Nato pomitti tänä viikkona sitten 3 bussia täynnä lapsia ja naisia ja sanoivat vain "hupsista, luultiin että niissä oli talibaaneja". Mitä mieltä olisit jos afgaanit olisivat miehittäneet suomen koska joku sekopää turisti suomesta olisi suorittanut jonkun terroriteon afganistanissa ja tän jälkeen afgaanit olisivat miehittäneet maamme 120.000 sotilailla jo 10 vuoden ajan ja pommittaisi viikottain "vahingossa" sairaaloita, koulubusseja ja häitä ja niiden sotilaat raiskaisi päivittäin suomalaisia naisia. näkisitkö heitä oikeuden puolustajina tai miehittäjinä? uskoisitko tämmöinen politiikka saisi suomalaisia kunnoittamaan afgaaneja niin paljon että sekopää vahingossakaan ei voisi edes ajatella kostaisi afganistanille? ainakin suomen suureet puoleet näyttävän uskovan että asia on näin. jos suomi menee natoon tai lähettää sotilaita yhdysvaltojen tueksi niin uskotteko tosiaankin että suomi olisi turvallisempi paikka? mikä on suurempi uhka? Musliimien kostoiskut tai että joku natsipuolue ottaisi vallan putiinin puolueelta ja hyökkäisi suomeen? Naton liittyminen on kallista ja olisi turvallisuusriski joka altistaisi suomea terroriiskuille!
Naton liittyminen on turvallisuusriski!
Oikeuden puolustaja
5291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
redillä ja naton lentokoneet Lappeenrannan lentokentän hangaarissa. Tuntuisiko näiden maalien läheisistä ihmisistä turvalliselta, kun uusi naton sotilaallinen kriisi pannaan käyntiin?
Naton ja USA:n ainoa mahdollisuus voittaa sota on harjoittaa suurpiirteistä pommittamista täsmäasein, jolloin usein tulee pelkkiä siviiliuhreja. Sanoin ainoa mahdollisuus, mutta eivät silläkään todennäköisesti voita sotaansa. Kyllä täsmäaseellakin voidaan yksikin mies poimia ja ampua ilmaan, mutta henkilöstä ei välttämättä tiedetä mitään, onko hän rauhanomainen siviili tai ei. Helposti syntyy väärinkäsityksiä arvioinnista, kun uhria ei tietenkään voida kuulustella ja ei se tarkoita, että jos on esim. jokin hakku tai lapio mukana, että sitä oltaisiin tienvarsipommia oltu asentamassa.
Ainoa oikea tapa olisi vetää eurooppalaiset joukot Afganistanista kokonaan pois ja kartoittaa mihin oikeastaan Natoa enää tarvitaan ja näin ollen varmaankin Naton merkitystä toimijana vähentää tai / ja hiljalleen hajottaa koko järjestö, joka on luotu täysin erilaiseen maailman uhkiin Kylmän Sodan aikana.
Nyt kun Naton rooli ei ole selkeä he toimivat Afganistanissa YK:n valtuuttamina sodassa jossa ei voittoa näy, sekä sen moraalinen pohja puuttuu.
Sen sijaan siellä ei ole koskaan oltu missä tapetaan miljoonia, vaan voidaan olla jopa kauttarantojen tukemassa fanatiikkojakin, jos heidän ajamansa asian katsotaan tukevan USA:n politiikkaa ja sen Geostrategista ja Geopoliittista asemaa.
USA ei vastustanut esim. Punaisten khmerien toimintaa vaan tukivat sitä, nyt he olevinaan haluavat tuoda Afganistaniin demokratian, mutta toisaalta eivät aikaisemmin ole välittäneet vaikka oltaisiin jossain tapettu miljoonia ihmisiä. Kamputsea, Uganda, Ruanda jne...
EIKÖHÄN NATO JA USA OLE SAMASTA SYYSTÄ AFGANISTANISSA, KUIN NEUVOSTOLIITTO AIKAISEMMIN?
Tämä USA:n Maailman poliisiin rooli on hyvinkin valikoivaa, jonnekin on saatava nukkehallitus ja epäaito demokratia, toisissa maissa saakin olla diktatuuri, jos siellä nyt sitten sellainen sattuu olemaan. Aito demokratia syntyy vain silloin, kun enemmistö maan asukkaista sen hyväksyy, eikä aina kaikissa maissa ja olosuhteissa demokratia välttämättä ole se paras yhteiskuntajärjestelmä, jos ei sentään juuri esiinny mitään terroria. esim. Saudi-Arabia, ei se nyt mikään demokratia ole, vaikka onkin jenkkien liittolainen.
Idi Amin sai olla rauhassa ja murhata kansaa. Jääkaapissaan hänellä oli joidenkin uhrejensa päitä, jotta ne säilyisivät ja hän voisi manata niitä kauemmin. Lopulta tansanialaiset kukistivat diktaattorin 1979 suurin piirtein samaan aikaan, kun Punaiset khmerit tappoivat 1,7 miljoonaa ihmistä 1975-1979. Vietnamilaiset kukistivat Punaiset khmerit, ei YK, eikä varsinkaan USA. Punaiset khmerit olivat kaikkein vaaralisimpia kommunisteja, mutta globaalisti vain yksi pelinappula monista muista.
Nyt ollaan Afganistanissa, mutta eihän siellä ole ollut joukkomurhia? Sitä ennen kuin vasta 2001 Naton ja USA:n tekeminä. Asiat pitää pistää tärkeysjärjestykseen. Kaikista maista ei kerta kaikkia saada vielä toimivia demokraattisia valtioita, niiden voimien tulee tulla myös maan kansalaisilta, ensin houkuttimena kaupan käynti ja kun tämä on pääsyt vilkkaamaksi avittaa mukaan yleissivistystä ja kolmannessa vaiheessa vasta mahdollisesti demokratiaa, jos se kelpaa.
DEMOKRATIAN PUUTE EI OLE MIKÄÄN SYY HYÖKÄTÄ JOHONKIN MAAHAN, KIINANKIN KANSSA TEHDÄÄN KAUPPAA. SEN SIJAAN JOUKKOMURHIEN VUOKSI PITÄÄ PUUTTUA KYSEISEN MAAN ASIOIHIN VÄLITTÖMÄSTI, TEHOKKAASTI JA TOIMIVASTI.
Afganistanista taistellaan siksi, että se on portti Lähi-idän öljykentille. Ei minkään demokratian tai naisten oikeuksien takia, kun punaiset khmeritkin saivat tappaa 1,7 miljoonaa omiaan, USA:n vain maata tukien hiljaisesti, koska haluttiin ettei Neuvostoliiton vaikutus olisi sinne ulottunut ja Kiinan kanssa oltiin alettu yhteistyöhön.
Neuvostoliiton Afganistaninsota oli tuomittava, mutta nykyinen ei ole tuomittava? Millä selityksellä näin on? Ne ovat molemmat tuomittavia, vaikka toisessa olisikin mukana YK.
-masson
http://www.saulmasson.org
Jos ei ole Oskun puheita , laita linkki!
Taas noita massonin satuja. Eihän tuommoisia paatoksia jaksa erkkikään lukea loppuun asti. Koittausit vähän tiivistää. Laita joskus lähteet väitteillesi, koska minusta ihan tuntuu että keksit nuo täysin itse.
bussijuttuun löytynyt? Naton ISAF- operaatio kohdistuu taliban terroristeihin (n.40 000), auttaa Afganistanin kansaa kouluttautumaan ja perustamaan niin voimakkaat poliisi- ja sotilasvoimat, ettei YK:n mandaatilla olevia Naton joukkoja enää tarvita.
Ulkoasiainministeriö.
SAF-operaatio (International Security Assistance Force) Afganistanissa on Naton tärkein ja vaativin kriisinhallintaoperaatio, joka on muodostunut järjestön roolin, tehtävien ja voimavarojen kehittämisen keskeiseksi moottoriksi. Nato otti ISAFin johtoonsa vuonna 2003, jonka jälkeen operaatio on laajentunut Kabulin alueelta koko maan kattavaksi operaatioksi ja joukkovahvuus kasvanut noin 10 000 sotilaasta 100 000 sotilaaseen. Operaatioon osallistuu 46 maata.
*
ISAFin tehtävänä on luoda turvallinen ja vakaa toimintaympäristö, jossa Afganistanin instituutiot voivat kehittyä ja laajentaa vaikutusvaltansa maanlaajuiseksi sekä samalla kehittää Afganistanin hallinnon kykyä vastata itse maan turvallisuudesta. I
Operaatiossa otettiin vuonna 2009 käyttöön vastakumouksellinen lähestymistapa, joka painottaa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen kanssa toteutettavaa kumppanuutta (mm. operaatioiden suunnittelu, toteutus ja kouluttautuminen yhdessä). Lähestymistapaan liittyvät keskeisesti lisäjoukot, joita 36 maata on ilmoittanut lähettävänsä yhteensä 40 000. Lähestymistavan odotetaan tuottavan tulosta vuoden 2010 loppuun mennessä.
*
ISAF-operaatio on tuonut esiin turvallisuuden, kehityksen ja hyvän hallinnon yhteistyön tarpeen. Nato on omaksunut kokonaisvaltaisen, kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä korostavan lähestymistavan kriisinhallintaan.
*
Vakaan ja turvallisen ympäristön keskeisimpänä esteenä ovat Afganistanin hallitusta vastustavat erityyppiset kapinallisryhmät (islamilaiset ääriainekset, huumerikolliset, alueelliset heimopäälliköt). Turvattomuuden ja epävakauden tunnetta maassa lisää kapinallisryhmien turvautuminen yhä suuremmassa määrin nk. epäsymmetrisiin taktiikoihin, kuten tienvarsipommeihin ja itsemurhaiskuihin.
Avain kansainvälisten joukkojen poistumiseen Afganistanista on vastuun siirto maan omille turvallisuusviranomaisille ja -joukoille (Afganistanin kansallinen armeija, ANA ja Afganistanin kansallinen poliisi, ANP). Turvallisuusvastuun siirto eli transitio edellyttää riittävän vahvoja, hyvin koulutettuja ja varustettuja joukkoja. Afganistanilaisjoukkojen kykyjen vahvistuessa ne voivat ottaa yhä suuremman itsenäisen vastuun maan turvallisuudesta. Tällä hetkellä Afganistanin armeijan joukot ovat mukana jo lähes 90 prosentissa ISAFin operaatioista.
*
Vastuun siirtoa tukemaan käynnistettiin loppuvuodesta 2009 ISAF-operaation alaisuuteen Naton koulutusmissio (NATO Training Mission Afghanistan, NTM-A), joka keskittyy Afganistanin turvallisuusviranomaisten rekrytointiin, koulutukseen ja varustamiseen. Koulutus on institutionaalista koulutusta Afganistanin maanpuolustuskorkeakoulussa, aselajikouluissa ja koulutuskeskuksissa. Koulutusmission suurin haaste on kouluttajapula (50 % kouluttajapaikoista täyttämättä).
ISAF-operaatiossa on noin 140 suomalaista sotilasta, joista pääosa toimii Pohjois-Afganistanissa. Sotilaiden määrää on tarkoitus nostaa siten, että se olisi vuoden 2011 alussa enintään 195 sotilasta.
Koulutuksen ohella taloudellinen tuki ja materiaaliavun toimittaminen Afganistanin armeijalle ja poliisille ovat korostuneet ISAF-operaation toiminnassa. Suomi on tarjonnut Afganistanille materiaaliapuna viestilaitteita ja kenttävoimakoneita.
Kuluvan vuoden haasteita ovat syyskuussa 2010 pidettävät parlamenttivaalit, joiden onnistumisella on vuoden 2009 presidentinvaalien jälkeen tärkeä merkitys Afganistanin vakaudelle ja demokratiakehityksen jatkumiselle.