Porvarismi ja elitismi tappavat
Kansalliseepoksemme Kalevala on Karjalasta.
Olemme sielultamme itäistä kansaa (suurin osa ja valtaosa), eikä se muuksi muutu. Tappamalla meistä pääsee eroon, ja sitähän valtaapitävät tekevät ihmisille päivittäin yhteiskunnallisen väkivallan muodossa - ja koko ajan vain enenemissä määrin.
Tappajat ja teloittajat tulevat sitten kansan parista, kuten on odotettavissakin, valtaapitävien ja eliitin tekemän yhteiskunnallisen väkivallan seurauksena. Vallan piireissä päivitellään, ollaan tekopyhiä ja hihitellään asialle. Jotkut jopa nauravat kunnon röhönauruja typerälle kansalle. Tehdään asiasta tyhjänpäiväisiä akateemisia tutkimuksia, jotka vain vahvistavat nykyistä asetelmaa.
Mediat tukevat vallanpitäjiä, vaikka heidän kuuluisi olla kansan puolella. Kansa heitä lukee, katselee ja seuraa. Kansa antaa heille antoisan työn ja elannon.
Eduskuntavaaleissa äänestää n. 50 %. Ketkä ovat enää suomalaisia? Keitä eduskunta enää edustaa ja keiden asioita se enää ajaa?
EU-vaaleissa äänestää n. 30 %. Olemmeko eurooppalaisia?
Pressan vaaleissa äänestää 70-80 %. Pressalla ei ole enää valtaa.
Missä demokratia, kansan valta enää näkyy tai vaikuttaa Suomessa tai Euroopassa? Väkivallassa? Se toimii aina, hurraa valtaapitävät ja kilistävät lasejaan.
Jotkut yrittävät pelastaa itsensä muuttamalla täältä pois. Suurin osa ei enää jaksa. Tappavat itsensä tai toisen. Hakkaavat puolisojaan ja lapsiaan. Tappavat kaverin. Kiusaavat kaverin hengiltä. Muuttuvat porvareiksi, pyrkivät ja nousevat eliittiin, opettelevat henkisen ja taloudellisen väkivallan.
Porvarit ja eliitti saivat mitä halusivat! Elävät pitkään ja vanhaksi kansan kustannuksella. Omaatuntoa ei ole.
Kansalliseepoksemme Kalevala on Karjalasta.
Olemme sielultamme itäistä kansaa (suurin osa ja valtaosa), eikä se muuksi muutu. Tappamalla meistä pääsee eroon, ja sitähän valtaapitävät tekevät ihmisille päivittäin yhteiskunnallisen väkivallan muodossa - ja koko ajan vain enenemissä määrin.
Tappajat ja teloittajat tulevat sitten kansan parista, kuten on odotettavissakin, valtaapitävien ja eliitin tekemän yhteiskunnallisen väkivallan seurauksena. Vallan piireissä päivitellään, ollaan tekopyhiä ja hihitellään asialle. Jotkut jopa nauravat kunnon röhönauruja typerälle kansalle. Tehdään asiasta tyhjänpäiväisiä akateemisia tutkimuksia, jotka vain vahvistavat nykyistä asetelmaa.
Mediat tukevat vallanpitäjiä, vaikka heidän kuuluisi olla kansan puolella. Kansa heitä lukee, katselee ja seuraa. Kansa antaa heille antoisan työn ja elannon.
Eduskuntavaaleissa äänestää n. 50 %. Ketkä ovat enää suomalaisia? Keitä eduskunta enää edustaa ja keiden asioita se enää ajaa?
EU-vaaleissa äänestää n. 30 %. Olemmeko eurooppalaisia?
Pressan vaaleissa äänestää 70-80 %. Pressalla ei ole enää valtaa.
Missä demokratia, kansan valta enää näkyy tai vaikuttaa Suomessa tai Euroopassa? Väkivallassa? Se toimii aina, hurraa valtaapitävät ja kilistävät lasejaan.
Jotkut yrittävät pelastaa itsensä muuttamalla täältä pois. Suurin osa ei enää jaksa. Tappavat itsensä tai toisen. Hakkaavat puolisojaan ja lapsiaan. Tappavat kaverin. Kiusaavat kaverin hengiltä. Muuttuvat porvareiksi, pyrkivät ja nousevat eliittiin, opettelevat henkisen ja taloudellisen väkivallan.
Porvarit ja eliitti saivat mitä halusivat! Elävät pitkään ja vanhaksi kansan kustannuksella. Omaatuntoa ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä on kuitenkin hyvä puoli se, että rikkaat eivät myöskään elä ikuisesti. Jopa heillekin tulee noutaja, ja uskoisin että he pelkäävät sitä enemmän kuin me täällä ruohonjuuritasolla.
Meillä taviksillahan ei ole paljon mitään menetettävääkään, ja KUKAAN ei saa mitään täältä mukaansa. Eivät edes rikkaat. Onneksi. Siinä mielessä elämä on oikeudenmukaista ainakin.
Minä itse en ole koskaan välittänyt rahasta ja vauraudesta, elän kirjaimellisesti "kädestä suuhun", mutta elän tosi onnellista elämää. Suosittelen muillekin. Jokainen päivä on haaste, ja minusta se on vain mukavaa. Teen töitä vain sen verran, miten kulloinkin tarvitsen rahaa. Minulla on tälläkin hetkellä 3 eri työtä, joita teen aina tarpeen mukaan. Matkustelen paljon, ja se avartaa näkemystä.
Minulla on sukulaisia ja tuttavia, jotka ovat "nousseet" nollilta, siis täältä ruohonjuuritasolta, ja heillä on sitten muuttunut kaikki, jopa persoonallisuutensakin. Siihen entisiin lämpimiin tunteisiin on tullut kylmyys tilalle, mutta se on heidän ikioma ongelmansa. HEKÄÄN eivät saa täältä mitään mukaansa. Jotkut ovat jopa kuolinvuoteellaan pyydelleet anteeksi mitä tekivät aikoinaan ahneuksissaan. MInultakin on pyydetty anteeksi. Olen toivottanut vain hyvää matkaa heille muistuttaen kuitenkin tapahtuneista asioista.
Rikas koittaa vielä kuolemansa jälkeenkin tavoitella suuruutta. Heille pystytetään isoja hautakiviä ja he määräävät vielä mädäntyessäänkin rahojensa käytöstä testamenteissaan ja perustamalla säätiöitä. Monikaan heistä ei elä onnellista elämää. Onnellisempi on sellainen, jonka ei tarvitse kuolintuskissaan paljon pyydellä anteeksi.
Hautapaasien alla lahoavat kalmot ovat kuitenkin umpikuolleita ja pennittömiä, kuten kaikki me kohta tai vähän ajan päästä.
Elämä on reilua peliä.