Poistoilmalämpöpumppu

Tauski

Tehtiin juuri kaupat IVT 490 poistoilmalämpöpumpusta. Taloomme tulee myös vesikiertoinen lattialämmitys. Ainoa asia mikä jäi hieman askarruttamaan on se että ainoastaan poistoilma kulkee tuon PILP:n kautta. Eli tuloilma tulee seinässä olevista venttiileistä talvellakin lämmittämättömänä. Kertokaapa te joilla on kokemusta poistoilmalämpöpumpuista, että aiheutuuko ko. seikasta vedon tunnnetta? Tai miten yleensä ko. laite on toiminut? Onko säästänyt lämmityskustannuksia niin paljon kuin luvattiin. Tietysti meille tulee myös iso varaava vuolukivitakka.
Otettiin tuo IVT:N PILP sen vuoksi kun sillä on viiden vuoden takuu. Kilpailijoiden pumput on ihan saman hintaisia, mutta niillä vain 2v takuu. Tosin esim. Niben pumpussa tuloilmakin olisi tullut koneen kautta lämmitettynä.

16

13006

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pha

      Lämmön talteenottovaatimus kyllä on täytetty mutta vanha veto-ongelma jää. Ongelma on ilmeinen koska teillä on vielä lattialämmitys jossa ikkunan alle ei saa niin paljoa lämpötehoa että se sotkisi tulevan kylmän ilman. Lattialämmityksessä lämmin ilma nousee huoneen keskeltä ylös ja putoaa alas sieltä missä on kylmin seinäpinta, eli ikkunan kondalta ja kun tässä kohtaa on vielä korvausilma-aukko niin veto tuntuu pahalta. Kun sitten suljet korvausilma-aukon ei ilmanvaihtoa ole. Ei näitä pitäisi edes myydä. Lämpöpumppuja on kyllä sellaisiakin missä lämpöä siirretään myös sisäänpuhallusilmaan. Ei köyhän kannata aina halvinta ostaa sanotaan?

    • rakentelija

      Vedon tunnetta voi hieman vähentää laittamalla ikkunat, jossa tuloilma lämpenee sisään tullessaan.

    • Noksu

      IVT 490 ja vesikiertoinen lattialämmitys ollut käytössä viime syksystä. Toimii hyvin kunhan saa säädettyä lämpökäyrät kohdilleen. Raitisilmaventtiilit (fresh 90) toimivat todella hyvin enkä minä todellakaan huomannut mitään häiritsevää vetoa koko talvena. Vedon tunne taitaa olla kokonaan hengityskonemiesten kaakatuksia.

    • mike

      nykyäänkin vaikea toteutettava, luvataan ja esitetään koneellisen ilmanvaihdon ylivertaisuutta. Talossa jossa on takka, puuhella ja saunan kiuas ei voi pelata säädetty koneellinen ilmastointi. Kun avaat takan- tai puuhellanpellin on vedosta riippuen kaikki säädettävä uudelleen.

      Lattialämmitys pitää asentaa ulkoseinille n. 5-10 cm seinästä. Tällä vältetään homeen muodostuminen ulkoseinän ja lattian liittymäkohtaan. Kaikkissa remontoimissani taloissa on ilmennyt kondersoitunutta kosteutta ko. paikassa.

      Jos ilmastointi pitää talon sisällä pientä ylipainetta ei lattian ja seinän rajapintaan muodostu kosteutta mutta takka aiheuttaa jo tarvittavan häiriön ko. alueella.

      • LaLa

        Ei ei ei ja vielä kerran ei. Älkee hyvät ihmiset kuvitelko talojen kosteusongelmien häipyvän ylipaineistamalla talo, tästä luulisi olevan riitävästi homekokemuksia 70- ja 80 -luvulta. Koneellisessa ilmanvaihdossa rakennus säädetään n. 10% alipaineiseksi, jotta kosteus imeytyy rakenteista sisälle. Muulloin kosteus törmää höyrysulkuun ja tiivistyy siihen!!

        Nykyisin kaikkiin kotikoneisiin saa nk. takkakytkimen, jolla taataan painesuhteen säilyminen takan yms. polton aikana, edistyksellisissä laitteissa on vakiopaineanturit.


      • _oi
        LaLa kirjoitti:

        Ei ei ei ja vielä kerran ei. Älkee hyvät ihmiset kuvitelko talojen kosteusongelmien häipyvän ylipaineistamalla talo, tästä luulisi olevan riitävästi homekokemuksia 70- ja 80 -luvulta. Koneellisessa ilmanvaihdossa rakennus säädetään n. 10% alipaineiseksi, jotta kosteus imeytyy rakenteista sisälle. Muulloin kosteus törmää höyrysulkuun ja tiivistyy siihen!!

        Nykyisin kaikkiin kotikoneisiin saa nk. takkakytkimen, jolla taataan painesuhteen säilyminen takan yms. polton aikana, edistyksellisissä laitteissa on vakiopaineanturit.

        pari kommenttia.

        Rakennusten ilmavirtoja säädetään siten, että poistoilmavirta on esim 10% tuloilmavirtaa suurempi. Se ei tarkoita, että rakennus olisi 10% alipaineinen, se ei edes välttämättä ole kaikilta osin lainkaan alipaineinen.
        10% alipaineella todennäköisesti ikkunat tulisivat sisään.

        Jos kosteus törmää höyrysulkuun tiivistyen siihen, on höyrysulku väärässä kohtaa seinää. Sulun on oltava niin paljon lämpimän puolella, ettei vesihöyry sen kohdalla eli niin lämpimänä vielä tiivisty vaan pysyy höyrynä.


      • mike
        LaLa kirjoitti:

        Ei ei ei ja vielä kerran ei. Älkee hyvät ihmiset kuvitelko talojen kosteusongelmien häipyvän ylipaineistamalla talo, tästä luulisi olevan riitävästi homekokemuksia 70- ja 80 -luvulta. Koneellisessa ilmanvaihdossa rakennus säädetään n. 10% alipaineiseksi, jotta kosteus imeytyy rakenteista sisälle. Muulloin kosteus törmää höyrysulkuun ja tiivistyy siihen!!

        Nykyisin kaikkiin kotikoneisiin saa nk. takkakytkimen, jolla taataan painesuhteen säilyminen takan yms. polton aikana, edistyksellisissä laitteissa on vakiopaineanturit.

        Jos rakennus on alipaineinen kylmä ilma virtaa alajuoksun/lattian ja seinänvälistä sisään, kylmä ilma tuo kosteutta jalkalistan alle ja sitä ei voi välttää.

        Koneellisen ilmastoinin teho vaihtelee esim. suodattimien likaisuudesta johtuen. Takkakytkimet ovat vitsin aihe jo pelkkä korkea- tai matalapaine kertaa takanhormin kapasiteetin/liesituuletin/lisähormit.

        Liian paljon epävarmuustekijöitä vakiopaineanturoineen. Eihän tommonen säätömekanismi voi toimia vuosikymmeniä ja taata häiriötön asumismukavuus.

        Käy joskus mittaamassa talven pakkasilla asutun omakotitalon lattian nurkista lämpötilaerot, tulet hämmästymään ja ymmärrät, että kosteus ei mene määräysten mukaan.


      • _oi
        mike kirjoitti:

        Jos rakennus on alipaineinen kylmä ilma virtaa alajuoksun/lattian ja seinänvälistä sisään, kylmä ilma tuo kosteutta jalkalistan alle ja sitä ei voi välttää.

        Koneellisen ilmastoinin teho vaihtelee esim. suodattimien likaisuudesta johtuen. Takkakytkimet ovat vitsin aihe jo pelkkä korkea- tai matalapaine kertaa takanhormin kapasiteetin/liesituuletin/lisähormit.

        Liian paljon epävarmuustekijöitä vakiopaineanturoineen. Eihän tommonen säätömekanismi voi toimia vuosikymmeniä ja taata häiriötön asumismukavuus.

        Käy joskus mittaamassa talven pakkasilla asutun omakotitalon lattian nurkista lämpötilaerot, tulet hämmästymään ja ymmärrät, että kosteus ei mene määräysten mukaan.

        Vähän faktaa sekaan ...

        Kylmä ilma on kyllä normaalisti kuivempaa kuin lämmin sisäilma, joten se ei kosteutta tuo sisään.

        Esim -15 asteinen sisältää maksimissaan 1 g/ilmakilo kun normaalissa huoneilmassa ( 20 astetta/35% suh.kosteus) on vettä 5 g/ilmakilo. Miten se siis tuo kosteutta? Päin vastoin se siis kuivaa huoneilmaa eikä kostuta.

        Se, että seinän ja lattian rajasta pääsee kylmä ilma esim päällysteen alle, on tavanomaista huonoa rakentamista ja siinä yhteydessä havaittava tiivistyvä kosteus on huoneilmasta ei ulkoa peräisin.


      • mike
        _oi kirjoitti:

        Vähän faktaa sekaan ...

        Kylmä ilma on kyllä normaalisti kuivempaa kuin lämmin sisäilma, joten se ei kosteutta tuo sisään.

        Esim -15 asteinen sisältää maksimissaan 1 g/ilmakilo kun normaalissa huoneilmassa ( 20 astetta/35% suh.kosteus) on vettä 5 g/ilmakilo. Miten se siis tuo kosteutta? Päin vastoin se siis kuivaa huoneilmaa eikä kostuta.

        Se, että seinän ja lattian rajasta pääsee kylmä ilma esim päällysteen alle, on tavanomaista huonoa rakentamista ja siinä yhteydessä havaittava tiivistyvä kosteus on huoneilmasta ei ulkoa peräisin.

        ei kannata niin tarkkaan esittää, lukijoista on aina joku, jonka mielenkiinto on suuntautunut koulussa taideaineisiin.


      • _oi
        mike kirjoitti:

        ei kannata niin tarkkaan esittää, lukijoista on aina joku, jonka mielenkiinto on suuntautunut koulussa taideaineisiin.

        taiteilijalle sallittavaa vapautta näissä asioissa
        rajoittavat valitettavan usein fysiikan lait.


      • LaLa
        mike kirjoitti:

        Jos rakennus on alipaineinen kylmä ilma virtaa alajuoksun/lattian ja seinänvälistä sisään, kylmä ilma tuo kosteutta jalkalistan alle ja sitä ei voi välttää.

        Koneellisen ilmastoinin teho vaihtelee esim. suodattimien likaisuudesta johtuen. Takkakytkimet ovat vitsin aihe jo pelkkä korkea- tai matalapaine kertaa takanhormin kapasiteetin/liesituuletin/lisähormit.

        Liian paljon epävarmuustekijöitä vakiopaineanturoineen. Eihän tommonen säätömekanismi voi toimia vuosikymmeniä ja taata häiriötön asumismukavuus.

        Käy joskus mittaamassa talven pakkasilla asutun omakotitalon lattian nurkista lämpötilaerot, tulet hämmästymään ja ymmärrät, että kosteus ei mene määräysten mukaan.

        Juu, oikeessahan olet, ei nuo paineanturit mitään tarkkuusmittareita ole... Häiriöitä tulee mainitsemistasi hormeista, mutta juuri sen takia onkin tärkeätä asentaa liesituulettimelle perhospellit, käyttää takan peltejä yms. jotta nämä häiriö tekijät vaimenevat. Loppujen lopuksi kuitenkin, kuten ihan minkä tahansa teknisen laitteen kanssa, vain ja ainoastaan säännöllisellä huollolla taataan laitteiden asianmukainen toiminta... Vai ajatko autollasi kunnes se sammuu tienposkeen ja vasta sitten alat ihmettelemään....?


    • janne

      minulla toiminut ivt nyt kaksi talvea. Ensimmäisenä suuria ongemlia ja olin jo napit vastakkain ivt:n kanssa. Lopulta kävi ilmi, että ivt:n mies oli ilmastoinnin säätäessään ollut hieman turhan kiireinen ja ilmastointi oli säädetty aika rajusti pieleen. Uudella säädöllä homma tuli kuntoon.

    • tma

      Meillä on ainoastaan hyviä kokemuksia PILP:sta!
      Talo 110 m2, 3 henkeä, koira ja "tuvan täydeltä sähkövempeleitä" sekä tietysti auton lohkis ja sisätilalämppäri. Laskin huhtikuun alussa vuosikulutukseksi 11 000 kwh, jota pidän hyvin kohtuullisena.

      Huoneilma on pysynyt raikkaana ja tasalämpöisenä (21 astetta) eikä vetoa ole tuntunut. Lämmitys on toteutettu perinteisin lämpöpatterein.

      Suosittelen pinehköihin omakotitaloihin!

    • Uuteen muuttava

      Olisko kulutustietoja, kuinka paljon IVT 490 kuluttaa vuoden aikana sähköä erikokoisissa asunnoissa ja tuleeko laitteella tosiasiallisesti säästöä. Itse olen muuttamassa kaksikerroksiseen rivitaloon (4H K) 95 neliötä, johon asennetaan IVT 490.

    • puuparta130

      Juu, 5 vuoden laajennettu takuu meilläkin IVT 490:iin otettiin ja nyt kun syyskuussa takuu umpeutui, niin nyt olen yllättänyt laitteen (meillä tekniseen tilaan sijoitettu) toistuvasti tilassa, jossa vilkuttelee punaista hälytyslediä ja näytöllä teksti moottorinsuojakytkimen toiminnasta. Napista kuittaamalla kuitenkin taas käynnistyy, mutta on lievästi rasittavaan väijyä laitteen tilaa päivittäin. Asentajaliikkeestä Keravalta ei ole vielä vastattu reklamaatiooni, mutta eiköhän tuossa joku tuotevastuu ole edelleen voimassa. Muutoin tuli säästäminen tällä kertaa TODELLA kalliiksi,,,

      • Havunoksa

        minulla on IVT 12FR-N ilmalämpöpumppu. Asennetttu maaliskuussa ja laite toiminut ihan moitteettomasti. Ainoa mikä askarruttaa on pumpun säädöt. Kaukosäätimestä kun säätää esim lämpötilaa / puhaltimen nopeutta niin mistä tiedän missä tilassa pumppu lopulta on. Muutaman kerran olen näprännyt kaukkaria esim keittiössä mistä signaali ei kanna itse pumpulle. Kaukkari näyttää että puhallin on autolla, mutta mistäs tiedän onko se pumppu oikeasti tässä tilassa jos esim signaali ei kantanut edellisellä painalluksella pumpulle asti? Vai lähettääkö säädin aina seuraavalla painalluksella kun signaali menee perille kaikki kaukosäätimen asetukset kerralla pumpulle.
        Esim: pumpun lämpötila säädetty 20 asteeseen. Naputtelen kaukosäädintä toisessa huoneessa 25 asteeseen ilman että pumppu saa signaalin. Tämän jälkeen menen kantaman päähän ja lisään lämpöä asteella. Alkaako pumppu hakea 21 asteen vai 26 asteen lämpötilaa? Tämän nyt saa selville ajan kanssa odottamalla mutta lämmitys / jäähdytys ym toiminteille ei ole mitään näyttöä itse laitteessa, joten olen ihan pihalla missä tilassa pumppu on verrattuna kaukkarin näyttöön joka kyllä näyttää kaiken hienosti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      22
      2441
    2. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      62
      2374
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      106
      2270
    4. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1537
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      238
      1532
    6. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      32
      1510
    7. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      37
      1422
    8. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1220
    9. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1176
    10. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1171
    Aihe