4 kuollut rekkakolareissa tänään! Itseänikin hirvittää, kun rekat ajavat rajoitinta vastaan talla pohjassa. Aivan kuin joka mutkaan voisi tulla 95 km/h nopeudella, koska rajoitin on juuri siihen säädetty!?
Nyt kun nopeudenvalvonta on kiristynyt, olen itse yrittänyt ajaa tasan 80 km/h, mutta se on vaarallista! Heti kohta on rekka takapuskurissa, eikä eroon pääse, vaikka ajaisi 95 km/h. Vasta 100 km/h nopeudessa rekka alkaa jäämään taakse.
Miksi ihmeessä rekkojen annetaan ajaa jatkuvasti ylinopeuksia, kun muut joutuvat pelkäämään henkensä puolesta rekka takalasissa kiinni? Pusikoissa vaanivat poliisit osaltaan pitävät huolen, ettei rekkoja uskalla karatakaan ja vaarallisia tilanteita syntyy!
En ymmärrä sitä, että jos kerran nopeusrajoitusten noudattaminen on niin tärkeätä ja rekkojen suurin salittu nopeus on 80 km/h, niin miksi rajoitin saa olla säädetty silti reilusti yli 80 km/h?!!!!!
Nyt kun nopeudenvalvonta on kiristynyt, olen itse yrittänyt ajaa tasan 80 km/h, mutta se on vaarallista! Heti kohta on rekka takapuskurissa, eikä eroon pääse, vaikka ajaisi 95 km/h. Vasta 100 km/h nopeudessa rekka alkaa jäämään taakse.
Miksi ihmeessä rekkojen annetaan ajaa jatkuvasti ylinopeuksia, kun muut joutuvat pelkäämään henkensä puolesta rekka takalasissa kiinni? Pusikoissa vaanivat poliisit osaltaan pitävät huolen, ettei rekkoja uskalla karatakaan ja vaarallisia tilanteita syntyy!
En ymmärrä sitä, että jos kerran nopeusrajoitusten noudattaminen on niin tärkeätä ja rekkojen suurin salittu nopeus on 80 km/h, niin miksi rajoitin saa olla säädetty silti reilusti yli 80 km/h?!!!!!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Tunnetko yhtään fysiikkaa ?
Miten ajattelet tehtävän yhdistelmän oikaisemisen kun perävaunu alkaa luistamaan ?
Niimpä niin, lainsäätäjä älyvapaat teki lain joka on täys paska kun eivät ymmärrä luonnonlakeja.
Rajottimet vittuun, niin säästyy ihmishenkiä.
Olet kyllä aika hölmö. Jos ymmärtäisit fysiikkaa, ymmärtäisit, että rekkojen suuri massa ei reagoi kaasupolkimen painallukseen kuin viiveellä. Hätätilassa et rekkaa oikaise kaasua painamalla. Jos sen sijaan tilannenopeus olisi jo etukäteen matalampi, vältyttäisiin väärälle kaistalle ajautumiselta.
Muun muassa Konginkankaan onnettomuus on hyvä esimerkki siitä, että 80 km/h asetettu rajoitin olisi todennäköisesti estänyt onnettomuuden synnyn. Tänään on tapahtunut kaksi Konginkankaaseen verrattavissa olevaa onnettomuutta, paitsi että vastaan on tullut henkilöautoja, ei busseja!
Olen siis tehnyt aina väärin, voi helevata.
Oisitpa ollut aikanaan neuvvomassa niin oisi osannut oikaista sinun "taidoillasi" alkaa tympii kun tein sen väärin.Käykö tuo oppisi niin täys kuin puoliperävaunujen kanssa ? Entäs miten on ohjautuvat pitkät lavetit ?
Lähetkö kurssittaan
Massan hitaus eli inertia on ihan perusfysiikkaa. F=ma. Kun kahteen erimassaiseen kappaleeseen vaikutetaan samalla voimalla, saa pienempimassainen kappale suuremman kiihtyvyyden (sen nopeus muuttuu enemmän). Kun kaksi erimassaista kappaletta törmää toisiinsa kohtisuoraan ja täysin kimmoisasti, on pienempimassainen kappale se, jonka liiketila muuttuu enemmän. Kappaleen liike on tasaista (kiihtyvyys on nolla) tai se on paikallaan, jos siihen vaikuttavien voimien summa on nolla.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuressa kuormassa oleva suurimassainen rekka tottelee kaasupoljinta sekä jarrupoljinta hitaammin kuin kevyt henkilöauto. Lisäksi yhteentörmäyksessä henkilöauton suunta vaihtuu negatiiviseksi, kun taas rekan vauhti vain hiukan hidastuu. matkustajiin kohdistuvat kiihtyvyysvaikutukset ovat henkilöautonkuljettajille usein kohtalokkaita, Suuri negatiivinen kiihtyvyys repii ihmisen kappaleiksi. Lisäksi auton korin irtoavat osat voivat leikata ruumiinosia. Rekan kuljettajaan kohdistuvat voimat eivät ole näin dramaattisia, korkeintaan kämmenluuhunn saattaa tulla chaufferin murtuma (kuljettajan murtuma), mutta tästäkin jää henkiin.
Ainoa asia, mikä auttaisi noihin rekkojen ajautumiseen väärälle kaistalle, on nopeusrajoittimien säätö tasan 80 km/h. Tämähän on lainkin tarkoittama maksiminopeus rekoille!
oikaista luistoa kaasua käyttäen, jos ajat jo valmiiksi rajoitinta vasten? Rekkamiesten koulutus on aivan liian löperöä. Siellä ajaa tosi tietämätöntä ja osaamatonta törppöä. Hieman tietoakin pitäisi olla, eikä vain kaasujalka sekä valmius voivotella jälkikäteen.
Edes autoa ajanut, saatikka perävaunullista rekkaa. Mainitsemasi onnettomuus olisi tapahtunut myös alhaisemmalla nopeudella, koska kuljettajalla ei silloinkaan olisi ollut mahdollisuutta nostaa nopeutta. Kaikkea ei aina voi perustella ja todistaa työpöydän takaa laskelmoiden, pitää tarttua käytännön töihin. Aivan samalla tavalla reagoi henkilöauto jonka perässä on asuntovaunu/perävaunu kuin rekka perävaunulla, massoissa on hieman eroa. Sellainen tilanne jossa perävaunu alkaa menemään omille teilleen tai alamäessä työntämään vetoautoa, ei ole muuta ratkaisua kuin nostaa nopeutta jos meinaa tiellä pysyä. Sillä hetkellä kun alat jarruttamaan tai hiljentämään vauhtia olet varmasti pulassa, koska se on paljon hitaampi pelastuskeino. Rajointinta vastaan ajetaan sitähän on turha kenenkään kieltää, niin ajettaisiin henkilöautoillakin jos niissä sellaisit olisi. Maastokin asettaa nopeuden ylläpidolle omat hankaluutensa jolloin pelivaraa hyvä olla ettei joka mäessä olla tukkeena. Talvella isoilla massoilla ei hankalista nyppylöistä mennä yli kuin vauhdilla. Nopeuden pudotuksella suuruusluokkaa 10-15km/h on erittäin suuri merkitys etenemiskykyyyn.
Ei se ole pelivaraa, että ajetaan jatkuvasti 90 km/h. Se on vain sitä, että ajetaan jatkuvasti 90 km/h ilman pelivaraa.
Fysiikan lakien mukaan massan vaikutus kitkaan eliminoituu, eli sillä ei ole välilä, meneekö sen mäennyppylän yli henkilöauto vai rekka. Vain renkaiden ja tienpinnan välinen kitkakerroin ratkaisee.
Muutama fakta kitkasta.
Fakta 1: Kitkavoiman ja kuormittavan voiman suhde pysyy vakiona esimerkiksi kuorman kasvaessa ja tätä vakiota sanotaan kitkakertoimeksi.
Fakta 2: Kun liikutetaan kappaletta pinnalla, kappaleen pintaa vasten oleva pinta-ala ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen.
Fakta 3: Kappaleen liikenopeus ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen.
Jos ongelmia tulee, ongelma on kitkan pienenemisessä, siitä selviää siis erilaisilla keinoilla kuten: Mahdollisimman hyvät renkaat, ABS ja luistonestojärjestelmä, hiekkaa ja lapio.
Jos on rajoitinta vasten.
Kysynkin ajatko sinä usein rajoitinta vasten vai oletko peräti poistanut sen ? Vai oletko täysin kokematon koko asiassa ja puhelet mutulla ja lukemaasi.
Soittaahan pianoakin paremmin musiikin teorian hallitsevat kuin pianistit ???
Rajottimet vittuun, sillä se ongelma korjaantuu, on itse huomattu, eikä tuo konginkangas mikään niin erityinen ole, jos tie on vaan hoidettu kuntoon.
Äänekosken mäki on pahempi varsinkin jos vaunussakin paljon painoa, melkosta pykältämistä. Millä vaihteella sinä ajat sen mäen jos on 40 000 painoa ?
Paino ei vaikuta kitkaan. On siis aivan sama paljonko on painoa. Suuri massa tosin saa enemmän tuhoa aikaan suurissa nopeuksissa. Kun kitkaa on riittävästi, auto kuin auto menee nopeudesta riippumatta mäet ylös. Renkaat kuntoon, samoin luistonesto. Siksi 80 km/h nopeusrajoituksen tulisi olla ehdoton.
Et ymmärrä mitään rekanajosta. Mitä höpötät kitkasta, kun toinen kysyi millä vaihteella ajat äänekosken mäen tietyllä kuormanpainolla.
Ja lastin paino kyllä vaikuttaa kitkaan, kokeileppa teli alhaalla pikku kuormalla tai tyhjänä teli ylhäällä.
Kokeile myös laskea tai nostaa teliä ajonaikana.
Lopeta feikki juttus kun et omaa mitään kokemusta, lopeta lintsaus ja mee sinne amikseen tai lukioon kasvamaan.
Massa EI vaikuta kitkakertoimeen! Tarkoitan tällä renkaiden pitoa. Toki jarrutusmatka pitenee suurempi massa päällä, mutta tämä johtuukin massan hitaudesta.
Renkaiden pito mäissä on siis riippumaton auton massasta.
Auto painaa kilon ja toinen auto 2000 kiloa, niin kumpikin nousee jäistä mäkeä yhtä hyvin ?
Tai kun mainitsit että aivan sama mitä auto painaa niin nousee aina yhtä hyvin mäkeä ylös.
Nuin puhuu heppu joka ei ymmärrä asiasta yhtään mitään
kokeileppa ajaa 60 000 kuormaa mäkeä ylös 150 heppaisella tai 500 heppaisella.
Voi, voi opiskeleppa lisää, en viiti vaivautua opettaan feikkikuskia.
F=umg
u=F/mg=ma/mg (massat supistuvat pois)
u=a/g
Massalla ei siis ole mitään merkitystä.
Tuo on kyllä totta. Renkaan pito-ominaisuudet eivät siis riipu massasta. Tosin kaikki renkaat eivät kestä kaikkia massoja, mutta periaatteessa renkaan kitka riippuu vain kitkakertoimesta, joka puolestaan riippuu renkaan ja tienpinnan välisestä vuorovaikutuksesta, ei massasta. Mikä siis edellä tulikin jo todistettua.
Inertiavoima sen sijaan ajaa autoa eteenpäin sekä pidentää jarrutusmatkaa sen mukaan, mitä suurempi massa ja nopeus ajoneuvolla on. Koska liike-energian kaava on Ek= 1/2 mv(potenssiin 2), voimme päätellä, että auton nopeuden kaksinkertaistuessa, jarrutusmatka nelinkertaistuu. Siksi nopeuden pudotus 10 km/h olisi merkittävä parannus liikenneturvallisuudelle.
Aivan ja tässä vielä erittäin havainnollinen selvitys, kuinka jarrutusmatka pitenee tilannenopeuden ja tienpinnan funktiona:
http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
Huom! Massalle ei ole mitään merkitystä, siksi massaa ei ole tarvittu ottaa edes huomioon näissä laskuissa. Esimerkkiauto on henkilöauto, mutta täysperävaunurekan jarrutusmatka on samanlainen.
Varsin mielenkiintoisia vertailuja tulee juuri rekojen ajamien nopeuksien vertailuissa: 80, 90 ja 100 km/h!!!
Kokeile erilaisilla tienpinoilla ja nopeuksilla:
http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
Kyllä tämän jo pitäisi riittää todisteeksi! Amis ja lukio on jo käyty. Kävin siihen päälle vielä yliopistonkin.
Mutta alkoi kiinnostaan näin eläkkeellä olevaa rahtaria tuo väite ettei rekan paino vaikuta mitään kun ajetaan mäkeä ylös.Vaikuttaa monikin tekijät, kuorman sijainti,telirakenne, akselivälit, rengaskoko,moottoriteho,vaihteiston laatu,vetopuolen osat....
Väität ettei Renkaidenpito ole riippuvainen auton massasta ja keyt sekä painava auto nousee mäen samallalailla.
Väittäisin todella muuta, renkaiden pito muuttuu massanmukana ja paljon.
Jokainen joka ajaa rekkaa tietää kyllä sen hyvinkin.
Lämmin rengas pitää paremmin ja sillä on isompi kitka kuin kylmällä renkaalla.
Lisäksi kuorman paino vaikuttaa todella paljon renkaan asfalttiin koskevaan pinta-alaan, kun ajetaan vakiopaineilla. Pitopinta kun muuttuu painon alla.
Lisäksi erilaiset kumilaadut reagoi eritavalla eri lämpötiloissa ja eri painon alaisina asfalttiin.
On aivan turhaa tulla puhuun paskaa jos ei ole alasta mitään kokemusta.
Itselläni on yli 6 miljoonaa kilometriä Suomessa, Venäjällä ja Pohjois-Norjassa.
Saat anteeksi. Kitkaan vaikuttaa juurikin se, että rengas on sopiva autolle. Jokaisen painoiselle renkaalle pyritään löytämään oikean tyyppinen rengas, jotta kitkakerroin on suurempi. Oikealla renkaan valinnalla on kuitenkin täysin mahdollista saada yhtä suuri kitka sekä henkilöautolle kuin täysperävaunurekallekin.
Tässä esimerkissä ei massaa ole otettu ollenkaan huomioon, koska massa ei vaikuta jarrutusmatkan pituuteen: http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
Renkaan pito-ominaisuudet saattavat sen sijaan heiketä, jos autossa on liian vähän tai liikaa tavaraa renkaiden pito-ominaisuuksia ajatellen. Liikkumavara on kuitenkin yleensä suuri. Lisäksi rekoissa tulee usein useampi pyöräpari tiehen kiinni, kun kuorman massa kasvaa.
Renkaiden leveys ei vaikuta myöskään kitkaan, mutta kylläkin lämpökestävyyteen ja tätä kautta renkaiden kestävyyteen.
Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Kitkakerroin ei ole vakio. Esimerkiksi renkaan lämmetessä kitkakerroin muuttuu. Ja mitä enemmän massaa, sitä enemmän renkaat lämpenevät. Eli massa vaikuttaa kitkakertoimeen.
kyllä ajella pikkuteillä pimeällä täällä maaseudulla. Monta kertaa tullut mutkan takaa rekka tai kuorma-auto huurjaa vauhtia, ja keskellä tietä tai jopa vastaantulevien kaistalla. Ei ole ihan 1 tai 2 kertaa kun on meinannu henki lähteä kyseisten teiden ritarien ansiosta.
ON tullut rekka vastaan ja joskus on jopa joutunut ajamaan sellaisen perässäkin, pelotti kyllä paljon.
Kerran näin rekan jossa oli punainen koppi ja mustat renkaat, oli pakko ajaa parkkiin kun tuli heikit housuun.Kieltää ne pitäs kokonaan, aivan turhia kapistuksia.
Kysymys oli keskellä tietä ajavista rekoista, että pysykää vaan vitun rahtimahat siellä omalla kaistalla.
alkoi uhitella ajamalla takapuskurissa sillä pommillaan pitkiä matkoja tiellä, jolla ajoin maksimisallittua 80 km/h( tosinopeus). Ei niille käy, jos edellä ajava noudattaa liikennesääntöjä. Niillä on omat säännöt.
jos joku jos homo roikkuu takapuskurissa, järjenkäyttö sallittu. Ite ainakin painaisin kaasua kyseisessä tilanteessa, eikä tarttis edes paljon painaa niin olisin jo muutaman sekunnin päästä kilometrin edellä. Sen verran tehokas kippo alla.
kautta nelonen oohoocee. Mehän ollaan jo eellä!
Niinpä, kun valtavan massan omaava rekka roikkuu takapuskurissa kiemurtelevalla ja liukkaalla tiellä, itsekin tulee lähdettyä karkuun. Tämä on juuri se ongelma: nopeusrajoituksia pitäisi noudattaa, mutta käytännössä se on vaarallisempaa kuin nopeusrajoituksen rikkominen jos rekka roikkuu "hinauksessa" pikkuauton perässä.
Kautta aikain aina kun on ollut lama on rekkakolareita ollut paljon.
Eikä tämä lama tee poikkeusta.
uutiset kertoivvat
Jaa että nyt sitten, kun alkoi lakko niin nyt sitten aletaan puhumaan random paskaa rekkakuskeista. Ei toimi vellimunat, sillä paljastitte korttinne jo lääkäreiden ja hoitajien työriitojen yhteydessä. Samaa paskan uusliberalaalia subversiota. Tietysti pari hyppyritukkaista pehmeäkätistä hinttiä sieltä kok-toimistolta netin ääressä hysterisoi. EI OSU, EIKÄ UPPOA NILKIT...
Rekkojen nopeudenrajoittimet ovat säädetty nopeuteen 87-88 km/h todellista nopeutta. Autojen nopeusmittareissahan on yleensä virhettä (myös uusien) eli mittari näyttää enemmän kuin todellinen nopeus on. Tämän takia voi vaikuttaa siltä, että rekka ajaisi huomattavasti kovempaa nopeutta, kuin se todellisuudessa ajaa.
Rekkojen nopeudenrajoitimet ovat säädetty rekkojen ajoneuvokohtaista suurinta sallittua nopeusrajoitusta (80 km/h) suuremmiksi sen takia, että yhdistelmä olisi oikaistavissa silloinkin kun sillä ajetaan 80 km/h. Rekan oikaisu ei onnistu kuten henkilöautoissa eli kytkintä painamalla. Rekka oikaistaa kaasua painamalla. Ja vaikka Konginkankaan onnettomuusrekan kuljettaja ei onnistunut oikaisemaan yhdistelmäänsä, ei se tarkoita sitä, etteikö tämä keino toimisi. Yleensä se toimii, mutta ei aina. Se on kuitenkin paras tapa oikaista luisussa oleva yhdistelmä.
Sitten vielä rekkojen ja henkilöautojen välisistä kolareista. Yleensä kolarissa pidetään syyllisenä rekkaa, koska se on isompi ja sen kuljettaja selviää yleensä vähemmillä vammoilla. Pääsääntöisesti onnettomuudet sattuvat kuitenkin, koska henkilöauton kuljettaja on ajautunut väärälle kaistalle. Konginkankaalla tilanne oli eri, mutta yleensä henkilöauton kuljettaja on syyllinen. Moottori-lehti julkaisee raportit kaikista Suomessa tapahtuneista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Kannattaa lukea, sillä sieltä selviää miten onnettomuudet oikeasti tapahtuvat ja mitkä tekijät niihin useimmin vaikuttavat. Omat mielikuvat yleisimmistä onnettomuuden syistä eivät aina pidä paikkaansa. Yleisiä syitä eivät ole kännykkään puhuminen, pienet ylinopeudet eivätkä yhden kaljan maistissa ajavat vaan kovat ylinopeudet, törkeät rattijuopumukset ja sairaskohtaukset. Ja turvavyöttömyys usein pahentaa vielä vammoja.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 tapahtuneesta reilusta sadasta onnettomuudesta, joissa oli mukana rekka, alle viidessätoista rekkakuski oli syyllinen. Tämän tilaston valossa henkilöautokuskien tulisi tarkastella omia ajotapojaan.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/rekkakuski-harvoin-syyllinen-onnettomuuteen/484164
Perustelusi ontuu, koska rekoilla ei ajeta 80 km/h, vaan rajoitinta vastaan eli talla pohjassa koko ajan. 90 km/h vauhdista ei sitten paljoa enää oikastakaan, kun talla on jo pohjassa!
Säädettäisiin nyt ne rjoittimet vain sinne minne ne kuuluvatkin, eli 80 km/h nopeuteen.
Jokainen rekkakuski täällä tietää, että rajoitinta vastaan ajetaan, yksikään rahtari ei ajele 80 km/h, kun rajoittimesta on vielä 10 km/h otettavissa! Tämä on fakta!
Kun rekalla ajetaan suurinta sallittua nopeutta (80 km/h) ja rajoitin on asetettu 87 km/h tällöin rekka on mahdollista oikaista sen lähtiessä luisuun. Ainahan rekkakuskilla on mahdollisuus ajaa rajoitinta vasten riippumatta siitä mihin nopeuteen se on säädetty ja tällöin menetetään mahdollisuus oikaista yhdistelmä kaasulla. Tätä rajoitin asiaa mietittäessähän on lähdetty siitä, että lakia noudatettaisiin, tietysti käytännössä asia ei aina ole niin. Rajoittimen säätäminen 80 km/h aiheuttaisi sen, että kuljettajien on ajettava alle rajoituksen, jos haluavat, että yhdistelmä on oikaistavissa. Rajoittimet on nykyisin ihan hyvin säädetty pitäisikin keskittyä valistamaan kuljettajia.
Ja toisaalta voisi miettiä mikä motivaatio kuljettajalla on ajaa ylinopeutta, tuntipalkallahan he yleensä työskentelevät. Ehkä olisi syytä puuttua työnantajan toimintaa. Kuljetusalallahan on kirjoittamaton sääntö, että joko ajat ylinopeutta tai et aja ollenkaan.
ja kaikki lakon alkamisen jälkeen kun ammattikuskit on pois liikenteestä.
kyllähän nuo työkseen ajavat ammattikuskit liikenteessä keskivertoa paremmin ajavat.
rekka pysähtyy suojatien eteen antamaan tilaa mutta henkilöauto on ilmeisesti vaikeampi pysäyttää.
rekat myös väistää pyöräilijän tiellä kunnolla, henkilöautot koheltaa hipoen.
aika harvoin ammattikuski on onnettomuuteen syyllinen, vaikka osallinen siinä olisikin.
ja jos sitä laillista 80km/h ajelee niin eipä ole koskaan rekka ihan perseeseen tullut roikkumaan, useampi henkilöauto kylläkin. no niistä selviää kun laskee nopeuden turvavälin edellyttämään kolmeen kymppiin niin kyllä ne siinä vaiheessa viimeistään ohittavat.
Tokihan ammattikuskit ajaa osaavat. He vain ajavat 90 km/h kahdeksankympin rajoitusalueilla, säästä ja tien pinnan liukkaudesta välittämättä. Kaasujalka painuu pohjaan asti ja rajoitin vingahtelee. Kiemuraisilla ja liukkailla maanteillä myös muut ovat pakotettuja ylinopeuteen, että ei jatkuvasti olisi rekka takalasissa kiinni. Varsin monet rekat tulevat metrin päähän takalasista, vaikka nopeutta olisikin 80 km/h ja tie mutkainen ja liukas. Itse asiassa jokaikisellä työmatkallani (100-200 km) joku rekka pyrkii puskuriin. Olen alkanut ajamaan nooeammin, eli omakin liikennemoraalini on heltynyt vaaratilanteiden vuoksi.
hurjaa katseltavaa kun rekat painaa kapeilla ja liukkailla teillä 90km/h, ja mutkat mennään samalla vauhdilla. Mielenkiinnolla tulee seurattua kyseistä touhua, ja olen pari kertaa nähnytkin rekan rymistävän mutkassa ojaan liian suuresta tilannenopeudesta johtuen. En jää auttamaan.
Missä on astrid Thorsin kannanotto rekkojen nopeuskiintiöistä?! Koska Matti Vanhanen pyytää anteeksi? Mitä tekee arvojohtaja halonen?
Kuinka rekkojen rajoittimet saataisiin oikeille lukemille? Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.
On se kumma ettei noita rekkoja saa kuriin! Itse sain kirjallisen huomautuksen kotiin kirjeitse, kun ajoin ylinopeuskameraan 53 km/h ja nopeusrajoitus oli 50 km/h!
Suomi halusi EU-lainsäädäntöön erivapauden täysperävaunun painoihin. Lopputulos on nykyisen kaltainen vaikeissa keliolosuhteissa. Kuljettaja ei pysty hallitsemaan täysperävaunua liukkaissa olosuhteissa.
Lähes kaikki rekkaonnettomuudet ovat johtuneet tästä.
80 km/h todellinen maksimitilannenopeus auttaisi osaltaan tässäkin.
Miten vertaisit niiden jarrutus käyttäytymistä ?
Täysperävaunu voi mennä aisan kohdalta "linkkuun" ja puskea vetoautoa sivuttain. Samalla perävaunu siirtyy sivuttain, kuten Konginkankaan onnettomuudesa.
Puoliperävaunussa on yksi "nivel vähemmän". Nivelpiste ei voi siirtyä "sivuun" vetoauton nivelöinnistä.
Täysperävaunu voidaan lastata väärin, eli lähes tyhjällä nupilla vedetään täyteen lastattua täysperävaunua. Heinäveden tuhoisa onnettomuus johtui juuri tästä.
Täysperävaunun väärä lastaus, jarrujen toimintahäiriö yhdistettynä liukkaaseen keliin, sekä ylinopeuteen on tuhoisa yhdistelmä.
Tällaisia yhdistelmiä ei juuri käytetä muualla maailmassa, ei ainakaan talviolosuhteissa. Näillä rekoilla ei saa ajella esimerkiksi Saksassa.
Juuh. Taas pelottaa lähteä kotimatkalle töistä. Matkaa 140 kilometriä ja mutkaista pikkutietä, mm Virrat-Ylöjärvi osuus pelottava, rekkoja tulee kovaa vauhtia vastaan keskellä kapeaa tietä.
Tässä erittäin havainnollinen selvitys, kuinka jarrutusmatka pitenee tilannenopeuden ja tienpinnan funktiona:
http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
Huom! Massalle ei ole mitään merkitystä, siksi massaa ei ole tarvittu ottaa edes huomioon näissä laskuissa. Esimerkkiauto on henkilöauto, mutta täysperävaunurekan jarrutusmatka on samanlainen.
Varsin mielenkiintoisia vertailuja tulee juuri rekojen ajamien nopeuksien vertailuissa: 80, 90 ja 100 km/h!!!
Kokeile erilaisilla tienpinoilla ja nopeuksilla:
http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
pysyisi pois korvalta ajon aikana, niin saattaisi sekin hieman auttaa ainakin seuraamaan liikennettä. Ajoin viime keskiviikkona Kouvolasta Kotkaan päin ja jouduin kiertotielle rekan noston takia (todellisuudessa nurin oli kaksi rekkaa). Vastaan tuli paljon nimenomaan rekkoja ja ainakin joka toinen kuski paasasi kännykkään. Oli varmaan kiireellistä kerrottavaa!
No se onkin mielenkiintoista, että ajaa ylipainoisella rekalla ylinopeutta liukkaalla kelillä, huonoilla renkailla ja huonolla asenteella ja puhuu vielä kännykkään!
Rekkalakko päättyi. Varokaa pillastuneita rekkoja!
Mikä vielä maksaa?! Eikö noita pullakuskeja saada jo aisoihin?!