- kiintiöt korkeakouluissa (kauppatieteissä 20%), esim. ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsee yli 60% hakijoista
- helpompi pääsy lukioihin (alemmilla keskiarvoilla)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa, enemmän kouluja
- kyläkoulut ala-asteella (=enemmän kouluja, pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja ja lähempänä kotia
Eli kaikki sellaisia asioita, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Luulisi, että nämä kiinnostaisivat poliitikkoja ja kansaa eli meitä siten, että asiasta kirjoitettaisiin lehdissä, uutisissa jne.
Eipä näistä kuintenkaan esim. HS:ssa näy kirjoitettavan.
- helpompi pääsy lukioihin (alemmilla keskiarvoilla)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa, enemmän kouluja
- kyläkoulut ala-asteella (=enemmän kouluja, pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja ja lähempänä kotia
Eli kaikki sellaisia asioita, joiden kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Luulisi, että nämä kiinnostaisivat poliitikkoja ja kansaa eli meitä siten, että asiasta kirjoitettaisiin lehdissä, uutisissa jne.
Eipä näistä kuintenkaan esim. HS:ssa näy kirjoitettavan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En osaa ottaa kantaa noihin tilastoihisi mutta voivat pitääkin paikkaansa ainakin osittain. On totta että kielivähemmistön oikeuksien ylläpitäminen tietyllä alueella voi johtaa siihen että esim. luokan koko on pienempi kuin suomenkielisten tai että on olemassa kiintiöitä.
En nyt sanoisi näitä kovin "uskomattomiksi etuoikeuksiksi". Ei nyt sentään eletä tilanteessa jossa tiettyä kansanryhmää pidetään muita selvästi korkeammalla.
Luulen että myös negatiivisia asioita löytyy jos niitä vain kaivettaisiin, ehkä joku suomenruotsalainen tutkija niitä osaisi sanoa. Mutta en usko että Suomi24:sen bullshitfoorumilla heitä näkee, tämä RKP-palsta on 99% agitointia eikä mitenkään rakentavaa puhetta. Jopa niin älytöntä tekstiä näkee että epäilen että monikaan tällä palstalla kovin koulutettu ihminen on..
Keinotekoinen kaksikielisyys on SELVÄ etu suruille, jotka ovat luonnostaan kaksikielisiä lähes kaikki.
Kuvittele, että kaikille johtopaikoille vaadittaisiin saamen kielen taitoa ja kouluissa olisi pakkosaame.
Millä kansanosalla olisi silloin selvä yliedustus hallinnon ja kulttuurin johtopaikoilla?
"Keinotekoinen kaksikielisyys on SELVÄ etu suruille, jotka ovat luonnostaan kaksikielisiä lähes kaikki."
"Keinotekoinen kaksikielisyys on SELVÄ etu suruille, jotka ovat luonnostaan kaksikielisiä lähes kaikki."
Mikä siinä kaksikielisyydessä nyt on niin keinotekoista? Faktaa on että tässä maassa asuu lähes 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa syntyperäistä suomalaista.
Se selvä etu (siis nimenomaan "etu" ei "etuoikeus" ) jonka kaksikielisyys henkilötasolla tuo mukanaan on nyt se asia joka netti fennoa rassaa koska hän haluaisi tulla toimeen vähemmällä. Ei kaksikelisyyden tuoma etu poistu sillä että pakkoruotsi poistuu eikä liioin sillä että maa muutettaisiin virallisesti yksikieliseksi ja anteeksi nyt vaan mutta kukaan ei osaa mitään kieltä "luonnostaan".
Kyse ei ole mistään ruotsinkielisten etuoikeudesta vaan meidän paremmasta kielitaidosta, niin pitkään kun me osaamme vähintään kolmea kieltä ja te vain kahta niin etumatka säilyy. Ruotsin kielen taidolle riittää kysyntää myös muualla kuin virastoissa.
Totta kai kielitaitomme on meille etu mutta hankala homma olisi myös heikentää kielitaitoamme niin että te netti fennot pääsisitte kanssamme tasa-arvoisiksi.
Tuskin sekään meidän kielitaitoamme kovinkaan paljon heikentäisi jos pakkosuomi poistuisi, en usko että kovinkaan moni ruotsinkielinen lopettaisi suomen opiskelun vaikka pakkoa ei olisikaan.
Veljeni (täysin suomenkielinen) Vaasassa laittoi poikansa peruskoulussa ruotsinkieliseen luokkaan. Pojat saivat opiskella samassa ryhmässä koko peruskoulun yläasteen loppuun saakka.
Oma poikani on 7.luokalle mennessä joutunut jo kolmesti vaihtamaan opetusryhmäänsä kun opetusryhmiä on yhdistelty tai hajoitettu ja kasattu uusia luokkia. Kaverisuhteet ovat aina menneet uusiksi.
Jokainen, joka seuraa koulumaailmaa, tietää mikä merkitys kiinteällä luokkayhteisöllä on koulumenestykseen. Tässäkin asiassa siis kielipolitiikka suosii ruotsin kieltä. Vaasassa saman luokkayhteisön koossa pitämisen peruste on vain ruotsinkielisyys. Ryhmä pidetään kasassa mahdollisimman pitkään kielen takia.
.. että ruotsinkielisellä puolellakin olisi tasapuolisuuden nimissä ryhdyttävä hajottamaan opetusryhmiä?
..vai että kannattaisi harkita lapsilleen ruotsinkielisiä kouluja koska pienemmistä kouluista ja pienemmästä ryhmäkoosta on etua?
Miten kielipolitiikka antamassasi esimerkissä suosii ruotsin kieltä ja vaikuttaa tuohon luokkayhteisön koossa pysymiseen? Tarkentaisitko hieman?
paskaa jauhamassa Ankdam -nimimerkillä?
"Jokainen, joka seuraa koulumaailmaa, tietää mikä merkitys kiinteällä luokkayhteisöllä on koulumenestykseen. Tässäkin asiassa siis kielipolitiikka suosii ruotsin kieltä."
Meillä vain suomenkieliset poliitikot ovat tottuneet siihen, että koulutuksesta säästetään ja vanhemmat eivät ärähdä. Tästä ruotsinkielinen ystäväni on sättinyt minua: te suomenkieliset ette ymmärrä, miten kulttuuria siirretään eteenpäin ja miten sen eteen on tehtävä töitä.
"- kiintiöt korkeakouluissa (kauppatieteissä 20%), esim. ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsee yli 60% hakijoista"
Nämä kiintiöt ovat välttämättömiä, koska meidän on opittava hoitamaan ja kartuttamaan perintöomaisuuksiamme.
Ekonomie magister, HANKEN
sekoilee ja sählää!