Karjalan keskitysleirivangit toivovat Suomelta korvauksia
Julkaistu 06.04.2004 20:38 (päivitetty 21:16)
Suomalaisten keskitysleireillä Itä-Karjalassa vuosina 1941-44 olleet venäläiset vetoavat maamme johtoon, että Suomi maksaisi Saksan tavoin korvausta keskitysleireistä kärsineille. Tällä hetkellä heitä on elossa vielä 8 000.
Tänään julkaistiin Marja-Leena Mikkolan aiheesta kirjoittama kirja. Mikkola haastatteli venäläisiä, jotka viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa suomalaisten keskitysleireillä.
Kuvia venäläisistä sotavangeista on säilynyt ajalta, kun Suomi miehitti Neuvosto-Karjalaa. Sen sijaan kuvia suomalaisten pitämistä keskitysleireistä ei löydy Suomen sota-arkistosta.
Kirjan julkistamistilaisuuteen saapunut Klavdia Njuppijeva oli yksi niistä yli 20 tuhannesta siviilistä, jotka suomalaiset keräsivät leireille. "Kaikkein raskain muisto ja pysyvin tunne leirillä oli nälän tunne", Njuppijeva sanoi.
Itä-Karjalasta oli tarkoitus tulla osa Suur-Suomea ja siksi väestön haluttiin olevan puhtaasti suomensukuista. Keskitysleirien väki oli tarkoitus siirtää Saksan sotamenestyksen myötä pois alueelta. Leirien elintarvikehuolto petti heti alkuunsa ja edessä oli nälkäkatastrofi. Leireillä kuoli yli neljätuhatta ihmistä eli noin viidennes vangeista.
"Suomi ei ollut mikään poikkeus maailman historiassa, eli sekin on tehnyt pahaa toiselle kansalle", Marja-Leena Mikkola sanoi.
(MTV3)
Julkaistu 06.04.2004 20:38 (päivitetty 21:16)
Suomalaisten keskitysleireillä Itä-Karjalassa vuosina 1941-44 olleet venäläiset vetoavat maamme johtoon, että Suomi maksaisi Saksan tavoin korvausta keskitysleireistä kärsineille. Tällä hetkellä heitä on elossa vielä 8 000.
Tänään julkaistiin Marja-Leena Mikkolan aiheesta kirjoittama kirja. Mikkola haastatteli venäläisiä, jotka viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa suomalaisten keskitysleireillä.
Kuvia venäläisistä sotavangeista on säilynyt ajalta, kun Suomi miehitti Neuvosto-Karjalaa. Sen sijaan kuvia suomalaisten pitämistä keskitysleireistä ei löydy Suomen sota-arkistosta.
Kirjan julkistamistilaisuuteen saapunut Klavdia Njuppijeva oli yksi niistä yli 20 tuhannesta siviilistä, jotka suomalaiset keräsivät leireille. "Kaikkein raskain muisto ja pysyvin tunne leirillä oli nälän tunne", Njuppijeva sanoi.
Itä-Karjalasta oli tarkoitus tulla osa Suur-Suomea ja siksi väestön haluttiin olevan puhtaasti suomensukuista. Keskitysleirien väki oli tarkoitus siirtää Saksan sotamenestyksen myötä pois alueelta. Leirien elintarvikehuolto petti heti alkuunsa ja edessä oli nälkäkatastrofi. Leireillä kuoli yli neljätuhatta ihmistä eli noin viidennes vangeista.
"Suomi ei ollut mikään poikkeus maailman historiassa, eli sekin on tehnyt pahaa toiselle kansalle", Marja-Leena Mikkola sanoi.
(MTV3)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hmm.. mielenkiintoinen termi tuo "keskitysleiri". Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nämä pyynnön esittäneet venäläiset voisivat tutkiskella todellista historiaa tarkemmin siinä mielessä, että miten sota ylipäätänsä alkoikaan. Neuvosto"partisaanit" tuhosivat kyliä ja teloittivat siviiliväestöä kirjaten ne kuitenkin "tuhotuiksi varuskunniksi".
Sanoit, että pitäisi tutkailla miten sota alkoi. En oikein ymmärrä miten se liittyy näihin keskistysleireihin. Sotahan alkoi 22.6.1941, kun Saksa hyökkäsi NL:oon myös Suomen maaperältä käsin.
Jos toinen aloittaa niin silloin saa tehdä mitä vain? Eli kun Neuvostoliitto oli kaikkeen syyllinen niin Suomi sai kohdella sen kansalaisia rikollisesti? Ei mene läpi.
Siitähän se lähti ja Mainilan laukauksista.. "Suomalaisten" tykeistä.
Väitteeseen vastataan aivan muuhun asiaan liittyvällä vastaväitteellä.
Ei se ole keskustelua. Ei toinen sulje toista pois.
Aivan sama kuka sodan aloitti, se ei oikeuta toista perustamaan siviileille keskitysleirejä miehitetyllä alueella.
Suomalaisten keskitysleirejä mm. Petroskoissa nimitettiin aluksi "keskitysleireiksi". Vuonna 1943, kun alkoi olla selvää, että Suomi Saksan rinnalla häviää sodan, alettiin käyttää nimitystä "siirtoleiri".
Leireillä vietiin venäläissyntyistä väestöä. Leireille ei laitettu paikallisia asukkaita, joita voitiin pitää esim. karjalaisina, vepsäläisinä tai suomalaisina.
Aivan sama, mitä tapahtui Suomessa partisaanien toimesta, se ei vaikuttanut suomalaisten keskitysleirien olemassaoloon. Se ei muuta sitä totuutta miksikään, että niitä leirejä perustettiin ja ylläpidettiin.
Leirien komento annettiin eräälle Itä-Suomalaiselle poliisivirkamiehelle, jolla ei ollut mitään käsitystä, mihin toiminta johtaa.
Hän ei osannut(halunnut?) hoitaa leirien ruokahuoltoa eikä terveydenhuoltoa.
Ei tällaiset asiat mihinkään häviä peittelemällä, eikä hyssyttelemällä. Kansakunnan historia on tuotava esille sellaisena kuin se on. Ei siinä mikään muu auta.
Talvisota käytiin 30.11.1939-13.3.1940 välisenä aikana. Saksalaiset eivät olleet osallisina tässä sodassa. Suomi ei valloittanut NL:n alueita tässä sodassa eikä Suomella siten ollut keskitysleirejä Karjalassa. Tämä sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan, jonka ehdot Suomi hyväksyi.
Vuonna 1941 ei alkanut talvisota, vaan jatkosodan nimellä kulkeva sota. Tämän sodan aloittivat saksalaiset ja he olivat mukana loppuun saakka vuonna 1944. Tässä sodassa suomalaiset ja saksalaiset joukot etenivät vuoden 1939 rajoja kauemmas itään.
Miksi venäläisten partiaanimurhaajien tekoja peitellään? Venäjä ei ota niistä puhetta kuuleviin korviinsa. Miksi ei suomalaiset vaadi niistä venäläisiä tilille? Sitten, kun tuhee puhe suomalaisten vankileireistä, ollaan suureen ääneen SUOMALAISTEN taholta vaatimassa venäläisille oikeutta ja suomalaisia tilille. Aika säälittävää toimintaa...
Pieksämäen lähellä olleessa Naarajärven sotavankileirissä oli maamme korkein sotavankikuolleisuus. Nykyäänkin Naarajärvellä on avovankila. Tutkia pitäisi sekin, miksi siellä kuoli niin paljon.
kieltää aseveljeyttä natsisaksan kanssa. Jos suomi ja saksa olisi voittanut niin seuraava askel olisi ollut tuhoamisleirit. Suomelta olisi löytynyt oikein kunnon ammattimiehet siihen, he olivat saaneet käytännön koulutusta siihen 1918.
Sotavankileirit ovat oikeastaan eri asia, kuin keskitysleirit Itä-Karjalassa.
Sotavankileireillä oli sodassa vangeiksi joutuneita sotilaita, joita (ainakin periaatteessa) koski kansainvälinen lainsäädäntö.
Keskitysleiri on periaatteeltaankin rikollista toimintaa. Sinne pakotettiin siviiliväestö, joka ei kuitenkaan ollut syyllistynyt mihinkään. Pelkkä olemassaolo ja syntyperä aiheuttivat leirille joutumisen.
voisi kertoa myös sen, että montako venäläistä olisi kuollut vankeudessa jos neuvostoliitto olisi alun perinkin jättänyt suomen alueet rauhaan.
Taitaa olla niin että kun fasistinen Saksa korvasi juutalaisille, nämä venäläiset niputtavat suomen samanlaisiksi fasisteiksi ja siten automaattisesti korvausvelvollisiksi. Mitenkä kävisi jos venäjä laitettaisiin tilille omista leireistään.