Eli helppo kysymys teille. Saako uskolla uhkailla tai painostaa toista ihmistä? Toimitaanko uskovissa lapsiperheissä ns.lapsen ehdoilla? Kertokaa omin sanoin miten olette asian kokeneet.
Joissain perheissä vanhemmat käyttää uskoaan auktoriteettinsa jatkeena, kun omat sanat eivät tehoa. Tavallaan halutaan lapsista jalostaa malli uskovia seurakuntatoimintaa silmälläpitäen. Joskus tuollaisella toiminnalla on vakavia seurauksia lapsen psyykkeelle. Mitä olen hieman TV7:lta nähnyt uskovien haastatteluja, niin siellä uskovat perheet antavat lapsen itse tulla uskoon, he eivät missään nimessä pakoita tai painosta häntä siihen. He voivat vain rukoilla, että heidänkin lapset tulisivat uskoon.
Inhimillisessä tekijässä TV2 7.3 Jakson voi katsoa myöhemmin Yle Areenasta, kunhan se ilmestyy sinne.
http://areena.yle.fi/video/431551 (ja tuolta valitkaa Inhimillinen tekijä 7.3)
Joissain perheissä vanhemmat käyttää uskoaan auktoriteettinsa jatkeena, kun omat sanat eivät tehoa. Tavallaan halutaan lapsista jalostaa malli uskovia seurakuntatoimintaa silmälläpitäen. Joskus tuollaisella toiminnalla on vakavia seurauksia lapsen psyykkeelle. Mitä olen hieman TV7:lta nähnyt uskovien haastatteluja, niin siellä uskovat perheet antavat lapsen itse tulla uskoon, he eivät missään nimessä pakoita tai painosta häntä siihen. He voivat vain rukoilla, että heidänkin lapset tulisivat uskoon.
Inhimillisessä tekijässä TV2 7.3 Jakson voi katsoa myöhemmin Yle Areenasta, kunhan se ilmestyy sinne.
http://areena.yle.fi/video/431551 (ja tuolta valitkaa Inhimillinen tekijä 7.3)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Katso vastaukseni KirsiP:lle tanssikielto/verensyöntikieltö viestistä. En ala kirjoittaman sitä uudestaan tänne. Sehän olis jo massapostitusta!
Anteeksi tuo otsikon kirjoitusvirhe, sitä kun aina yrittää olla niin nopea. :D Ainankin on jännän omaperäinen aloitus otsikko.
Huomaatko, miten yhden kirjaimen puuttuminen sanasta tai sen muuttuminen toiseksi, niin muuttaa asian ihan päälaelleen tai ainakin hassunkuriseksi. No, jokainen lukija kyllä ymmärtää,- jos tahtoo, mistä asiasta on kysymys.
kerkesin laittaa tuosta aloituksen, mutta se olikin täällä.(siksi poistin) Helluntailaisen naisen jutut olivat hyvin tuttuja, mutta rankemman kautta koettuja. Hänellä olikin ollut vanhemmat fundiksia ja saarnaajia.
On erittäin hyvä, kun näistä asioista keskustellaan, miten lapset kokevat uskovan kodin hengen ja arvomaailman.
Kaikki olivat joutuneet miettimään elämänsä uusiksi ja sen miten lapsuuden kokemus vaikuttaa elämän loppuun asti.
Jos uskolla/uskonnolla pelottelee lapsia, varsinkin jos pelottelee Jumalalla, tulee heille pitkäksi aikaa vääristynyt kuva nuosta asioista. He karttavat hyvin pitkän aikaa aikuisiän jälkeenkin uskonasioita, koska ne ovat heistä pelottavia.
Jos tällaisilla asioilla on peloteltu lapsia, he pitävät uskovia raadollisia, rakkaudettomina... mutta mikä pahinta he pitävät Jumalaakin tuomion Jumalana, joka ei tunne eikä osoita rakkautta eikä armoa. Ja nimenomaan Jumalan rakkauteen ja armoonhan koko kristinusko perustuu.
Pelottelulla ei saada mitään hyvää aikaa, ei kenenkään osapuolen kannalta.
yksinkertainen asia, tämä uskovan perheen lapsi-uskoon-tulo? On hyvin vaikea vetää rajaa, koska lapsi on tullut uskoon, koska hän kasvaa siihen tavallaan. Ukoisia tapoaja joutuu paksota olemaan mukana. Esm. ruokarukous aina aterialle mentäessä, iltarukous, sunnuntai päivä kokoukseen, yleensä mennään koko perhe, vaikka pienimmät ei ole omakohtaista uskon valintaa tehnyt. Ja monia muita, kesäkonferenssiin mennään koko perhe. Siellä saadaan monenlaista vaikutteita.
* Koska siis sitten lapsen tulee valita oma kanta ja valinta Jeesuskeen. Ei niinkään seurakuntaan sisnänsä, vaan henkohtainen usko Jeesuskeen, sinä iässä, että lapsi sen myös ymmärtää itse kohdallaan, kun ratkaisun tekee. Eikä hetikään kaikki uskovien lapset tee tuota ratlkaisua tosta vaan? Monet jättää sen tekemättä, ja he ovat vanhemmille koetuksen paikka, että osataan oikein asiaa viedä eteenpäin. Mutta ei siinä aiana onnsituta. Paljon on uskovien kotien lapsia luisunut lapsenuskon mentyä, maailaan ja menee usein kymmeniäkin vuosia, nennenkuin tuhlaaja palaa seurakunta yhteyteen, aikä aina koskaan, ikävä kyllä!
* Tämä on hyvä ja kallis ja tärkeä keskustelun aihe. Se on niin monessa kodissa tänäpäivänä ajankohtainen tilanne.Uskovaisten kotien puolesta tulisikin rukoilla ihan systemaattisesti, kun laatii rukaoshetkien aikatauluja!
http://areena.yle.fi/video/810074
Tuo koskee kaikkia muitakin, kuin lapsia. Ketään ei saa painostaa / työntää / pakoittaa uskoon, vaan pitäisi antaa heidään vapaasti kasvaa siihen, ihan niin kuin uskovien kotien lapsetkin.
Usein minusta tunttu siltä, että muilla seurakuntalaisilla on hirveän isot odotukset noiden uusien ihmisten suhteen, jotka alkavat käydä seurakunnassa, jotka alkaa kiinnostua uskon asioista ja niiden suhteen jotka ei ole uskossa. Tietenkin se huoli on ymmärrettävää, mutta ketään ei saa painostaa uskoon.
Sen huomaa, kun seurakunnassa aletaan repimään tulokkaan maallista elämää kappaleiksi toisten uskovien toimesta. Pilkataan sitä mitä hän edusti ennen tai edustaa vieläkin. Sille ei anneta arvos ja sitä halveksitaan, koska se on sielunvihollisesta. Näin koitetaan saada toinen luopumaan esimerkiksi maallisesta rap musiikista ja saada hänet siirtymään gospeliin. Uskon että jos henkilö on vahvasti uskossa, niin hän osaa tehdä tuonkin ratkaisun ihan omatoimisesti, eikä siihen tarvita muiden seurakuntalaisten edes puuttua.
Korvaako kontrolli johdatuksen?
siitä kiinni miten lapsuudessa nämä uskon asiat ovat kotona esillä. Tietysti käytiin kokouksissa, uskovien luona kylässä, ja kotona oli paljon matkasaarnaajia majoituksessa koska isä kuului sen seurakunnan neuvostoon eli vanhimmistoon. Lapsenahan joutui kuuntelemaan kaikki saarnat, jotka olivat tarkoitettu aikuisille, ei niistä lapsi mitään ymmärtänyt ainakaan minä muuta kuin sen, että Jeesus tulee hakemaan uskovat pois.
Pelko siitä, että mihin minä n. 3-10 vuotias joudun, kun Jeesus tulee hakemaan vanhemmat pois ja suurimman osan sukulaista, oli se suurin ahdistava tekijä. Ei siihen aikaan ollut mitään lastenpiiriä, kun vanhemmat istuivat kokouksessa, siellä oli oltava mukana kun kotiinkaan eivät voineet yksin jättää.
Minun henkilökohtainen muistikuva niistä lapsuuden aikaisista kokouksista oli se, että nyt kerrotaan asioista jotka eivät ole ihan kohdallaan. Tajusin hyvin varhain, että ei ole oikein kun puhutaan Jeesuksesta, jonka pitäisi rakastaa kaikkia ja sitten Jeesuksesta joka tulee hakemaan vanhemmat taivaaseen ja minä joudun helvettiin. Ymmärsin, että ei ole oikein viedä vanhempia pois kotoa, koska meitä täytyi jonkun hoitaa.
Tuossa ohjelmassa tämä helluntailaisnainen oli kokenut aivan samanlaisia tunteita kuin itsekin, mutta rankemmin, hänellähän oli kiertävät saarnaajat vanhempina joiden mukana oli liikuttava. Kyllä minäkin olin paljon ulkona, kun kotona oli jotain uskonsisaria ja veljiä. Opin kantapään kautta varjelemaan omaa kehitystäni ja identiteettiäni suojautumalla sillain, että en kuunnellut mitä uskovat puhuivat. Mutta kuitenkin kaikkihan ne on kuultu. Itse tein ratkaisun n. 12v. että enää lähde mukaan kokouksiin tai muuten menehdyn.
Onneksi vanhemmat eivät pakottaneet ja isoveli oli apuna eli ei hänkään käynyt enää kokouksissa. Meidän perheessä suhteet jatkuivat / jatkuvat ihan hyvinä ja uskonasioista olen voinut keskustella jo pitkään heidän kanssaan ilman kiihkoa tai ahdistusta. Äitini on oikein kysynyt miten lapsuuteni koin näissä uskonasioissa, ja olen kertonut hänelle pelkoni ja myös hyvät puolet.
Uskovien kotien lapset joutuvat kuitenkin elämään tämän asian kanssa elämän loppuun asti. Se vain ei enää pelota, se on niin kuin osa omaa nahkaa ehkä siitä johtuu, että Jumalkaipuuta ei ole koskaan ollut: sen mikä lapsena on imetty se on jäänyt ja se on siinä omassa itsessään jollain tapaa aina mukana.
niin fundiksia olleet. Tavallisia tallaajia, jotka eivät osanneet asetella sanomisiaan ja tekemisiään lapselle sopiviksi.
Eikö jo näistä hedelmistä tulisi vetää selvät johtopäätökset onko tämä saarnaaja Jumalan aivoittama tai yleensä opettaja Helluntaipuolueessa. Mitä Raamattu opettaa kotinsa hallitsemisesta/hoitamisesta.
tarkemmin, mutta se helluntainainen sanoi, että vanhemmat olivat ääriuskovia ja puhuivat lasten kuullen kielillä kotona. Ei ole ihan normiuskovaisuutta, että kotona joka on lapsen turvapesä kuulee lapsi kielillä puhumista.
Niin, asioita yhdistävä ihminen tietänee, kenen perheestä on kysymys.Muuten, uskovat vanhemmat mahdollistuvat pitämään ns kulisseja yllä seurakunnassakin, mutta lasten kehitykseen liittyvät ongelmat kertovat karua kieltään ja tätä ei voi salata.
Ihmettelenkin, miten vähän tähän asiaan kiinnitetään huomiota.Perheen tila voi olla täysin ongelmoitunut, mutta siitä huolimatta mies on kysytty/pidetty paimen puolueessa.Eikö jäsenten mieleen koskaan juolahda, miten paimen ohjaa seurakunnan tilaan aivan samaan tilaan kuinj on hänen perheensä.Niin, hyvään tai pahaan.
No mutta uskovaisethan ovat raadollisia ja rakkaudettomia, vieläpä vallanhimoisia ja usein henkisesti epävakaitakin. Silloin lapsen näkemys uskovaisista on itse asiassa realistinen jos hän näkee uskovaiset rakkaudettomina hirviöinä, joita on syytä karttaa.
Ja Jumalanne on tuomion Jumala. Tämä teidän "rakastava" Jumalanne on tuhonnut itse asiassa Raamatun mukaan melkein koko luomakuntansa vihassaan. Sitten tämä teidän "rakastava taivaan isä" on tuhonnut kokonaisia kaupunkeja täynnä syyttömiä siviilejä tai lähettänyt uskovaisensa tuhoamaan kaupunkeja milloin mistäkin syystä. Tämä teidän taivaallinen supersadistinne naulasi oman poikansa ristille huviksensa.
Syyskuun 11. päivä 2001 tämä teidän Jumalanne, jota muslimit kutsuvat Allahiksi, tappoi USA:ssa yli 3000 syytöntä siviiliä, kun uskonkiihkoilijat lensivät tämän Jumalan nimessä matkustajakoneita päin seiniä. On siinä meillä Jumala. Sodan ja kuoleman Jumala.
Tämä teidän Jumalanne on tehnyt pelkkää pahaa koko ihmiskunnan historian ajan. Milloin hän on vihannut homoja milloin taas juutalaisia tai koko ihmiskuntaa. Mikä se sellainen Jumala on joka ensin luo homot ja ryhtyy sitten vihaamaan heitä?
Kristityt ovat Jumalansa kunnian takia tappaneet ihmiskunnan historiassa enemmän ihmisiä kuin kaikki muut uskonnot yhteensä. Aikaakin on ollut 2000 vuotta. Nykyään kristillinen väkivalta on muuttunut henkiseksi väkivallaksi ja muuksi pahuudeksi. Paavi painii pedofiiliskandaalin kanssa, sattuu nyt olemaan merkittävimmän kristillisen kirkon johtomies. Äijän veli johti kristillistä laitosta, jossa raiskattiin lapsia ilmeisen järjestelmällisesti, eikä tapaus ole edes ainoa mm. katolisen kirkon historiassa. Puhtoisia eivät ole muutkaan kirkkokunnat.
En näe kristinuskossa paljonkaan mitään hyvää tai ihailemisen arvoista. Sitten vasta uskonnon kanssa voi saada aikaan jotakin hyvää, kun otetaan uskonnolta pois kaikki mahdollinen poliittinen ja maallinen vaikutusvalta, mukaanlukien kirkkojen rahat viimeistä penniä myöten. Sen jälkeen voin uskoa, että uskovaiset jeesustelevat vain keskenään ja tekevät hyviä tekoja.
Kristinusko on synkkä kuoleman uskonto, joka halveksuu elämää ja ihannoi kuolemaa, koska millään ei ole kristinuskossa mitään väliä. Tehän menette uskonne mukaan taivaaseen joka tapauksessa vaikka tekisitte miten paljon pahaa tahansa. Tämä Jeesus kun kuoli jo teidän puolestanne. Sen nojalla on tietenkin kätevää yrittää pakkokäännyttää kaikki muutkin ihmiset nielemään tuo satu Jeesuksesta. Jos ei muuten, niin tykillä uhaten sitten.
Länsimainen sivistys ei ole kristinuskon ansiota vaan nimenomaan tieteen ja teknologian nousun ansiota. Tämä kaikki tuli mahdolliseksi vasta kun kristinuskon maallinen valta kaadettiin ja valtio erotettiin kirkosta.
Maailma olisi niin paljon parempi ja turvallisempi paikka meille kaikille jos kukaan ei hurahtaisi uskomaan Jumalaan. Ei olisi kellään syytä tappaa ketään Jumalan nimessä. Eikä olisi sotiakaan.
Kiihomielinen kristinusko ja islam yhdessä tekevät maailmasta hyvin ikävän paikan elää.
Mahtaa olla pelottava kokemus lapselle. Manaajassa on vähän samanlainen kohtaus, kun pikkutyttö ryhtyy puhumaan latinaa ja rumia muutenkin. Uskovaisten äärifundamentalistinen hihhulointi ei missään nimessä ole hyväksi lapsen hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Kodin pitäisi olla paikka jossa lapsen ei tarvitse pelätä, varsinkaan omia vanhempiaan.
Ei todellakaan saa uhkailla, pelotella ja pakottaa lapsia uskon varjolla. Liian monissa hellariperheissäkin näin valitettavasti tapahtuu! Se ei ole oikein. Kyllä meidän kodeissa pitäisi antaa lapsille kuva Rakkauden, Rauhan, Armahtavaisuuden, Raauhan, Laupeuden ja Armon Jumalasta, joka ei ole pelottava tyranni vaan todella Ihana Jumala. Itse olen kotona saanut hyvän kuvan Jumalasta ja kaikesta uskoon liittyvästä. Mutta hellariseurakunnista minulla on valitettavasti hyvin negatiivisia kokemuksia ja muistoja. Siksipä en koskaan ole sinne ajatellut jäseneksi liittyä. Ja sitä paitsihan paikkakunnallaan on Raamatun mukaan vain yksi ainut paikallisseurakunta, johon jokainen uskovainen paikkakunnallaan kuuluu. Tämä on sitten osana laajempaa koko maailman käsittävää universaalista seurakuntaa!
Se nyt on pahin mitä voi tehdä, että pakottaa toista uskomaan. Ihan sama onko kyseessä ventovieras tai oma lapsi. Paha on sekin jos uskovaisessa kodissa raahataan puoliväkisin yli 10-vuotiaita (kun alkaa olla vähän omaa tahtoa) kirkkoon ja srk-tilaisuuksiin, eri asia on,jos lapset sinne mielellään lähtevät. Kyllä asiat pitää itse tajuta jossain vaiheessa eikä täällä Suomessa juuri evankeliumilta pysty välttymään, vaikkei kotona sitä kauheesti ees esille tuotas. Kyllähän se on Jumala, joka uskon vaikuttaa, ei siihen ihmiset pysty paljoakaan "pökköä pesään lisää" heittämään, yleensä pahentaa vaan asiaa.
Eix tähänkin sovi yhtä hyvin, että "Ei väellä eikä voimalla, vaan minun. Hengelläni, sanoo Herra Sebaot". Rukous on paras tapa siunata ja auttaa lasta Jumalan yhteyteen. Jos se ei toimi, niin ei sitten toimi mikään muukaan.
Niin, kyllä ihmeellisin asia,- joka liittyy Jumalaan uskomiseen on se kun toisessa perheessä vanhempien usko Jumalaan alktivoi perheeseen lujan turvallisuuden tunteen,- joka on erikoisen merkittävä tekijä lapsen kasvulle. Vanhempien käyttäytyminen ja mielentilat merkitsevät pienelle lapselle todella paljon ja esim. hyväntuuliset/elämäänsä tyytyväiset vanhemmat tuovat todella turvallisuutta lapsen mielikuviin.Onnelliset vanhemmat mahdolistuvat rakastamaan syvä'llisemmin lapsiaankin. Vanhempien syvät ahdistukset ja etenkin huono parisuhde ongelmoittaa lastakin.
Taas,- kuten ohjelmassa tuli esille, niin on ihmeellistä, miten sama uskoa Jujmalaan ongelmoittaa koko perheen eli kaikki perheen jäsenet ohjautuvat elämään elämäänsä näytellen pitäen kulisseja yllä.Samoin lapset joutuvat kasvamaan julmassa/epävarmuutta aktivoivassa ympäristössä. Kaikken järkyttävintä tässä on tämä. Lapsi AINA kaipaa ja vaatii tuekseen vanhempien turvan ja huolenpidon jne... mutte kuten ohjelmastakin tuli esille, niin lapsi kokee miten vanhemmat katselevat häntä/elämäänsä sivusta tai ulkoa päin yksinäisyyttä kokien.
terve järki, eikä Isä Jumala ainakaan kiellä ketään käyttämästä sitä edes uskonkysymyksissämme..
Ja koska suurimmalla osalla uskovaisista on edelleenkin sydämensä tunnetasollakin tuo terve järki vallitsevana tekijänä elämänkurveissaan, niin sellaisten perheitten lapsilla ei liene senkummempaa hätää elämässään eikä lapsia näin ollen ns. painosteta mihinkään toimintaan elleivät he itse halua..
Mutta vastaavasti häiriintyneet uskovat saattavat hyvinkin painostaa sekä uhkailla esim. Jumalan vihalla tai helvettiin ja kadotukseen joutumisella jopa lapsiaan, koska terve järki on sumentunut tai on jopa kokonaan pois käytöstä. Aivot, jotka ovat mennet hattuhyllylle hatun mukana, ovat siis jääneet seurakunnan hattuhyllylle pysyvästi..
Tämä uskovaisten harrastama helvetillä pelottelu on perusteetonta. Helvettiä ei ensinnäkään ole edes kristinuskon mukaan vielä olemassakaan. Jumala avaa helvetin ja paiskaa Saatanan sinne vasta viimeisenä päivänä. Oikea tulkinta Raamatun teksteistä on se, että mitään helvettiä ei koskaan tule olemaankaan olemassa, vaan kaikki pelastuvat riippumatta siitä uskooko Jumalaan vai ei. Jeesus kuoli kaikkien puolesta, ei vain hihhulien puolesta.
Uskovaisilla on siinäkin karannut kauan sitten mopo käsistä, että kristinuskosta on tehty synkistelyä ja helvetillä uhkailua. Raamatussa on neljä evankeliumia ja arvatkaas mitä se sana evankeliumi tarkoittaa? Se on suomeksi ilosanoma. Jeesus paheksuisi nykyajan kristinuskoa ja synkkää kuoleman odottelua. Ilosanoman on tarkoitus kertoa vapahtajasta eikä tuomarista, jollaisen te uskovaiset olette Jeesuksesta tehneet. Eikä uskon nojalla ole tarkoitettu pakotettavaksi ketään mihinkään.
Se on kumma, että me ateistit hallitsemme evankeliumien tekstien sisällön paljon paremmin kuin uskovaiset. Tai sitten uskovaiset vain vääristelevät Raamattua omien tarpeidensa mukaan ja lainaavat tekstipätkiä irroittaen ne samalla oikeasta asiayhteydestään.
Olkoon tämä saarna käytöstavoista ja rehellisyydestä uskovaisille. Uskomatonta, että tässäkin asiassa ateisti joutuu neuvomaan uskovaisia, jotka pitävät itseään moraalisesti muita parempina. Saisitte hävetä kaikki.