tervehdys
Vaimoni sisko kuuluu helluntaiseurakuntaa ja on puhunut tyttömme johonkin kerhoon, mikä kestaa vuoden. Nyt tyttömme on täysin kyllästynyt ko. kerhoon ja haluaisi lopettaa sen. Tämä vaimon sisko ei hyväksy lopettamista vaan vetoaa lupaukseen, jonka tyttömme on kuulemma antanut ennen kerhon alkua.
Nyt tahtoisin tietää saako tällainen " värvääjä" jotakin hyvitystä tai pisteitä värtessään henkilöitä eri ryhmiin.
Vaimoni sisko kuuluu helluntaiseurakuntaa ja on puhunut tyttömme johonkin kerhoon, mikä kestaa vuoden. Nyt tyttömme on täysin kyllästynyt ko. kerhoon ja haluaisi lopettaa sen. Tämä vaimon sisko ei hyväksy lopettamista vaan vetoaa lupaukseen, jonka tyttömme on kuulemma antanut ennen kerhon alkua.
Nyt tahtoisin tietää saako tällainen " värvääjä" jotakin hyvitystä tai pisteitä värtessään henkilöitä eri ryhmiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos mikään muu keino ei auta lapsen edun takaamisessa, tee asiasta tutkintapyyntö poliisille. Ei lapsen ole pakko vasten tahtoaan olla missään uskovaisten kerhossa. Veikkaan, että poliisi on kaikkein tehokkain apu tässä tapauksessa. Lastensuojeluviranomaisenkin kanssa on varmaan järkevää keskustella kyseisen kerhon toiminnasta. Mutta tee nyt ensihätään se rikosilmoitus
Olin kerran mukana tilanteessa, jossa poliisi tuli toteuttamaan lastensuojelulain kirjaimen, kun uskovaiset eivät suostuneet poistumaan järjestyksenvalvojien käskystä nuorisotalolta.
Soitetaan ja sotketaan poliisit ja lastensuojeluviranomaisetkin vielä mukaan - varsinkin, kun on uskovista kyse !
Eiköhän sinussa perheenisää pitäisi olla senverran, että teet asian selväksi lapsesi puolesta tälle siskolle.
Lapsella on oikeus kieltäytyä kerhosta - ei se ole mikään pakkopaikka, eikä tämä siskokaan mitään pisteitä.
Suomessa on voimassa lastensuojelulaki, jonka piiriin tämä kyseinen tapaus selkeästi kuuluu. Millainen kerho sellainen on, jossa lapsia pidetään vastentahtoaan ja vaaditaan vielä alaikäiseltä joku kummallinen lupaus olla lähtemättä kerhosta? Itse asiassa olisi kaikkien ko. kerhossa olevien lasten eduksi jos tapaus selvitettäisiin perinpohjin. Jos minä saisin tietää, että lapseni olisi tuollaisessa kerhossa, tekisin asiasta ilmanmuuta tutkintapyynnön ja ilmoittaisin myös lastensuojeluviranomaiselle asiasta.
kirjoituksesta ei käy ilmi, että lasta oltaisiin kerho-ohjaajien tai seurakunnan puolelta pitämässä siellä
väkisin - mistä moiset ajatukset mahtoivat tulla sinulle, kun sellaisia kirjoitat ?!
Aloittaja ei myöskään kerro missä seurakunnassa lapsi on ?!
En ole koskaan kuullut minkään seurakunnan vaativan minkäänlaista lupausta kerhossa käymiselle,
vaan ne ovat yleensä vapaaehtoisia ?!
Ateisteillahan on niin kova tarve saada uskonnolliset opetukset pois lapsilta..olisikohan tässäkin
kirjoituksessa ounasteltavissa jotain sensuuntaista - koska jos todella on kyse isästä, joka on
huolissaan lapsestaan, miksi hän kyselisi asiasta helluntaipalstalla..taikka niinkuin sinun kirjoituksesi
osoittaa, että tunnut tietävän asiasta enemmän, kuin aloituksen tekijä..
Parempi olisi ollut, ettei tälläisiin kirjoituksiin otettaisi kantaa tällä palstalla, koska todenperäiseltä
tälläinen ei ainakaan kuulosta !
Jos tyttö itse ei halua käydä kerhossa, niin ei voi pakottaa. pakottamisella on ikävät seuraukset. Antakaa vaan tytön lopettaa kerhossa käynti!
Millainen se kerho on ja mikä kerho se on? Miksi tyttäresi ei tahdo mennä kerhoon? Voiko tilanteelle tehdä jotain? Ja miksi käsittelet sitä tällä palstalla, tai yleensäkään netissä perheesi asioita? Mitä on luvattu ja onko lupaukselle luvattu vaikkapa joku pieni lahja? Tilannehan on se, että jos on vanhempi tulee ottaa selvää itse millainen kerho on ja keskustella lapsensa kanssa siitä mitä sitoutuminen vaikkapa omaan lemmikkiponiin merkitsee? Jotain myös merkitsee se, että tyttäresi on luvannut käydä kerhon? Ja miksi hän sen on luvannut käydä?
Oikea kysymys on ehkä se, että tulee edeltäkäsin, jos mahdollista selvittää se mihin kannattaa ja mihin ei kannata lupautua? Koska ei kukaan voi sanoa siitä kerhotilanteesta yhtään mitään tietämättä mistä siinä on kysymys? Eikä siihenkään miten ihmisten tulisi suhtautua siihen, että lapsen, nuoren tai aikuisen mieli muuttuu asioiden suhteen?
Itse en pitäisi vuoden kestävää kerhotoimintaa mitenkään kummallisena asiana, vaan olettaisin, että se jos se on yleissivistävä kristillinen tai kristilliseltä pohjalta toimiva harrastuskerho, niin sellaisessa ei ole mitään kummallista, vaan sellaisia on maa täynnä. Itsekin joskus olen askarrellut seurakunnan kerhossa lennokkeja ja joitain muita asioita joitain kymmeniä vuosia sitten. Tosin toisen seurakunnan, mutta seurakunnan kuitenkin, eivätkä ne muistot, jos niitä edes enää muistaa ole mitenkään negatiivisia. Pikemmminkin ihmetyttää se, että miksi toiset tahtoivat silloin tehdä meille pikkulapsille ilmaiseksi (ehkä) ja omalla ajallaan jotain? Sellaista ei ehkä enää ole?
Ja kukapa kieltää vanhempia käymästä katsomassa tai vaikka kysymymästä ohjaajilta tai vastuuhenkilöiltä asiasta?
Olen samaa mieltä kanssasi, Wilhelm Iina !