http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010022411187832_uu.shtml
viikonloppuna saattaa taas kattoja romahdella suojasään takia, varoittaa Ympäristökeskus. Kannattaa siis tarkkailla kattoja. Varsinkin urheiluhalleissa.
viikonloppuna saattaa taas kattoja romahdella suojasään takia, varoittaa Ympäristökeskus. Kannattaa siis tarkkailla kattoja. Varsinkin urheiluhalleissa.
Vastaukset 91
Vanhimmat
kypäräpakkoa kaikille ulkona ja sisätiloissa oleskeleville!
Kun katto romahtaa,voi ajatella kannattiko varmasti ottaa halvin rakennuttaja.
Vakuutusyhtiö pesee kyllä kätensä noista,laiminlyönti tai rakenne vika.
kunhan vaan ehtii altapois. sitä mielt oon mä.ei henkilövahinkoja mutta rakennuksia romahtakoot vaikka kaikki.
Lumi on nyt niin kevyttä että,todella huonot katot romahtaa.Joko UUsi sikahysteria.
Sinun mielestä se on nyt kevyttä,etkö osaa ajatella alkavaa kevättä?
Aurinko muuten lämmittää jo tosi hyvin.
Et oo varmaan käynyt katolla kokeilee lumen painoo kun tuollasia höpiset. On aika tiukkaa tavaraa ja painaa kuin synti. Tee testi vaikka omaks huvikses lumikolalla niin tiedät paremmin mistä puhut. Se on kyllä totta että huonot katot romahtaa. Tarpeeks painoo niin jo notkahtaa vahvempikin.
Kun kattotuolin teko siirtyi tehtaaseen niin suunnittelissa tärkein kriteeri oli saatava voitto.Kun mitoitetaan riittävän lujaksi niin kyllä kestää.Turha selitellä että on kallis.Ei ole halpaa katolta lumen pudotuskaan.
Viikonlopuksi lupasi lämpöasteita ja räntäsadetta.Sitten lumi on painavaa,eikä mitään kevyttä pakkaslunta!!!Putsaa kattosi,ettet kohta istu katto niskassa.Se on sinunkin myöhäistä katua,kun paskat on housussa:):):)
olisi painavampaa kuin kuiva pakkaslumi? Sitä märkäähäån on vastaavasti vähemmän. Ympäristökeskus ei tiedä mitään. Ihan pr-mielessä päästelee juttuja julkisuuteen muka osoittaakseen pätevyytensä. Katot romahtelevat joka tapauksessa, sanoipa ympäristökeskus sitä tai ei ja tulipa suojasäätä tai ei.
ootteko kenties huomannut että tänä talvena EI ole ollut suojakelejä vielä ollenkaan?! eikä oteta mitään että "syksyllä sato lunta ja se suli pois että olihan meillä suojaa" vaan nyt puhutaan marras-helmikuusta,aikasempina vuosina on ollut suojakelejä jo vaikka kuinka paljon,ei tuollainen hötölumi voi painaa paljoo paskaakaan kun ei tuo lumi kanna kunnolla moottorikelkkaakaan!
talossani autotallin oven palkki on hyvä mittari,on talvia kun ovet eivät toimi kunnolla nyt ei mittään propleemaa semmottii.
tuke yks pönkkä, miksi sine ei laitta pönkkä katto alle.
Työnnelkää lumet alas katoiltanne nyt viimeistään, pyytäkää kavereita talkoisiin ja putsaatte useamman kato kerralla...hyvä syy saunailtaan :)
Ei tarvia miettiä kestääkö katto vai ei ja hauskaa on
Sinä et selvästikkään tiedä lumesta mitään.
Vaikka lumen paino ei kasvakaan niin sen kattoon kohdistama paine kasvaa monin kertaiseksi koska suojalumi on huomattavasti pakkaslunta tiheämpää.
Ja kun sääennuste lupaa lisää lunta niin katolla olevan lumen painokin kasvaa ja kun tämä yhdistetään katolla jo olevaan lumeen niin alkaa kattopalkit natista liitoksissaan lumen aiheuttaman paineen takia.
Kannattaa puhdistaa lumet katolta nyt kun se on vielä helppoa eikä odottaa suojasäätä jolloin lunta ei ole enää lähellekään yhtä helppo työntää katolta alas.
tulipa tuo tiilikatto kolattua.50-80senttiä oli lunta.pohjalla jo aika painavaa.180m2 tiilikatto
painaa jo itessään 9 tonnia.siihen vielä 15t lunta päälle huh.nytkähtää tuo pakettitalo pian läjään,aika hetku muutenkin.tunti meni,hiki tuli.uudellamaalla ollaan.
"Vaikka lumen paino ei kasvakaan niin sen kattoon kohdistama paine kasvaa monin kertaiseksi koska suojalumi on huomattavasti pakkaslunta tiheämpää."
Tämä ei kyllä mene mun kaaliini mitenkään. Kelluuko se pakkaslumi siellä jonkin näkymättömän ilmapallon kannattelemana, joka katoaa kun lumi muuttuu suojalumeksi?
Eipä ookkaan tullu mieleen, luulin et painaa saman verran kun maassa!
Suurimmalla osalla ei ole mitään hätää. Kunhan tehdään TAAS kärpäsestä se helvetin härkänen..
Ei pakkaslumi kellu näkymättömän ilmapatjan päällä vaan pakkaslumessa on ilmaa koska lumihiutaleet ovat jäykkiä.
Suojasäällä ilma poistuu lumihiutaleiden välistä koska suojasäällä lumihiutaleet muuttuvat joustaviksi jonka seurauksena lumi tiivistyy lumihiutaleiden puristuessa tiukemmin yhteen täyttäen niiden välissä olleet raot.
Siis kilo pumpulia painaakin tiiviiksi puristettuna 1,5 kg?
se on hyvä heh heh
Etpä ole tullut kokeilleeks maassakaan kun pitää niin tärkeillä, IDIOOTTI. Onhan se vastasatanut lumi kevyen tuntuista, mut sit kun se on pitkin talvee painunut läjään ni jopas kuutiolle kertyikin painoo. Aivan turha siitä on väitellä mitään joutavia kun ette vaan ymmärrä. DORKAT
Somput hommiin
höpönassu se ei toimi niin kuin haluaisi vaan päinvastoin
Kilo pumpulia painaa tiiviiksi puristettunakin kilon mutta paino kohdistuu pienemmälle alueelle.
Kun heität kilon pumpulia päähäsi niin se ei tunnu missään mutta kun heität kilon painoisen lyijykuulan päähäsi niin saat kallonmurtumia koska lyijykuulan paino kohdistuu osuessaan huomattavasti pienemmälle alueelle kuin pumpulin.
Eli paino ei muutu mutta paine kasvaa tiivistymisen seurauksena.
Lämmetessään sulaa tai valuu katolta pois, sekö sitten on pahasta?
Ei se paine kasva, koska katon ja lumen ala pysyy samana! Rahastusta tämäkin, mutta se on ihan oikein. tyhmyydestä saakin hiukan rangaista.
Sinä unohdat nyt tiivistymisen jonka seurauksena lumi puristuu tiukemmin kattoa vasten. Märkä lumi painaa aina enemmän kuin kuiva lumi mikä johtuu juuri tiivistymisestä ja lumen kosteusprosentin noususta.
Kun se lumi painuu kasaan, niin kuutioitakin on vähemmän.
Käytä vähän googlea, ennen kuin alat tänne höpöttämään muka asiaa.
kuiva lumi voi sitoa ilman kosteudesta lämpötilan noustessa vain muutamia prosentteja, kun menään asteiden puolelle niin lumi painuu vain kasaan mutta massa ei varmasti siitä kasva. luuvalo77 on oikeassa.
ei nyt kerro mistä se märkyys tulee, joka tekee lumesta painavamman. Ei riitä että lumi lämpimämmällä säällä painuu kasaan, se EI lisää painetta katolle koska lumi ei kulje pitkin kattoa pienemmälle alalle kaikissa tapauksissa, varsinkaan jos katto on vaakasuora. Sensijaan lämmenneessä ilmassa on enemmän kosteutta kuin kylmässä pakkasilmassa oli ja sitä tiivistyy kylmään lumeen kostuttaen ja lisäten painoa. Hyvin lyhyt suojasää ei vielä mitään ehdi vaikuttaa, mutta jos sitä kestää päiviä tilanne muuttuu. Suurelle kattopinnalle, varsinkin hyvin leveälle jonka kantavat rakenteet ovat pitkäjännevälisiä palkkeja, voi tämä painon lisäys olla kohtalokas.
johan jo edellisessä vastasin "kuiva lumi voi sitoa ilman kosteudesta lämpötilan noustessa vain muutamia prosentteja kun menään asteiden puolelle"
miksi vielä tarvitsee uudelleen vastata, jos et usko, niin mars mars koulun penkille.
Tiivistyneenä se lumi ei paina neliölle yhtään enempää, kuin hötönäkään, samalla tavoin maan vetovoima vetää sitä tiiviimpää massaa, kuin höttöisempääkin puoleensa. Paine neliötä kohden ei muutu mihinkään. Eri asia on sitten, jos lumi sitoo itseensä kosteutta, niin alkaa massan ominaispaino muuttua, tuo märkä lumi onkin sitten jo painavampaa.
Tietenkin tuo suojasää myös sulattaa lunta, jolloin kokonaismassa vähenee. Huopakatot ? Myös peltikattoon tulee helposti vaurioita kun sinne mennään tallomaan profiilit lyttyyn, tai astutaan harjapellille, tai ruoteiden välikohtiin. Vanhemmat profiilikatot, jos vielä tehty ilman saumarimoituksia, ovat erittäin rikkitallomisalttiita. Monet uudet kuviopeltikatot eivät kestä kävelyä, ja siksi katoille asennetaan siltoja kävelyä helpottamaan. Eiköhän se luonto hoida lumet peltikatolta. Se ei ainakaan töki ja raavi katon pintaa rikki. Tiilikatto sitten on myöskin altis tiilien liikkumiselle ja halkeiluille. Jokainen katolla käynti on yleensäkin tehtävä harkiten. Lumen alla et näe kohtia, joihin ei pidä astua.
jäämanilla pikkasen hukassa tuo fysikka ja mekaniikka, samoin on erään Jan Vapaavuoren fysiikan tuntemuksen kanssa. Gravitaation johdosta lumi sama määrä vettä painaa joka kerta sen saman verran, oli se sitten pelkkänä vetenä tahi sitten ilmaa sisätävänä pakkaslumena. Ainemäärä on siis vakio. Massa ei siis muutu vaikka mitä tekisi. Kattojen pinta-ala ei lähde muuttumaan minkäänlaisen termisen muuteksen vuoksi, sekin on siis näennäisesti vakio. Kun pintapaine on massa/pinta-ala niin mikä tekee vetisestä lumesta niin helevetan painavan että sitä nyt sitten kannattaa varoa? Tässä taas oletan ettei lumen sekaan sada juupelisti vettä vaan ainemäärä on edelleen vakio. Jos ilman kosteus kasvaa lämpenemisen seurauksena ns. suveksi, sitoo lumi ilmankosteutta muutamia prosentteja mutta itse taaka oletettavasti vähenee lumen sulamisen seurauksena huomattavasti enemmän.
Tämmösiä on nää meidän päättäjät, viksuja ja vilmaattisial. Lisäksi täällä hehkutetaan märän lumen kattoon puristuvuuden vaikutuksesta katon kestävyyteen.. Ihmettelen Suomen koulutuksen tasoa, todellakin. Nyt kaikki nopeasti tippumaan katolta ennen kun se ambulanssi kerkee hakea vaikka naapurin ja jäätte ilman kyytiä..
sattuuhan sitä paremmissakin perheissä että piika poikii ...
verran kuin kuiva lumi katolla sulaessaan. Pointti on siinä että kun sataa katolle LISÄÄ, vaikka vettä (imeytyy lumeen) tai räntää tai märkää lunta joka jo sataessaan on painavampi kuin kuiva lumi. Eli jos ei taivaalta tule lisää, niin paino pysyy samana.
Tosin märkänä se liukuu vielä paremmin peltikatolta alas :-)
Asun vanhassa, moneen kertaan laajennetussa ja remontoidussa hirsitalossa.1890-luvun lopulla taloa on jatkettu ja korotettu vinttiosaa 3 hirsikerralla.Kattotuolit ja ulkokaton runko on rakennettu tuolloin.1960-luvun alussa isä teki tiilikaton ja vahvisti kattorakenteita.Tietääkseni ja muistaakseni (jo 50 v.) edelliset sukupolvet eivät koskaan ole pudottaneet lunta katolta. Itse en ole koskaan luonut lunta katolta enkä aio tänäkään kevättalvena näin tehdä, koska katto on kestänyt lumen painon. Jos kattoni romahtaa lumen painosta se saakin romahtaa. Kyllä Suomen ilmastossa asuinrakennusten ja niiden kattojen pitää kestää runsaampikin lumikuorma.
Niin kuinkas monta omakotitaloa Suomessa onkaan romahatanut lumen painosta????
Nolla? OIKEIN!
Kuinkas monta ukkoa on tullut pää edellä katoltansa alas turhanpäiväisen lumenheiton takia?
Satoja? OIKEIN!
Kuinka monta huopakattoa on rikottu vuotaviksi hysteerisen lapiolla reuhtomisen takia?
Tuhansia? OIKEIN!
työttömät lapion varteen heti hopi hopi tekee hyvää mielelle,,voi saada vähän rahaankin,,
Ei onnistu.Jos tienaan lumitöillä 20e toimeentulotuki vähenee saman verran.
Toki oma piha on tip top kunnossa.
minkä näimme telkussa "kukkaron herraksi" ohjelmassa.
Miksi tehdä typerää duunia kun rahaa tulee muutenkin;)
Kaikki kohdat väärin, nyt kannattaa luoda lumet katolta ennen suojasäätä. Jos ei itse kykene niin pyytää kaveria tai on niitä palvelun tarjoajia, mikä sekin tulee halvemmaksi kuin katon korjaus ja kosteuden kuivaaminen. Lunta on nyt katoilla paljon kun on tuiskuttanut isoja kinoksia.
15e lupasivat tunnilta, en mene.
Siinä voi syyttää ainoastaan itseään, jos on tehnyt huopakaton, joutuu lapioimaan lumet pois sieltä ja rikkoo sen samalla kertaa! Sama pätee niihin lumiesteisiin, vai mitä ne nyt oli, pitäisi järjen leikata sen verran ettei pakkasta loputtomiin ole!!! Omassa talossa on peltikatto, ilman ylimääräisiä lumiesteitä ja joka talvi on tullut suojasäällä lumet alas, pois lukien laajennuksesta johtuvat "jiirit"...
Tein tieten tahtoen uuden katon huovasta juuri siksi, että lumi pysyy poissa pihasta, eikä jytise portaille tai ylipäätään mihinkään.
Autotalliin joka on suurempi kuin taloni, vaadin ristikot jotka kestävät lumikuorman, kun asennutan koko katon mitalle lumiesteet.
Vanha autotalli edellisen omistajan jäljiltä ei ollut varsinaisesti mikään rakentamisen mestarinäyte, vaan perustamaton rangoista ja rakennusjätteistä sodan jälkeen kyhätty mörskä. Se vajosi ja kenasi joka suuntaan. Ainut mikä kesti, oli ohuista rangoista väsätyt kattotuolin tapaiset ja niiden varassa ollut tiilikatto. Kävellä siellä ei voinut, koska se antoi niin paljon periksi, että tiilet katkeilivat, hauraita kun olivat siihen aikaan. Lumia siis ei lapioitu ikinä.
Kysyn vain epäilijöiltä, että oletteko koskaan kuulleet pienrakennuksen katon romahtaneen lumen painosta? Ette ole, koska sellaista ei tapahdu.
kuin tehty,lumen pudottaminen olisi tosiaan ihan piristävää.Suomen korvaus systeemi on vaan tehty niin vaikeaksi että työ on tehtävä pimeänä.Jos otat verollistapalkkaa se on ilmoitettava työkkäriin,ja sitten jaksotetaan.Ei innosta,ainut on ruokapalkka.Edellinen työsuhteeni päättyi vuodenvaihteessa se oli määräaikainen,tietenkin piti lomat jaksottaa pois alta ja sitten vielä 7 päivän karenssi.Nyt 2kuukautta mennyt ei latin latia.Sdp.n esitys lomapankista kuulostaa ihan järkevältä,näyttää siltä kuin nämä määräaikaiset työt ovat lisäätymään päin.Joten herätkääpä vakituisessa työssä olijat tukemaan tätä lomapankki ideaa.Se olisi kaikkien työtätekevien etu.
Kyllä omakotitaloja on suomessa lumenpainosta sortunut. Löytyy kyllä netistä tapauksia ja minun naapurissakin romahti rintamamiestalon kattoa talvella 2000luvun alussa. Kävin heti tyhjäämässä oman katon lumesta ku itsellä hyvin samanlainen rintamamiestalo. Tiilikatoilla on painoa muutenkin jo niin paljon että ihme jos ei oo jo ilman ylimääräistä painoakin niitä tullut alas.
Laskuvarjojääkärit voisi hypätä laskuvarjoilla talojenkatoille lapio kainalossa ja luoda lumet sieltä pois.
niin osoittaa kyllä melkoista avuttomuutta ja laiskuutta,
sillä sen verran paljon on uutisissa ja lehdissä puhuttu
kattojen lumenluonnista.
Avuttomuus huipussaan yhden lumisen talven vuoksi.
suojakelillä onneksi lumi sulaa ja paino vähenee katoilta!
ONKO JOKU KOSKAAN KUULLUT, ETTÄ OMAKOTITALON KATTO OLISI ROMAHTANUT LUMEN PAINOSTA? EI OLE, KOSKA SELLAISTA EI OLE TAPAHTUNUT. JOS MUUTA TIEDÄTTE, NIIN PANKAAS LAITTAEN LINKKIÄ MISSÄ MOINEN IHME ON (MUKA) TAPAHTUNUT. EIPÄ TAIDA LÖYTYÄ?
"Lumikuorma ei ole ollut pääsyynä yhdessäkään viime vuosikymmenen aikana sattuneessa julkisten tilojen kattoromahduksessa, vaan taustalta on löytynyt suunnittelu- tai rakennusvirheitä. Raskas lumitaakka on paljastanut ne ikävällä tavalla."
Miten lumikuorma joka romahduttaa katon ei ole syy katon romahtamiseen? En ymmärrä.
Kyllä tavallinen omakotitalon ehjä katto (1.3) kestää puolitoista metriä suojalunta !
Varokaa ottamasta ainakaan tuntipalkalla katolta lumenluojia , eläkeläisten taloyhtiö konkurssiin
3 perheen 1 kerroksisen noin 400 neliön peltikatolta lumen pelkkä pudotus 2400€ hinta on järkyttävä
Tietääkö joku mistä voisi saada tietoa paljonko tällainen oikeasti maksaa
minä arvioin noin 500€-700€maksimissaan
Ei se sorru, usko nyt!
Googleta vaikka kuukausi, niin et löydä ainuttakaan tapausta, jossa asutun talon katto olisi romahtanut.
Olen nähnyt satoja mitä surkeammin tehtyjä taloja, eivätkä nekään ole romahtaneet.
Omakotitaloon ei niin suurta rakennusvirhettä ei yksinkertaisesti voi tehdä, että katto romahtaisi.
Tahallaan ehkä, mutta jos edes yrittää tehdä keskinkertaista, mitään vaaraa ei ole.
Pääset ilmaiseksi, kun lopetat turhan panikoinnin.
Entäs se että kun katoa lähinnä oleva lumi sulaa ja
ei pääse valumaan pois esim liian lumen takia,
sen jälkeen vesi väätyy ja repii auki paikkoja
itse miettisin tuota ..
Jääkää sitten raunioihin jumiin.
Minä otin ämpäriin kilon pakkaslunta.Se painoi kilon.
Sulatin sitä sisällä suojalumeksi.Se painoi edelleen kilon.Tosin väheni puoleen.
Annoin sen sulaa vedeksi ja se painoi taaskin kilon.Vettä ei paljon enää ämpärissä ollut.
Niinpä niin.
Lähtokohtaisesti ei ole mitään hätää, jos rakennus on tehty ja suunniteltu oikein. Ihan oikeasti. Tästä linkistä näkee lumen tämän hetkisen painon:
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/94/finnlumi.html
Etelässä lumen vesiarvo on maksimissaan 120 kg/m2, kun samaan aikaan rakennukset suunnitellaan kestämään etelässä 180 - 200 kg/m2 lumikuormaa. Kun niitä rakenteita sitten lasketaan, päälle tulee niille vielä varmuuskertoimet ja varmuuskertoimien kertoimet. Lisäksi rakenteiden omapaino yleensä ylimitoitetaan. Todellisuudessa normiomakotitalon katto kestää varovaisestikin arvioituna tuollaiset 300 kg/m2. Olemme siis lumikuorman osalta tuollaisessa kolmanneksessa rakenteiden maksimikuormasta.
Katot eivät sorru, jos ne on rakennettu oikein. Vanhemmissa rakennuksissa onkin sitten asia erikseen, onko noita kattoja suunniteltu ollenkaan. Niiden kestävyys on kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Itse olisin enemmän huolestunut siitä, aiheuttaako lumi sulaessaan vesivahinkoja rakenteille. Jos lumi pakkautuu puutalon seinään, niin se on todennäköisesti märkänä pitkään.
Lumikuormasta kannattaa huolestua vasta, kun lumi tuulen ansiosta pakkautuu joihinkin kohtiin ylen määrin, esimerkiksi ulkoseinien vierustoille, kun kattoa on monessa tasossa.
Normitalon katto ei myöskään sorru yllättäen, vaan siinä näkyy taipumia huomattavasti aikaisemmin.
Kyllä 2400 euroa kannattaa maksaa, vaikka lumen pudotusta ei tarvittaisikaan.
Se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan...
Itse odottaisin muutaman omakotitalon katon sortumisen, ennen kuin alkaisin tilailemaan rahastajia katolle...
Vinkkinä:
Noita lumien pudotteluja tohisevat täällä lähinnä ne henkilöt, jotka keräävät voittoja pudotteluista. Hyvä on mummoja pelotella.
Kannattaa suhtautua noihin kommentteihin samalla tasolla.
mitä ilmeistä asia on niin että kannattaa ottaa lumet pois sen takia koska kohta tulee lisää lunta mutta tällä kertaa räntänä mikä tarttuu ja painaa enemmän. Ei se entinen sieltä mihinkään lähde ilman pitempiaikaista suoja keliä.. muuten se on vaan painunutta tiivistynyttä jossa sen paino ei ole muuttunut miksikään.mutta kun seuraavan kerran siihen päälle sataa lyhyessä ajassa suojalunta. imee se entinen lumi kosteuden itseensä uudesta sataneesta suojalumesta niin kauan kunnes entinen katolla oleva lumi on tullut siihen pisteeseen että imukyky on loppunut. sen jälkeen loput tulee vetenä alas. mutta kuten jo aikaisemmin sanoin JOS nyt sitten suojalunta tulee paljon ja nopeasti kerralla ehtii painoa kertyä jopa tuplasti mitä se nyt on ennen kuin se alkaa tulla vetenä alas rännejä pitkin (silloin tietysti rännien pitää olla sulat)
jos ei uskalla mennä katolle, niin voi viedä vintille 9kw lämpöpuhaltimen, ja laittaa puhaltimen suuntauksen kohti kattoa, ja antaa sen vinttitilan lämmetä oikein kunnolla, niin kyllä se lumi sulaa sieltä katolta pois, ja ei se sähkö ainakaan niin pajon maksa kuin ottaisi ammattimiehet putsaamaan katon lumista, mutta tämä vain niille joita pelottaa mennä sinne katolle.
Hanki peltitynnyri, leikkaa siitä pääty pois ja hakkaa kirveellä reikiä puoli metriä pohjasta.
Kanna se ullakolle ja aseta palamattomalle alustalle. Nyt sinulla on valmis lämmitin jossa voit polttaa mitä ikinä haluat ja samalla lumi katollasi häviää tuossa tuokiossa ihan ilmaiseksi jos poltat roskia, jäteöljyä, vanhat muovipurkit ja lelut sekä vaatteita joita et ikinä ole pitänyt.
olithan tietoinen vesivahinkoiset talot kuivataan juuri isoilla lämmittimillä, joilla saadaan lämpötila nopeasti korkeaksi, ei ne aiheuta mitään palovaaraa. 300m2 hallikin, jossa sisäkorkeus 6m lämpeää todella nopeasti, ja onhan niissä lämmittimissä lämpösuoja. etkö tosiaankaan ole ikinä nähnyt rivitaloissa talvella yhden asunnon kohdalta olevan lumet pois katolta...se johtuu juuri siitä kun siellä kuivatetaan, jolloin lämpö tietenkin nousee ylös ja myös lumet sulaa katolta. ei sen lämmittimen siellä vintillä tarvitse olla monta päivää, jos laitat termostaatin 40asteeseen. (9kw*24 tuntia) ja tämä vaikka nyt 5päivää niin yhteiskulutus on 1080kw, ja jos sähkö olisi todella kallista, esim. 15senttiä/kwh niin hinnaksi tulisi 162€, joka on esimerkiksi vaikka sinun pappan ja mummon (jos he elävät) vakuudeksi pieni raha siitä kun he vastaavasti könyäisivät sinne katolle. 5päivää yhteisteholtaan 1080kw, ja katolla ei ole pisaraakaan lunta, se on fakta. usko huvikses.
vielä edelliseen, ja omasta mielestäni lumia ei kannata sieltä katolta pois ottaa ollenkaan, vaan kerroin vaihtoehdon niille jotka niitä lumia sieltä pois haluavat, turha siinä on viisastella 200l peltitynnyri ideoilla, jokainenhan niitä käyttään ulkosalla risujen polttoon, jos se vain on kunnassa luvallista. ok, ehkä minäkin poltin päreeni :D
Vanhemmissa taloissa kattotuolit on tehty kakkosnelosesta ja peltikaton alla on umpilaudoitus. Luulisi kestävän paremmin, kun ei ole viimeisen päälle laskettu.
ole se, että suojasäitä ei ole ollut, vaan kaikki lumi on jäänyt katoille ja alimmat kerrokset ovat tiivistyneet.
Katto sen kyllä vielä kantaa.
Nyt jos tulee päälle räntää ja kenties vettä, niin lumi imee kosteutta ja käy painavammaksi. Jos sataa oikein vettä, niin se imeytyy kuivaan (lämpiävään) pakkaslumeen eikä valu katolta alas.
Se katolla ollut vanha lumi painaa saman verran, mutta tuo uusi märkä lumi (tai ehkä vesi) lisää massansa verran sitä painoa katolla. Kestää aikansa ennen kuin koko lumimäärä on lämminnyt plussalle ja koko ajan se sitoo itseensä satavaa lunta ja vettä. Tietysti pakkasyöt voivat jäädyttää tilannetta välillä.
Jos on paksu kinos, niin on suuri massa myös.
Kuorma voi olla tuiskuttamisen jälkeen katolla myös epäsymmetrinen, ja rasitus samoin.
Meillä oli katolla saappaanvarren verran aika tiivistä lunta. Tuuppasin katolta alas juustohöyläämällä arviolta puolet. Kyllä nyt katto kestää lopputalven lumet ja vedet.
Pannaan vain mummo patistamaan vaari katolle. Mitäs siitä, vaikka google ei tunne koko maailmassa yhtään omakotitalon katon romahdusta joka olisi aiheutunut pelkän lumen painosta.
Sairaalat ja hauturit saavat töitä ja eläkepommi pienenee, kun tarpeeksi pelotellaan.
Hei fysiikan expertit.
Ajatelkaa sitä vaihtoehtoa, että tulee tihkusade, silloin vesi imeytyy siihen katolla olevaan lumeen, joka taitaa sittenkin muuttua painavammaksi. Painon lisääntyminen jatkuu kunnes lumi on läpimärkää ja vesi alkaa valua räystäiltä. Ja jos vesi on lämmintä, se sulattelee sitä luntakin pois ja taas keventää.
Mutta eikös olekin mahdollista, että kattokuorma ehtii aika lailla kasvaakin.
jos elämän perustaa jossitteluun, niin voihan ihan mitä vain tapahtua, oikeassa olet jos vettä sataa niin kasvaa se massa, mutta jos ei sadakkaan tihkua tai vettä niin mitä sitten, onhan siellä rakenteissa vielä hyvin varaa tulla painoa lisää (omakotitalo).
en ole ikinä perustanut ihmisiin jotka olevat "koneinssivaan" VAAN inmisiä. Mitä ajattelet ihmisten sinusta ajattelevat kun olet koneinssiVAAN, eikö se ole sinusta hyvin alentavaa olaa VAAN, minusta ainakin olisi, mutta onneksi en ole VAAN.
on paree lakata jossittelemasta
ja mennä sinne katolle!
Mahtaa olla järkyttävä näky, kun keväällä mennään mökille saareen, kun kaikki mökit ja ovat romahtaneet?
Ennenvanhaan lunta oli PALJON, eikä yksikään katto romahtanut silloinkaan.
Sitten on syytä huoleen, jos kattosi on suurempi kuin jalkapallokenttä, eikä keskellä ole ainuttakaan tukea ja suunnittelu on ostettu huijarilta tai muuten vain ammattitaidottomalta.
Pudottaa lumet katoilta ilma jo lämmpöasteiden puolella Savossa 1, 0 .
Katson sitten, kuinka vakava tilanne silloin on.
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Käväisin pakkassäällä katolla ottamassa luminäytteen muoviputkeen (halk. 15cm), painoi 1.77kg.
Tänään uudestaan sama homma. Lämpöä pidellyt yli vuorokauden, pieni vesi, lumi ja räntäsade: 1.78kg.
Kattokuorma maltilliset 100kg/100,56kg/neliöllä. Lunta 46cm.
Nyt on koko päivän katolta tippunut sulamisvesiä joten kattokuorma on tainnut keventyä.
En pelkää katon puolesta ( 180kg/ neliö).
Isällä on tiilikatteinen ikivanha suuli/navetta rakennus n. 30m pitkä.
Katto on notkolla sieltä täältä, rakenteet huonossa kunnossa, lunta ainakin tuo sama määrä,
ei ole vielä rossannut.
Enpä taida mennä omalle katolle kolaamaan.
Kesällä rekka toi työmaalle huopakuorman ja se nostettiin suoraan rivarin katolle.
Neljä tonnia pistekuormaa toispuolisena kuormituksena pistekuormana, eikä tehnyt heikkoakaan.
Se on vähän enemmän kuin "vaarallinen" 180 kiloa. Näin ne aina tehdään, eikä yksikään katto ole edes notkahdellut.
vaan muutkin rakennukset Suomessa ovat aivan hökkelitasolla. Suuret yhtiöt tekaisevat tuhansia sarjataloja halvimpia ratkaisuja käyttäen. Menkää ja verratkaa niitä rakennuksiin rakennuksiin ulkomailla. Suomalaista rakentamista mainostetaan, mutta kyllä se näyttää enemmänkin parilta ristiinnaulatulta laudalta ja siinä kaikki.
Varovaisia kannatta olla myös hankkiessaan omakotitaloa "käsirakentajalta", joka verohuojennukset nautittuaan panee talonsa myyntiin. Koska takana voi olla myyntiaikomus jo rakennusvaiheessa, ei aina tulos ole hyvä. Sisareni poika osti tällaiselta rakentajalta, ja sai tänä pakkastalvena selville karvaan totuuden, kun täysillä lämmittämisestä huolimatta yläkerran makuuhuoneissa lämpö pysyi 12 astella alempana kuin alakerrassa. Kävi ilmi, ettei seinissä ollut lainkaan eristeitä. Myyjä on kuollut ja leski ja muu perhe sanoo, ettei he ole vastuussa miehen tekemisistä.
Vuosia sitten menin mieheni kanssa asuntonäyttelyyn aikeissa ostaa valmistalo. Kiersimme kaikki talot, ja jätimme aikeemme siihen. Kun rakennuksia katsoi ammattilaisen silmillä (teen sisustussuunnitelmia työnäni), niin epäkohtia oli vaikka millä mitalla. Myyjät käänsivät huomion eri suunnitteluvirheistä pieniin mitättömiin yksityiskohtiin. Eräässäkin talossa lattia notkui kävellessämme (yhteispainomme ei ylittänyt silloin 130 kiloa), ja huomautin siitä myyjälle. Hän vastasi ärtyneenä, että eihän taloa ollut tarkoitettukaan tanssitaloksi, vaan perhekäyttöön.
Etsimme itsellemme asunnon vanhasta kivitalosta ja olemme remontoineet sen mieleiseksemme. Välikattojen paksuus on 65 senttiä, eikä lastenkaan temmellys kuulu alakertaan. Luulen, että talo tulee seisomaan paikallaan vielä toisen vuosisadan, ellei sitä pureta.
ole ministeri Vapaavuorella, (sillä Sipoon rosvojoukkoon kuuluvalla), kun houkutella kansalaisia katoille tapattamaan itsensä ?. Tässä lumihommassa on mopo karannut käsistä, nämä lumet kyllä kantaa vähänkin kunnolla tehty rakennus. Toinen juttu on nämä hallit, jotka on kyhätty niin kevyistä aineista( esim. Järvenpää), ne pitäisi käydä heti läpi ja purattaa heikoimmat hökötykset, surmanloukut pois.
Rakennusviranomaisten tulisi ottaa nyt opiksi ja alkaa vaatia olosuhteisiimme riittäviä lujuuksia!
RAKENNUKSEN TULEE KESTÄÄ LUMIKUORMAT, NYTHÄN VAARALLINEN MÄÄRÄ LUNTA VOI SATAA YHDESSÄ VIIKONLOPUSSA, KUKA SIELLÄ PÄIVYSTÄÄ LAPION KANSSA ?
Toisin kuin luullaan lumen paino ei lisäänny suojasäällä. Sen sijaan lumen tiheys muuttuu ja suojalunta mahtuu enemmän samaan tilaan kuin tiheydeltään harvempaa pakkaslunta. Märkä lumi ei siis paina yhtään enempää, vaan lumi tiivistyy. Lumitöitä tehdessä voi tuntua siltä että suojalumi painaa enemmän mutta tämä johtuu vain siitä että suojalunta mahtuu lapioon tai lumikolaan huomattavasti enemmän. Jos siis vaikkapa katolla on paljon pakkaslunta ja lämpötila menee plussan puolelle, ei katolla olevan lumenpaino lisäänny yhtään. Jotta paino lisääntyisi on lunta tai vettä tultava lisää katolle. Veden osalta käy vielä yleensä niin että se vain nopeuttaa katolla olevan lumen sulamista ja haihtumista, joten lumikuorma voikin entisestään keventyä. Lumikuorman paino lisääntyy siis yleensä vain jos lunta sataa lisää katolle.
Tämän asian voi helposti todeta ottamalla vaikkapa pesuvadin täyteen pakkaslunta ja punnitsee vadin ja lumen yhteispainon tarkasti. Sen jälkeen siirtää vadin sisälle lämpimään ja antaa lumen muuttua suojalumeksi ja punnitsee saman lumen ja vadin uudelleen. Näin voidaan todeta että lumenpaino ei ole muuttunut, ja jos onkin niin se ennemminkin kevenee haihtumisen johdosta. Lumikuorma katolla ei siis lisäänny ilmojen lämmetessä, jollei katolle sada lisää lunta.
Lähde: Fysiikan professori, Göran Grimvallin teos - Miksi taivas on sininen
just katselin uuden taloni lumikuorma kestävyyden rakenne kuvista, paikkakunta Tuusula, ja taloni Älvsby kestää 260kg/m2 eli en missään tapauksessa lähde tiputtelemaan luntakatolta. :D
Tämä paikalla rakennettu 70-luvun talo, jossa talon pituussuuntainen seinä on kantava ja pystypalkit 4x4, kattotuolit 2x4, ehei en mene katolle, sitä paitsi naapurin katolta valahti lumet viimeyönä, ja kohta valahtaa meilläkin, sen näköisenä jo roikkuu, ettei kauan mene.
Yleensä vanhat katot kestävät, uudet ovat paskaa, koska opit ovat paskaa.....
Olet sitten yleensä nähnyt vain romahtaneita uusia taloja? Minä olen nähnyt romahtaneena vain vanhoja, asumattomia ja totaalisen lahonneita taloja.
Kyllä herkkä uskoisia taas viedään. Lumien pudottaminen normaalin asuintalon katolta näillä lumikuormilla on aivan turhaa hommaa. Kyseessä täytyy olla todella törkeä rakennusvirhe jos katto tulee näillä lumikuormilla alas. Rahaa on helppo tehdä herkkäuskoisten kustannuksella.
Ei tarvitse kattoja mun tarkkaila , mä asensin kattoon lämmityksen samalla kun laitoin lattialämmityksen. Paljon kun lunta sataa mää vain laulelen, että räystäät ny tippu yllä pään jne.....
Minun mökkini on suunniteltu ja rakennettu ilman arkkitehtien apuja, ja takaan jotta katto kestää kahdenkin talven lumet!
Late Lapista.
työpaikalla ei välitetä paskaakaan.
Tasakattorakennus ja kaikki naapurifirmat poistaneet lumet katoilta jo viikkojen ajan, meidän työpaikalla ei koko talvena kertaakaan.
Mutta eihän siellä välitetä muustakaan, työergonomia, työturvallisuus ja paloturvallisuus asiat kaikki hällä väliä.
Joku laki tarvittais ton lumenkin suhteen, että saatais tällaisetkin hällä väliä-työpaikat tekemään edes jotain, tai muuten maksakoot sakkoja.
Kiva jos romahtaa katto työpaikalla, siinä jää kymmeniä ihmisiä alle.
Naapurissa sijaitsee v.2006 valmistunut kerrostalo ja sen autokatokset, harjakattoisia molemmat. Tänään päättivät sitten yli-intoiset talkoolaiset heilua autokatoksen katolla ilman turvaköysiä lapioimassa ja kolaamassa lunta pois. Päällepäsmärinä virkaatekevä kerrostalokyttääjä ikää n. 70V. Oli pakko jäädä katselemaan toimitusta omaan pihaan ja jossain vaiheessa rupesi säälittämään niin paljon että teki mieli mennä komentaan ne papat pois sieltä katolta ennenkuin satuttavat itsensä. Oman lisänsä toi tyyppi joka pitkävartisellä "lumentyöntimellä" ronkki niitä lumia maastakäsin, siitä jos ois isompi kasa lähtenyt liikkeelle ni ois pappa hautautunut hankeen. Kerkesin kyllästyyn ennenkuin kukaan tipahti, täytynee huomenna kysellä että haettiinko ketään ambulanssilla pois. Ei taida mikään vakuutus korvata jos menee tolleen omatoimisesti poistaan lumia katolta. Oisko parempi jättää talkkarille tai huoltoyhtiölle noi hommat? Vai pitäiskö mennä päivitteleen miten paljon lunta siä itte talon katollakin on, neljännen kerroksen katolta on paljon hauskempi pudota.
Ne jyyrää meitin :D
Tiilikatto vastaa 40cm lunta