Otetaanpa Vuotos allas esimerkiksi, miten hyvä hyötysuhde altaallla tulee olemaan.
1) sähkönä, jopa säätöön 300 MW
2) tulvansuojeluna n 1000 kuutiota sekunnissa voidaan ottaa tulvavesiä.
3) virkistyskättö järvenä.
Siinä kolme asiaa monista. Voitaisiin vielä lisätä taloudellinen hyöty erikseen kohde kunnille.
Kohta 1)
Säätösähkönä, kun tarvitaan nopeasti sähköä lisää, avataan Vuotos luukkuja isomalle, kuin tehdään muissakin alapuolisissa voimaloissa (silloin 9 kpl). Saadaan heti kaikkista voimaloista lisää tehoa, jonka sitten veden paikkaa Vuotos allas aikanaan.
Kohta 2)
tulvansuojeluna lisää sähköä, kun talvella aletaan allasta tyhjentämään vedestä, jotta saadaan tulvavesiä sitten sisään. Huhti/toukokuulla alkaa tulvavesiä tulla.
Sydän talvella saadaan ottaa isompia tehoja voimaloista, kun allasta lasketaan tulvavesille.
Ihan mahtava hyötysuhde tulee altaalle, ei oikein edes taulukot riitä sitä ilmaisemaan.
Kohta 3)
Kun allas vakiintunut, on sitten kuin mikä tahansa järvi, kesämökkeineen. Vaihtuvavesineen, ku Kemijoki menee tästä läpi.
ps ei ole haiseva rapakko, kuin joku luulee niin olevan sitten.
Satoja kuutioita vesiä menee sekunnissa läpi järven, ei ole mitään seisovia vesiä.
Morjens ! Siinähän sitä jo kerraksi.
Työ kutsuu !
Moro !
1) sähkönä, jopa säätöön 300 MW
2) tulvansuojeluna n 1000 kuutiota sekunnissa voidaan ottaa tulvavesiä.
3) virkistyskättö järvenä.
Siinä kolme asiaa monista. Voitaisiin vielä lisätä taloudellinen hyöty erikseen kohde kunnille.
Kohta 1)
Säätösähkönä, kun tarvitaan nopeasti sähköä lisää, avataan Vuotos luukkuja isomalle, kuin tehdään muissakin alapuolisissa voimaloissa (silloin 9 kpl). Saadaan heti kaikkista voimaloista lisää tehoa, jonka sitten veden paikkaa Vuotos allas aikanaan.
Kohta 2)
tulvansuojeluna lisää sähköä, kun talvella aletaan allasta tyhjentämään vedestä, jotta saadaan tulvavesiä sitten sisään. Huhti/toukokuulla alkaa tulvavesiä tulla.
Sydän talvella saadaan ottaa isompia tehoja voimaloista, kun allasta lasketaan tulvavesille.
Ihan mahtava hyötysuhde tulee altaalle, ei oikein edes taulukot riitä sitä ilmaisemaan.
Kohta 3)
Kun allas vakiintunut, on sitten kuin mikä tahansa järvi, kesämökkeineen. Vaihtuvavesineen, ku Kemijoki menee tästä läpi.
ps ei ole haiseva rapakko, kuin joku luulee niin olevan sitten.
Satoja kuutioita vesiä menee sekunnissa läpi järven, ei ole mitään seisovia vesiä.
Morjens ! Siinähän sitä jo kerraksi.
Työ kutsuu !
Moro !
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuinkas kauan tuo 300 Mw tulee?
Maalaisjärjellä,useita päiviä. Lisää maalaisjärkeä,viikkojakin. Ja voisi kuvitella miten keväisin tyhjennetään, siihen alapisteeseensä,jotta tulvesiä osa sopisi sitten. Eli,pahimpana talvisydännä saisi enemmän sähköä.
Ihan vesimääristä kysymys. Ja vesiähän kemijoessa on.
Ehkäpä kirjoittaja osaa lähemmin sanoa.
Alueen maaperäkartan mukaan minusta näyttää siltä että tuosta 237 km2 alueesta vain noin 1/4 on geoloogista suota, jonka turvekerroksen paksuus siis on > 0,3 m. Kun Suomesta löytyy 5100000 ha vastaavanlaista suota niin ala on o,1% Suomen soista.
3/4 altaan alasta on vesistöjä, rantaniittyjä ja ehkä suoperäisiä kitukasvuisia metsiä niin en kyllä pysty sanomaan niiden kasvihuonekaasutaseesta mitään.
Google antoi tuommoista altaan koosta.
VUOTOS
240 km2 = 24 000 hehtaaria
Siitä laskemalla/pohtimalla vedenmäärä x syvyys.
>>Kyllä kansanedustajat ovat tietämättömiä. Vihreä Pulliainen sanoi että koko Lapin lääni hukkuu Vuotoksen altaan alle. Vaikka tosiasiassa Vuotoksen koko on n. 0,2% läänin pinta-alasta, joten vielä jää 99,8% muuhun käyttöön. Läänin pinta-ala 98 946 km² ja Vuotoksen 237 km². Joten Vuotoksen jälkeen lääniä jää vielä 98 709 km² muuhun käyttöön.
Lappi ei ole omavarainen energiahuollon suhteen joten Vuotoksesta saatava sähkö otetään omaan käyttöön. Samalla Lapista tehdään Euroopan puhtain alue hiilidioksiinipäästöjen suhteen. Todellinen maineemme Euroopan puhtaimpana alueena senkun lisääntyy.
(Lähde Lapinradio)> 1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
(Lähde Suomi24 keskustelu)
Muutamia päiviä?
Sitten homma selvä ja vuoden päästä sähköä uudelleeen kun allas on täyttynyt? Niinkö?
Ilmatkin alkaa vähän antautumaan. Kevättä kohti. Puolenkymmentä astetta enään pakkasta.
Se siitä.
Lappilaisten etu olisi kovin Vuotos allaskin. Yksin allas toisi miljoonia kuntaan.
En tiedä, onko vihreäheppu yksinkertainen ? Sanonut Kemijoki varressa asuvansa, ja tuommoista kysyy ! Tietänee että aina Kemijoessa vettä.
Sähköä tulee jatkuvasti Vuotosvoimalalla, ja sen säätämillä alapuolisilla voimaloilla.
Silloin lienee Sieriläkin rakentelussa, tai jo valmiina melkein.
Silloin 10-alapuolista voimalaa Vuotos Ekoaltaan alla.
Huippuhyvä säätösähköön, muun tuotannon ohella.
300 MW säätölisää voitaisiin ajatella vaikka useita päiviä, jopa kuukausia.
Kaikki riippuu vesitilanteesta. Koska säätö elää jatkuvasti, ei niin yksiselitteistä vastausta ole.
Kuitenkin laitokset ns perustilassa enimmän aikaa (jos näin ajateltaisiin).Sitten syystä että ? tarvitaankin Kemijoen voimaloista lisää sähköä vaikka 300 MW, sanotaan vaikka 12 tuntia. Patoluukkuja avataan sen mukaisiksi (tiedetään jo ennakkoon). Kun palataan taas normaalitilaan, patoluukkuja aletaan alajuoksulta sulkemaan ennalleen. Kun Vuotosvesi täyttelee niitä normaali korkeuksiin.
Kemijoen virtaamaa ei pystytyä katkaisemaan tai hyppäyttämään voimalaitosten yli (Gronberg luuli näin, kun ei osannaut ajatella alapuolisia voimaloita). Ohijouksutuksia vain joudutaan tulva aikoina tekemaan tilanteen mukaan.
Käsittikö heppu ?
Se vesi menee siinä joessa sillä omalla vauhdillaan. n 500-600 kuutiota sekunnissa alajuoksulla normaali aikana.
Vuotos Ekoaltaaseen otetaan vain se ylimääräinen vesi, noin pääsääntöisesti.
Ja ylimääräinen vesihän tulee sateilla kovimmilla ja tulva aikoina.
ps Tenon lohikannat pienentyneet paljon viimeaikoina. Ei oikein tiedetä miksi.
Nekin saattaa vaihdella kuin ilmat.
Morjens !
Nyt lähden saunaan puu.
Taisi muuten Ounasjoen emolohet kutea Sierilän voimalaitoksen alle jäävällä koskella. Pitäisikös se ilmoittaa lupaviranomaiselle joka käsittelee Sierilän voimalaitoksen lupaa? Jotain puhetta olen kuullut EU:n lohidirektiivistä.
Liittyykös tämä asiaan.
Höpö höpö
Uunolla on taas näköjään maniavaihe menossa.
Ei se mitään, antaahan ukkelin höperehtiä, kyllä maailmaan tyhjääkin hölinää mahtuu. Saahan noista hyvät naurut!
Muuten, Vuotosta ei rakenneta koskaan.
= työministerimme
Lisää pakolaisia Suomeen. Lisää rahaa ulkomaalaisten hyysäämiseen
Katos, palstan huru-Uuno on "vaihteeksi" tullut höpisemään vuotoksista.
> Kohta 1)
> Säätösähkönä, kun tarvitaan nopeasti sähköä lisää, avataan Vuotos luukkuja isomalle, kuin tehdään
> muissakin alapuolisissa voimaloissa (silloin 9 kpl). Saadaan heti kaikkista voimaloista lisää tehoa, jonka
> sitten veden paikkaa Vuotos allas aikanaan.
Vuotoksen lopullisesti haudatusta tekoaltaasta ei olisi todellakaan saanut mitään satojen megawattien säätövoiman (eli maksimitehon) lisäystä.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/Kurssit/334/VUOTOS-KHO-2002-86.pdf s. 40
Kemijoki Oy:n mukaan Vuotos-oikeudenkäynnissä...
"Yleisen edun kannalta hankkeen tärkeimpänä hyötynä on talviaikaisen nopeasti käynnistyvän säätövoiman lisäys. Vuorokausisäätötehon lisäys (noin 100 MW) sähkön tuotantoon on vähintään 5 %, mitä voidaan pitää huomattavana. Tehon lisäys on alle 1 % tämän hetkisestä tehokapasiteetin kokonaistarpeesta."
Kyseinen 100 MW Vuotoksen säätövoimatehon lisäys osoittautui oikeudenkäynnissä virheelliseksi. Mukaan tuohon lukuun oli laskettu muun muassa Sierilän olematon voimalaitos, voimaloiden vanhojen koneistojen uusimista ja ties mitä muuta. Fortumin tytäryhtiö Kemijoki Oy myönsiskin virheen. Em. talousoikeuden kurssin materiaalin sivulla 72 lukeekin tuolla tavalla:
"Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluiden mukaan asiassa saatu selvitys on eräiltä osin puutteellista ja laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Muutoksenhakijan oikeusturva edellyttää, että sille varataan tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen siltä osin kuin tuomioistuin katsoo selvityksen puutteelliseksi. Hallinto-oikeuden olisi tullut varata yhtiölle tilaisuus lisäselvitysten esittämiseen."
Kemijoki Oy:n kuopatuista Vuotoksen tekoaltaan asiakirjoista selviää, että säätövoimatehoa Vuotoksesta olisi saanut kaasuturbiinivoimalan rinnastettavana säätötehona vain reilu 80 GWh verran vuodessa eli noin 10 megawatin tehoisen kaasuturbiinivoimalan verran. Kaatuturbiinivoimalan teholuokat ovat noin 700 megawattia eli yksi kaasuturbiinilaitos tuottaa säätövoimaa 70 kuopatun Vuotoksen altaan verran.
> Kohta 2)
> tulvansuojeluna + lisää sähköä, kun talvella aletaan allasta tyhjentämään vedestä, jotta
Tulvat eivät ole minkäänlainen ongelma Kemijokivarressa. Vuotoksen tekoallas olisi vain pahentanut tulvia Kemijokivarressa, sillä sinne ei olisi mahtunut litraakaan vettä silloin kun sitä jatkossa eniten olisi tarvittu eli kesä- ja talvitulvien aikaan. Tulvat olisivat pahentuneet, koska pelistä olisi silloin ollut pois Kemihaaran soita kymmeniä neliökilometrejä jotka pidättävät erinomaisesti nykyään tulvavesiä. Tulvapuitedirektiivi kaiken kukkaraksi kieltää tekoaltaiden puuhastelun tulvasuojelun nimissä Natura-alueille.
Mikäli huru-Uuno kokee tulvat Kemijoen vesistössö uhkaksi, niin Vuotosta tehokkaammin tulvia voi alentaa kiun kitukasvuisia ojitettuja soita tukitaan. Kustannuksetkin jäävät siinä pariin prosenttiin Vuotoksen rapa-altaista. Valuu se vesi sieltä soilta viiveellä sitten Kemijoen alajuoksun voimaloihin. Tosin tällä ei ole niin väliä, koska Kemijoen ennallistemisen myötä Kemijoen voimaloiden purkaminen aloitetaan viimeistään 2020-luvulla.
Hyvä tapa torjua tulvia on myös se, että Kitisen ja Luiron yläjuoksut ennallistetaan ja niiden latvavesien katastrofiksi matokaloineen osoittautuneet tekoaltaat puretaan, mutta tulvasuojelun tarpaisiin sääntelyrakenteet jätetään. Käyttöä niillä on noin kaksi viikkoa sadassa vuodessa, mutta saapahan huru-Uuno nukkua rauhassa kun ei tarvi tulvia pelätä.
> Kohta 3)
> Kun allas vakiintunut, on sitten kuin mikä tahansa järvi, kesämökkeineen. Vaihtuvavesineen,
> ku Kemijoki menee tästä läpi.
Olisiko siitä Vuotoksen "järvestä" 10 metrin vedenpinnan vaihteluineen tullut yhtä "hieno" kuin noiden kuvien "järvistä"?
http://www.ahven.net/kuvapankki/kuvat/011b04i_copy1.jpg
http://www.vapaavuotos.fi/galleria/albums/userpics/10001/hanhinka.jpg
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/erkinrantakok.gif
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/ilmarapa1.gif
Kuka pölhökustaa rakentaisi mökkiä tuollaisen kura-altaan laidalle? Mökkirannasta uimaankin saisi tarpoa matalanveden aikaan 10 kilometriä vesijättömaata ja lietteeksi muuttunutta entistä suon pohjaa pitkin. Lapissa saa erittäin edullisesti myös mökkitontteja puhtaiden kirkasvetisten järvien rannoilta ja sellaisten virtavesienkin missä lohet polskii. Tekoaltaista saa Lapista ongittua vain särkiä ja matojen kalvamia peled-siikoja. Nekin on kaiken lisäksi elohopean marinoimia.
Niin ostaisiko joku idiootti mökkitontin tuollaisen lääseikön rannalta? Eikö huru-Uunon olisi yhtä järkevää yrittää kaupustella jotain uutta kaatopaikkaa Lapissa ihmisille sillä argumentilla, että kaatopaikan laidalle ja päälle on hyvä rakentaa jatkossa omakotitaloja?
Kuopatun Vuotoksen tekoaltaan kaivelu ylös haudasta on yhtä viisasta kuin yrittää kaivaa Urho Kekkonen haudastaan hallitsemaan postuumisti maatamme presidenttinä-