Näihin aikoihin vuonna 1941 Suomi valmisteli mahdollista erillissotaa sotilaallisesti Saksasta riippumatta Neuvostoliiton jatkuneesta sotilaallisesta painostuksesta johtuen.
Saksan hyökkäys itään ei ollut yllätys suomalaisille. Sitä oli osattu odottaa.
Jäihän homma kesken v. 1918 maailmasodan länsirintaman nopean romahtamisen ja sitä seuranneen keisarillisen Saksan pikaisen luhistumisen johdosta.
Suomi halusi kuitenkin pysyä suurvaltaselkkauksen ulkopuolella ja pyrki puolueettomaan asemaan.
Barbarossan alettu 22.6 oli Suomi edelleen puolueeton vaikka maassa oli joukkoja sekä Saksasta että Neuvostoliitosta.
Vasta Neuvostoliiton pommitettua suuremmissa määrin suomalaisia siviilikohteita totesi Suomi olevansa jälleen sodassa
hyökkääjää eli Neuvostoliittoa vastaan.
Suomi pyrki saamaan talvisodassa menetetyt alueet takaisin ja suorittamaan pienimuotoisia rajatarkistuksia edullisen
puolustusvyöhykkeen luomiseksi idän uhkaa vastaan vastaisuuden varalle. Mitään Suur-Suomi-suunnitelmia ei ollut kuin joidenkin toisarvoisten
hourupäisten kiihkoilijoiden nupissa.
Saksan päämäärä operaatio Barbarossassa oli Neuvostoliiton ja sen yhteiskuntamuodon kukistaminen ja slaavilaisten kansojen alistaminen Saksan tahtoon.
Suomella ei ollut tällaisia tarkoituksia. Suomi ei ollut osa Barbarossaa.
Saksa pyrki ja paljolti onnistuikin tuhoamaan ns. alemman rodun edustajia.
Suomessa asiasta ei edes keskusteltu saati ryhdytty tekoihin.
Saksa yritti piirittämällä nujertaa Leningradin kaupungin siinä melkein onnistuen. Mutta vain melkein.
Suomi ei osallistunut kaupungin saartoon ja täten osaltaan pelasti sen.
Saksalaisen halusivat myös Muurmannin radan katkaisemista suomalaisvoimin. Se oli Saksan sotamenestyksen kannalta tärkeä tavoite.
Suomalaiset olisivat katkaisseet radan jos se olisi ollut Suomen edun mukaista. Ei ollut.
Näillä teeseillä voidaan näyttää toteen, että Suomi kävi erillissotaa.
Näin on asia ja turha on kitistä vastaan.
Saksan hyökkäys itään ei ollut yllätys suomalaisille. Sitä oli osattu odottaa.
Jäihän homma kesken v. 1918 maailmasodan länsirintaman nopean romahtamisen ja sitä seuranneen keisarillisen Saksan pikaisen luhistumisen johdosta.
Suomi halusi kuitenkin pysyä suurvaltaselkkauksen ulkopuolella ja pyrki puolueettomaan asemaan.
Barbarossan alettu 22.6 oli Suomi edelleen puolueeton vaikka maassa oli joukkoja sekä Saksasta että Neuvostoliitosta.
Vasta Neuvostoliiton pommitettua suuremmissa määrin suomalaisia siviilikohteita totesi Suomi olevansa jälleen sodassa
hyökkääjää eli Neuvostoliittoa vastaan.
Suomi pyrki saamaan talvisodassa menetetyt alueet takaisin ja suorittamaan pienimuotoisia rajatarkistuksia edullisen
puolustusvyöhykkeen luomiseksi idän uhkaa vastaan vastaisuuden varalle. Mitään Suur-Suomi-suunnitelmia ei ollut kuin joidenkin toisarvoisten
hourupäisten kiihkoilijoiden nupissa.
Saksan päämäärä operaatio Barbarossassa oli Neuvostoliiton ja sen yhteiskuntamuodon kukistaminen ja slaavilaisten kansojen alistaminen Saksan tahtoon.
Suomella ei ollut tällaisia tarkoituksia. Suomi ei ollut osa Barbarossaa.
Saksa pyrki ja paljolti onnistuikin tuhoamaan ns. alemman rodun edustajia.
Suomessa asiasta ei edes keskusteltu saati ryhdytty tekoihin.
Saksa yritti piirittämällä nujertaa Leningradin kaupungin siinä melkein onnistuen. Mutta vain melkein.
Suomi ei osallistunut kaupungin saartoon ja täten osaltaan pelasti sen.
Saksalaisen halusivat myös Muurmannin radan katkaisemista suomalaisvoimin. Se oli Saksan sotamenestyksen kannalta tärkeä tavoite.
Suomalaiset olisivat katkaisseet radan jos se olisi ollut Suomen edun mukaista. Ei ollut.
Näillä teeseillä voidaan näyttää toteen, että Suomi kävi erillissotaa.
Näin on asia ja turha on kitistä vastaan.
Vastaukset 33
Vanhimmat
BUAHAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/erillissota.htm
Tässä on totuus:
Eipä ole moista paskaa tällä palstalla pitkään aikaan ollutkaan.DDDDDDDDDDDDDD
Juurihan tuossa alempana vänkättiin aiheesta torjuntavoitto -44.
Se on ihan samasta perseruutasta tullutta kamaa.
Samaa paskaa molemmat kasat sano puujalkaputkiset sitten mitä hyvänsä.
"Torjuntavoitto" on osa suomalaisten surutyötä kahden hävityn sodan johdosta. Kyllähän natsitkin saivat venäläisistä itärintamalla vaikka kuinka monta torjuntavoittoa vv. 1942-1945, mutta silti lopputulos oli Der Untergang.
Siinä se ero juuri onkin. Suomessa ei tullut perikatoa kun sodan viimeiset taistelut voitettiin. Siinä ei mikään venäläisten saappaannuolijan terapia auta.
Suomen hävitessä liittoutuneille 1944 saatiin fasistiset järjestöt ja fasistinen propaganda vihdoinkin kiellettyä Suomessa. Vasemmistososialistit ja kommunistit - neljäsosa Suomen kansasta - sai oikeudet toimia poliittisesti ja osallistua parlamentaariseen demokratiaan. Synkkä oikeistoterrorin aikakausi päättyi Suomen historiassa. Syystäkin on puhuttu toisesta tasavallasta, joka tuli ensimmäisen tilalle. Toinen tasavalta oli aito tasavalta, aito demokratia. Ensimmäinen oli ollut vain lupaus siitä: lupaus joka vuosina 1941-1944 petettiin ja uhrattiin fasismin alttarille.
Erillissota on jo ajat sitten laitettu valkoisten valheiden pohjattomaan roskatynnyriin, josta se näkyy aina silloin ja tällöin nousevan hetkeksi esiin kadotakseen kohta entistä syvemmälle.
Aiheesta on tälläkin palstalla väännetty sen arvoon nähden kohtuuttomasti. Mutta eihän vara venettä kaada?
Tässä pari vanhempaa kirjoitusta, joista toinen omani, jotka pudottavat kaiken pohjan pois
"erillissodaksi" mainitusta operaatio barbarossan osasta.
Mitä tulee ed. kirjoittajan väiteeseen, että torjuntavoitto "Se on ihan samasta perseruutasta tullutta kamaa." voin helposti olla samaa mieltä. Se ei vaan kuulu tähän keskusteluun sen suuremmin.
Viimeiset naulat "erillissodan" arkkuun. Ja niitä ei käy kiskominen ylös ellei historiaa aleta uudelleen ylimaalaamaan lahtarin valkoisella värillä vaikka puhdistustyö entisen ylimaalauksen jäljiltä on vielä kesken.
http://sedis.blogspot.com/2005/03/erillissota.html
http://kalevi-tampereelta.blogspot.com/2009/11/tassa-mataojassa-on-perkaamista.html
Fasistinen Itä-Saksa elää yhä muistoissasi. Ostalgiaa esiintyy myös kauppatorinrannassa... (hymiö)
merkityksettömiä pikku ryhmiä lukuunottanmatta. Suomi oli demokraattinen maa, jossa kaikilla lainkuuliaisilla kansalaisilla ja järjestöillä oli täydet poliittiset oikeudet. Nyt lakkautettiin yksi puolue ( IKL) ja joukko kansalaisjärjestöjä mm. Aseveliliitto. Demokratia kaventui rajusti.
SKDL:n kannattajien pääosa oli noin kolmannes sdp:n äänestäjistä. Samalla loikkasi joukko kansanedustajia. Heillä oli siis ollut täydet poliittiset oikeudet myös sodan aikana.
omin joukoin ja omin kansallisin päämäärin. Sodasta myös irtauduttiin omalla harkinnalla. NL hyväksyi asian, koska taistelu oli osoittanut, että Suomi ei antaudu.
Kaiken lähtökohtana oli NL:n hyökkäys 1939 ja sen harjoittama järjetön sotapolitiikka. Suomi lähti sotaan pelastuakseen NL:oon liittämiseltä. Se onnistui, vaikka näkyy näitä Kaleveja edelleen riepovan. Tietysti Saksan tappio oli myös Suomen tappio.
halusi kukistaa Brittein saarilla ja Ranskassa? Edustivatko niiden kansalaiset , ja Tanskan Norjan, ns. alempaa rotua?
" halusi kukistaa Brittein saarilla ja Ranskassa? Edustivatko niiden kansalaiset , ja Tanskan Norjan, ns. alempaa rotua? "
Ilman Stalinin materiaalista tukea, Hitlerin lännen sotaretki ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Norjan valloitusta venäläiset pitivät oikeutettuna toimena ja onnittelivat Hitleriä hyvin sujuneesta offensiivista.
Unohdit nyt vain jostain syystä mainita sen että jenkit rahoittivat sitten vastavuoroisesti stalinin Neuvostoliittoa.
Joten todella iso oravanpyörähän silloin siinä oli kyseessä.
totta on vain ettei suomesta luovutettu suomalaisia saksaan muutamaa lukuun ottamatta ja passiivisella sotimisella pietarin suunnassa helpottiin kaupungin puolustusta.
Suomalaiset jäi kivääri jalalle seisomaan rajajoen linjalle ja ryssä veti joukkonsa paria vartiomiestä lukuun otaamatta kaupungin puolustuksen painopistesuuntaan jossa kaupungin kohtalo ratkaistiin.
Suomalaisten passiivisuus ts. pelasti kaupungin.
Selvä merkki erilaisista sodan päämääristä eli kyse oli siltä osin erillissodasta.
Venäläinen historioitsija Jelena Senjavskaja analysoi suomalaisten epäkypsää psykologiaa:
"Toisinaan ihmisen yrittävät vain pettää itseään. Se on heille, heidän sisäiselle tasapainolleen ja heidän lapsilleen psykologisesti erittäin tärkeää. Mutta kansainvälisen yhteisön edessä se on valheellista ja kestämätöntä. Suomalaiset vakuuttelevat itselleen, että heidän sotansa oli täysin erilainen. Että he taistelivat oikeudenmukaisesti, eivät olleet kytköksissä Hitleriin ja vain hyödynsivät samaan aikaan käytyä sotaa omaa vihollistaan vastaan. Se on yritys rauhoitella itseä ja oikeuttaa omia toimia sekä pyrkimys siihen, että kansallisessa itsetietoisuudessaan ja kansallisessa historiallisessa muistissaan suomalaiset tuntisivat olonsa miellyttäväksi. On erittäin epämiellyttävää tuntea itsensä häviäjäksi, eritoten häviäjäksi niiden puolella, jotka kävivät epäoikeudenmukaista sotaa muita kansoja vastaan soveltamalla rotuteoriaa ja syyllistymällä kansanmurhaan ja joista siksi tuli koko ihmiskunnalle helvetin ja paholaisen symboli."
Jelena on toki SAFKAn maskottihistorioitsija, johon asemaan pääsee kulahtaneita neuvostopropagandan klisheitä toistelemalla. Häneen vetoaminen ei tee hyvää kenenkään uskottavuudelle. Tosin ei sinulla uskottavuutta ole ennestäänkään, joten sinänsä olet kuivilla.
Senjavskaja on monesti palkittu venäläinen sotahistorioitsija. Hän on luonut kokonaisen oman tieteenalankin, sotilasantropologian. Amerikkalaiset kollegat kiittelevät häntä teostensa esipuheissa, kertoo Johan Bäckman.
Mitä palkintoja hän on saanut? Teepä google-haku hänen nimellään ja kokeile kuinka monta englanninkielistä osumaa tulee. Jos palkintoja saa täydellisestä ymmärtämättömyydestä historiaa kohtaan, niin mikäs siinä. Senjavskaja on osoittanut, että hän ei tunne Neuvostoliiton ja Saksan liittolaisuutta ja sen johtamista toisen maailmansodan alkuun. Hän ei tunnusta neuvostopartisaanien rikoksia. Hän ei hyväksy talvisotaa jatkosodan syyksi. Sanalla sanoen hän on neuvostopropagandaa papukaijan lailla toisteleva hölmö. Ja juuri siitä syystä hän on SAFKAn lemmikki.
"Senjavskaja on osoittanut, että hän ei tunne Neuvostoliiton ja Saksan liittolaisuutta ja sen johtamista toisen maailmansodan alkuun."
Mitään liittolaisuutta ei ollut, Natsi-Saksan ja Suomen myöhemmän sotaliiton tapaan, vaan ainoastaan hyökkäämättömyyssopimus.
"Hän ei tunnusta neuvostopartisaanien rikoksia."
Suomi ei tunnusta kaukopartiomiesten rikoksia eikä tietenkään myöskään venäläisten kansanmurhaa Itä-Karjalassa.
"Hän ei hyväksy talvisotaa jatkosodan syyksi."
Jatkosota oli hyvä syy käydä talvisota. Ilman talvisotaa Neuvostoliitto ei olisi voittanut suurta isänmaallista sotaa saksalaisia ja suomalaisia fasisteja vastaan.
" Senjavskaja on monesti palkittu venäläinen sotahistorioitsija. Hän on luonut kokonaisen oman tieteenalankin, sotilasantropologian. Amerikkalaiset kollegat kiittelevät häntä teostensa esipuheissa, kertoo Johan Bäckman. "
Ja nythän se totuus tuli taas esiin. Bäckmannin olisi kannattanut laittaa varulta edes vähän heiniä alleen, koska varmasti hänellä oli tiedossa että putoaahan sitä, ja korkealta, noin älyttömillä väitteillään.
"Mitään liittolaisuutta ei ollut, Natsi-Saksan ja Suomen myöhemmän sotaliiton tapaan, vaan ainoastaan hyökkäämättömyyssopimus."
Osapuolet auttoivat toisiaan sodankäynnissä taistellen yhteistä vihollista vastaan. Ne pitivät yhteisen voitonparaatin. Se on liitto.
"Suomi ei tunnusta kaukopartiomiesten rikoksia eikä tietenkään myöskään venäläisten kansanmurhaa Itä-Karjalassa."
Suomi ei tiettävästi ole kaukopartioimesten rikoksia kieltänyt, mutta kukaan ei ole esittänyt todisteita niistä. Näin ollen lähdetään siitä, että rikoksia ei ole tapahtunut. Kansanmurha on luonnollisesti propagandistista liioittelua, joskaan neuvostosiviilien kohtelu ei ole maallemme kunniaksi. Asia on kuitenkin tutkittu eikä Suomi ole tutkimuksia kiistänyt.
"Ilman talvisotaa Neuvostoliitto ei olisi voittanut suurta isänmaallista sotaa saksalaisia ja suomalaisia fasisteja vastaan."
Suomalaisten kutsuminen fasisteiksi on jo osoitus sellaisesta maailmankatsomuksesta, että järkevä keskustelu lienee ajan haaskausta.
Vaikkakin arvostan kypsää kirjoitustapaanne ja näen asiat monasti samansuuntaisesti kuin te, esittäisin yhden varauman.
Suomalaisilla EI ollut mitään tekemistä jatkosodan sytyttämisen kanssa. Se, että lauma suomenulkomaalaisia päättää epädemokraattisesti pienessä piirissä, lähteä uudelleen kertaalleen hävittyyn sotaan, EI ollut suomalaisten vika.
Oikeita syyllisiä kannattaa etsiä siitä etnisestä ryhmästä, joka tuohon aikaan omisti Karjalaan jääneen teollisuuden. Olihan suurin syy sotaan, venäläisille talvisodassa jääneiden teollisuuslaitosten takaisin hankinta.
Mitkä seuraavista ovat mielestänne suomalaisia nimiä : Ryti, Rangnell, Witting, Walden, Mannerheim, Heinrichs. Mielestäni tuo Rytikin viittaa nimeen Wass.
Niin tuo ylläoleva oli hänelle tarkoitettu
En ole tarkkaan perehtynyt niihin mahdollisiin taloudellisiin taustatekijöihin, joita liittyy Suomen osallistumiselle natsien Operaatio Barbarossaan. Ruotsinkielisten pääomapiirien senaikaiset intressit kannattaa Suomen ja Natsi-Saksan sotaliittoa eivät ole minulle kovin tuttuja. Ehkä "Pjotr Rodionov" tietää niistä enemmän. Epäilemättä Venäjän Karjalan metsät joka tapauksessa kiinnostivat suomalaisia puutavarayhtiöitä, ja ajatus saada haltuun Syvärin voimalaitokset houkutteli sekin. Siirtomaasodastahan oli kysymys. Venäjästä oli tarkoitus tehdä Suur-Saksalle ja Suur-Suomelle ilmaisten raaka-aineiden toimittaja, jota saksalainen ja suomalainen herrakansa olisi hallinnut piiska kädessä kuin länsieurooppalaiset siirtomaaherrat alkuasukkaita sen ajan Afrikassa ja Intiassa.
Talvisodassa menetetyt alueet. Ne liitettiin Suomeen 6.12. 41. Muuten oli kyse lyhyiden rajojen ja edullisten puolsutusasemien hankkimisesta. "Lyhyt raja, pitkä rauha". Nl oli samaa mieltä. Se esitti rauhaa Tarton rajoin elokuussa -41. Oli vain hiukan myöhäistä.
Ruotisnkielisten pääomapiirien mielipiteillä ei ollut Suomen politikassa mitään merkitystä.Se ketä tehtaat kiinnostivat osoittaa NL:n halu muuttaa rajaa niin, että Enso jäi heidän puolelleen. Siellä se ahneus asui - ja asuu.
NL hallitsi itä-Eurooppaa piiska kädessä vuoteen 1989. Missä mahtaa NL sijaita nykyisin?
" Suomalaisilla EI ollut mitään tekemistä jatkosodan sytyttämisen kanssa. ".......
Joo, suomalaiset olisivat voineet paistatella päivää ja lasketella hangilla silläaikaa, kun koko maailma soti ja kansakunnat ottivat yhteen 2ms:n verilöylyissä. Tyhmää porukkaa me suomalaiset.
"Se esitti rauhaa Tarton rajoin elokuussa -41."
Suomihan olisi pääpiirteissään saanut pitää Tarton rauhan rajat v. 1939, mikäli suomalaiset olisivat antaneet NL:lle riittävät takuut siitä, ettei Suomi uhannut Leningradin turvallisuutta. Tämän tilaisuuden suomalaiset jättivät käyttämättä - samoin kuin NL:n elokuun 1941 tarjouksenkin. Elokuussa 1941 Saksan menetys näytti viittaavan siihen, että NL tuhottaisiin ja että Venäjän kansa joutuisi Saksan ja sen liittolaisten orjuuteen. Siksi Suur-Suomi kangasteli voimakkaana suomalaisten mielessä. Olihan Tarton rauha ollut Suomen oikeiston mielestä pelkkä "häpeärauha", vaikka todellisuudessa se oli ollut mahdollinen ainoastaan neuvostovallan heikkoudentilassa (ja heikkoudentilassa NL oli myös elokuussa 1941).
Miksi Suomen piti antaa takuut ettei se uhkaa Leningradin turvallisuutta kun maiden välillä oli hyökkäämättömyyssopimus?
kuin ruotsalaiset ja he ovat jo tosi tykmiä.
ja Stalinin palvonta lyövät kättä. Siinä sitä on Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä. Ei puutu kuin asiallinen tieto historiasta. Mutta mihin nämä sitä tarvitsisivat?
Herliiniltä ihan makoisaa luettavaa. Vesi hiisi sihisi hississä. Tämä vain sen takia, koska Koroljov tipahti nyt viimeistään kärryiltä.
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1995_19/ylart.htm#a5
Muutama sitaatti tuosta linkistä ja kommentti loppuun:
1970-luku:
"Niinpä maan (Suomen) ulkopoliittisen johdon kannalta oli miellyttävämpää keskustella siitä, ajautuiko Suomi sotaan vai hakeutuiko Suomi sotaan kuin siitä, kuka oli syyllinen ja tai mikä oli oikeusministerin (Urho Kekkonen) rooli sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä."
Näin varmasti on.
"Historian tulkinta on politiikan kieltä ja kertoo siitä miten politiikkaa suunnataan tulevaisuuteen. Ajopuuteorian antiteesi poliittisessa kielessä oli (ja on edelleenkin) se, että Suomi hakeutui jatkosotaan itsenäisenä valtiona, koska Suomi tunsi olevansa Neuvostoliiton uhkaama. Maiden välillä vallitsi epäluottamus."
Tämä on realismia. Näin on.
"Tämä ei ole kaukainen asia ajassa eikä maantieteessä. Naapurimme Viro elää tänäänkin vastaavassa tilanteessa. Presidentti Lennart Meri onkin korostanut talvisotasymboliikasta puhuessaan, että ulkopolitiikka on tahdon ja valinnan asia."
Aivan, ja nyt Viro ei halua antautua raiskattavaksi, koska se on jo nähnyt, mihin viisas myöntyväisyyspolitiikka johti. Ja olisi johtanut Suomenkin vuonna 1939. Paasikiven presidenttiaikana kansainvälinen tilanne ei antanut Neuvostoliitolle samaa saumaa kuin Stalinilla oli 1939. Jos pre-paasikivimäinen politiikka (tehdään avunanto- ja sotilassopimus, annetaan saaret ja tukikohdat) olisi otettu käyttöön jo 1939, tiemme olisi ollut Baltian tie.
Ei professori sentään saisi sotkea temporaalisia suhteita jossitellessaan.