhän tuplata kansanedustajien palkat, yhdeksänkymmentäluvun laman alussahan se tehtiin ja lamahan on mennyt ohi???????????. Nehän ovat kolmasosan ajasta lomalla ja pari vuotta jauhavat paskaa, eikä se vaikuta mitenkään heidän toimensa hoitamiseen. On se vain niin kiireistä porukkaa.