Ateistinen todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt.
Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä? Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää - eikä
rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa. Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen sen sijaan on
luonnollista.
Suurin osa ateisteita ymmärtää kyllä sen mitä tuossa edellisessä kappaleessa sanotaan, mutta silti he puolustelevat omaa ateistista ahdaskatseista ajatelumalliaan, koska siitä on muodostunut heille tärkeä egon osa. Ihmisestä voi tulla "ideologian orja" joka ei enää osaa - tai ei halua - kyseenalaistaa ja ajatella itse. Onko osalle ateisteista käynyt juuri noin? Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa.
Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa?
Ymmrrän erittäin hyvin sen, että uskonnoissa ja uskonnollissa uskomuksissa on paljonkin kritisoitavaa, mutta miksi ihmeessä ateistit menevät asenteissaan ja ajattelussaan täysin vastakkaiseen äärilaitaan?
Ovatko ateistit sittenkin uskovaisia - äärimmmäisen negatiivisella tavalla uskovaisia?
Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä? Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää - eikä
rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa. Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen sen sijaan on
luonnollista.
Suurin osa ateisteita ymmärtää kyllä sen mitä tuossa edellisessä kappaleessa sanotaan, mutta silti he puolustelevat omaa ateistista ahdaskatseista ajatelumalliaan, koska siitä on muodostunut heille tärkeä egon osa. Ihmisestä voi tulla "ideologian orja" joka ei enää osaa - tai ei halua - kyseenalaistaa ja ajatella itse. Onko osalle ateisteista käynyt juuri noin? Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa.
Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa?
Ymmrrän erittäin hyvin sen, että uskonnoissa ja uskonnollissa uskomuksissa on paljonkin kritisoitavaa, mutta miksi ihmeessä ateistit menevät asenteissaan ja ajattelussaan täysin vastakkaiseen äärilaitaan?
Ovatko ateistit sittenkin uskovaisia - äärimmmäisen negatiivisella tavalla uskovaisia?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Uskovaiset sitten palvovat Raamatun jumalaa, joka ei osaa edes auttaa.
Heidänkin todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt.
Tyhmyys ja vai pelkoko ajaa Kristityt rienaajat palvomaan tuollaista julmalaa?
Jumalakaan ei osaa parantaa
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2010/02/1064247
Jumalankin tulisi olla ateisteille sellainen, joka poistaa heti ja kaiken pahan.
>>Uskovaiset sitten palvovat Raamatun jumalaa, joka ei osaa edes auttaa.
Heidänkin todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt.
Tyhmyys ja vai pelkoko ajaa Kristityt rienaajat palvomaan tuollaista julmalaa?
Aloittajana vastaan:
Olet idiootti, kuvitteleko olevasi suurempi luku kuin MINÄ?
***mitä järkeä on kieltää kaikkien jumalolentojen (henkiolentojen yms) olemassaolo - tai uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole olemassa?***
Puhun omasta puolestani, en kiellä niiden olemassa oloa. Uskon kun näen ja tässä kontekstissa näkemisellä en tarkoita näkemistä kirjaimellisesti, vaan puhun näkökulmasta. Nähdäkseni jumalaa/ jumalia ei ole olemassa, koska, kerta toisensa jälkeen tiede on joko A) kumonnut, tai B) osoittanut uskontojen antamat selitykset maailman eksistenssistä ja historiasta täysin virheelliseksi. Jos haluat tietää, miten temppu tehdään, sinun on pakko kurkistaa taikurin hattuun ja luovuttava käsityksestä, että taikurilla on maagisia voimia.
***Ateistien lukittu maailmankuva sen sijaan sulkee jumalolentojen ja kuoleman jälkeisen elämän olemassaolon - usein jopa olemassaolon mahdollisuudenkin - pois***
Vastaan tähänkin samoin: Uskon kun näen.
***Ennakkoluuoloisuus ja ahdasmielisyys ovat suurimpia esteitä todellisuuden ja totuden näkemiselle - ja ainakin sen totuuden rehellinen voi helposti nähdä, että hän ei tiedä jotakin asiaa - jos ei kerran tiedä***
Olet ongelman ytimessä. Minä sanon suoraan, etten tiedä, mutta, et tiedä sinäkään. Uskovaiset antavat valmiiksi pureskeltuja, helppoja vastauksia, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua tai kyseenalaistamista. Edelleen, todistamisen taakka on aina sillä, joka väittää jotakin olevaiseksi.
***Samat ihmiset muuten yleensä kieltävät niin jumalolentojen kuin ufoalusten olemassaolon***
Missä ovat todisteet? Niiden puuttuessa ei voida vetää mitään johtopäätöksiä. Tämä taas johtaa siihen, että lähtöolettamus on oltava sellainen, että ko. asioita ei todisteiden puutteessa todennäköisesti ole olemassa. Tämä ei ole asian kieltämistä. Eikö ole hassua, että yleensä ihmiset, jotka kertovat nähneensä Ufoja, tai jopa joutuneet niiden sieppaamaksi, ovat yleensä yhteisönsä sekopäisimpiä ihmisiä?
***uskovat Jumalaan ja elämän korkeampaan tarkoitukseen***
Elämän korkein tarkoitus on elämä itse. Jos väität muuta, et ilmeisesti näe oikeaa elämää, joka on tässä ja nyt. Elämä ei ole mikään harjoitus. Eikö tuollainen ole elämän itsensä halventamista? Elämä itsessään ei riitä, vaan tarvitaan jotakin enemmän? Kypsymätön ja tyhmä ihminen ilahtuu uudesta ja koreasta. Kypsä ja viisas tavallisesta ja arkisesta.
***Mistä johtuu niin voimakas ennakkoluuloisuus ja ahdasmielisyys henkisten asioiden suhteen?***
Koska käsite "henkinen" ei ole synonyymi sanalle uskonnollinen. Ihminen on sellainen kuin se on, oli sillä sitten henkisyyttä tai ei. Olen silti olemassa.
***Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä? Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää - eikä
rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa***
Harva ateisti tätä kieltääkään, mutta havaitut tosiasiat ympärillämme antavat viitteitä siitä, että Zeusta, Teutatesta tms. ei ole olemassa. Päädymme aina samaan todistamisen taakan ongelmaan; Jos sinä väität jotain olevaiseksi, SINUN kuuluu se näyttää toteen, ei sen, joka väittää että jotain ei ole. Olematonta ei voi todistaa olevaiseksi.
***Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen sen sijaan on
luonnollista***
Kyllä, mutta se ei tee niistä yhtään sen todellisempia. Lapsuuteenkin kuuluu luonnollisena osana usko joulupukkiin. Silti punanuttu ei ole todellinen.
***Ihmisestä voi tulla "ideologian orja" joka ei enää osaa - tai ei halua - kyseenalaistaa ja ajatella itse***
Totta tuokin, mutta ateismi ei ole ideologia. Onko se itsenäistä ajattelua, tai kyseenalaistamista, että uskoo muiden kirjoittamiin taruihin, joille ei löydy mitään todisteita, muuta kuin kuulopuheita ja vanhoja taruja?
***Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa.Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa?***
Ei edes väärin. Minun puolestani saa olla, mutta ko. väitteistä ei ole ainoatakaan tieteellistä todistetta.
***Ymmärrän erittäin hyvin sen, että uskonnoissa ja uskonnollissa uskomuksissa on paljonkin kritisoitavaa, mutta miksi ihmeessä ateistit menevät asenteissaan ja ajattelussaan täysin vastakkaiseen äärilaitaan***
Tiedemiehistä, etenkin fyysikoista ja biologeista suurin osa ovat ateisteja, mutta he eivät käy mitään ideologista sotaa uskovaisten kanssa. Uskovaiset ovat keskittyneen yleensä tappamaan ideologian nimissä toisiaan, kuten juutalaiset, kristityt, hindut ja islamistit.
***Ovatko ateistit sittenkin uskovaisia - äärimmmäisen negatiivisella tavalla uskovaisia?***
Ei.
"Ateistinen todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt. "
Toisten todellisuuskäsitys on aina enemmän tai vähemmän vääristynyt, kun sitä katselee omasta täysin suorasta navastaan. Moitteettomiahan toisen käsitykset ovat vasta sitten, kun kaikki vääristymät on korjattu tarkastelijan näkökulmasta katsoen oikeiksi.
"Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa"
Älä nyt sentään innostu! Äläkä anna tunteesi johdattaa sinua harhateille. Sunkin olisi hyvä ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia tapoja kokea maailmaa. Jotakin hallitsee tunne ja elämys, ja omakohtaisuus, toiset luottavat mittauslaitteisiin ja pyrkivät eliminoimaan mutun pois.
Mun on esimerkiksi hirveän vaikea tajuta sellaisia ihmisiä, jotka eivät erota omaa sisäistä kokemusta ympärillään tapahtuneista tarkistettavissa olevista yksityiskohdista. Teoriassa sen kyllä tiedostan tämän erilaisuuden, mutta ymmärtämisen kanssa onkin jo ihan toisin. Jos haluan varmaa tietoa jostain asiasta, niin kysyn mieluiten kuivan asialliselta kävelevältä tietokirjalta, kuin symppikseltä tunneihmiseltä. Tunneihmiset ovat mukavia, mutta heidän kanssaan neuvoteltaessa olisi syytä pitää aina sanelukone varmuuden vuoksi päällä, koska jälkeen päin he muistavat vain sen miltä heistä tuntui, ja mitä heille tuli mieleen toisten sanomisista, eivät sitä, mitä muut ovat sanoneet.
"Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä? Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää - eikä
rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa. Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen sen sijaan on
luonnollista."
Esim. hahmot Jumala tai Jeesus eivät ole minun näkökulmastani millään lailla luontevia. En näe mitään järkeä näiden olemassaololle ja hamotkin ovat aika luonnottomia ja ristiriitaisia. Minulla ei myöskään ole taivaalliselle isälle tai vapahtajalle tunneperäistä tarvetta, jonka avulla rakentaisin logiikan näiden hahmojen olemassaololle. No, asioita, joita ei voi tietää varman päälle on äärettömän paljon. Ei ole mitään syytä poimia just niitä huonoimmin järkeen käypiä asioita ja korottaa niiä ylitse muiden.
Minä innostun mielikuvitusta ruokkivista epätodellisista olennoista ja saatan jopa piirtää niitä. En minä silti pysty laskemaan niitä naapurin ukon tai akan lailla osaksi meitä kaikkia yhdistävää objektiivista todellisuutta. Yliaistillisten olentojen asuinseutua ovat mm. minun uneni, mielikuvitukseni ja sisäinen todellisuuteni. Itseäni kunnioittavana ihmisenä arvostan tietenkin myös omaa sisäistä todellisuuuttani, enkä tarvitse sille kenenkään hyväksyntää.
Ehkä ihminen on mieleltään liian lapsellinen, ja liikaa viisautta lapselliseen mieleensä saanut luotu olento, jolle Jumala ei halua edes selitellä onko olemassa muita jumalia, koska ne eivät kuulu ihmiselle. Jotenkin ihminen on laittanut saamansa viisaudet yleensä sotilasvoimien käyttöön ja aseisiin, eihän kemiallisia aseita muuten olisi olemassakaan.
"Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä"
-Kyllä voi.
"Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää"
-Niin, niiden olemassaolo pitäisikin pystyä todistamaan.
"eikä rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole olemassa"
-Miten rehellinen liittyy tähän? Voin rehellisesti sanoa, ettei ole mitään syytä uskoa että jotain jumalolentoja olisi olemassa. Ei voida olettaa niiden olemassaoloa.
"uskominen sen sijaan on luonnollista"
-Tyypillistä ihmisille jotka eivät tiedä ja haluavat täyttää päänsä jollain mukavalla soosilla.
"Ihmisestä voi tulla "ideologian orja" joka ei enää osaa - tai ei halua - kyseenalaistaa ja ajatella itse. "
-Samaa voi sanoa sinun tekstistäsi. Olen kyseenalaistanut uskonnot ja ne eivät kestäneet sitä.
"Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa"
-Miksi ei saisi olla olemassa? Minusta se olisi hienoa jos olisi olemassa tuollainen, mutta kun se ei muutu olevaiseksi uskomalla, siis luulemalla niin. Jos se on olemassa, se on olemassa, riippumatta siitä uskommeko tai emme.
"Ymmrrän erittäin hyvin sen, että uskonnoissa ja uskonnollissa uskomuksissa on paljonkin kritisoitavaa"
-Mutta et kuitenkaan laita kovaa kovaa vasten ja käy asioita kriittisesti läpi vaikka itseksesi? Uskonnot ovat liian suuressa ristiriidassa todellisuuden kanssa, että uskonnot olisivat totta.
"miksi ihmeessä ateistit menevät asenteissaan ja ajattelussaan täysin vastakkaiseen äärilaitaan"
-Mitähän oikein tarkoitat? Olisiko ero siinä, että sinä näet maailman uskonnon värjäämän lasin läpi ja ateisti ei?
Lopetan vastaamisen, koska huomaan jääväni väittelyssäni alakynteen!
Voihan se olla ainoa oikea käsitys, mutta poikkeaa voimakkaasti siitä
miten ihmiset ovat keskimäärin rakentaneet todellisuutensa. Todellisuuteen
kuuluun ääretön maailmankaikkeus, mutta ateistit rajoittavat äärettömän
mahdollisuuksia oman ymmärryksensä puitteisiin. Tavallaan mitään ei voi olla
olemassa äärettömässä, ennenkuin sen on todistettu ymmärrettävään muotoon.
Todellisuus lepää siksi aistien varassa, aika normaalia, mutta erittäin maallista.
Se ei ole mihinkään uskontoon ankkuroitu alue, perisynteineen ja helvetteineen, vaan loputonta työsarkaa tiedonhaluisille ihmiselle.
"Tavallaan mitään ei voi olla
olemassa äärettömässä, ennenkuin sen on todistettu ymmärrettävään muotoon."
Tiede on prosessi, jossa tieto lisääntyy ja muotoutuu kaiken aikaa. Kaikkea ei tiedetä. Se nyt on selvä. Jotkin asiat ovat todennäköisiä tai sitten eivät. Uskonnoilla on ollut oma tehtävänsä ihmisen ja yhteiskunnan kehityksen historiassa. Uskonto vaikuttaa edelleen monen ihmisen psyykeen. Kovin paljon kummemmempia näyttöjä ei ole. Maailman selitystä ei pidä kyhätä väkisin kasaan pelkästään sen vuoksi, että sille olisi suurtakin kysyntää. Ei ole myöskään mitään syytä korottaa jotain uskontoa suunnattomasta tuntemattomien asioiden massasta.
"Todellisuuteen
kuuluun ääretön maailmankaikkeus, mutta ateistit rajoittavat äärettömän
mahdollisuuksia oman ymmärryksensä puitteisiin."
Vai ei ateisti usko äärettömään maailmankaikkeuteen?
Mistähä sinä oikeen tämän Informaziones oikeen ammennat?
>>Todellisuuteenkuuluun ääretön maailmankaikkeus, mutta ateistit rajoittavat äärettömän mahdollisuuksia oman ymmärryksensä puitteisiin. Tavallaan mitään ei voi olla olemassa äärettömässä, ennenkuin sen on todistettu ymmärrettävään muotoon.Todellisuus lepää siksi aistien varassa, aika normaalia, mutta erittäin maallista
Eipä viestiketjun aloittajallakaan(11 18) ole kaikki hyvin, kun kertoi olevansa hiljaa, kun jäi toiseksi väittelyssä.
Turhaan sinäkään, 2 19, tänne kirjoittelet. Koska aloittaja on pannut päänsä pusikkon, eikä vastaa!
Äärettömässä on myös ääretön määrä mahdollisuuksia, siksi täydellisessä tieteen luomassa
todellisuuskäsityksessä eläminen muistuttaa lähinnä nukkumista. Tieteellisesti on täysin mahdotonta
omin avuin selvittää kuin tätä omaa todellisuuttamme missä elämme, minkä havannoimme ja sitäkin rajallisesti.
Todellisuus on satuakin ihmeellisempää ja siksi Kristinusko on ateisteille satua, koska se syntynyt elävästä kontaktista ihmistä
korkeampaan ulottuvuuteen, mikä on kertaheitolla muuttanut koko todellisuuskäsityksen suuressa joukossa ihmisiä.
Mutta. Jos ei omaa kiinnostusta henkisiin asioihin ja varsinkin jos on muodostanut negatiivisen kuvan
kaikesta hengellisyydestä, silloin ne ovat vastenmielisiä asioita ja oma todellisuuskäsitys aina sen mukainen.
Samoin voitaisiin ajatella myös todellisuuskäsitystä, joka on luotu netissä roikkumalla, ilman elävää elämää, sillä
näitäkin totuudenpuhujia ja kiikkustuolifilosofeja riittää, jotka eivät ole laiskuuttaan kiinnostuineita muusta.
Läpikotaisin maallistuneet ovat jo niin ainutlaatuisen viisaita, etteivät usko oikeastaan
muuta, kuin mitä itse näkevät ja kuulevat ja siksi voidaan puhua jo todellisuusrajoitteisista. (Kaikista
äänekkäimpiä )
Voisiko olla, että aivojen kapasiteetin takia monet eivät voi hyväksyä, että sellaista asiaa kuin yliluonnollisuus olisi olemassakaan?
Kun puhutaan yliluonnollisen ymmärtämisestä, puhutaan sydäntietoisuudesta
ei niinkään aivojen kapasiteetista. Hengen maailma avautuu etsivälle parhaiten
juuri sydämen kautta, ei niinkään rationaalisen aivoajattelun avulla.
***korkeamman tason olennoista ja korkeammista voimista on kiistattomia todisteitakin.***
Kerrotko vielä mistä nämä KIISTATTOMAT todisteet löytyvät. Kiitos etukäteen.
Uskovaisten todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt.
Jos ihmisellä ei ole mitään konkreettisia todisteita jumalolentojen olemassaolosta ja silti uskoo, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa olevansa harhainen? Jumalolentojen olemassaolemattomuuden mahdollisuutta ei voi kieltää - eikä rehellisellä ihmisellä ole mitään syytä niihin uskoa ilman todisteita. Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen ilman todisteita on tyhmää ja noloa.
Suurin osa uskovista ymmärtää kyllä sen mitä tuossa edellisessä kappaleessa sanotaan, mutta silti he puolustelevat omaa harhaista ahdaskatseista ajatelumalliaan, koska siitä on muodostunut heille tärkeä egon osa. Ihmisestä voi tulla uskovainen, joka ei enää osaa - tai ei halua - kyseenalaistaa ja ajatella itse. Onko osalle uskovaisista käynyt juuri noin? Uskohan perustuu oikeastaan siihen, että uskovien mielestä jumalolentoja EI SAA kyseenalaistaa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI VOI mitata tai tieteellisesti tutkia.
Miksi ihmeessä niitä ei saisi uskovaisten mielestä saa kyseenalaistaa?
Ymmrrän erittäin hyvin sen, että tieteessä ja ateistisessa maailman kuvassa on paljonkin ajateltavaa ja pohdittavaa, mutta miksi ihmeessä uskovaiset turvautuvat elämässään ja ajattelussaan täysin mielikuvitusystäviin ja perusteettomaan odotukseen kuoleman jälkeisestä elämästä?
Ovatko uskovaiset sittenkin epäilijöitä, mutta äärimmäisen pelon edessä eivät kuitenkaan uskalla avata silmiään?
ovat vain ihmisiä, omine kojelaitteineen-kuinka he voisivat selittää kaikkivaltiaan Jumalan tekoja?!
Papitkin ovat vain ihmisiä, omine kaapuineen-kuinka he voisivat selittää kaikkivaltiaan Jumalan tekoja?!
Ei Rompix, eihän uskovaiset voikkaan selittää Kaikkivaltiaan teoista sen enempää, kuin mitä Kaikkivaltias antaa ihmisten itsestään edes tietääkkään!
Kaikkivaltias ALLAH on niin kelju
Niin aivan. Sitä tietoa odotellessa...
"Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa.
Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa?"
Piekset olkiukkoa. Ateismi perustuu ainoastaan siihen, että ei uskota jumalien olemassaoloon. Mikäänhän ei sitä kiellä etteikö jumalolentoja saisi olla olemassa. Ongelmana vain on se, että mikään ei viittaa niiden puolesta. Toiset uskoo toiset ei. Faktaksi jää vain se, että ne objetiiviset todisteet puuttuvat.
Onko se sitten vinoutunutta jos perustaa todellisuuskäsityksensä objetiivisille todisteille? Omasta mielestäni subjetiivisille todisteille perustettu todellisuun se vasta voikin olla korkkiruuvillaan ja jokaisella vieläpä ihan omaan suuntaan.
"Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä?"
Kyllä ja ateistit tekevät niin.
" Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää"
Ei voikkaan ja ateisti ei kielläkkään.
"eikä rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa."
On outoa uskoa asiaan josta ei ole todisteita
" Jumalolentojen (=henkiolentojen yms) olemassaoloon uskominen sen sijaan on
luonnollista."
Ei ole luonnollista uskoa luonnottomaan.
"Suurin osa ateisteita ymmärtää kyllä sen mitä tuossa edellisessä kappaleessa sanotaan, mutta silti he puolustelevat omaa ateistista ahdaskatseista ajatelumalliaan, koska siitä on muodostunut heille tärkeä egon osa."
Aha, ironiaa.
" Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa."
Ei todellakaan, lue Ateismi-FAQ.
"Miksi ihmeessä niitä ei saisi ateistien mielestä olla olemassa?"
Lue Ateismi-FAQ.
"Ovatko ateistit sittenkin uskovaisia - äärimmmäisen negatiivisella tavalla uskovaisia?"
Lue Ateismi-FAQ.
Kirjoitin:
"eikä rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole olemassa."
kirjoitti:
"On outoa uskoa asiaan josta ei ole todisteita"
Ateismihan ei ole neutraali suhteessaan uskonnollisuuteen ja henkisyyteen. Neutraalia olisi se, että ihminen tunnustaa tietämättömyytensä, eikä ota minkäänlaista kantaa jumalolentojen olemassaoloon.
Ateistihan nimenomaan USKOO siihen, että että mm. jumalolentoja, sielua ja kuoleman jälkeistä elämää
ei ole olemassa, vaikka mitkään todisteet eivät tue sellaista olettamusta ja uskomusta. Monissa tapauksissa tuo usko tosin ei ole aitoa, vaan muistuttaa pseudoskeptokoiden uskoa joille oikeastaan minkäänlaiset todisteet eivät kelpaa näytöksi esimerkiksi ufoalusten tai ns yliluonnollisen olemassaolosta.
Fatiman tapaus on kiistaton todiste korkeampien voimien ja korkeamman tason olentojen olemassaolosta ja läsnäolosta tällä planeetalla, mutta ateistinen valikoiva ja puolueellinen ajatusmaailma ei yleensä hyväksy sellaisia tosiasioasioita ja todisteita jotka muuttavat heidän maailmankuvaansa. Kyse ei monien ateistien ja skeptikkojen kohdalla olekaan enää pelkästä tietämättömyydestä vaan älyllisestä epärehellisyydestä.
Ateistit syyllistävät uskovia sokeasta uskosta asioihin joista ei ole todisteita - vaikka niitä jonkin verran onkin - mutta uskovat itse vastakkaisella tavalla asioihin joista ei ole todisteita. Ei ole todisteita siitä, että korkeampia voimia ja jumalolentoja ei ole tai ei voi olla olemassa. Päinvastoin - lukuisat tavalliset ihmiset ympäri maailmaa ovat kertoneet monista kohtaamisistaan enkeliolentojen ja valo-olentojen kanssa. Kuolemanrajakokemukset taas viittaavat selvästi siihen suuntaan, että ihmisellä on sielu.
EI muutin kirjoittanut. Aloittaja kirjoitti. Oikaisen juttuasi.
Huomatkaa eri nimimerkit!
"Ateistihan nimenomaan USKOO siihen, että että mm. jumalolentoja, sielua ja kuoleman jälkeistä elämää
ei ole olemassa, vaikka mitkään todisteet eivät tue sellaista olettamusta ja uskomusta. Monissa tapauksissa tuo usko tosin ei ole aitoa, vaan muistuttaa pseudoskeptokoiden uskoa joille oikeastaan minkäänlaiset todisteet eivät kelpaa näytöksi esimerkiksi ufoalusten tai ns yliluonnollisen olemassaolosta."
Väärin. Ateismi on jumaluskon puuttumista. Se ei ole aktiivista uskon vastaisuutta. Anti-teismi sen sijaan on jotain kuvaamasi luonteista.
En minä aktiivisesti ole uskomatta Russellin teekannuunkaan.
Ateistin on yksinkertaisesti pakko kieltää ja ummistaa silmänsä totuudelta. Jos hän tunnustaa henkimaailman ja kuolemanjälkeisen elämän, hänen on pakko ottaa kantaa ja vastuu omasta tulevaisuutenstaan.
Vaikka tieteen medoteilla ei henkimaailmaa voi tarkasti määritellä ja tutkia, on kuitenkin fakta, että suurimmalla osalla maapallon väestöstä on omia, subjektiivisia kokemuksia henkimaailman todellisuudesta. Kyllä näin suurella kokemusarvolla on merkitystä, vaikka teide oliskin sanaton.
Ihminen on aina ollut uskonnollinen ja tulee olemaan. Jos esim. suomessa kirkosta erotaan, ei kansan uskonnollisuus siitä vähene. Hengellisyys korvautuu "uusilla uskonnoilla ja henkisyydellä" vaikka se ei ole pelastavaa uskoa. Ei ihminen tule ateistiksi.
"Ateistin on yksinkertaisesti pakko kieltää ja ummistaa silmänsä totuudelta."
Tätä kuulee usein, ei se todeksi kuitenkaan muutu vaikka kuinka toistaa.
"Jos hän tunnustaa henkimaailman ja kuolemanjälkeisen elämän, hänen on pakko ottaa kantaa ja vastuu omasta tulevaisuutenstaan."
Ateisti ottaa kantaa ja vastuun omasta tulevaisuutenstaan ilman henkimailmaa ja kuolemanjälkeistä elämää.
"Vaikka tieteen medoteilla ei henkimaailmaa voi tarkasti määritellä ja tutkia, on kuitenkin fakta, että suurimmalla osalla maapallon väestöstä on omia, subjektiivisia kokemuksia henkimaailman todellisuudesta."
Omat, subjektiivisia kokemukset eivät ole välttämättä todellisia ja eivät kelpaa todisteiksi muille.
" Kyllä näin suurella kokemusarvolla on merkitystä, vaikka teide oliskin sanaton."
Harhoilla ei ole merkitystä, koska ne eivät välttämättä ole todellisia ja yleensä eivät ole.
"Hengellisyys korvautuu "uusilla uskonnoilla ja henkisyydellä" vaikka se ei ole pelastavaa uskoa."
Ei korvaudu ja anna todisteita miksi sun usko on oikea.
"Ei ihminen tule ateistiksi."
Silti olen ateisti, enkä siis ole ihminen?
Snotaan, että en usko ennenkuin näen, sillä eihän se ole enään uskon asia kun se on nähty.
Olentoja on näkymättömässä maailmassa, mutta onko ne jumal´olentoja se on taas toinen asia.
Me vain olemme uskoneet niin, ja alkaneet palvomaan niitä.
Onhan meillä ajatuskin,jolla voimme näkymättömästi vaikuttaa toiniin ajatuksiin, ja jopa luomaan olentoja. kuten persoonallisia jumalia, jotka ovat aikaa ja ainetta kuten ihminenkin, eikä sillä todellisuudessa ole sen enempää merkitystä kuin ihmisen ajatuksellakaan.
Ihmisen mieli on perustaltaan ajaton, mutta mielen sisältö elää ajassa ja aineellisuudessa, ja saa aikaan,
tämän kaaoksen jossa elämme
Tätä asiaa ei ihminen pysty näkemään, ennenkuin ajan verho on poistettu silmiltä, ja silloin näkijänä on ajaton mieli
Uskovatko ottavat vastuun omasta tulevaisuudestaan? Tehän siirrätte kaiken vastuu jumalallenne.
Silläkö horoskoopeista tulee totta, että niin monet niihin uskoo, ja ufot? Kaikki ihmiset varmaan joskus kuvittelevat omituisia asioita, pelkäävät kummituksia ym., mutta ei se tee kummituksista yhtään sen todellisempia.
Taidat olla kyklooppi, (kai sä niihinkin uskot), ku oot noin yksisilmäinen.
"teide? " Puhutko aina omiasi, itsekeksimilläsi sanoilla?
Nooh, Teide on tulivuori kanarialla. Älä kiusi toista ;)
Joskus kyllä tuntuu että Jumala pitäisi hirttää kostoksi Haitista
Et sinä mistään Haitista edes välitä, vaan tarkoitat omaa elämääsi, josta et voi syyttää Jumalaa jollet edes ole rukoillut Hänelle ja pyytänyt että saisit uskoa.
"Ateistinen todellisuuskäsitys ja maailmankuva on selvästi osittain vinoutunut ja vääristynyt.
Jos ihminen ei tiedä onko jumalolentoja olemassa, niin eikö hän voi rehellisesti tunnustaa tietämättömyytensä?"
MInä rehellisesti tunnustan että minulla ei ole kerrassaan minkäänlaista tietoa tai havaintoa minkäänlaisesta olemassaolevasta jumalasta. Jumaltarinoista tiedän aika paljon, mutta ne ovat tarinoita ne.
"Jumalolentojen olemassaolon mahdollisuutta ei voida kieltää - eikä
rehellisellä ihmisellä ole myöskään mitään syytä uskoa siihen, että sellaisia olentoja ei ole
olemassa."
Oletko siis sitä mieltä, että ihmisen pitäisi uskoa kaikkeen minkä kuka tahansa muu ihminen kuvittelee todeksi, tai on joskus kuvitellut, ja lisäksi vielä kaikkeen mitä kukaan ei vielä ole keksinyt kuvitella mutta mikä silti ehkä saattaisi olla mahdollista tai mitä joku ehkä jossain saattaisi kuvitella? Teetkö itse niin? Uskotko kaikkeen mikä ehkä saattaisi olla totta tai mitä joku saattaisi kuvitella vaikka se vaikuttaisikin äärimmäisen epätodennäköiseltä? Käyttäydytkö koko ajan sen mukaan että mikä tahansa saattaa olla totta? Elätkö koko ajan sen mukaan että sekä Zeus, Thor, Baal, Shiva - kaikki muut tuhannet ihmisten joskus palvomat jumalat - ovat todellisia ja vaativat tietynlaista käyttäytymistä? Tuollaisen elämän täytyy olla pelkkää eri uskontojen sääntöjen noudattamista, ja taitaa olla niin etteivät vuorokauden tunnit edes riitä.
"Ateismihan perustuu oikeastaan siihen, että ateistien mielestä jumalolentoja EI SAA olla olemassa, kuolemanjälkeistä elämää ja sielua EI SAA olla olemassa."
Teet tuossa pienoisen virhetulkinnan. Luulenpa että useimmat ateistit eivät ajattele että jumalia EI SAA olla olemassa vaan he eivät vain usko että jumalia on olemassa. Siis uskoa ei ole. Se on passiivinen olotila, ei aktiivinen, ymmärrätkö? Ja se, että ei usko johtuu varmaan useimmiten juuri siitä että mitään tietoa asian olemassaolosta ei ole tarjolla. Ei todisteita, ei omia havaintoja. Miksi uskoa johonkin josta ei ole kerrassaan minkäänlaisia tietoja saatavilla?
Tuon kieltämisjutun voisit vähitellen unohtaa. En minä ainakaan kiellä jumalaa sen kummemmin kuin peipposten ylikamiakaan, en vain usko että sellaisia olisi olemassa. Aivan niinkuin sinä et usko että aamulla kuudelta ovikello soi ja siellä on kukkakuvioinen saksofonia soittava elefantti keräämässä maapähkinälahjoituksia kodittomien elefanttien pikaruokalaa varten.
Ymmärrätkö että ajat itsesi aika mahdottomaan tilanteeseen jos vaadit että jos ei tiedä jotakin niin siihen täytyy varmuuden vuoksi uskoa? Uskotko sinä kaikkeen mitä et tiedä? Miten ihmeessä aikasi ja energiasi riittää siihen? Miten selviät käytännön elämästä? Jos et aivan varmasti tiedä ettei ensi yönä tiirikkaa sujuvasti käyttävä kolmivarpainen laiskiainen tunkeudu keittiöösi ja laita salaa hellanlevyjä päälle niin sinunhan pitää uskoa että niin voi tapahtua ja siis valvoa vartioimassa hellaasi koko yö ettei kotisi syty palamaan, eikö niin? Aiotko todella valvoa keittiössä koko yön? Jos et, niin sinähän omien sanojesi mukaan ajattelet että kolmivarpaista laiskiaista EI SAA olla olemassa. Ja niitä sentään todella on olemassa, olen itsekin nähnyt sellaisen.
Kaiken tämän jälkeen - eikö sittenkin kuulosta järkevämmältä elää normaalia elämää niiden havaintojen mukaan joita tästä maailmasta tekee, ja jos omat (!) havainnot vahvasti viittaavat johonkin jonka omat (!) kokemukset toistuvasti vahvistavat todeksi (!) niin harkitsee (!) sitten onko syytä muuttaa käsityksiään siitä miten asiat ovat. Huomattavasti helpompaa kuin uskoa koko ajan kaikkeen mitä ei ole todistettu olemattomaksi (ja sitä on paljon!), eikö vain?
Minulle tuo ei riittänyt, ja vaikka vanhempani ovat ateisteja, minusta tuli silti uskovainen, eikä minulle mikään pelkkien ihmisaivojen rajoittunut käsityskyky itselleni riittänyt, eikä tarvitse riittääkkään, jos Jumala avaa asioita joitä Hän itse uskovaisille haluaa avata.
Avaa taivaanhanat, kuten Haitissa.
Jumala pitää heittää alas Taivaasta ja antaa uskovaisensa Lynkata Hänet.
Ajatelkaa, kun raiviosa tuhatpäinen uskovaislauma saisi otteen Jumalan kurkustsa.
***eikä minulle mikään pelkkien ihmisaivojen rajoittunut käsityskyky itselleni riittänyt***
Tuosta saa käsityksen, että sinulla on kyky hahmottaa maailmaa laajemmalla kapasiteetilla, kuin meillä rajoittuneen käsityskyvyn omaavilla ihmisillä. Minä olen pohtinut suhteellisuusteoriaa jo pitkään, mutta en ihmisaivojen rajoittuneella käsityskyvyllä pääse kovinkaan pitkälle. Voisitko sinä siis ystävällisesti selittää perusteellisesti mitä on sigulariteetin ulkopuolella?
Kerrotko, miksi sinulla, jolla omien sanojesi mukaan on suurempi käsityskyky kuin meillä, jotka omistavat rajoittuneet ihmisaivot, kirjoitat tekstiä, mikä on täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä?
Anteeksi, mutta ovatko vanhempasi vain ateisteja?
todisteita pelolleen ettei tarvitse kohdat totuutta: ihminen on langennut, tarvitsee sovittajaa, elää iankaikkisesti. Tiede ei anna vastausta! Ei se voi antaa edes vähäpätäöisimpiinkään kysymyksiin.