Opposition tekemä välikysymys tärkeä. Se on kannanotto ihmisyyden puolesta köyhyyden poistamiseksi. Köyhillä ihmisillä on hätä toimeentulosta, hätä tulevaisuudesta ja elämänhallinta on hukassa.
On valitettavaa, että valtiovarainministeri oli järjestänyt välikysymyksen käsittelyn isyys- ja hiihtolomansa ajaksi, eikä ollut kiinnostunut suomalaisista köyhistä ja pienituloisista sekä heidän toimeentulostaan.
On valitettavaa, että ministereitä ei kiinnosta suomalaisten huono-osaisten asema ja huoli tulevaisuudesta. Vain neljä ministeriä oli paikalla. Pääministeri Matti Vanhanen saapui myöhästyneenä.
Ministeri Hyssälä toi vastauksessaan esille vanhoja Sata-komitean ehdotuksia, joilla ei köyhyyttä ja huono-osaisuutta poisteta.
Ministerin mukaan asiat ovat hyvin ja satoja miljoonia on syydetty sinne sun tänne - ilman tuloksia.
Tulokset puhuvat toisenlaista totuutta. Rahanjako on ollut väärin kohdennettua, lama ei hellitä eikä köyhyys ja leipäjonot tai asunnottomuus ole vähentyneet päinvastoin.
Pitäisikö hallituksen lopettaa vanhojen asioiden kaivelu ja entisten ministereiden syyttely ja kertoa mitä ovat itse tehneet ja missä on epäonnistuttu, kun Suomessa lama jatkuu syvänä ja pitkään kaikista elvytystoimista ja runsaasta ulkomaan velasta huolimatta. Tänä vuonna ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.
Mihin nuo velkarahat käytetään - kun samaan aikaan luodaan miljardien eurojen suuruista julkisen talouden kestävyysvajetta. Kun kestävyysvaje on nyt 12 miljardia ja sitä ei ollut ennen Vanhanen I hallitusta, niin vajetta on syntynyt vuodesta 1997 alkaen noin 4 miljardia euroa vuodessa. Miten ja miksi?
Samaan aikaan, kun Suomi velkaantuu ennätysmäärin, Suomeen on luotu
- työttömyyttä (300.000 työtöntä)
- leipäjonoja (leipäjonot kaksinkertaistuneet)
- asunnottomuutta (kasvanut)
- pienituloisia (yli 700.000)
- köyhissä perheissä yli 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta
Perusturva on noin 500 euroa ja takuueläkkeet nousevat vasta ennen vaaleja. Kansaneläkkeellä, joka on alle 600 euroa ei ruokaa ja lääkkeitä osteta. Ministerit Hyssälä ja Risikko eivät vastanneet PS:n Oinosen kysymykseen, kumman he ostaisivat, kun rahaa ei riitä sekä lääkkeisiin että ruokaan, mikä on monien eläkeläisten tilanne?
Ministerit loistivat poissaolollaan, kun eduskunnassa keskusteltiin kansan kahtiajaosta, lapsiköyhyydestä ja huono-osaisten asemasta. Johtopäätökseksi tulee, että ministereillä ei ole yhteiskuntavastuuta eikä huolta köyhistä.
Hyvin eivät asiat Suomessa ole myöskään Espoon piispan, Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja Mikko Heikkan mukaan. Hän kirjoittaa HS:ssa, että terveyserot jatkavat kasvuaan.
Artikkelin perusteella oppositiolla olisi aihetta tehdä välikysymys myös kasvaneista terveyseroista ja sairaiden köyhien heitteillejätöstä.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista, kirjoittaa piispa Heikka. Hänen mukaansa syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshullon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin Heikkan mukaan.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkan kirjoitus osoittaa, miten välinpitämätöntä on hallituksen huono-osaisten kohtelu ollut.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
On valitettavaa, että valtiovarainministeri oli järjestänyt välikysymyksen käsittelyn isyys- ja hiihtolomansa ajaksi, eikä ollut kiinnostunut suomalaisista köyhistä ja pienituloisista sekä heidän toimeentulostaan.
On valitettavaa, että ministereitä ei kiinnosta suomalaisten huono-osaisten asema ja huoli tulevaisuudesta. Vain neljä ministeriä oli paikalla. Pääministeri Matti Vanhanen saapui myöhästyneenä.
Ministeri Hyssälä toi vastauksessaan esille vanhoja Sata-komitean ehdotuksia, joilla ei köyhyyttä ja huono-osaisuutta poisteta.
Ministerin mukaan asiat ovat hyvin ja satoja miljoonia on syydetty sinne sun tänne - ilman tuloksia.
Tulokset puhuvat toisenlaista totuutta. Rahanjako on ollut väärin kohdennettua, lama ei hellitä eikä köyhyys ja leipäjonot tai asunnottomuus ole vähentyneet päinvastoin.
Pitäisikö hallituksen lopettaa vanhojen asioiden kaivelu ja entisten ministereiden syyttely ja kertoa mitä ovat itse tehneet ja missä on epäonnistuttu, kun Suomessa lama jatkuu syvänä ja pitkään kaikista elvytystoimista ja runsaasta ulkomaan velasta huolimatta. Tänä vuonna ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.
Mihin nuo velkarahat käytetään - kun samaan aikaan luodaan miljardien eurojen suuruista julkisen talouden kestävyysvajetta. Kun kestävyysvaje on nyt 12 miljardia ja sitä ei ollut ennen Vanhanen I hallitusta, niin vajetta on syntynyt vuodesta 1997 alkaen noin 4 miljardia euroa vuodessa. Miten ja miksi?
Samaan aikaan, kun Suomi velkaantuu ennätysmäärin, Suomeen on luotu
- työttömyyttä (300.000 työtöntä)
- leipäjonoja (leipäjonot kaksinkertaistuneet)
- asunnottomuutta (kasvanut)
- pienituloisia (yli 700.000)
- köyhissä perheissä yli 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta
Perusturva on noin 500 euroa ja takuueläkkeet nousevat vasta ennen vaaleja. Kansaneläkkeellä, joka on alle 600 euroa ei ruokaa ja lääkkeitä osteta. Ministerit Hyssälä ja Risikko eivät vastanneet PS:n Oinosen kysymykseen, kumman he ostaisivat, kun rahaa ei riitä sekä lääkkeisiin että ruokaan, mikä on monien eläkeläisten tilanne?
Ministerit loistivat poissaolollaan, kun eduskunnassa keskusteltiin kansan kahtiajaosta, lapsiköyhyydestä ja huono-osaisten asemasta. Johtopäätökseksi tulee, että ministereillä ei ole yhteiskuntavastuuta eikä huolta köyhistä.
Hyvin eivät asiat Suomessa ole myöskään Espoon piispan, Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja Mikko Heikkan mukaan. Hän kirjoittaa HS:ssa, että terveyserot jatkavat kasvuaan.
Artikkelin perusteella oppositiolla olisi aihetta tehdä välikysymys myös kasvaneista terveyseroista ja sairaiden köyhien heitteillejätöstä.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista, kirjoittaa piispa Heikka. Hänen mukaansa syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshullon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin Heikkan mukaan.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkan kirjoitus osoittaa, miten välinpitämätöntä on hallituksen huono-osaisten kohtelu ollut.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan turha äänestää hallituksen luottamuksesta.
Sillä RYHMÄKURI pitää hallituksen sisällä. Siellä ei yksittäisen edustajan ääni pääse vaikuttamaan.
parasta sosiaaliturvaa", hokee kokoomus ja typistää koko asian tähän lauseeseen. Tosiaankin, miksi, ette mene töihin, kun "tekevälle kuulemma töitä riittää" on toinen slogani.
Tuilla ei eletä? Polki korvausten ostovoimaa..