Kun etsii googlella antifeminismi, niin löytyy eniten osumia virosta. Jos etsii ruotsiksi antifeminism, niin löytyy jo jonkinlainen liitto.
Kuvastaa hyvin Suomen henkistä ilmapiiriä.
Tulipa vaan mieleen kun pari vuotta sitten avustin kerran yhtä korealaista nuorta naista opiskelemaan yliopistoon Suomeen. Varoitin häntä että täällä on varsin passiivinen ja sosialistityyppinen kulturelli ilmapiiri joka ei välttämättä sovellu sosiaalisille korealaisille. Tulipa tänne kuitenkin 2 vuotiselle Master-ohjelmalle, mutta kesti ohjelmaa tasan puoli vuotta ennen kuin lähti Hollantiin.
Osaan lukea Kiinaa 中文 ja käyn aina välillä lukaisemassa mitä kiinalaiset opiskelijat miettivät Suomesta. Eipä ole hääppöistä katsottavaa.
Kuvastaa hyvin. Tätä yhteiskuntaa, yleistettynä, jossa henkinen toimeliaisusuus on jaettu komiteoihin ja järjestöihin ja ihmiset anovat apurahoja, etuuksia ja lisää tukea. Ja feministit haluavat lisää sosialistista ilmäpiiriä kieltoja ja etuuksia. Ei varmaan tarvitse olla hääppönen ennustaja toteamaan että tämä maa ei juuri nyt kävele mihinkään terveelliseen suuntaan - ei henkisesti eikä yhteiskunnallisesti.
Kuvastaa hyvin Suomen henkistä ilmapiiriä.
Tulipa vaan mieleen kun pari vuotta sitten avustin kerran yhtä korealaista nuorta naista opiskelemaan yliopistoon Suomeen. Varoitin häntä että täällä on varsin passiivinen ja sosialistityyppinen kulturelli ilmapiiri joka ei välttämättä sovellu sosiaalisille korealaisille. Tulipa tänne kuitenkin 2 vuotiselle Master-ohjelmalle, mutta kesti ohjelmaa tasan puoli vuotta ennen kuin lähti Hollantiin.
Osaan lukea Kiinaa 中文 ja käyn aina välillä lukaisemassa mitä kiinalaiset opiskelijat miettivät Suomesta. Eipä ole hääppöistä katsottavaa.
Kuvastaa hyvin. Tätä yhteiskuntaa, yleistettynä, jossa henkinen toimeliaisusuus on jaettu komiteoihin ja järjestöihin ja ihmiset anovat apurahoja, etuuksia ja lisää tukea. Ja feministit haluavat lisää sosialistista ilmäpiiriä kieltoja ja etuuksia. Ei varmaan tarvitse olla hääppönen ennustaja toteamaan että tämä maa ei juuri nyt kävele mihinkään terveelliseen suuntaan - ei henkisesti eikä yhteiskunnallisesti.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Nykyisessä nopeassa tiedonvälityksessä rasismin uusi tyyli on asioista vaikenemista.
Yhteiskuntamme kehitykseen ovat naiset huomattavasti tyytyväisempiä, lisätäänhän heidän valtaa jatkuvasti.
Se mitä ei ymmärretä, että ongelmat työnnetään seuraville sukupolville ja lapsilla ja nuorilla maksatetaan "hyvinvointi", joka todellisuudesssa on vain pakoa ongelmista viihteeseen ja nautintoihin.
Jos älykäs nainen todellakin haluaa lapsensensa parasta,ja ymmärtää sen tosiseikan, että naisvalta lisää henkistä väkivaltaa ja pahentaa siksi lapsen tulevaisuutta, ei hän pyri yksipuolisesti parantamaan naisten asemaa.
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja ongelmat kasvavat lähes yhteneväisesti naisten vallan lisäämisen kanssa.
ja ainoastaan kiihkofeministi, voi väittää, että naisten aseman muutoksella ja lasten ongelmilla ei ole yhteistä nimittäjää.
On yksisilmäistä väittää, että naisten aseman kohoaminen (feminiinisyys) selittäisi lasten ja nuorten huonomman tilan.
Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on viime vuosina ollut näkyvästi esillä. Kysymys ei ole vain mediakohusta. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa on selkeästi painotettu toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eri puolilla Suomea on järjestetty lukuisia seminaaria ja työkokouksia, joissa pohditaan lasten pahoinvointia ja osallistujia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kaikesta tästä muodostuu se käsitys, että lasten ja nuorten hyvinvointi on Suomessa vaarassa: Pahoinvoinnin väitetään lisääntyvän nopeasti.Mitä kertovat tilastot?
Terveystilastoissa luotettavinta tietoa saadaan kuolleisuudesta. Suomalaisten lasten ja nuorten kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä ja myös aivan viime vuosinakin. Toinen myönteinen tieto tulee biologista kypsymistä kuvaavasta kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiästä. Suomalaiset lapset kasvavat ja kypsyvät biologisesti nuorempina kuin koskaan aikaisemmin ja tämä on kaikkialla maailmassa tulkittu lisääntyvän hyvinvoinnin merkiksi. Myös monet tautitilastot kertovat, että lasten sairastavuus vähenee.
Lasten ja nuorten mielenterveyden kehityksestä ei ole käytettävissä luotettavia tietoja. Väestötasolla on vaikea päätellä, mihin suuntaan mielenterveys on muuttunut vai onko se muuttunut lainkaan. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä on selvästi kasvanut. Kysynnän lisääntyminen voi kertoa ongelmien yleistymisestä, mutta selityksenä voi olla myös peruspalveluiden toiminnan rapautuminen ja toisaalta aikaisempaa huolellisempi huomion kiinnittäminen lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin. Tässäkin vaikuttaa lama-aika jolloin naisvaltaisilta aloilta nipistettiin paljon työvoimaa lasten ja nuorten palveluista ja laskua siitä on nyt maksettava.
Hyvinvointi ja pahoinvointi näyttävät selvästi kasautuvan. Hyvinvoinnille on ominaista hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, tyytyväisyys omaan kouluun ja koulumenestykseen ja terveyttä tukevien tottumusten omaksuminen. Pahoinvointiin taas kasautuvat keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, koulun työilmapiirin kokeminen huonoksi, oireisuus, masentuneisuus, väsymys, oppimistaitovaikeuksien kokeminen, tupakointi ja päihteiden käyttö ja yhä useammin myös huumekokeilut.
Suomalaisten lasten ja nuorten suuri enemmistö voi hyvin, itse asiassa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. On vaikea löytää yhtä hyvin voivia nuoria mistään muusta maasta. Näyttää myös ilmeiseltä, että nuorten valtaenemmistön hyvinvointi edelleen lisääntyy. Kokonaiskuva voidaan pelkistää 70/30 -sääntöön: Noin 70% nuorista voi hyvin, noin 30 %:lle kasautuu ongelmia. Jälkimmäisessä ryhmässä on 5-10 %-yksikköä niitä, jotka jo ovat erityisen tuen piirissä (laitoshoidosta erityisopetukseen), 10-15 %:lla on jo näkyviä tai selvästi havaittavia pulmia oppimisvaikeuksista päihteiden käyttöön ja pikkurikollisuuteen ja toinen 10-15 prosenttiyksikköä ei vielä itse oireile, mutta ympäristön yms. Tekijöiden mukaan ovat ilmeisiä 'potentiaalisia pommeja'.
Markkinatalous on heikentänyt lapsiperheiden asemaa, sillä vain kovat arvot korostuvat siinä. Naisvaltaiset hoitoalat, jotka ehkäisisivät paljon ongelmia koetaan markkinataloudessa feminiinisiksi hyödyttömiksi rahankuluttajiksi. Siitä on selviä todisteita, että nuoret voivat huonommin jos näiltä aloilta leikataan palveluja. Lapsille ja nuorille ei ole nykyään tarjota tarpeeksi hoitoa mitä he tarvitsivat. Tämä osoittaa mielestäni selkeästi sen
, että feminiiniset arvot eivät todellakaan ole nousussa. Jos olisivat niin hoivaan panostettaisiin enemmän rahallisesti. Tietysti vanhemmat ovat avainasemassa nuorten hyvinvoinnin suhteen. Kuinka epäitsekkäitä isät ovat? esim. ovatko heille omat harrastukset vain tärkeimpiä. Tilastojen mukaan miehet harrastavat enemmän kuin naiset ja käyttävät rahaa enemmän omiin menoihinsa kuin naiset.
Virosta vielä. Virolainen yhteiskunta on jakautunut kahtia. Sosiaaliset ongelmat ovat räikeitä ja työttömyys korkea etenkin maaseudulla, vaikka pääkaupungissa menestyksen merkit ovat nähtävissä.
Virolaisen yhteiskunnan kipeitä kohtia ovat noin 20 prosentin työttömyyden lisäksi lasten ongelmat ja syntyvyyden aleneminen. Virolaisten määrä on laskenut kymmenessä vuodessä 10 prosenttia. Lapsista kymmenesosa ei käytännössä käy koulua.
Kotiäitiydestä .Kotiäitiys sellaisena, kuin me sen nykyään ymmärrämme (äiti kotona yleensä korkeintaan parin, kolmen lapsen kanssa, lähinnä kevyitä taloustöitä jne.) on oikeastaan syntynyt vasta 1900-luvulla eli sitä myöten, kun kehittyi tämä ns. keskiluokka. Aiemmin naiset olivat toki olleet lasten kanssa kotona, mutta he tekivät niin kovasti töitä, ettei siitä liiennyt juurikaan aikaa muulle kuin lasten pakolliselle imetykselle. Lapset hoitivat useimmiten sisarukset ja/tai isovanhemmat tai ketkä nyt ehtivät. Joskus ei hoitanut kukaan ja lapsi kuoli.
Vasta 1900-luvun aikana äideillä alkoi olla aikaa todella keskittyä lastensa hoitoon sen sijaan, että aika olisi mennyt pääasiassa hengissä selviämiseen.
Työäitiyttä vastustetaan myös vetoamalla lastentarhojen oloihin: hoitajia on liian vähän, tukia leikataan, hoitajilla ei ole koko ajan aikaa jokaiselle lapselle ja niin edespäin. Tarha on siis paha paikka lapselle. Kumma, kun kukaan ei vetoa samaan koulujen ollessa kyseessä. Suomessahan ei näet ole kouluvelvollisuutta. Suomessa on oppivelvollisuus eli lapset voitaisiin aivan yhtä hyvin kouluttaa kotonakin. Eivätkä koulut todistetusti ole hyväksi lapsille: lapset stressaantuvat, luokkien koko kasvaa, traumoja syntyy koulukiusauksesta, lahjakkaat eivät pääse esille, häiriköt tekevät kouluista helvettiä, ääritapauksissa lapset tekevät jopa itsemurhia. Kenenkään lastentarhalaisen ei sentään tiedetä vielä tappaneen itseään, eihän? Itse asiassa, olisi nyt ihan johdonmukaista, että työäitiyden kiivaimmat vastustajat ryhtyisivät kannattamaan myös koulujen alasajoa ja lasten kouluttamista kodeissaan. Kyllähän äidit sen siinä sivussa hoitaisivat.
Miesvalta ja siihen liittyvät kovat arvot näyttävät lisäävän henkistä pahoinvointia ja eriarvoisuutta, näin pelkistetysti sanottuna.
"Markkinatalous on heikentänyt lapsiperheiden asemaa, sillä vain kovat arvot korostuvat siinä. Naisvaltaiset hoitoalat, jotka ehkäisisivät paljon ongelmia koetaan markkinataloudessa feminiinisiksi hyödyttömiksi rahankuluttajiksi. Siitä on selviä todisteita, että nuoret voivat huonommin jos näiltä aloilta leikataan palveluja. Lapsille ja nuorille ei ole nykyään tarjota tarpeeksi hoitoa mitä he tarvitsivat"
Ai että markkinatalous syynä? Anteeksi vain ystäväiseni, mutta sinulla lienevät käsitteet hieman sekaisin. Missä talousjärjestelmässä Suomi on käsityksesi mukaan elänyt koko itsenäisyytensä ajan? Sosialismissako?
Sosiaalisektorin ongelma on kasvavat menot, joiden rahoittamiseen pitäisi painaa lisää rahaa. Tämä ongelma syntyy, kun ihmiset elävät vanhemmiksi. Myös aikaisemmin vaivojoiksi kutsuttuja asioita on alettu muuttaa sairauksiksi, josta on puolestaan koitunut yhteiskunnalle huomattavia lisäkustannuksia. Toinen tapa hoitaa asia on tietty nostaa veroja, mutta jossakin vaiheessa saavutamme pisteen, jossa verojen nostaminen laskee valtion verotuloja. Tämä on ihan niitä kansantalouden perusjuttuja. Kolmas vaihtoehto on ottaa lainaa ulkomailta ja lykätä ongelma seuraavien sukupolvien maksettavaksi.
Kuten itse tuossa todistelit, ei terveydenhoito nyt ihan perseestä ole. Sinä kun osaat kaivaa noita tutkimuksia esiin, niin kerro minä vuonna Suomessa asiat olivat paremmin kuin nyt?
"Markkinatalous on heikentänyt lapsiperheiden asemaa, sillä vain kovat arvot korostuvat siinä"
Minä väitän, että ainoastaan markkinatalous pystyy takaamaan hyvinvoinnin. Muutakin on yritetty, mutta tuloksena on ollut katastrofi. Tämä ikuinen klisee jurppii: "yhteiskunta on muuttunut niin kovaksi". Minä puolestani väitän, että Suomalainen yhteiskunta ei ole koskaan ollut niin suvaitsevainen ja pehmeä kuin nykyään. Jos näin ei ole, niin kerro minulle koska oli suvaitsevuuden ja pehmeiden arvojen huippuhetki.
Itsekin kuulen jatkuvasti ihmisten työpaikalla tai muualla taivastelevan, että "mihin tämä yhteiskunta on menossa, kyllä vanhaan hyvään aikaan oli toisin"...
Tuohon yleensä heitän: "Kerropa tarkalleen, minä vuonna tämän maan asiat olivat juuri niin kuin niiden aina pitäisi olla."
Heippa taas. Miekkoselle vakuuttelin ettei feminiinisyys aiheuta yhteiskunna ongelmia. Uusliberalistinen markkinataloutta siis Usa:n mallia kritisoin.
Myös Suomessa, jossa on ennen monetaristisia vaikutteita seurattu lähinnä tasapainotetun budjetin politiikkaa, alettiin pohtia pakkovaltioksi samastetun hyvinvointivaltion mielekkyyttä ja antaa markkinoille enemmän päätösvaltaa. Rahamarkkinat vapautettiin 1986, ja maassa uskallettiin jo juhlia siirtymistä markkinatalouteen. Syntyi kuitenkin "villin lännen" mallinen kasinokapitalismi, jota ruokittiin niin kotimaisella kuin ulkomaisella lainarahalla. Itäkaupan romahdettua ja kansainvälisen laman iskettyä Suomessa laadittiin lohduton tilinpäätös talouden "hulluista vuosista": pankkikriisi, (jo hellittänyt) korkoloukku, ennätystyöttömyys ja ennätyssuuri julkisen sektorin velka. Hyvinvointivaltio ajautui kriisiin.
Sittemmin on väitetty, että hyvinvointivaltio on syyllinen talouden omiin ongelmiin eli syylliset ovat syyttömiä. Tämä on uusliberalismin orwellilaista logiikkaa: julkinen sektori ja sen sekä kotimarkkinasektorin työntekijät saavat nyt maksaa markkina- ja muiden kokeilujen epäonnistumisista.
Usan suuntaan jos kovasti mennään niin monet palvelut yksityistetään ja eriarvoisuus kasvaa, köyhillä kun ei ole varaa niihin. Sitä minä kritisoin. Uusliberalistinen politiikka kun haluaa purkaa yhteisiä palveluja ja korvata ne yksityisillä. Eihän siinä mitään jos köyhät saisivat nämä yksityiset palvelut ilmaiseksi.Uusliberalistinen markkinatalous haluavat kaventaa hyvinvointivaltion suojaverkkoja ja siirtää vastuuta markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Suomessakin työnnettiin avohoitoon lama-aikana porukkaa ja lakkautettiin monia hoitopalveluja joita ei ole korvattu. Onko se demokratiaa vai vain rahanvaltaa.
Suomi ei ole vapaa markkinatalous,
vaan sekatalous. Vapaa markkinatalous kannattaa verojen lakkauttamista ja kaiken julkisen
yksityistämistä. Sitä Suomeenkin yritetään kovasti kaupata.
Sosialismia on kireä verotus ja sääntely ja laaja valtiollinen ja kunnallinen omistus. Toivompa vain ettei vapaaseen markkinatalouteen mennä. Sitä vastustan, en markkinataloutta yleisesti, olisi pitänyt sanoa tarkemmin:)
No tulipas sekava vastaus...ota nyt tuosta tolokkua:)
Mnjoo, jotakuinkin juuri noin. Olen Buu:n kanssa samaa mieltä tuosta markkinatalous jutusta.
Joskin puhtaasti itsekkäästi ajatellen se Ameriikan malli ei ihan huono olekaan. ;)
se on teoreettinen käsite havainnollistamaan miten markkinat toimivat. Palveluiden yksityistäminen tarkoittaa siis niiden tuottamista muun kuin julkisen sektorin tuottamisessa (ulkoistamista). Mielestäni tässä on viime kädessä kyse siitä, kumpi pystyy tekemään ne kustannustehokkaammin. Jos siivousliike on tehokkaampi kuin kaupungin siivooja,niin miksi kaupungin pitäisi haaskata verorahojaan? Sama työ tulee tehtyä tehokkaammin. Ei ulkoistaminen tarkoita samaa kuin palvelujen lopettaminen. Oletko sitä mieltä, että terveessä talouden merkkejä on paisuva julkinen sektori? Tuo pelottelu ameriikan mallilla ei ihan pidä paikkaansa. Ihmiset eivät ymmärrä miten systeemit siellä toimivat ja miten erilailla he asiat näkevät. yleensä sairaalaesimerkit ovat joitakin väritettyjä yksittäistapauksia, joita kerrotaan urbaaneina legendoina. väitän, että olemme tottuneet vain rakentamaan ajattelullamme rajat siihen, miten kaikki pitää olla. Varmasti monia saattaa pöyristyttää esim. ajatus vankiloiden yksityistämisestä, mutta esim. Jenkeissä siitä on saatu hyviä kokemuksia. Ne toimivat paremmin kaikilla mittareilla. Meillä ajatus on mahdoton, koska ei niin vain voi ajatella. Asiat pitää tehdä aina samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty.
Kuuluuko sinun mielestäsi julkiselle sektorille esim. yritystoiminta? Siitä on Suomess niin monta katastrofia muistona. Sillä ei ole mitään taloudellista mahdollisuutta ilman monopoliasemaa, Veikkauskin romahtaa samana päivänä, kun sille ilmaantuu ensimmäinen kilpailija.
Suomi ei todellakaan ollut ainoa maa joka suistui lamaan 90-luvun alussa. Ei todellakaan. Suomen talous on vain poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaisesta kysynnästä. "Kun Wall Streetilla aivastetaan, täällä on influenssa".
Olen samaa mieltä, että pohjoismaisista yhteiskunnista puuttuu Jenkki-markkinoiden dynamiikka. EU-maat ovat ottaneet takkiinsa heiltä jo kymmenen vuotta. Jenkeissä ei ole esim. pitkäaikaistyöttömyyttä, jota taas täällä pidetään luonnollisena evoluution tuloksena. Kun vertailee kansantalouksien saldoja,niin jotakin he ovat onnistuneet tekemään oikeammin viimeisen kymmenen vuoden aikana.
KOvin montaa maata et maailmasta löydä, joissa ei veroja maksettaisi. Ne eivät ole normaaleita yhteiskuntia vaan pikkuvaltioita, jotka perustuvat veronkiertoon ja muihin koukeroihin.
Kuuleppa ny. Valtionyhtiöt on ollu kova sana suomipojalle aikoinaan. Suomenkieliset pääsivät valtionyhtiöihin harjoittelemaan johtajan pallille. Suomalainen Jukolan jussikin sai maistaa ekan kerran herrojen brandya Suomenkielisessä valtionyhtiössä.
Suomenruottalaiset yksityiset firmat eivät siihen antaneet mahdollisuutta, ois pitäny osata
loistavasti ruottin kieli ja kuulua piireihin. Fy fan! Sjutton gubbar! finnjävel!Suomipoika kuokka olalla naurettiin snapsi ja purjehduspiireistä ulos.
Suomipoika oli liian rahvas tönkkösuolattu muikku näissä firmoissa..minne kelpasi siis vain Hundkarusellenin pojat. 70- luvulle asti tätä sääty-yhteiskuntaa jatkui. Jos sukunimi sattui olemaan Jukola eikä Johansson niin punainen kortti tuli. Mutta kyllähän ne hyvin hommat hoiti nuo ruottinkieliset.
Ruotsinkielisten omistamia teollisuusyrityksiä olivat - joihin siis suomenkielisillä ei ollut johtotehtäviin asiaa - ruotsinkielisten liikepankkien SYP:n (Suomen Yhdyspankki) ja HOP:n (Helsingin Osakepankki) ympärille ryhmittyneet yritykset mm. Fiskars, Finlayson, Serlachius, Kymin Oy, Vaasan Höyrymylly, Tampella, Wärtsilä, Kaukas, Rosenlew, Ahlström, Strömberg, Suomen Trikoo, Myllykoski, Paraisten Kalkki, Lohjan Kalkki, Schauman, Karl Fazer, Gust. Paulig, Hackman, Kyro, Sinebrychoff...
Suuri osa em. teollisuuden omistamista suvuista on kyllä alkuaan aivan muuta kuin ruotsalaista alkuperää
Suomenkielisiä valtionyhtiöitä ovat olleet ja ovat jotkut vieläkin: Alko, Enso-Gutzeit, Finnair, Imatran Voima, Kemijoki Oy, Kemira, Neste, Outokumpu, Rautaruukki, Suomen Autoteollisuus, Valmet, Veitsiluoto, Patria Industires Oyj, Rahapaja Oy ja Raskone Oy, Valtion Sähköpaja=nykyinen Nokia...yms.
On niitä valtionyhtiöitä vieläkin aika paljon, valtio pilkkoo niitä joten tulee vielä enemmän.
Valtionyhtiöittemme merkitys 1950-70-luvuilla maamme infrastruktuurin rakentajina ja kehittäjinä on ollut erittäin suuri. Aina noin 1980-luvulle saakka valtio oli ainoa taho Suomessa, joka pystyi rahoittamaan suurimittaisia teollisuushankkeita. Tätä perua valtionyhtiöitä ovat mm. Valmet, Kemira, Rautaruukki, ja Finnair.
Valtiollinen omistus takaa aika suuren vapauden suomalaisille. Esimerkiksi Suomessa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus liikkua valtion metsissä ja järvissä. Monia liikuntapaikkoja ja urheilukenttiä saa käyttää vapaasti.
Englannissa myös metsät ja urheilutilat ovat enimmäkseen yksityisiä. Englantilaiset eivät saa kulkea monissa metsissä ollenkaan tai sitten kulkeminen on erittäin rajoitettua. Urheilupaikkoja ei saa käyttää tavalliset ihmiset ollenkaan tai sitten hinnat ovat korkeat.
Joku tolkku se pitää olla yksityistämisessäkin. Minun mielestä, koulutus, terveydenhuolto, osittain julkinen liikenne,osittain energia, ja teollisuus kannattaa pitää valtion hyppysissä. Valtio voi tukea vaikeasti kilpailtavia aloja ja kyllähän joistakin firmoista voittoa kertyy valtion kassaan.
Yksityisiin terveyspalveluihin ei varattomalla ole asiaa...julkisiin joutuu nykyään jonottamaan kuukausitolkulla. Peruskoulun yksityistäminen johtaisi lukukausimaksuihin, joihin köyhien vanhempien lapsilla ei olisi varaa. Eriarvoisuus lisääntyisi.
Iso-Britannian junaliikenteen yksityistäminen on ollut virhe. Esim. Hatfieldissä onnettomuudessa, yksityinen Railtrack-yhtiö oli laiminlyönnyt korjaustöitä, vaikka heillä oli tiedossa raiteiden paikotellen huono kunto. Yksityistäminen johti liikenteen hintojen nousuun, epävarmuuteen, myöhästymisiin ja vaarallisuuteen. Vesihuollon yksityistämisen kohtalo oli vähän samantapainen
Suuryrityksien talutusnuorassa kulkeva Yhdysvaltain presidentti hylkäsi Kioton ilmastosopimuksen. Usa:n viikkotyöaika lähentelee jopa 60h/vko. Ammattiyhdistys on siellä lähinnä vessapaperia. Palkka ei monilla riitä palveluiden kustantamiseen. Ihmisiä kuolee, koska heillä ei ole varaa terveydenhoitoon.
Yksityistäminen vaatii pelisääntöjä toimiakseen.
Ikuinen talouskasvu ole mahdollista. Toisten taloudellinen hyöty on usein toisilta pois. Viimekädessä tulevilta sukupolvilta jotka saavat perinnöksi haisevan paskakasan jota ennen siniseksi planeetaksi kutsuttiin.
Enkä mä nyt tietenkään väitä, että lama ois ollu ainoastaan Suomessa. Suomen taloutta kansainvälistettiin juuri hyvinvointivaltion vahvistamisen toivossa ja suuryritykset kansainvälistyivät. Monet tekijät vaikuttivat lamaan. 80-luvulla Reaganin ja Thatcherin kaudella uusliberalismi eli rahan valta kukoisti....tiedä häntä sitte..en ole taloustieteilijä:)
Kuntatasolla meillä on mm. kulttuuritoimistot ja vapaa-aikavirastot. Jokos valtiokoneistoon saatiin se lapsiasiamiehen virka? Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee kyllä vahva usko siihen, että kaikkia asioita edistämään täytyy perustaa jokin virka.
Muistan eräästä pakinasta kirjoittajan ihmetelleen, kun bussin pysähtyessä tauolle kaikki ryntäsivät matkahuollon kahvioon jonottamaan kalliita, "hikisiä" sämpylöitä. Muuan mummo sen sijaan söi bussissa kaikessa rauhassa itse tekemiään eväitä.
Pakinoitsija päätteli, että omien eväiden syönti olisi erinomaisen suositeltavaa, mutta asia ei varmaankaan maassamme edisty ennen kuin perustetaan "eväspoliittinen työryhmä"...
..niin Suomi häviää kirkkasti Kiinalle. Entäs Kiinan kommunismi ja pakkoformaatit kansalaisille? Nehän puuttuvat Suomesta, ehkä kiinalaisopiskelijat kaipaavat sellaista kiihkeästi? Jostain syystä suomalaisten veronmaksajien kustantama täysin ilmainen opiskelu korkeakouluissamme kelpaa kumminkin aasialaisille "sosiaaleille"..
Siihen on saanut tottua, että maahan muuttaneet naureskelevat meille, mutta osaavat täydellisesti nyhtää edut. Ei tarvitse olla hääppönen ennustamaan.
Ei ole helppoa länsimaalaisen ymmärtää Kiinaa vaikka olisi gradututkinto Kiinan kulttuurista. Tuo sama pätee moneen muuhun maahan lännen ulkopuolella. Ja varsinkin nykyään tässä länsimaisen median vallassa.
Kyllä Kiinassa on direktiivejä riittämiin mutta koko yhteiskunta perustuu "guangxi" järjestelmään, eli pitkälti suhteisiin.
Minulla on ollut oma ravintola Kiinassa joten tunnen paikallisen byrokratian aika hyvin. Toimeliaisuus ja mahdollisuudet on nykyään aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Jopa tunnetussa Lonely Planetissa jonka nimi on "Finland" kerrotaan ulkomaalaisesta joka halusi perustaa pienen kahvikuppilan Suomeen jonne tuli 14 eri tyyppistä tarkastajaa!
Olen muuten samaa mieltä että eivätpä valittaisi niin paljon vaan olisivat ennemmin tyytyväisiä että opiskelu on ilmaista. Onhan niitäkin jotka näin ajattelevat.
Mutta entäpä näinpäin. Kävin viime viikolla Suomen ainoassa ns "aidossa kiinalaisessa ravintolassa" Helsingin keskustassa. Kysyin Shanghailaiselta tarjoilijalta että 芬兰好马, siis viihtyykö hän Suomessa. Jopas jotakin. Tarjoilija vastasi suoraan että "ei viihdy" ja lähtipä vielä lätkimään. Kyllä norjalainen kolleegani hieman ihmetteli.
...eräät venäläiset lukevat tarkoin lehtiä ja nostavat heti yleisönosastossa äläkän, jos Putinista on kirjoitettu jotain negatiivista. Se on kuulemma merkki venäläisten sorrosta.
Ihmettelen vain, miksi asuvat mieluummin Suomessa kuin suurenmoisen Putinin hallitsemalla Venäjänmaalla. Ei kai me olla ulkomaalaisvastaisia, eihän?
Aasialaisesta mentaliteetistä, direktiiveistä ja laeista, ehkä kertoo jotakin myös se että olen polttanut Burmalaisen poliisipäälikön kanssa oopiumia ja käynyt kerran kiinalaisten poliisien kanssa karaokessa, eli huoratalossa. Tosin ei niillä kummallakaan ollut silloin virkavaatteita päällä.
..ukomaalaisvastaisia, ei. Mutta kielteisistäkin asioista pitää voida puhua silloin, kun näkee aihetta. Riippumatta ihmisen koti- tai ulkomaalaisuusasteesta tai ihonväristä. 90-luvullahan meillä vakiintui maahanmuuttajien asema tabuksi, kaikenlainen kritiikki oli julkisuudessa kiellettyä. Nykyään olen ollut huomavinani pientä maallistumista, en ole varma.
Monipuolista ja vapaata keskustelua ja avointa uutisointia ei olisi pitänyt tukahduttaa, se on padonnut laajalti ärtymystä ja huhuja, jotka vain paisuvat. Viranomaisten hyvä tarkoitus on kääntynyt itseään vastaan. Viralliseen tiedottamiseen suhtaudutaan kuin takavuosien "näin naapurissa"-propagandaan. Karhunpalvelus integrointitavoitteille.
On paljon asioita, joissa hyvä tarkoitus saattaa johtaa kielteisiin seurauksiin. Sukupuolikiintiöt eivät mielestäni ole pelkästään edistäviä tasa-arvon kannalta. Yksilönsuoja on viety hyvin pitkälle, voi hankaloittaa esim. rikostutkimusta. Rikollisen oikeusturva on usein parempi kuin rikoksen uhrin. Ja mahtaisiko tuo prostituution kriminalisointikaan johtaa pelkästään positiivisiin seurauksiin hyvästä tarkoituksesta huolimatta?
Aivan. Lantilla on aina kaksi puolta, ja sitä monimutkaisemmilla rakenteilla vielä enemmän. Noista mainitsemistasi olen yhtä mieltä, soisin jonkin kohtuullisen, järkevän ja oikeutetuksi koetun tasapainon löytyvän hyvien aikomusten positiivisten ja negatiivisten seuraamusten välillä.
Monasti käy niin, että "parannusten" huumassa mennään yksipuolisesti eteenpäin, vähän muodinkin mukaan, samalla aktiivisesti kieltäydytään näkemästä niitä väkisinkin syntyviä arveluttavia seurauksia, ne kun eivät ole muodissa eikä niiden pitänyt kuulua asiaan.
Laajemmin ajatellen myös esim. kristinuskolla ja sosialismilla on ollut hyvä tarkoitus, mutta niiden varjolla on saatu aikaan paljon pahaa.
Kaikilla ihmisen luomuksilla on kaksi puolta. Esimerkiksi tulta voidaan käyttää sekä oikein että väärin. Tätä tietotekniikkaa ja internettiäkin voidaan käyttää sekä hyviin että pahoihin tarkoituksiin.
Joo ja kertoo se siitäkin ettei noissa maissa ihan vähäistä tuo korruptio olekaan. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Suomessa ainakin korruptio on vähäistä ja poliisiin voi luottaa. Aasiassa voi ostaa itsensä vapaaksi vaikka mistä rikoksesta, jos on rahaa ja suhteita. Tyttökauppaa on paljon noissa maissa ja naisten asema on mikä on....
voin sanoa ettei omatkaan ajatukseni ole kovin häppöisiä kiinalaisista. Tiedän että sorrun yleistykseen, mutta mielestäni olisi hyvä osata ainakin englantia, jos pyrkii ulkomaille opiskelemaan. Samoin olisi hienoa tietää jotain Euroopasta ja Suomesta, jos sinne on tiensä löytänyt.
Henkinen toimeliaisuus jaettu komiteoihin ja järjestöihin? Lisää sosialismia? Siis häh. Puhutko nyt tosiaan Suomesta, samalla verraten sitä Kiinaan? Meillä on hyvin individualistinen perinne ja ilmapiiri. Oman kokemukseni mukaan yhteiskunta kehittyy tällä hetkellä kovempaan ja darwinistisempaan suuntaa. Kärryltä pudonneita kutsutaan heidän oikealla nimellään, luusereiksi.
Olen kaikkea muuta kuin isänmaallinen henkilö, mutta mitä kiinalaisten mielipiteisiin tulee... Siellä kotirintamallakin lienee tarpeeksi korjattavaa
Ja kyllä, olen porvari =)
Nyt meni yöunet. Mitä tosiaan kiinalaiset opiskelijat Suomesta ajattelevatkaan.