kreationismin ylivoimaako tämä vastaansanomaton todiste älyllisestä luomisesta?
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8889648/42913165
Vastaavia löyty lisää, mutta tiputtelen niitä varovaisesti koska eihän evokkien sielunelämä tällaisia todellisen ihmisarvoisen elämän arvoja kestä kuunnella.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8889648/42913165
Vastaavia löyty lisää, mutta tiputtelen niitä varovaisesti koska eihän evokkien sielunelämä tällaisia todellisen ihmisarvoisen elämän arvoja kestä kuunnella.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..vaikka kertomasi ikävä kyllä ei ole "vastaansanomaton todiste älyllisestä luomisesta?" Osoitat sen itse pitkässä kuvauksessasi.
"...hiukan surullisesti tavoittamattomissa, niin silti se on selkeä todiste älyllisestä luomisesta niille jotka ovat sen kokeneet." Yksilökohtaiseen kokemukseen perustuva asia ei voi olla objektiivinen todiste mistään.
Sille, joka valmiiksi uskoo Luojaan ja luomiseen, inhimillinen rakkaus voi todellakin olla subjektiivinen merkki Hänestä, niinkuin useampi muukin asia. Vastaansanomaton todiste sille, joka ei valmiiksi näin usko, se ei todellakaan ole, vaikka toisin kuin väität, sen voi täysin kokea myös tällainen henkilö. Lujinkaan usko Jumalaan ei myöskään takaa rakkauden kokemusta ihmiselle, vaan on monesti paremminkin esteenä liittäessään siihen synnin pelkoa ja syyllisyyden tunteita.
Ja niin uskovainen kuin uskomatonkin voivat myös joutua kokemaan saman asian nurjaa puolta; omistushalua, mustasukkaisuutta, hylätyksi tuloa tai toivotonta halua.
Se mitä kerroin, on ja pysyy sinun ja kaikkien muiden sydänsuruisten evokkien käsityskyvyn ulkopuolella ja kirkkaasti. Sanasi itseasiassa jopa todistavat sen.
Toki olen kovasti pahoilani ja jopa varsin surullinenkin siitä että moraalisen oivallisuuden käsite on kokonaisuudessaan varsin tuntematon tabu evokkien arkielämässä, siis myös perhe-elämässä.
Soisin niin kovin mielelläni kaikille evokeille sen ilon että he tajuaisivat olevansa mieluummin ajattelevia ja tuntevia ihmisiä kuin vaistojensa varassa poukkoilevia eläimiä, eli apinoita.
Panitko muuten merkille syvän hiljaisuuden evokkirintamalla tämän asian suhteen? Ehkäpä sain jokusen heistä hiukan harkitsemaan asioita uudessa valossa. Hyvä niin!
"Se mitä kerroin, on ja pysyy sinun ja kaikkien muiden sydänsuruisten evokkien käsityskyvyn ulkopuolella ja kirkkaasti. Sanasi itseasiassa jopa todistavat sen."
Omat sanasi todistavat sen ettet koskaan siis tule voimaan antaa todistetta väittämillesi.
Kiitos, tämän halusinkin kuulla, ei tarvitse enää kreationisti palstalla roikkua.
"Panitko muuten merkille syvän hiljaisuuden evokkirintamalla tämän asian suhteen?"
Provosoiduin vastaamaan, joten tämän lauseesi tarkoitus täyttyi.
Tuo sinun stereotypiontisi, vääristelysi, olkiukkoilusi ja höpötyksesi joskus vain hämmästyttää. Mutta trollaaminenhan tarkoituksesi onkin. Minua viisaammat eivät jaksa tuollaiseen edes mitään vastata.
Mitä sanot minusta ja perheestäni? Olen naisen kanssa avoliitossa, asiaintila on ollut sama pian puolitoista vuosikymmentä. Meillä on lapsia, jotka ovat laillamme onnellisia. Liittomme ulkopuolisia suhteita meillä ei ole eikä ole ollut, parisuhteemme lienee siis molempia tyydyttävä. Me jopa - herranjestas - riitelemme joskus, ainakin sinun luokituksesi mukaan ilmeisesti jopa vähemmän rauhallisesti. Päätämme asioista AVOvaimoni kanssa tasa-arvoisesti. Ja kaikki tämä susipariperheessä, jossa kumpikaan vanhemmista ei usko raamatulliseen luomiseen tai vedenpaisumukseen. Miten tämä on mielestäsi mahdollista?
jos kuuntelee sisäistä moraalisen oivallisuuden tajua joka on Raamatun tekstin mukaan istutettu kaikkiin ihmisiin.
Olet onnistunut tässä hienosti, onnittelen siitä, ja olen iloinen puolestasi.
Mutta enpäs malta olla kertomatta tässä juttua eräästä oululaisesta avoparista jotka olivat myös onnistuneet ihan mukavan perheen rakentamaan. Kun heidän lapsensa olivat siinä kymmenen ikäisiä, niin he kävivät sitten vihillä.
Ukko kertoi että hän hämmästyi valtavasti sitä että kuinka innoissaan heidän lapsensa olivat tästä liikkeestä. Lapset nimittäin riensivät innoissaan kertomaan naapurustoon että äiti ja isä ovat menneet naimisiin!
Ei tainnut olla tuo asia lapsille ihan yhdentekevää, vaikka ei heillä ollut asiasta sen kummemmin puhuttu, eikä avolitto ollut sinänsä perheeseen mitään ongelmia tuonut.
"Se on mahdollista, jos kuuntelee sisäistä moraalisen oivallisuuden tajua joka on Raamatun tekstin mukaan istutettu kaikkiin ihmisiin."
Jos olen aikaisemmat juttusi oikein ymmärtänyt, niin juuri evokit eivät tähän pysty moraalittoman elämänsä tms. takia. Jos minä (jonka olet toisaalla tituleerannut evoketkujen kärkikaartiin) kuitenkin pystyn, niin silloinhan noissa luettelemissasi avio-ongelmissa on kyse on jostain muusta kuin "evokkiudesta", vai mitä?
"Olet onnistunut tässä hienosti, onnittelen siitä, ja olen iloinen puolestasi."
Kiitos - ja kumonnut taas kerran sinun väitteesi.
"Mutta enpäs malta olla kertomatta... [...] avolitto ollut sinänsä perheeseen mitään ongelmia tuonut."
Olet kertonut tuosta aikaisemminkin eikä ole ainutkertaista. Hieno ratkaisu heille ja lapsilleen.
onnistunut perheesi kanssa, mutta ripauksen verran sitä voisi parantaa. Sitä koitin tuolla esimerkilläni hienovaraisesti esittää.
Avoliitto kun ei ole mikään liitto. Eihän siinä ole mitään yhteen liitetty. Asutaan yhdessä keskinäisestä sopimuksesta, mutta liitto on solmimatta.
Ihminen on siitä hassu henkisesti että hän tuntee olonsa hiukan turvallisemmaksi avioliitossa kuin avoliitossa. Vaikka sinä kenties et kaipaa tuota liiton tuomaa syvemmän sitoutumisen tunnetta, niin kenties vaimosi on sinuun hiukan pettynyt kun et haluakaan häntä lailliseksi vaimoksesi. Ja siksi kiukuttelee sinulle joskus näennäisesti ilman syytä, purkaen turhautumistaan.
Ja sitten lapset, minä kyllä pitäisin avioliiton tuomaa turvallisuudentunnetta myös lasten kannalta varsin merkityksellisenä. Nyt he saattavat ajatella alitajuisesti että onkohan isän ja äidin liitossa jokin vialla kun eivät halua avioitua. Saattavat pelätä jopa eroa, varsinkin silloin kun kinastelette.
"...mutta ripauksen verran sitä voisi parantaa."
Kyseessä on sinun mielipiteesi. Koska et tiedä perheestäni mitään muuta kuin kertomani, on ehkä parempi, ettet ryhdy minulle tässä asiassa ohjeita antamaan.
"Avoliitto kun ei ole mikään liitto. Eihän siinä ole mitään yhteen liitetty. Asutaan yhdessä keskinäisestä sopimuksesta, mutta liitto on solmimatta."
Et liene koskaan asunut avoliitossa. Mistä siis tiedät, ettei mitään ole liitetty? Minä ainakin elän liitossa, yhteisellä sopimuksella. Liitto on siis solmittu. Sinun sanomisesi ei sitä muuta.
"Ihminen on siitä hassu henkisesti että hän tuntee olonsa hiukan turvallisemmaksi avioliitossa kuin avoliitossa."
Puhu vain omasta puolestasi. Minä ja jokainen muu ihminen varmaan tiedämme itse paremmin, miltä meistä itsestämme tuntuu kuin sinä. Vai oletko tässäkin asiassa viisaampi ja tietävämpi kuin kaikki muut maailman ihmiset, mukaanlukien asianosaiset?
"Vaikka sinä kenties et kaipaa tuota liiton tuomaa syvemmän sitoutumisen tunnetta, niin kenties vaimosi on sinuun hiukan pettynyt kun et haluakaan häntä lailliseksi vaimoksesi. Ja siksi kiukuttelee sinulle joskus näennäisesti ilman syytä, purkaen turhautumistaan."
Hah! Oletko joskus tavannut vaimoni? Oletko jutellut hänen kanssaan asiasta? Kerronpa sinulle yhden jutun: minä olen. Ja mistä tiedät kumpi meidän perheessä enemmän kiukuttelee? Ja miksi? Menee sen verran hakuammunnan puolelle, että voinet lopettaa. Parisuhdeterapeuttina toimiminen on sinulle aivan uusi aluevaltaus ja menee yhtä pieleen kuin ne muutkin.
"Ja sitten lapset, minä kyllä pitäisin avioliiton tuomaa turvallisuudentunnetta myös lasten kannalta varsin merkityksellisenä. Nyt he saattavat ajatella alitajuisesti että onkohan isän ja äidin liitossa jokin vialla kun eivät halua avioitua."
Vanhemmalle jälkikasvulle asia on selitetty sitä kysyessään. Nuorempi osa ei vielä ymmärrä koko naimisissa olon käsitettä, vanhempien läsnäolo on pääasia - papin aamen ei paljon merkitse.
"Saattavat pelätä jopa eroa, varsinkin silloin kun kinastelette."
Tiedätkö, myös papin aamenen jälkeen voidaan erota.
Mutta tämä nyt menee sen verran off topic, että tämä keskustelu taitaa osaltani olla tässä. Kiitos.
en tietenkään tunne perhettäsi lainkaan, olisi pitänyt puhua yleisellä tasolla noin herkästä asiasta, ja sitähän tietenkin tarkoitinkin.
Ja naimisiin toki pääsee esim. maistraatissa, sinne minäkin kirkkoon kuulumattoman avovaimoni talutin.
"Samaa mieltä ja sori, en tietenkään tunne perhettäsi lainkaan, olisi pitänyt puhua yleisellä tasolla noin herkästä asiasta, ja sitähän tietenkin tarkoitinkin."
Jeps, saat sori. Se yleinekin taso kuitenkin koostuu yksittäisistä tapauksista.
Evokkien näkökulmasta katsottuna kestävä parisuhde-elämä tarkoittaa jälkeläisten laatuun panostamista. Tunteet kuten rakkaus ja ihastus osaltaan palvelevat tätä tarkoitusta. Ei parisuhde-elämä tietenkään sattumaa ole siinä mielessä, että sillä on merkitystä geenien selviytymiselle.
No, ihan turha kuitenkaan tätä jankata, kun mielestäsi rakkaus tai muuten "suuret tunteet" ovat sellainen asia, että ne eivät voi olla luonnonvoimien tulosta juuri niiden "ihanuuden" takia. Sama kuin joku hedonismiin taipuvainen uskovainen väittäisi, että koska lottovoitto on niin mahtava asia, niin materialistisen irstailun täytyy olla jumalan tahto.
Ja jos rakkaus on viimekädessä sokeiden luonnonvoimien "keksintöä", niin mielestäni silloin evokin sille antama arvoi voi tietyssä mielessä olla aidompaa, koska tällöin evokki arvostaa rakkautta puhtaasti sen itsensä takia eikä siksi, että joku taivaallinen diktaattori käskee sinua pitämään sitä arvossa. Uskovainen kun kuitenkin ajattelee, että rakkaus on hyvä asia vain siksi, että jumala auktoriteettina pakottaa heidät ajattelemaan näin. Viimekädessä uskovainen arvostaa vaikka kansanmurhaamista "ihanana". Onhan tästä esimerkkinä valitun kansan suorittamat verityöt vanhassa testamentissa. Mikä tahansa on ihanaa, koska jumala sanoo niin.
Kristitty rakastaa vain ja ainoastaan itseään.
Mikä onkaqan itsekkäämpää kuin kuvitella oelvansa maailman tarkoitus, kuvitella että jumala olisi joteniin kiinnostunut nimenomaan hänestä. Kuvitella että jumala "pelastaa" (miltä?) juuri hänet jos toimii ohjeiden mukaan.
Kuvottavaa toimitntaa, kristityt eivät rakasta kuin itseään. Kaikki hyvät teot johtuvat vain halusta päästä taivaaseen kuoleman jälkeen. Ei minkäänlaista aitoa välittämsitä muista.
itsekeskeisyyden huippu: Uudestisyntynyt kristitty!
kommenttisi pahasti poskelleen.
Toki kristiyllä on oikeus ajatella saavansa luvattu ikuinen elämä.
Mutta ei kristitty ole hyvä ihminen sen vuoksi että hänellä olisi väärät vaikuttimet.
Hän on hyvä sen vuoksi että on miellyttävää olla hyvä ihminen. Ja Raamatun elämänohjeet, siis nuo joihin jo hiukan viittasinkin, auttavat kovastikin elämän tekemisessä miellyttäväksi. Kokeilehan huviksesi alkaa kostaa paha hyvällä, sen sijaan että pitäisit kunnon evokin tavoin kiinni oikeuksistasi maksaa samalla mitalla takaisin. Hyvät tulokset puhuvat puolestaan, onnellisuutesi lisääntyy ja saat elämästäsi enemmän iloa. Se ilo on se palkka jonka saa jo nyt, tässä ajassa, ja se motivoi elämään morraalista oivallisuutta osoittaen.
Ei kukaan jaksa tehdä jatkuvasti hyvää kuvailemiesi motiivien pakottamana.
No niin, syytökset alkoivat kuitenkin lopussa. Teit implisiittisen päätöksen että minä olen paha ja kostan pahalla muiden tekemät vääryydet.
Osoitit juuri esimerkinomaisesti miten kristityt pitävät itseään muita parempina.
Olet väärässä. Ainoaa elämäänsä elävä ei voi tehdä pahaa. Elämä pitää elää niin hyvin kuin mahdollista. Vain henkilöt jotka kuvittelevat saavvansa toisen mahdollisuuden ovat pahoja. Kritityt kuvittelevat syntyvänsäö uudelleen. Tekevät hyviä tekoja sen eteen. Se on huono motiivi.
Hyvien tekojen tulee lähteä itsestä, ei auktoriteettien uskosta kuten kritityillä.
käsityksiäsi.
Tuohon edelliseen koomettiisi myös hiukan vielä. Mielestäsi kristitty on itsekeskeinenkun ajattelee että Jumala on vain hänestä kiinnostunut. Tilannehan eiole näin.
Kyllä kristitty tietää että jokainen ihminen on Jumalalle tasan yhtä arvokas, ja että Jumala on henkilökohtaisesti kiinnostunut jokaisesta.
Silti ajattelemme että maapallo kaikkine asioineen tehtiin ihmistä varten, niin että hän saisi nauttia elämästä ikäänkuin upean lahjan saaneena, ja tuntisi siitä hyvästä kiitollisuutta luojaansa kohtaan.
Ja kristittyinä me ymmärrämme senkin että jokaisella ihmisellä on periaatteessa samat oikeudet onnelliseen elämään. Kukaan ei saa loukata toisen oikeuksia siihen.
Ja Raamattu sitten ohjeissaan kertoo meille että mitkä tarkalleen ottaen ovat meidän oikeutemme.
Niitä on paljon, mutta tässä jotain esimerkkiä. Jokaisela ihmisellä on perusoikeus rakastua ja perustaa perhe, kasvattaa lapsia, ja lapsilla on perusoikus kasvaa ydinperheessä aikuiseksi.
Tämän vuoksi Raamattu kieltää kaikki avioliiton ulkopuoliset suhteet, jottei kenenkään oikeuksia loukattaisi tässä asiassa.
Mutta mitäs tekevätkään läpeensä itsekkäät evokkihedonistit tässä asiassa? Koska heiltä puuttuu itsehillintä täysin koska kuvittelevat omaavansa evolluutioteorian mukaisesti eläinten oikeudet, he seuraavat itsekkäitä halujaan ja ovat valmiita flirttailemaan naimisissa olevien kanssa tai muiden sellaisten kanssa joiden kanssa heillä ei ole oikeutta avioitua. Ja niinpä niinpä he muiden perheenjäsenten oikeuksista piittaamatta rikkovat perheitä, ja lyhytnäköisyydessään aihettavat vain kärsimyksiä sekä itselleen että niin kovin monille muille.
Maailman synkeä moraalinen alennustila on evoluutioteoria-opetuksen syytä.
Ymmärrätkö nyt edes hiukan paremmin että miksi kristityt haluavat viettää Raamatun periaatteiden mukaista elämää? Meille se on onnellisuutta tuottava kunnia-asia.
Täällä on joskus sinullekin esitetty tilasto, jonka mukaan uskovaisten liitot hajoavat useammin kuin ei uskovaisten. Olet lukenut sen ja silti kirjoitat juttujasi edelleen, aivan kuin et sitä muka tietäisi.
Joko muistisi on erittäin heikko. Käsityskykysi on heikko. Tai valehtelet. Aikaisempien valheittesi pohjalta veikkaan viimeistä.