Synkkinä aikoina talouden gurut yrittävät kukin lyödä pöytään omia ennustuksiaan. Tämän kriisin aikana ennusteet osoittautuvat jyrkästi toinen toisesta poikkeavaksi, jopa vastakohtaisiksi. Synkimmän ennustuksen on tähän asti esittänyt Tapiola Pankki, jonka mukaan ns. ”talouden piristyminen on tapahtunut vain tunnelmien tasolla”. Analyytikko Jari Järvisen mielestä suhdannepohja ei ole saavutettu, vaan se on vasta edessäpäin. Pankki ennustaa BKT:n laskevan tänä vuonna yli 7 prosenttia viiden sijasta. Järvinen ei allekirjoita Sampo Pankin ennusteita. Vientinäkymätkin ovat aiempaa dramaattisempia ja vienti tänä vuonna supistuu 22,5 prosenttia aiemmin ennustetun 20,5 prosentin sijaan. Järvisen mielestä, työttömyys nousee ensi vuonna 11,0 prosenttiin 10 prosentin sijasta.
”Asiantuntijoilla” on kahdenlaiset luvut; on niitä lukuja, joita ne tarkoittavat itsellensä toinen toiselle, ja niitä lausuntoja, jotka on tarkoitettu kansalle. Yhdestä tv-ruudusta tilanteesta puhutaan totta kuitenkin perustelemalla, miksi velkaantumisen sietoraja on ylitetty ja nyt on leikkausten vuoro. Toisessa taasen lupaavat, että nousu on jo alkanut, mutta pitää meidän olla kärsivällisiä koska kasvu tulee olemaan hidasta. Tällä tavalla annetaan ymmärtää, että kaikki ne tulevat mullistukset saattavat olla väliaikaisia. Sauli Niinistön mukaan, ”menot ovat mitoitettu kuplatalouden tuloihin”. Toisin sanoen nyt kupla on puhjennut, tulot supistuvat, ja siksi, menot on leikattava. Kriisin lasku siis pitää maksattaa työtätekevillä. Ensi vuoden budjettia rahoitetaan 13 miljardin euron lainalla. Tämä kaikki mikäli tilanne pysyy samanlaisena eikä laskusuhdanne kiihdy.
Työmarkkinajärjestöjen laskelmat ennustavat ensi vuodeksi dramaattisia madonlukuja kunnille. Ko. ekonomistit kiinnittävät huomiota Suomen kokonaistuotannon 8,5 prosentin ennennäkemättömään pudotukseen. Sen mukana romahtavat kuntien verotulot. Tulot romahtavat työttömyyden rajusta nousustakin. Edessä on lisää velanottoa ja verotusasteen korjaamista ylöspäin. Työttömyyden ekonomistit arvioivat nousevan jopa 13 prosenttiin. Ko. ekonomistien ryhmään kuului asiantuntijoita Akavasta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Kirkon työmarkkinalaitokselta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, SAK:sta, STTK:sta ja Valtion työmarkkinalaitokselta.
Vientiteollisuuden sydämessä, Tampereella työttömyysaste on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. Kymmenestä suurimmasta kaupungista pahin työttömyysaste löytyy nyt Lahdesta (14,7 %). Tampere (14,6 %) on aivan kärjen tuntumassa. Seuraavina tulevat Oulu (13,4) ja Jyväskylä (13,2) ja sen jälkeen Pori (12,5 %), Turku (12,2 %) ja Kuopio (12,0 %). Juha Pusilan (Varsinais-Suomen TE-keskus) mukaan, Turussa työttömyys nousee vielä 3-4 prosenttia eli 15-16 prosenttiin. Jos ei tule lisää tilauksia Turun työttömyysaste nousee jopa 6–8 prosenttia, pahimmillaan 20 prosenttiin. Suomen Pankin ennuste työttömyydestä on 13 prosenttia ensi kevääseen mennessä.
Työttömyysasteen raju nousu ei näytä huolestuttavan vallanpitäjiä. Työllistämistoimissa Suomi on OECD-maiden häntäpäässä, vaikka työttömyyskriisi kiipeää lähihistorian ennätyskorkeuksiin. Teollisuusmaiden järjestö vertasi tilannetta 29 jäsenmaassa. Keskimäärin työttömyysaste näissä maissa on 8,5 prosenttia, mutta sielläkin räjähtämässä käsin. Työttömyyden lieventämiseksi järjestö vertasi aktiivisten toimenpiteiden käyttöä 20 jäsenmaassaan. Ainoastaan Belgiassa ja Itävallassa on panostettu Suomea vähemmän työttömyyden torjumisessa. Muutaman prosentin sadasosa BKT:sta (0,01) riittää Suomelle käytettäväksi tämän ongelman ratkaisemiseen.
”Asiantuntijoilla” on kahdenlaiset luvut; on niitä lukuja, joita ne tarkoittavat itsellensä toinen toiselle, ja niitä lausuntoja, jotka on tarkoitettu kansalle. Yhdestä tv-ruudusta tilanteesta puhutaan totta kuitenkin perustelemalla, miksi velkaantumisen sietoraja on ylitetty ja nyt on leikkausten vuoro. Toisessa taasen lupaavat, että nousu on jo alkanut, mutta pitää meidän olla kärsivällisiä koska kasvu tulee olemaan hidasta. Tällä tavalla annetaan ymmärtää, että kaikki ne tulevat mullistukset saattavat olla väliaikaisia. Sauli Niinistön mukaan, ”menot ovat mitoitettu kuplatalouden tuloihin”. Toisin sanoen nyt kupla on puhjennut, tulot supistuvat, ja siksi, menot on leikattava. Kriisin lasku siis pitää maksattaa työtätekevillä. Ensi vuoden budjettia rahoitetaan 13 miljardin euron lainalla. Tämä kaikki mikäli tilanne pysyy samanlaisena eikä laskusuhdanne kiihdy.
Työmarkkinajärjestöjen laskelmat ennustavat ensi vuodeksi dramaattisia madonlukuja kunnille. Ko. ekonomistit kiinnittävät huomiota Suomen kokonaistuotannon 8,5 prosentin ennennäkemättömään pudotukseen. Sen mukana romahtavat kuntien verotulot. Tulot romahtavat työttömyyden rajusta nousustakin. Edessä on lisää velanottoa ja verotusasteen korjaamista ylöspäin. Työttömyyden ekonomistit arvioivat nousevan jopa 13 prosenttiin. Ko. ekonomistien ryhmään kuului asiantuntijoita Akavasta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Kirkon työmarkkinalaitokselta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, SAK:sta, STTK:sta ja Valtion työmarkkinalaitokselta.
Vientiteollisuuden sydämessä, Tampereella työttömyysaste on suurempi kuin keskimäärin Suomessa. Kymmenestä suurimmasta kaupungista pahin työttömyysaste löytyy nyt Lahdesta (14,7 %). Tampere (14,6 %) on aivan kärjen tuntumassa. Seuraavina tulevat Oulu (13,4) ja Jyväskylä (13,2) ja sen jälkeen Pori (12,5 %), Turku (12,2 %) ja Kuopio (12,0 %). Juha Pusilan (Varsinais-Suomen TE-keskus) mukaan, Turussa työttömyys nousee vielä 3-4 prosenttia eli 15-16 prosenttiin. Jos ei tule lisää tilauksia Turun työttömyysaste nousee jopa 6–8 prosenttia, pahimmillaan 20 prosenttiin. Suomen Pankin ennuste työttömyydestä on 13 prosenttia ensi kevääseen mennessä.
Työttömyysasteen raju nousu ei näytä huolestuttavan vallanpitäjiä. Työllistämistoimissa Suomi on OECD-maiden häntäpäässä, vaikka työttömyyskriisi kiipeää lähihistorian ennätyskorkeuksiin. Teollisuusmaiden järjestö vertasi tilannetta 29 jäsenmaassa. Keskimäärin työttömyysaste näissä maissa on 8,5 prosenttia, mutta sielläkin räjähtämässä käsin. Työttömyyden lieventämiseksi järjestö vertasi aktiivisten toimenpiteiden käyttöä 20 jäsenmaassaan. Ainoastaan Belgiassa ja Itävallassa on panostettu Suomea vähemmän työttömyyden torjumisessa. Muutaman prosentin sadasosa BKT:sta (0,01) riittää Suomelle käytettäväksi tämän ongelman ratkaisemiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaikki osaavat, sinäkin ainakin jakaa muiden tekemiä. Ehkä en lukenut tarpeeksi tarkkaan mutta en huomannut keinoa millä moiden synkistely voitaisiin välttää.
Ei meillä ole mitään vallanpitäjiä vaan eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus. Eduskunta on määräaikainen ja vaaleilla vapaasti valittava. Taitaa olla se vallankumous edessä taas ensivuonna.
Eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus on tuhlannut kymmeniä miljardeja euroja lamantorjuntaan mutta ei voi sitä poistaa lainarahalla vaan ainoastaan hieman pienetää vaikutuksia. Kansa sen sijaan vain valittaa eikä ole mihinkään tyytyväinen ensin laiminlyötyään lamaan varautumisen ja on sen sijaan velkaantunut usein korviaan myöten. kaikki velat on maksettava ja sitä me tulemme tekemään ainakin kymmenen vuotta eteenpäin.
Meillä joiden euroista lähes puolet tulee viennistä ei ole juurikaan keinoja, jos elintasoa ei alenneta, ennen maailmankaupan tilanteen korjaantumista. Siksi on edesvastuutonta ja rikollista edes uhata sitäkin vähäistä vientikauppaa joka vielä on jäljellä lakoilla, mitä ihmettä nuo ammattiyhdistyspohatat oikein ajattelevat. Se mitä nyt on ilmassa on selvää kiristystä ja sietäisi laittaa käräjille ratkottavaksi. Heillä on panttivankeinaan koko kansa.
Liian korkeita kyllä minunkin mielestä ay-johtajien palkat on mutta ei niitä nyt voi mitenkään siltikään verrata yritysjohtajien saamiin palkkoihin ja niitten lisäksi maksettaviin optioihin. Eikä johtajat liitoissa päätä lakoista vaan jäsenistö. Usein tapahtuukin niin että koska jäsenistö melkein aina on radikaalimpaa kuin liiton johto niin syntyy joskus niinsanottuja korpilakkoja ilman johdon siunausta. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys korpilakosta eikä edes palkankorotuksista vaan suurin erimielisyys koskee irtisanomissuojaa. Ei työnantaja mitään menetä jos ei irtisano mutta menettää paljon jos lakko alkaa. Siksi työnantajapuolen pitäis nyt ottaa järki käteen ja allekirjoittaa sopimus joka ei heille aiheuta mitään kustannuksia.
jommalla kummalla väärä käsitys optioista. Minun käsittääkseni optioista ei mikään firma maksa mitään vaan ne annetaan vaikkapa johdon jäsenille ilman muuta vastiketta kuin heidän työnsä yhtiön hyväksi. Ne ovat papereita joissa luvataan esim. 3 vuoden kuluttua myydä yhtiön osakkeita tiettyyn kiinteään hintaan vaikka 10€/osake. Jos firman osake pörssissä on silloin vaikkapa 20€ niin niistä on hyötyä 10€/osake, jos taas menee huonosti ja osake on vaikka 5€ niin optioilla voi pyyhkiä peränsä.
Optioilla käydään kauppaa myös pörssissä mutta koko ajan niiden ainoa todellinen arvo on lupaus saada ostaa firman osakkeita tiettynä aikana tiettyyn hintaan. Option ostajat pörssissä spekuloivat sillä paljonko tuosta kiinteästä hinnasta kannattaa maksaa. Jos maksat niistä vaikka 5€ niin kuten edellä kerroin optiosta on hyötyä jos hinta on yli 10 5€ ja muutoin menee tappiolle. Näin olen maalaisjärjelläni järkeillyt eikä minulla ole koskaan ollut ensimmäistäkään optiota.
Miten sinä olet ne optiot ymmärtänyt?
Työnantajan tulee voida säädellä työläistensä määrää työtilanteen mukaan tai jos määrää ei voi säätää niin voidaanhan esimerkiksi palkkoja alentaa siten, että palkkasumma pysyy suhteessa samana oli työtilanne ja laskutus mikä hyvänsä. Tarkoitushan on pitää firmat pystyssä jotta tilanteen tullen voidaan amtaa töitä työläisille.
Olen myös sanonut seuraavaa: pidätetään palkasta ja rahastoidaan irtisanomisvakuutuksena tietty summa vaikkapa vähitellen vuoden palkkaa vastaava ja mahdollisen irtisanomisen yhteydessä tälle henkilölle koituneet säästöt maksetraan ulos. Tällöin ei kokonaisrasitusta kasvateta ja kaikki saavat ennen pitkää kunnon irtisanomiskorvauksen.
tai jotain vastaavaa...