Ovatko optiotrahat pidentäneet johtajien työuria?
Elinkeinoelämän johtajat toitottavat suureen ääneen, että työurien pidennykset vaativat sitoutumista. Itse he ovat sanoneet, että mikään muu ei sitouta heitä yhtiöön kuin käsittämättömän suuret, lähes verottomat "optiot"! Toisaalta on hämmästyttävää, että saatuaan kymmenkunta vuotta ylimääräisiä miljoonatuloja, johtajat yleensä ovat saaneet koottua tarpeeksi kyhnyä jäädäkseen ennenaikaiselle eläkkeelle!
Maalaisjärjellä ajatellen vastaavasti helpoin keino työurien pidentämiseen näyttäisi olevan vanhakantaiset "ikälisät"! Jos työntekijöile annettaisiin suhteessa samansuuruiset lisäpalkkiot kuin johdollekin - vaikkapa vain 63 vuoden eläkeiän jälkeen - kaikki sellasiet työntekijät joiden terveys sallisi, jatkaisivat työuriaan vaikka haman sairastumiseensa asti. Näin "saavutettu" lyhyt eläkeläisura korvaisi moninkerroin maksetun lisäpalkkion!
Elinkeinoelämän johtajat toitottavat suureen ääneen, että työurien pidennykset vaativat sitoutumista. Itse he ovat sanoneet, että mikään muu ei sitouta heitä yhtiöön kuin käsittämättömän suuret, lähes verottomat "optiot"! Toisaalta on hämmästyttävää, että saatuaan kymmenkunta vuotta ylimääräisiä miljoonatuloja, johtajat yleensä ovat saaneet koottua tarpeeksi kyhnyä jäädäkseen ennenaikaiselle eläkkeelle!
Maalaisjärjellä ajatellen vastaavasti helpoin keino työurien pidentämiseen näyttäisi olevan vanhakantaiset "ikälisät"! Jos työntekijöile annettaisiin suhteessa samansuuruiset lisäpalkkiot kuin johdollekin - vaikkapa vain 63 vuoden eläkeiän jälkeen - kaikki sellasiet työntekijät joiden terveys sallisi, jatkaisivat työuriaan vaikka haman sairastumiseensa asti. Näin "saavutettu" lyhyt eläkeläisura korvaisi moninkerroin maksetun lisäpalkkion!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Työurien pidentäminen/siirtää eläkkeille pääsyä olisi mielekästä ainoastaan siinä tapauksessa että suomessa on töitä enemmän kuin tekijöitä.
Kaikki varmaan tietävät miten asioiden todellinen laita on.
Monessa laitoksessa niin yksityisissä että varsinkin kunnallisella on poppoota jotka hartaasti odottavat eläkkeelle pääsyä.
Ja toisessa ääripäässä on nuorisoa jotka eivät pääse ainankaan vakituisen leivänsyrjään kiinni sitten millään.
Ja välissäkin on helvetisti väkeä vailla töitä.
Eläkeiän laskeminen olisi pikemminkin mielekkäämpää..
Ahne sikaporvari vain haluaa puristaa ikäihmisestä viimisetkin mehut irti.
Sinnemäen tietämättömyys on aivan uskomatonta laatua:
”Työurien pidentämisestä puhutaan, koska julkisen talouden kestävyyttä pitää parantaa. Vihreille leikkaukset ovat viimeinen vaihtoehto. Edessä on joka tapauksessa vaikeita päätöksiä esimerkiksi verojen korotuksista. Työurien pidentämien on pehmein tapa tasapainottaa julkista taloutta.
Pään pitää kestää (tämä on jo työntekijöiden kunnian loukkaamista)
Joka vuosi yli 4000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Selästä huolehtimisen tapaiset asiat vaativat rinnalleen parempaa mielenterveydestä huolehtimista. Työterveyshuoltoon ja perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista masennuksen varhaiseen tunnistamiseen. Masennusta voidaan myös ehkäistä tukemalla työntekijää kuormittavissa työtilanteissa, myös hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen on tärkekeää”.
Myös eduskunnan kesälomat pitäisi lyhentää ja selviämme 100 kansanedustajalla:
Miksi eduskunta viettää pitkää kesälomaa? Ensin tullaan töihin kuukaudeksi ja siirrytään heti joululomalle ja melko pian kevätloma, kesäloma jne. Eihän eduskunta voi saada mitään aikaiseksi, jos siellä ollaan töissä 6kk/vuosi. Se ,joka sanoo, että eduskunnan työ on raskasta ja vaatii pitkän loman niin menköön pariksi kuukaudeksi vaikka hoitoalalle, tehtaaseen tai raksalle, kumipyörillä tavaraa kuskaamaan tai vaikkapa satamaan ahtaajaksi. Ei taitaisi olla pahitteeksi pestautua kansanedustajan tai ministerin kuukaudeksi tavallisiin hommiin, selviäisi Sinnemäellekin, että selkävaivat eivät ole mielenterveysongelmia. Mitähän mieltä Sinnemäki on näistä eduskunnan lomista?
Miksei Suomessa toteuteta sitä, että kaikilla eläkeläisillä olisi sama eläke kun tulevat tiettyyn ikään tai terveytensä puolesta ovat vajaatyökykysiä? Tämähän kannustaisi lukeneita, terveitä ja johtavissa asemissa olevia ihan vapaaehtoisesti jatkamaan työuraansa. Miksei tasaeläke kun kumminkin pyritään tasaveroon?
Kaikkein ensimmäiseksi tulisi tarkistaa työkykyä määrittelevän lääkärin ammattitaito ettei sekoita jännetuppitulehdusta ja sepelvaltimotaudin oireita ynnä muita sairauksia keskenään, sillä niiden vaikutus työtulokseen ja työssäjaksamiseen on melko ratkaiseva.
Vaikka Lilius on ollut poispotkittuna jo pitkään, hänelle vielä nyt lankesi kaksi kertaa niin iso optiolisä kuin uudellea johtajalle samalta ajalta. Tätä minä sanoisin taitavasti solmituksi työsopimukseksi, Perkele!
Luopuminen maataloudesta
Luopumistuen voivat saada maatilan omistaja ja hänen aviopuolisonsa, jotka lopettavat maatalouden harjoittamisen sekä metsätalouden hankintatyöt. MYEL-vakuutettu avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon. Luopumistukeen ovat oikeutettuja myös maatalousyrittäjän leski, jolla on avio-oikeus maatilaan, maatalousyhtymän sisarusosakas sekä eräin ehdoin myös osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja. Lisäksi yhtiömuotoista maataloustoimintaa harjoittaville voidaan myöntää luopumistuki sukupolvenvaihdosluovutuksen perusteella.
Luovutus lähisukulaiselle: Sukulaisuus määrää, minkä ikäisenä viljelijä voi aikaisintaan jäädä luopumistuelle. Sukupolvenvaihdos- tai lisämaaluovutuksessa, jossa kaikki pellot luovutetaan lapselle tai muulle lähisukulaiselle, luopumistuen voi saada 56-vuotiaana. Jos sukupolvenvaihdosluovutus tehdään vieraalle, luopujan pitää olla täyttänyt 60 vuotta.
Lisämaaksi vieraalle: Jos pelto myytiin lisämaaksi vieraalle vuosina 2007–2008, luopumistuelle voitiin jäädä 57-vuotiaana. Vuosina 2009–2010 vieraalle myynti vaatii viljelijältä 60 vuoden ikää. Kuitenkin niillä, jotka täyttivät 57 vuotta ennen vuotta 2009, luopumisikä on 57 vuotta.
Uinuva luopumistuki: Luopumistuen voi saada myös uinuvana ( jo puoliso, jonka ikä 51 v.).
Eläketurvan rakenne
Kansanedustajien eläkejärjestelmää on vuoden 2005 alusta lukien muutettu niin, että kansanedustajan, ministerin ja Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan uran perusteella muodostuu yksi eläke. Sen voi saada vanhuuseläkkeenä 65 vuoden iässä, työkyvyttömyyseläkkeenä jos työkyky menetetään ennen tätä ikää ja leskelle tai alle 18-vuotiaille lapsille myönnettävänä perhe-eläkkeenä kuoleman jälkeen. Vähintään 7 vuotta em tehtävissä toiminut voi myös saada uransa jälkeen iästään riippumatta sopeutumiseläkkeen, jos ei työllisty työmarkkinoilla.
Eläkkeen määrä
Eläke lasketaan uran pituuden ja viimeisten 15 vuoden aikana uralta saadun ansion perusteella. Eläke karttuu 4,0 % jokaista edustajana, ministerinä tai MEP:nä toimittua vuotta kohden. Eläkkeen enimmäismäärä on 60 % uran 15 viimeisen vuoden ajalta lasketusta keskimääräisestä kuukausiansiosta. Kun eläke karttuu 4,0 % vuodessa, enimmäismäärän saavuttaminen kestää 15 vuotta. Tätä pitempi edustajaura ei enää tuota lisää eläkettä. Jos eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeenä, siinä luetaan hyväksi myös ns tuleva aika eli aika työkyvyttömyyden alkamisesta 63 vuoden ikään. Tältä ajalta eläke karttuu 1,5 % vuodessa 50 vuoden ikään saakka ja 1,3 % vuodessa ikävälillä 50 - 63 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Opettajia kuuluu runsaassti sellaisen eläkejärjestelyn piiriin, jolloin peruskoulun opettajan on mahdollista jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana.
Ja puhumattakaan niistä suuripalkkaisista johtajista, jotka pääsevät eläkkeelle kuusikymppisinä.
Kun ynnää näitä erikoiseläkeiän saaneita ryhmiä, säästöä syntyisi, jos kaikille määrättäisi sama eläkeikä.
Nyt vain raskaan työn tekijöille yritetään saada eläkeikä jopa 67 vuoteen!
NYT HÄVIÄVIIN TYÖPAIKKOIHIN EI PALKATA KETÄÄN - ONKO MEILLÄ JATKOSSA TYÖTTÖMINÄ HYVIN KOULUTETTU NUORISO. ONHAN SE SELVÄÄ, ETTÄ ALKAA KOULUTETTUJEN MAASTAMUUTTO!
Tässä olisi vielä hyvä tietää, millä pakottavalla keinolla tai sanktiolla työnantajat määrätään pitämään iäkkäitä töissä, kun moni haluaisi olla töissä, mutta irtisanomiset kohdistetaan iäkkäisiin!?
Matti perustaakin ajatuksensa vuosien taa, jolloin Suomi kärsii pahasta työvoimapulasta. Silloin on luonnollistakin, että työhön pystyvien ihmisten palkat nousevat huomattavasti. Se on markkinatalouden laki? Toinen mahdollisuus on huomattava maahanmuuton lisääminen - maan hallitus on laskenut muutaman vuoden kuluttua tarvittavan satakin tuhatta maahanmuuttajaa vuodessa.
Silti kuulostaa utopistiselta, että Stora Ensojen tai Fortumien johtoon istutettaisiin mamuja halpatyövoimaksi?
Kreikassa pääsee eläkkeelle - ainakin vielä tänään - 58-vuotiaana ja saa eläkettä 90 prosenttia palkasta! Sitäkö ihastelemme?