Se on nöyristelyä. Se on monessakin mielessä vaarallinen leikki, ja varsinkin silloin kun siitä tulee hyväksytty kilpailu hengelliseen liikkeeseen. Useammat meistä ovatkin sen jo havainneet mikä tämän ulkoisen nöyristelyn taustalla piileksii, se on ylpeys joka kieltäytyy tulemasta todelliseksi ihmiseksi. Ylpeys kieltäytyy ottamasta Jumalan tarjoamaa armoa vastaan sellaisena ihmisenä, kun Jumala on meidät luonut. Nöyrän ei tarvitse teeskennellä mitään, Jumalan armosta hän on se mikä on. Ja sellaisena kiittää Jumalaa hänen armostaan ja rakkaudestaan. Toisten edessä nöyristeleminen on varma merkki hyljätyksi tulemisen pelosta. Pelkäävä on valmis jonkun valtaansa etsivän ihmisen uhriksi.
Jumala on armossaan valaissut minut ja paljastanut minulle Henkensä kautta tämän kurjistelun salaisuuden, sen miksi ihminen alentuu vähättelemään ja halveksimaan itseään. Ja sen välittömänä seurauksena on toistenkin halveksiminen. Alistajamme käyttävät näin murskaamisensa ihmisten heikkoutta hyväkseen vahvisttaakseen omaa valtaansa uhriksi joutuneeseen nähden. Tätä kutsutaan manipulaatioksi. Ihminen jolla on arvottomuuden haava sisimmässään vereksenä, on erittäin altis lankeamaan käskijöidensä orjaksi.
Toisten ihmisten tiedostamattomien sontakuormien kantajiksi, pelkoon syyllisyyteen ja häpeään.
Muistakaa aina että Jumala on rakkaus, eikä hän tee mitään ihmisen tahdon vastaisesti, eikä väkisin.
Jumala on armossaan valaissut minut ja paljastanut minulle Henkensä kautta tämän kurjistelun salaisuuden, sen miksi ihminen alentuu vähättelemään ja halveksimaan itseään. Ja sen välittömänä seurauksena on toistenkin halveksiminen. Alistajamme käyttävät näin murskaamisensa ihmisten heikkoutta hyväkseen vahvisttaakseen omaa valtaansa uhriksi joutuneeseen nähden. Tätä kutsutaan manipulaatioksi. Ihminen jolla on arvottomuuden haava sisimmässään vereksenä, on erittäin altis lankeamaan käskijöidensä orjaksi.
Toisten ihmisten tiedostamattomien sontakuormien kantajiksi, pelkoon syyllisyyteen ja häpeään.
Muistakaa aina että Jumala on rakkaus, eikä hän tee mitään ihmisen tahdon vastaisesti, eikä väkisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
koskettavasti. Me emme ole toistemme valvoia ja kurittajia. Mutta kuitenkin oikeanlainen apu on tarpeen silloin jos toinen hädässä on. Sitä ei vain kaikki opettajat ja kouluttajat hallitse. Vaan esiin tulee oma vietti hallista ja halveksia toisia.
Ja auttaja toimii autettavan ehdoilla. Vanhemmat tietenkin kantavat vastuuta lastensa valinnoista, mutta aikuinen hallitsee itse itseään. Jeesuksen esimerkki on hyvin tärkeä, hän varmisti aina autettavalta mitä tämä tahtoi Jeesuksen tekevän hänelle.
Kun tarkkailee monen esikoislestadiolaisen elämää, valintoja ja opetusta liikkeessä, ei voi välttyä vaikutelmalta että liikkeessä eletään jonkinlaisessa reaalimaailman ulkopuolisessa umpiossa, illuusiossa, toivemaailmassa. Lestadiolaisten ihmisten arkielämän haasteet ovat opetustoimelle erittäin vieraita.
Tarkkaillaan suurennuslasilla tietyjä käyttäytymisnormeja asusteita kotien kalustusta tiedotusvälineitä jne, mutta ei tajuta ollenkaan sitä, miltä liikkeen opetus vaikuttaa reaalimaalmassa elävien ihmisten silmissä. Niiden silmissä joiden keskelle Jeesus haluaa meidät lähettää evankeliumin valon kanssa. Muita pois torjuva opetus, "vain me", valtaväestöstä poikkeavat asusteet, naisten (pakotetut) kampaukset, puheet käyttäytyminen, kaikki puhuvat samaa kieltä; "tule meidän kaltaiseksemme tähän samaan ahditukseen, taikka pysy poissa meidän näkyvistämme.
Kun luen ajatuksiasi aikuisen ihmisen perspektiivistä ja lestadiolaisuudesta, niin mieleeni astuu pohdinta, jota toisinaan tulee todettua ja pohdittua.
Kyse on siitä, että ihmisessä on sellainen kummallinen puoli sisällä, etenkin " tottelemattomuudessa" -> itsenäistynyt aikuinen.
Aikuinen ihminen alkaa ajattelemaan itseään vastuunkantajana ja omien ymmärrystensä johdattelemana, kulkijana.
Hän ottaa " vapauksia" itselleen sekä lain kirjaimesta ( suomen laki sisältöineen( esim. nopeusrajoitukset)) , mutta myös uskonnollisesti.
Aina kiinni jäätyään tulee ilmi muutama asia. Toinen on reilun ihmisen toimintatapa ; tunnustaa ja todeta, että väärin tein.
Toinen taas sellainen missä asioita selitellään ja niille etsitään hyväksyttäviä syitä, kuten vaikkapa ylinopeudesta humoristinen esimerkki; takana tuleva auto oli niin uhkaavan näköinen, että painoin kaasua reilusti lisää ettei se saanut kiinni, tai että tuntui rengas heiluvan niin paljon, että ajattelin nopeasti ajaa rengasliikkeeseen ylinopeudella ( toki selityksiä on varmaan miljoonia erilaisia toinen toistaan huvittavimpia).
Uskonnollisestikin ihminen jostain syystä hakee selityksiä teoilleen ja haluaisi mielellään kyseenalaistaa Jumalan ohjeet. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa pappeuden tila maassamme. Kirkko haluaisi toimia toisin, kun mitä Raamattu on ohjeita antanut.
Ihmisessä on siis jokin, mitä käärmekin käytti silloin hyväksi ; " Onko Jumala todellakin sanonut niin" ?
Sitten tulee selittelyn paikka teokoa hyväksyttäväksi etsittäessä ja sen jälkeenkin : Tee vaan niin, vastoin Jumalan ohjetta, sillä sinusta tulee viisas ja koet suurta henkistä kehittymistä ja ulottuvuutta.
Tästä syystä Jeesus on todennut lapsista : Tulkaa lasten kaltaisiksi, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Lapsi ei ole " itsenäistynyt" eikä halua toimia ohjeiden vastaisesti. Heissä on se vanhurskauden mitta, mitä Jumala toivoisi meissä kaikissa ihmisissä olevan.
Lestadiolaisuudessa on vaara sekin, tottakai , että joku keksii omia sääntöjään ja yrittää niitä esittää oikeana uskona, uskontyönä jne. Harhaoppia tietenkin ja pahuudella sielläkin on sormensa.
Pahuus pursuaakin joka puolelta. Luopumus on se, joka on lähtenyt jo liikkeelle ja etenee tuhoten kaiken eteensä osuvan.
Ei ole helppoa ihmisen kulkea.
Tämän sopisi lukea naapuri sopu laiset
Tämän ketjun luku olisi omiaam ,,,sille naapuriketjun kirjoittajalle .