Uskottelu kansalaisille politiikan oikeellisuudesta talouden nykytilassa on saanut hallituksen ponnistelemaan oman työnsä uutisoinnissa. Sadat tuhannet työttömät, asuntolainojen kanssa selviytymisestä kamppailevat ja köyhyysrajana pidetyn 1100 euron tulorajan alittavilla euroilla sinnittelevät eläkeläiset, opiskelijat ja muut vähävaraiset ovat tilanteessa, jossa rahat eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen. Pahin on kuitenkin edessä kun hallituksen politiikka vaikuttaa ensi vuonna täysimääräisesti. Sen vaikutus tulee vastaan ennen muuta kunnissa kohoavina veroina, taksojen korotuksina ja koulutus-, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen heikennyksinä. Kuntien palvelutuotannon yksityistäminen puolestaan synnyttää lisää työttömiä.
Lähes 130 kuntaa on jo päättänyt korottaa kunnallisveroa ensi vuonna ja myös kiinteistöveroa on korotettu. Kuntien talous on työttömyyden lisääntyessä heikentynyt, mutta niiden talouteen vaikuttavat voimakkaasti myös aikaisemmat Lipposen hallituksen ja eduskunnan päätökset, joilla supistettiin kuntien valtionosuuksia vuositasolla 5 miljardilla eurolla. Hallitus ja eduskunta tekivät supistukset joiden varjolla ne saavat ajettua palvelu- ja rakennemuutosta tavoitteena julkisen talouden osuuden pienentäminen yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen sitoutettuna kunnat ovat yksityistäneet toimintojaan saattamalla ne yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.Kuntalaisten etujen ja tasa-arvonäkemysten vastaisiksi on koettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yksityistäminen.
Hallitus on ilmoittanut ottavansa ensi vuonna elvytykseen lainaa 13 miljardia euroa, mutta se ei ole kertonut mihin tarkoitukseen rahat käytetään. Velkaantumiseen ei kuitenkaan olisi tarvetta. Palauttamalla varallisuusvero, palauttamalla yrityksille niiltä poistettu KELA-maksuosuus, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, asettamalla pääomien maastavientiin 22 % arvonlisävero ja kiristämällä suurituloisten verotusta päästäisiin hyvään alkuun tulonjaon muutoksessa, joilla peruspalveluiden rahoitus voidaan turvata. Palkankorotusten toteuttaminen lisää ostovoimaa - ei metallin tekemin sopimusehdoin vaan palkkojen jälkeenjääneisyys korjaten. Ostovoimaa turvataan myös säätämällä 900 euron perusturva, joka loisi turvattua toimeentuloa ja lisäisi työllisyyttä. Asehankintoihin ja muuhun sotavarusteluun varatut varat on siirrettävä peruspalveluihin. Muun muassa näillä toimilla ja valtion sekä kuntien palvelu- ja liiketoimintaa lisäämällä, yksityistämisen sijaan, voidaan päästä kansalaisten toimeentuloa vakauttavaan yhteiskuntapolitiikkaan.
Hallituksen harjoittama hirmuhallinto on sitoutumista EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan, jossa määräävänä tavoitteena on kapitalistien voittojen turvaaminen ja niiden kasvattaminen. Siihen kuuluu mahdollisuus korruptoitua, joka on monen ministerin ja kansanedustajan kohdalla tullut esiin vaalirahan vastaanottamisena liikemiespiireiltä. Tämän kansanvastaisen politiikan voi katkaista vain järjestäytynyt työväenliike kapitalismin vastaisella yhteisellä taistelulla
Lähes 130 kuntaa on jo päättänyt korottaa kunnallisveroa ensi vuonna ja myös kiinteistöveroa on korotettu. Kuntien talous on työttömyyden lisääntyessä heikentynyt, mutta niiden talouteen vaikuttavat voimakkaasti myös aikaisemmat Lipposen hallituksen ja eduskunnan päätökset, joilla supistettiin kuntien valtionosuuksia vuositasolla 5 miljardilla eurolla. Hallitus ja eduskunta tekivät supistukset joiden varjolla ne saavat ajettua palvelu- ja rakennemuutosta tavoitteena julkisen talouden osuuden pienentäminen yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen sitoutettuna kunnat ovat yksityistäneet toimintojaan saattamalla ne yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.Kuntalaisten etujen ja tasa-arvonäkemysten vastaisiksi on koettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yksityistäminen.
Hallitus on ilmoittanut ottavansa ensi vuonna elvytykseen lainaa 13 miljardia euroa, mutta se ei ole kertonut mihin tarkoitukseen rahat käytetään. Velkaantumiseen ei kuitenkaan olisi tarvetta. Palauttamalla varallisuusvero, palauttamalla yrityksille niiltä poistettu KELA-maksuosuus, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, asettamalla pääomien maastavientiin 22 % arvonlisävero ja kiristämällä suurituloisten verotusta päästäisiin hyvään alkuun tulonjaon muutoksessa, joilla peruspalveluiden rahoitus voidaan turvata. Palkankorotusten toteuttaminen lisää ostovoimaa - ei metallin tekemin sopimusehdoin vaan palkkojen jälkeenjääneisyys korjaten. Ostovoimaa turvataan myös säätämällä 900 euron perusturva, joka loisi turvattua toimeentuloa ja lisäisi työllisyyttä. Asehankintoihin ja muuhun sotavarusteluun varatut varat on siirrettävä peruspalveluihin. Muun muassa näillä toimilla ja valtion sekä kuntien palvelu- ja liiketoimintaa lisäämällä, yksityistämisen sijaan, voidaan päästä kansalaisten toimeentuloa vakauttavaan yhteiskuntapolitiikkaan.
Hallituksen harjoittama hirmuhallinto on sitoutumista EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan, jossa määräävänä tavoitteena on kapitalistien voittojen turvaaminen ja niiden kasvattaminen. Siihen kuuluu mahdollisuus korruptoitua, joka on monen ministerin ja kansanedustajan kohdalla tullut esiin vaalirahan vastaanottamisena liikemiespiireiltä. Tämän kansanvastaisen politiikan voi katkaista vain järjestäytynyt työväenliike kapitalismin vastaisella yhteisellä taistelulla
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taas yksi joka kuvittelee rahaa kasvavan puissa josta rikkaat sitä noukkivat pärekoreihin. Rahaa saa periaatteessa vain työstä eikä mistään muualta, tavalla tai toisella. Työtä taas voi tehdä vain kun työn tulokselle on markkinat eli joku maksaa siitä rahaa tai oravannahkoja, muutoin hukka perii ainakin jos ei ole perinyt riittävästi miljardeja.
Nykyihmiset eivät ole oppineet pitkänlinjan taloussuunnittelua vaan kaikki ja heti syndrooma on vallannut nykyihmisen. Ennen nuoriso alkoi yksiöstä tai vinttihuoneesta kuten allekirjoittanut mutta nyt otetaan velkaa ja sidotaan elämä seuraavaksi 30 vuodeksi rakentamalla 200 – 300 neliön huvilan lähelle keskustaa. Halvan koron aikana vain tuijotetaan kuukausierää jonka vaikutusta ei lasketa pitkän päälle. Kokonaishinnaksi tulee alkuperäinen kaksin tai kolminkertaisesti. Jos lama ja työttömyys yllättää niin kämpän voi joutua myymään hinnalla joka ei vastaa edes lainan pääomaa kun etukäteissäästäminen on luokkaa 10% jos sitäkään. Minä en uskaltaisi vaan keräisin vähitellen vaihtaen isompaan vähän kerrallaan siten, että oma pääoma aina on vähintään 50% kokonaishinnasta. Se antaa pelivaraa. Lisäksi jos max lyhennys jonka voisin hyväksyä olisi n. 1000€ en ottaisi yli 700€ lyhennystä vastaavaa lainaa. Siitäkin saisi pelivaraa kun tuon 300 laittaisi aina säästöön tulevaa varten.
Hallituksen on noudatettava politiikkaa jossa varat riittävät ja velkaantuminen loppuu. Minä en oikein hyväksy ruokavelkaa jota nyt tehdään vaan velkaa ainoastaan tuottavaan sijoitukseen. Valtio on kuitenkin pakkorakosessa johon millään aatesuunnalla ei voi vaikuttaa. Jos menoja on enemmän kuin tuloja on alettava säästämään sen sanoo jo Elon laskuoppikin jota taisin aikoinaan -40 ja -50 luvuilla tavata.
Mainitsemasi rikkaiden rahat eivät ratkaise tilannetta vaikka ne sosialisoitaisiin, se olisi kuin pakkasella housuun pissimistä joka ensin lämmittää mukavasti mutta jälkeen päin paleltaa vielä enemmän. Jos pääomat tuhlataan vaikka ”hyväänkin” asiaan niin ne ovat menneet ja uusien luominen on pitkän tähtäimen asia, kymmenien vuosien.
Mitä sinä hyötyisit jos suurtuloiset muuttaisivat muualle ja veisivät firmansa mennessään? Loputkin työpaikat katoaisivat enkä usko sinun pystyvän niitä lisää ideoimaan edes niillä tuloilla joita niistä nykyisin maksetaan tekijöilleen.
Kyllä meidän on pidettävä yllä kohtuullista puolustuskykyä jotta ei käy kuten 1939. Meidän sotilasmenomme olivat yhden tilaston mukaan ilman varusmieskustannuksia alle 2% kun taas Venäjä käytti noin 4%, summana noiden ero on vielä suurempi.
Et taida olla huomannut sitä yhteyttä joka maailmankaupalla on meidän eurotuloihimme, noin joka toinen euro tulee sieltä. Mistä sinä ehdotat noin kestävällä pohjalla niitä hankittavan ilman maailmankaupan tason nousua? Missään ei koskaan ole noilla ”työväen konsteilla” pystytty luomaan hyvinvointia käytännössä, jos olisi niin Neuvostoliitto olisi edelleen naapurissamme.
Ensin otat selvää mihin se 13 miljardia menee niin palataan asiaan.
Pitääkö kommarien aina puhua paskaa?
Laitetaan vaan vuositasolla työn hintaan 13 miljardia niin ainoa mikä on lähempänä on kaikkien
työttömyys, tämänkin hyvinvoinnin kaatuminen ja köyhät entistä kyykymmässä.
Tekisi mieli sanoa että miten vitun tyhmä voi kommari olla!
Ja tuossahan se taisi tulla sanotuksikin!
omiaan. Elätti-Einari elää toisten rahoilla ja sen vuoksi se haluaa että naapuria verotetaan lisää. Einäri on ällöttävä, hyi kakkaa, myös olemukseltaan, sellainen niljake.