kitkalukko vai

" tarkoituksena ostaa 05- sarjan valmetti pienimuotoseen poltto ja hankintapuun ajoon mutta kaikkitietävä naapuri tuomitsi kyseisen koneen (t) kolmivetoisiksi " > Kyllä näinkin voi aiheesta sanoa - metsässä voi toinen pyörä olla ilmassa joten traktori vetää vain tässä tapauksessa lukko kytkettynä vain takapyörillään.

" onko noissa väitteissä perää ja miten tuommoisella hammaslukolla oleva traktori muka voi kääntyä kun etuperän tasauspyörästö on lukossa. " > etupään hammaslukku ei juurikaan maastossa ajettaessa vaikuta kääntymiseen, takapään lukko vaikuttaa - niin kuin olet foodissa itsekin huomannut.
-------------

" Kitkalukko tarvitsee pienen vastustusmomentin liukkaalla pinnalla olevaan pöyrään kytkeytyäkseen. Jos esim. toinen etupyörä on nostettu tunkilla ylös niin silloin ei ole pientä vastamonettia eikä lukko kytkeydy ja joku tekee johtopäätöksen "lukko ei toimi". "
> Olet oikeassa kitkalukko ei oikesasti tarvittaessa toimi ( metsäajo ) .

" On myös väitetty, että etuakselissa voi käyttää ainoastaa kitkalukolle tarkoitettua öljyä. Muuten ei kuulemma kitkalukko toimi. Epäilen kuitenkin väitteen olevan puppua. Itse laitoin Hitehin peräöljyä 605:n etuakseliin enkä ole havainnut ongelmia."
> valtran HT öljyt sisältää kitkapinnoille tarkoitettua lisäainetta joten HTee toimii etupäässäkin joten kuten - HTeen tyypisiä öljyjä käytetään myös osassa Fiat/ NH / Case etupäässäkin - osassa kitkalukko osassa hammaslukko - myös JDeen etupäässä voi käyttö-ohjekirjan mukaan käyttää esim Shel Donaxsia mutta käytäntö on näyttänyt niihin tulevan ongelmia ( JDeen etuperä viat ) LS tyyppiset on etupäähän tarkoitettuja ja toimii seillä varminmin.

Hammaslukon huono puoli on että etu akseli on lukittuna "yhtäpuuta" joten sen voi rikkoa pitävällä alustalla ylikuormalla esim iso etukuormaaja ilmantakapainoja - paras lukkotyyppi vaikka metsä ajoon on mielestäni valtran HiLok - levylukko joka pitää riitävästi mutta luistaa ennen rikoontumis rajaa.

Ps nuo 05set on ollut varmatoimisia vehkeitä - varsinkin mustakoppiset.

toinen eturengas ilmaan niin siinähän sitten ylistät kitkalukon ylivoimaisuutta. kyllä hammaslukko on aina hammaslukko joka tarjoaa sen viimesen avun tiukassa paikassa. ja hammaslukko aukeaa kun käännetään tarveeksi renkaita tai käytetään kääntöjarrua

ylittäessäsi jää kirjoitti:

toinen eturengas ilmaan niin siinähän sitten ylistät kitkalukon ylivoimaisuutta. kyllä hammaslukko on aina hammaslukko joka tarjoaa sen viimesen avun tiukassa paikassa. ja hammaslukko aukeaa kun käännetään tarveeksi renkaita tai käytetään kääntöjarrua

Lue lisää

Näin on. Vain hammaslukolla tekee mitään. Kitkalukko on varsin turha keksintö. Kitkalukkoa käyttävät yksinomaan valmistajat, jotka pelkäävät alimitoitetun voimansiirron pettävän jostain, jos traktori sattuu ihan oikeasti vetämään neljällä pyörällä. Sellaista traktoria jonka valmistaja ei usko kestävän en menisi itsekään ostamaan! Vaan eiväthän kaikki valmistajat salli edes ketjujen käyttöä etupäässä!

Moni valittanut ettei hammaslukolliset koneet kestä ek alustakoneina. Itsellä ollut kaikki kuormaajalliset koneet hammaslukolla varustettuja sitten 80 luvun jälkeen, eikä IKINÄ ole ollut etuakseli murheita muuta kuin että murrosniveliä on joskus joutunut vaihtamaan kun koneeseen on alkanut tulla tunteja likemmäs kymppitonni.

Vaan nämä on mielipideasioita. Mutta kuka on hammaslukolliseen koneeseen tottunut ei kitkallista huoli. Ei ainakaan metsään.

P.Ölvästi kirjoitti:

Näin on. Vain hammaslukolla tekee mitään. Kitkalukko on varsin turha keksintö. Kitkalukkoa käyttävät yksinomaan valmistajat, jotka pelkäävät alimitoitetun voimansiirron pettävän jostain, jos traktori sattuu ihan oikeasti vetämään neljällä pyörällä. Sellaista traktoria jonka valmistaja ei usko kestävän en menisi itsekään ostamaan! Vaan eiväthän kaikki valmistajat salli edes ketjujen käyttöä etupäässä!

Moni valittanut ettei hammaslukolliset koneet kestä ek alustakoneina. Itsellä ollut kaikki kuormaajalliset koneet hammaslukolla varustettuja sitten 80 luvun jälkeen, eikä IKINÄ ole ollut etuakseli murheita muuta kuin että murrosniveliä on joskus joutunut vaihtamaan kun koneeseen on alkanut tulla tunteja likemmäs kymppitonni.

Vaan nämä on mielipideasioita. Mutta kuka on hammaslukolliseen koneeseen tottunut ei kitkallista huoli. Ei ainakaan metsään.

Lue lisää

kitkalukosta metsäkäytössä, silloin kun ja JOS sitä pitoa tarvii enemmän yleensä auttaa kun laittaa sen takapään lukon päälle, harvoin tulee eteen tilanne , että molemmat takapyörät on ilmmassa.

kitkalukko kirjoitti:

kitkalukosta metsäkäytössä, silloin kun ja JOS sitä pitoa tarvii enemmän yleensä auttaa kun laittaa sen takapään lukon päälle, harvoin tulee eteen tilanne , että molemmat takapyörät on ilmmassa.

Lue lisää

Niih, aikoinaan ajeltiin talkoopuita yleishyödylliseen tarkoitukseen metsästä sahalle.

No, menin ensimmäisenä ja "nuotitin" uran koneella jossa etupään hammaslukko oli. Meni ihan siististi, mutta perässätulleet 3 pyörävetoiset pomppivat kiven ja kannon välistä toiseen väliin, ja kaikki reunapuut kolhiintuivat kun etupää ei mennytkään siitä mistä olis pitänyt.

Toinen ongelmakohta on jyrkät rinteet. Sinne mihin kone ei enää etuperin nouse, hammaslukollinen kone menee peruuttamalla, edellyttäen että on vetävä kärry ja aisaohjaus (menee se vetämättömän kärrin kanssakin ja ilman aisaohjausta mutta menee minne sattuu). Myös alamäessä kuormaa tuotaessa hammaslukollinen kone on turvallisempi. Lisää etuja löytyy esim alueaura käytössä, jossa koneen puskuteho ja suuntavakavuus on ihan omaa luokkaansa kitkajarrulliseen vehkeeseen verrattuna. Puhunkin yleensä kitkajarrusta, koska vetomielessä sen pito loppuu aina juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin, ja sen jälkeen kun se alkaa luistaa, se ainoastaan hukkaa tehoa sen kitkamomenttinsa verran.

Mutta kuten sanottu, mieleipideasia. Ja se joka ei koskaan ole hyvää saanut, ei sellaista osaa edes kaivata (meidän emännän toteamus naapurin vanhapoikaisännälle).

P.Ölvästi kirjoitti:

Niih, aikoinaan ajeltiin talkoopuita yleishyödylliseen tarkoitukseen metsästä sahalle.

No, menin ensimmäisenä ja "nuotitin" uran koneella jossa etupään hammaslukko oli. Meni ihan siististi, mutta perässätulleet 3 pyörävetoiset pomppivat kiven ja kannon välistä toiseen väliin, ja kaikki reunapuut kolhiintuivat kun etupää ei mennytkään siitä mistä olis pitänyt.

Toinen ongelmakohta on jyrkät rinteet. Sinne mihin kone ei enää etuperin nouse, hammaslukollinen kone menee peruuttamalla, edellyttäen että on vetävä kärry ja aisaohjaus (menee se vetämättömän kärrin kanssakin ja ilman aisaohjausta mutta menee minne sattuu). Myös alamäessä kuormaa tuotaessa hammaslukollinen kone on turvallisempi. Lisää etuja löytyy esim alueaura käytössä, jossa koneen puskuteho ja suuntavakavuus on ihan omaa luokkaansa kitkajarrulliseen vehkeeseen verrattuna. Puhunkin yleensä kitkajarrusta, koska vetomielessä sen pito loppuu aina juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin, ja sen jälkeen kun se alkaa luistaa, se ainoastaan hukkaa tehoa sen kitkamomenttinsa verran.

Mutta kuten sanottu, mieleipideasia. Ja se joka ei koskaan ole hyvää saanut, ei sellaista osaa edes kaivata (meidän emännän toteamus naapurin vanhapoikaisännälle).

Lue lisää

Jos traktorissa ei lue itsessään, eikä ohjekirjaakaan enää löydy, mistäs sen tietää kumpi lukkojärjestelmä etuvedossa oikein on?

selvittää kumpi? kirjoitti:

Jos traktorissa ei lue itsessään, eikä ohjekirjaakaan enää löydy, mistäs sen tietää kumpi lukkojärjestelmä etuvedossa oikein on?

pitoon on väärä öljy ja oljyn vaihdon laiminlyönti. oikealla öljyllä ja oikeen säädetty kitkalukko on parempi kuin hammaslukko. yleensähän nuo hammaslukotvapautuu kun etupyöriä käännetään tietty määrä, sen jälkeen vain toinen pyörä vetää, kun taas kitkalukollisessa vetää kumpikin. valmetin 05 sarjassa vetopito on kyllä parempi oikean painojakauman ansiosta ja lisäplussaa runkorakenteesta ja kääntyvästä penkistä

selvittää kumpi? kirjoitti:

Jos traktorissa ei lue itsessään, eikä ohjekirjaakaan enää löydy, mistäs sen tietää kumpi lukkojärjestelmä etuvedossa oikein on?

hammaslukollisella etuakselilla varustettuja tuon ikäluokan koneissa. ja nyt varoituksen sana tuosta hammaslukosta etukuormainkäytössä. zetorin tullessa menin sillä ensitöikseni lunta kantamaan suurehkolla kauhalla parkkipaikan reunoilta ja kun lumukauhassa iso paakki lunta jarrutin kadun reunassa toisen pyörän ollessa jäällä kadun reunassa, toisen kuivalla asfaltilla seurauksena oli välitön syöksy kadun yli pysäköidyn auton kylkeen!!!!!!. ilmeisesti kitkalukolla tuota ei olisi tapahtunut, en ainakaan huomannut foortilla vastaavaa ominaisuutta

olivat pääsääntöises kirjoitti:

hammaslukollisella etuakselilla varustettuja tuon ikäluokan koneissa. ja nyt varoituksen sana tuosta hammaslukosta etukuormainkäytössä. zetorin tullessa menin sillä ensitöikseni lunta kantamaan suurehkolla kauhalla parkkipaikan reunoilta ja kun lumukauhassa iso paakki lunta jarrutin kadun reunassa toisen pyörän ollessa jäällä kadun reunassa, toisen kuivalla asfaltilla seurauksena oli välitön syöksy kadun yli pysäköidyn auton kylkeen!!!!!!. ilmeisesti kitkalukolla tuota ei olisi tapahtunut, en ainakaan huomannut foortilla vastaavaa ominaisuutta

Lue lisää

jos meno kiihtyy jarruttaessa. HEH

kitkalukon huonoon kirjoitti:

pitoon on väärä öljy ja oljyn vaihdon laiminlyönti. oikealla öljyllä ja oikeen säädetty kitkalukko on parempi kuin hammaslukko. yleensähän nuo hammaslukotvapautuu kun etupyöriä käännetään tietty määrä, sen jälkeen vain toinen pyörä vetää, kun taas kitkalukollisessa vetää kumpikin. valmetin 05 sarjassa vetopito on kyllä parempi oikean painojakauman ansiosta ja lisäplussaa runkorakenteesta ja kääntyvästä penkistä

Lue lisää

hammaslukon toiminnasta,ennenkuin selostat paskaa sen toiminnasta. Hammaslukko ei todellakaan toimi noin.

c52007 kirjoitti:

hammaslukon toiminnasta,ennenkuin selostat paskaa sen toiminnasta. Hammaslukko ei todellakaan toimi noin.

Useissa hammaslukollisissa on tuo systeemi että kun pyöriä käännetään yli tietyn astekulman niin tunnistin vapauttaa lukot ettei tapahdu rikkoontumisia.
Joitakin vanhempia malleja on missä noin ei tapahdu.

lölölööll kirjoitti:

Useissa hammaslukollisissa on tuo systeemi että kun pyöriä käännetään yli tietyn astekulman niin tunnistin vapauttaa lukot ettei tapahdu rikkoontumisia.
Joitakin vanhempia malleja on missä noin ei tapahdu.

Lue lisää

jäis karmeet jäljet peltoon jos ei lukko vapauutas jossain vaiheessa käännöstä ja renkaat kuluis nopeaan. ne koneet jossa erikseen napista kytketään lukot on tietenkin oma asiansa, edellä mainittu koskee näitä automaattisia lukkoja. osta valmet 205-865 metsätöihin, kulkee renkaat edellä, ohjaamo ei ota kontaktia rajuissakaan kallistuksissa puihin, maavara on reilu, teho paino suhde erinomainen, ketterä, ei oikeastaan mitään huonoa löydy noista metsäkäyttöä ajatellen, noh ohjaamon lievä ahtaus ehkä.

siitähän kirjoitti:

jäis karmeet jäljet peltoon jos ei lukko vapauutas jossain vaiheessa käännöstä ja renkaat kuluis nopeaan. ne koneet jossa erikseen napista kytketään lukot on tietenkin oma asiansa, edellä mainittu koskee näitä automaattisia lukkoja. osta valmet 205-865 metsätöihin, kulkee renkaat edellä, ohjaamo ei ota kontaktia rajuissakaan kallistuksissa puihin, maavara on reilu, teho paino suhde erinomainen, ketterä, ei oikeastaan mitään huonoa löydy noista metsäkäyttöä ajatellen, noh ohjaamon lievä ahtaus ehkä.

Lue lisää

Riippuu siitä onko kyseessä automaattinen hammaslukko, vai automaattisesti ohjattu hammaslukko. Myös manuaalisesti ohjattuja hammaslukkoja löytyy.

Automaattinen on noista paras, siitä ei tarvitse käyttäjän, eikä tietokoneen huolehtia. Sen harvinaisuuteen lienee syynä hinta, sillä työkonekäyttöön varteenotettavia ko mallisia lukkoja valmstaa vain yksi amerikkalainen yhtiö.

ennemmin esteen kuin lähtee yli yrittämään. 455 valmetti on osoittautunut ehkä yhdeksi parahista mehtäkoneeksi varustettuna isoilla ristikudosrenkailla ja tapyörien ketjuilla, ketteryys ihan eri luokkaa kuin setoreilla ja ursuksilla, hytti ergonominen ja sieltä on helppo kulkea ulos/sisään. paljon enemmän on tuo mäennousukyky kiinni kuskista kuin tuosta etupäänlukosta vaikka p.ölvästi muuta väittää. ennakiva kuski osaa jo laskea tuon mäen etukäteen sdellisenä päiv'änä jolloin raide kovettuu ja pyörä pitää hyvin. pitää myös käännöksissä tajuta polkea oikasevalle kärryn renkaalle ura, sitten peruuttaa hieman koukata traktorilla umpisesta jolloin kärry tulee traktorin raietta eikä jarruta. sanoisin että on aivan turhaa rahan haaskuuta isäntien ostaa nivelaisoja, kyllä hyvät ketjut on edullisempi ja tärkeämpi hankinta

kuski kiertää kirjoitti:

ennemmin esteen kuin lähtee yli yrittämään. 455 valmetti on osoittautunut ehkä yhdeksi parahista mehtäkoneeksi varustettuna isoilla ristikudosrenkailla ja tapyörien ketjuilla, ketteryys ihan eri luokkaa kuin setoreilla ja ursuksilla, hytti ergonominen ja sieltä on helppo kulkea ulos/sisään. paljon enemmän on tuo mäennousukyky kiinni kuskista kuin tuosta etupäänlukosta vaikka p.ölvästi muuta väittää. ennakiva kuski osaa jo laskea tuon mäen etukäteen sdellisenä päiv'änä jolloin raide kovettuu ja pyörä pitää hyvin. pitää myös käännöksissä tajuta polkea oikasevalle kärryn renkaalle ura, sitten peruuttaa hieman koukata traktorilla umpisesta jolloin kärry tulee traktorin raietta eikä jarruta. sanoisin että on aivan turhaa rahan haaskuuta isäntien ostaa nivelaisoja, kyllä hyvät ketjut on edullisempi ja tärkeämpi hankinta

Lue lisää

Kyllä että nivelaisa on melkein ehdoton edellytys sujuvaan metsäajoon ja isot pyörät..Mun kärryssä on nivelaisa ja 18.4/34 pyörät,kärry on itse tehty eikä maksanu paljon ja vetokin löytyy,tulee kevyesti perässä samaa jälkeä traktorin kanssa käännöksissä.
Ajourista teen yleensä niin suoria kuin mahdollista,monet on olevinaan nuukia tai mitä lienee mutta ajourista tehdään sellaista siksakkia kun ei malteta puita kaataa edestä.

on ehdottomasti parempi . meillä oli tuossa 80-luvun puoli välissä mf-690 hammasukko oli etu akselilla ja saman aikaisesti oli volvo bm valmet 505 -4 siinä oli edessä kitkalukko joka ei pitänyt yhtään jos kone joutui ristiriipuntaan tai oli toinen etupyörä liukkaalla pinnalla niin silloin se oli takaveto ja sitten vielä kun etuakseli on melkein keskellä traktoria jos yrität ajaa ojasta yli niin keula ottaa penkkaan kiinni joten kannattaa harkita sellaista konetta jossa on ainakin keula ei ulotu etu pyörien etupuolelle ja missä on myös kytkettävä lukko edessäkin.

- kirjoitti:

on ehdottomasti parempi . meillä oli tuossa 80-luvun puoli välissä mf-690 hammasukko oli etu akselilla ja saman aikaisesti oli volvo bm valmet 505 -4 siinä oli edessä kitkalukko joka ei pitänyt yhtään jos kone joutui ristiriipuntaan tai oli toinen etupyörä liukkaalla pinnalla niin silloin se oli takaveto ja sitten vielä kun etuakseli on melkein keskellä traktoria jos yrität ajaa ojasta yli niin keula ottaa penkkaan kiinni joten kannattaa harkita sellaista konetta jossa on ainakin keula ei ulotu etu pyörien etupuolelle ja missä on myös kytkettävä lukko edessäkin.

Lue lisää

nua neliveroot, takavetosella 502 valmetilla onnistuu puikkelehtiminen puiden saumoos vaurioita tekemätti ja voimat riittää iham hyvin kärryyl jota polttopuun ajos tarvitaan. ehän nuissa 90 verkuis kestänneet nua etuperäät yhtään ain ne oli remontis ja kalliis, ja verkku muutenjii vetokoukustansa kannon nokas kaikki mallit 50 luvult lähtiin

ovat mettäs kirjoitti:

nua neliveroot, takavetosella 502 valmetilla onnistuu puikkelehtiminen puiden saumoos vaurioita tekemätti ja voimat riittää iham hyvin kärryyl jota polttopuun ajos tarvitaan. ehän nuissa 90 verkuis kestänneet nua etuperäät yhtään ain ne oli remontis ja kalliis, ja verkku muutenjii vetokoukustansa kannon nokas kaikki mallit 50 luvult lähtiin

Lue lisää

Keula pystyssä hyvin äkkiä kuin kuormataan meno loppuu siihen pieniä klapi ja rankakuormia tietysti hyviltä mailta tuo 502 sellakin.Maasto muuttuu vaikeakulkuiseksi tulee neliveto ja hammaslukko tarpeelliseksi neliveto kannattaa olla jo etupään painon vuoksikin jos kuormain laitetaan.

Valmetti jo merkki viittaa demarikansaan,ja ykspiippuseen haulikkoon,valumötti joo,ja se imago

kyllä nuo on molemmat huonoja. kitkalukko ei pidä ja hammaslukko rikkoo paikat. hammaslukkoa et edes saa pois päältä pysähtymättä jos sinne on jäänyt veto päälle. ainoa toimiva ratkaisu on levyillä toteutettu lukko. esim uudemmissa nh on tällainen. ei ongelmia ojien ylityksissä, mutta luistaa kuitenkin ennen kuin vetarit alkaa paukkua, eikä irtikytkemisessä ole ongelmia kuormattunakaan. hammaslukon perään huutelijat ovat näitä joiden kello on pysähtynyt 70 luvulle. levylukko on nykyaikaa.

tietäjä. kirjoitti:

kyllä nuo on molemmat huonoja. kitkalukko ei pidä ja hammaslukko rikkoo paikat. hammaslukkoa et edes saa pois päältä pysähtymättä jos sinne on jäänyt veto päälle. ainoa toimiva ratkaisu on levyillä toteutettu lukko. esim uudemmissa nh on tällainen. ei ongelmia ojien ylityksissä, mutta luistaa kuitenkin ennen kuin vetarit alkaa paukkua, eikä irtikytkemisessä ole ongelmia kuormattunakaan. hammaslukon perään huutelijat ovat näitä joiden kello on pysähtynyt 70 luvulle. levylukko on nykyaikaa.

Lue lisää

Puhua voi kaiken maailman levylukoista ja automaattivaihteista ja niiden paremmuudesta
60000 - 100000 e maksaa traktorista on realimaailman ulkopuolella varmasti pääosalla traktoreita tarvitsevilla.Varsinkin kuin kysyttiin pienimuotoiseen polttopuun ajoon konetta.

tietäjä. kirjoitti:

kyllä nuo on molemmat huonoja. kitkalukko ei pidä ja hammaslukko rikkoo paikat. hammaslukkoa et edes saa pois päältä pysähtymättä jos sinne on jäänyt veto päälle. ainoa toimiva ratkaisu on levyillä toteutettu lukko. esim uudemmissa nh on tällainen. ei ongelmia ojien ylityksissä, mutta luistaa kuitenkin ennen kuin vetarit alkaa paukkua, eikä irtikytkemisessä ole ongelmia kuormattunakaan. hammaslukon perään huutelijat ovat näitä joiden kello on pysähtynyt 70 luvulle. levylukko on nykyaikaa.

Lue lisää

Toimii valtrassa lukko se Hi-Lock . Se kun on sekotus nuista kahesta lukosta eli öljyn painaa etupään levyt eli lukon päälle ja voipi käyttää jarruja kääntämiseenkin lukon ollessa päällä. Lukko irrottaa sillon automaattisesti ja palaa päälle kun poljin nostetaan. Kyllä ne vanhan-ajan kitkalukolliset huutelevat vetomiestä kun esim kone menee vähä ojaan ja toinen rengas jää tielle turhaan pyörimään.

tietäjä. kirjoitti:

kyllä nuo on molemmat huonoja. kitkalukko ei pidä ja hammaslukko rikkoo paikat. hammaslukkoa et edes saa pois päältä pysähtymättä jos sinne on jäänyt veto päälle. ainoa toimiva ratkaisu on levyillä toteutettu lukko. esim uudemmissa nh on tällainen. ei ongelmia ojien ylityksissä, mutta luistaa kuitenkin ennen kuin vetarit alkaa paukkua, eikä irtikytkemisessä ole ongelmia kuormattunakaan. hammaslukon perään huutelijat ovat näitä joiden kello on pysähtynyt 70 luvulle. levylukko on nykyaikaa.

Lue lisää

Jos se hammaslukko ei irtoa, se kertoo, että silloin on pyörien välillä luistoa, ja silloinhan sitä lukkoa vielä tarvitaan! Vai oletko kenties kuski joka tuppaa aina nokka edellä johonkin kiilaan, eikä sitten osaa peruuttaa sieltä pois. Sitten alkaa ankara rypöminen ja vekslaaminen ;-)

Ja kuten jo totesinkin, jos traktori on niin huono ettei se kestä lukon käyttöä, ei niin hempulaa värkkiä pidä edes mennä ostamaan! Jos se ei sitten hajoa kitkajarrun ansiosta etuaksilastaan, se hajoaa jostain muualta (vrt NH).

P.Ölvästi kirjoitti:

Jos se hammaslukko ei irtoa, se kertoo, että silloin on pyörien välillä luistoa, ja silloinhan sitä lukkoa vielä tarvitaan! Vai oletko kenties kuski joka tuppaa aina nokka edellä johonkin kiilaan, eikä sitten osaa peruuttaa sieltä pois. Sitten alkaa ankara rypöminen ja vekslaaminen ;-)

Ja kuten jo totesinkin, jos traktori on niin huono ettei se kestä lukon käyttöä, ei niin hempulaa värkkiä pidä edes mennä ostamaan! Jos se ei sitten hajoa kitkajarrun ansiosta etuaksilastaan, se hajoaa jostain muualta (vrt NH).

Lue lisää

vedättämään koululaisia kuljettaneen ison linja-auton ojasta, ja naapurin isännät väitti kiven kovaan ettei lähde traktorilla. mulla oli silloin paripyörät kummassakin päässä ja edessä tosi iso lumikauha kun talviten polkemisia oli paljon. tunkiolta kävin keinottelemassa märkää paskaa sen kauhan kukkoroillen, peruutin pikakytkentäkolmion linja-uton eteen, ketju kiinni ja nosto ylös. itelläki kylmä hiki kun vain toiset eturenkaat kuivalla asfaltilla, muut nuoskalumessa ojassa jotta ketjulla sai nostettua auton keulaa. niin vain tuli 16 tonninen linja-auto ojasta ylös puolimetrisestä hangesta ja mustat jälet näkyy vieläki asfaltilla kun joka pyörä veti. oli siinä muikeaa nähdä tuontikoneen kans elävien naapurien naamat

valmetilla kirjoitti:

vedättämään koululaisia kuljettaneen ison linja-auton ojasta, ja naapurin isännät väitti kiven kovaan ettei lähde traktorilla. mulla oli silloin paripyörät kummassakin päässä ja edessä tosi iso lumikauha kun talviten polkemisia oli paljon. tunkiolta kävin keinottelemassa märkää paskaa sen kauhan kukkoroillen, peruutin pikakytkentäkolmion linja-uton eteen, ketju kiinni ja nosto ylös. itelläki kylmä hiki kun vain toiset eturenkaat kuivalla asfaltilla, muut nuoskalumessa ojassa jotta ketjulla sai nostettua auton keulaa. niin vain tuli 16 tonninen linja-auto ojasta ylös puolimetrisestä hangesta ja mustat jälet näkyy vieläki asfaltilla kun joka pyörä veti. oli siinä muikeaa nähdä tuontikoneen kans elävien naapurien naamat

Lue lisää

Kaikki mustat viivat jotka on kumeista tullu häipyy viimeistään vuoden kuluessa näkymättömiin.

Sudittelija kirjoitti:

Kaikki mustat viivat jotka on kumeista tullu häipyy viimeistään vuoden kuluessa näkymättömiin.

Itellä ollut Zetor 9145 ja valmet 755. Kyllä Valmet on paljon mukavampi työskennellä niin metsässä kuin pellolla vrt Zetoriin. Sain kyllä tuon Zetorinkin suohon upotettua, vaikka kuin oli hammaslukot, kaivurin kanssa saatiin pois lopulta. Suosittelen Valmettia, jos valitsemaan joutuu!!

755 kirjoitti:

Itellä ollut Zetor 9145 ja valmet 755. Kyllä Valmet on paljon mukavampi työskennellä niin metsässä kuin pellolla vrt Zetoriin. Sain kyllä tuon Zetorinkin suohon upotettua, vaikka kuin oli hammaslukot, kaivurin kanssa saatiin pois lopulta. Suosittelen Valmettia, jos valitsemaan joutuu!!

Lue lisää

9145 kanssa samanhintaanen on Valmet 802, mutta 05 -sarjan Valmetin hinnalla saa Zetoria 8540 - 10540 ja sellaisen 92 - 96 mallisen, alkuperäisellä akselilla varuistettu Zetori on varustettu hammaslukolla. Itse olen ajanut tällääsellä 9540, enkä parempaa metsätraktoria tiedä. Vetoteho on aivan eri asia kuin kitkalukollisella. Muutenki traktori on nykyaikainen ja mukava käteen, luja ja pieniruokainen.

Zetori on parempi kirjoitti:

9145 kanssa samanhintaanen on Valmet 802, mutta 05 -sarjan Valmetin hinnalla saa Zetoria 8540 - 10540 ja sellaisen 92 - 96 mallisen, alkuperäisellä akselilla varuistettu Zetori on varustettu hammaslukolla. Itse olen ajanut tällääsellä 9540, enkä parempaa metsätraktoria tiedä. Vetoteho on aivan eri asia kuin kitkalukollisella. Muutenki traktori on nykyaikainen ja mukava käteen, luja ja pieniruokainen.

Lue lisää

asia muuttuu siedettäväksi, kyllähän 803-903 valmetti on huomattavasti ergonomisempi ja kevyempi ajaa kuin mainitsemasi setorit. tuo setori on kömpelö kääntymään, ja nokka tökkii kuopissa ja ojien ylityksessä, näkyvyyskin hytistä heikko. setorin vaihteisto raskaskäyttöinin, toki tuo kolmiportainen pikavaihde ihan hyvä. heikkoa on myös setorin llukuisat muoviosat, joiden saumoihin koivun räipät hyvin tarttuu, valmetilla voi huoletta puskea oksakasojenkin läpi,mitään ei mene rikki, setori myös korkean ja kiikkerän oloinen kun vertaa valmettiin.

moni ärsyttäväkin kirjoitti:

asia muuttuu siedettäväksi, kyllähän 803-903 valmetti on huomattavasti ergonomisempi ja kevyempi ajaa kuin mainitsemasi setorit. tuo setori on kömpelö kääntymään, ja nokka tökkii kuopissa ja ojien ylityksessä, näkyvyyskin hytistä heikko. setorin vaihteisto raskaskäyttöinin, toki tuo kolmiportainen pikavaihde ihan hyvä. heikkoa on myös setorin llukuisat muoviosat, joiden saumoihin koivun räipät hyvin tarttuu, valmetilla voi huoletta puskea oksakasojenkin läpi,mitään ei mene rikki, setori myös korkean ja kiikkerän oloinen kun vertaa valmettiin.

Lue lisää

Noilla valmeteilla mukava ajella on mutta mihinkään todelliseen raskaaseen työntekoon niistä ei ole.

moni ärsyttäväkin kirjoitti:

asia muuttuu siedettäväksi, kyllähän 803-903 valmetti on huomattavasti ergonomisempi ja kevyempi ajaa kuin mainitsemasi setorit. tuo setori on kömpelö kääntymään, ja nokka tökkii kuopissa ja ojien ylityksessä, näkyvyyskin hytistä heikko. setorin vaihteisto raskaskäyttöinin, toki tuo kolmiportainen pikavaihde ihan hyvä. heikkoa on myös setorin llukuisat muoviosat, joiden saumoihin koivun räipät hyvin tarttuu, valmetilla voi huoletta puskea oksakasojenkin läpi,mitään ei mene rikki, setori myös korkean ja kiikkerän oloinen kun vertaa valmettiin.

Lue lisää

Oletko koskaan ajanut X540 sarjan zetoreilla, eli nk UR3 sarjan koneilla?

Luulen ettet ole. Taitaa se aatteen palo vaivata itseäsi enemmän. Itse olen ajanut XX3 sarjan valmeteilla ja X540 sarjan zetoreilla tasan yhtä paljon, eli parit koeajot.

Ihan siltä pohjalta pisti silmääni kirjoituksessasi muutama seikka:

Sitkeä väite zetorin kankeudesta, joka on miltei pelkkä maalaislegenda joka sitkeästi elää. Jos verrataan saman teho ja painoluokan zetoreita muihin merkkeihin, kääntöymp halkaisija on vähintään keskitasoa. On tietty eri asia jos verrataan iso crystallia 305 valmettiin, niin onhan se zetori silloin kankea! Kankeimmat kokemukseni olen kuitenkin viettänyt valmettien hyteissä! Esim 802 4WD ja ilmajousitetulla etukaselilla varustetut T sarjan valtrat. Ne on kankeita jos mikä!

Toinen ihmetykseni aihe on X540 väittämäsi korkeus! Kyseinen traktori on nimittäin kokoluokassaan yksi matalimpia tasalattiaohjaamollisia koneita! UR2 sarja tietty hieman eri asia, mutta sehän onkin suunniteltu 160hp asti, ja siinä kokoluokassa se onkin jo taas matala traktori!

Kolmas ihmetyksen aihe on väitteesi huonosta näkyvyydestä. Ainut parantamisen suunta on suoraan eteen, koska konepelti on korkeahko, ja ohjaamo sijoitettu alas. Muihin suuntiin näkyvyys on erinomainen! Kyseinen traktorimallihan oli uranuurtaja ohjaamoteknologiassa juuri näkyvyyden osalta! X540 sarjan zetkojen hyttihän oli ensimmäinen suuren lasipinnan omaava ohjaamo! Oikeastaan ohjaamossa ei kaipaa muuta parannettavaa kuin melutaso saisi olla alempi, ja sivu sekä takalaseille huurteenpoistosuulakkeet.

HnKnGnWn kirjoitti:

Oletko koskaan ajanut X540 sarjan zetoreilla, eli nk UR3 sarjan koneilla?

Luulen ettet ole. Taitaa se aatteen palo vaivata itseäsi enemmän. Itse olen ajanut XX3 sarjan valmeteilla ja X540 sarjan zetoreilla tasan yhtä paljon, eli parit koeajot.

Ihan siltä pohjalta pisti silmääni kirjoituksessasi muutama seikka:

Sitkeä väite zetorin kankeudesta, joka on miltei pelkkä maalaislegenda joka sitkeästi elää. Jos verrataan saman teho ja painoluokan zetoreita muihin merkkeihin, kääntöymp halkaisija on vähintään keskitasoa. On tietty eri asia jos verrataan iso crystallia 305 valmettiin, niin onhan se zetori silloin kankea! Kankeimmat kokemukseni olen kuitenkin viettänyt valmettien hyteissä! Esim 802 4WD ja ilmajousitetulla etukaselilla varustetut T sarjan valtrat. Ne on kankeita jos mikä!

Toinen ihmetykseni aihe on X540 väittämäsi korkeus! Kyseinen traktori on nimittäin kokoluokassaan yksi matalimpia tasalattiaohjaamollisia koneita! UR2 sarja tietty hieman eri asia, mutta sehän onkin suunniteltu 160hp asti, ja siinä kokoluokassa se onkin jo taas matala traktori!

Kolmas ihmetyksen aihe on väitteesi huonosta näkyvyydestä. Ainut parantamisen suunta on suoraan eteen, koska konepelti on korkeahko, ja ohjaamo sijoitettu alas. Muihin suuntiin näkyvyys on erinomainen! Kyseinen traktorimallihan oli uranuurtaja ohjaamoteknologiassa juuri näkyvyyden osalta! X540 sarjan zetkojen hyttihän oli ensimmäinen suuren lasipinnan omaava ohjaamo! Oikeastaan ohjaamossa ei kaipaa muuta parannettavaa kuin melutaso saisi olla alempi, ja sivu sekä takalaseille huurteenpoistosuulakkeet.

Lue lisää

ja paskat, anoot urat on tullu tiehen kun ne heikot valuosat on kiveen kolahtaneet siel mettäs ja sitte on ronkkapuolta peliä hinattu korjuuksille. vertaa tuota setorin hyttiä esim.3000 sarjojen massikan ensimmäisiin hytteihin, väitän että ei oo yhessäkään itäkoneessa vieläkään niin hyvää hyttiä ja näkyväisyyttä ulos. verkussa myös hammaslukko, huomattavasti ketterämpi kuin nuo setorit ja paljon matalampi setorin tehoisena

uranuurtaja??? kirjoitti:

ja paskat, anoot urat on tullu tiehen kun ne heikot valuosat on kiveen kolahtaneet siel mettäs ja sitte on ronkkapuolta peliä hinattu korjuuksille. vertaa tuota setorin hyttiä esim.3000 sarjojen massikan ensimmäisiin hytteihin, väitän että ei oo yhessäkään itäkoneessa vieläkään niin hyvää hyttiä ja näkyväisyyttä ulos. verkussa myös hammaslukko, huomattavasti ketterämpi kuin nuo setorit ja paljon matalampi setorin tehoisena

Lue lisää

Niin ja 3000 sarjan massikoissa tulee 12000 euron aski remontti tehtäväksi kerran 5 vuodessa.... Että niin mainio kone se on.

Meillä muuten vaihdettiin aikoinaan juuri 3000 sarjan massikoista setkoihin, eikä sitä vaihtoa ole tarvinnut katua. No ok, se 3000 sarjan fergun hytti oli hyvä, varmaan vieläkään ei niin hyvää hyttiä ole missään, mutta taakse katvealueita niiden paksujen c pilareiden takia harmittavasti. Esim sivukiinnitteinen perunannostokone ja silppurit, sekä piennarmurskaimet juuri siinä katvealueella.

WilleS kirjoitti:

Niin ja 3000 sarjan massikoissa tulee 12000 euron aski remontti tehtäväksi kerran 5 vuodessa.... Että niin mainio kone se on.

Meillä muuten vaihdettiin aikoinaan juuri 3000 sarjan massikoista setkoihin, eikä sitä vaihtoa ole tarvinnut katua. No ok, se 3000 sarjan fergun hytti oli hyvä, varmaan vieläkään ei niin hyvää hyttiä ole missään, mutta taakse katvealueita niiden paksujen c pilareiden takia harmittavasti. Esim sivukiinnitteinen perunannostokone ja silppurit, sekä piennarmurskaimet juuri siinä katvealueella.

Lue lisää

jota saan lainata syksyisin rankametsään ja hyvin siinä on vaihdelaatikko kestäny, viime syksynä oli jo muistaakseni liki 11000 tuntia. verku on yvä metsätraktori, mutta ei sitä voi verrata valmettiin hytin ja runkorakenteen vuoksi. verkku on kyllä sitkeävetonen, viimeksikin kun toin raskasta 7 kuution rankakuormaa vesisateessa metsästä pois helpotti etenemistä kun pysty hyväksikäyttämään matalia kierroksia hyödyksi ilman vaihteen kytkentää pienemmälle, jos olisi kytkimeen joutunut painaa, ei kitka olisi enää riittänyt liikkeellelähtöön. lisäksi tuo verkku on hämmästyttävän pienikulutuksinen, tankillisella ajaa lähes kolme päivää metsässä vaikka kuormia tulee 3-4 per päivä

on 3080 ferkku kirjoitti:

jota saan lainata syksyisin rankametsään ja hyvin siinä on vaihdelaatikko kestäny, viime syksynä oli jo muistaakseni liki 11000 tuntia. verku on yvä metsätraktori, mutta ei sitä voi verrata valmettiin hytin ja runkorakenteen vuoksi. verkku on kyllä sitkeävetonen, viimeksikin kun toin raskasta 7 kuution rankakuormaa vesisateessa metsästä pois helpotti etenemistä kun pysty hyväksikäyttämään matalia kierroksia hyödyksi ilman vaihteen kytkentää pienemmälle, jos olisi kytkimeen joutunut painaa, ei kitka olisi enää riittänyt liikkeellelähtöön. lisäksi tuo verkku on hämmästyttävän pienikulutuksinen, tankillisella ajaa lähes kolme päivää metsässä vaikka kuormia tulee 3-4 per päivä

Lue lisää

setoreista tai verkuista metsätraktoreina, sitä ne ei yksinkertasesti ole verrattuna x05 sarjan valmettiin, mutta ei siitä sen enempää sitten asiaan. onko tuo kitkalukko jotenkin säädettävissä esin jousia kiristämällä, käyttämällä erilaisia öljyjä tai jotenkin muuten? otaksuisin että nuo edellämainitut kitkalevyt kuluu ja kaipaa uusimista ajoittain.

puhua jostain kirjoitti:

setoreista tai verkuista metsätraktoreina, sitä ne ei yksinkertasesti ole verrattuna x05 sarjan valmettiin, mutta ei siitä sen enempää sitten asiaan. onko tuo kitkalukko jotenkin säädettävissä esin jousia kiristämällä, käyttämällä erilaisia öljyjä tai jotenkin muuten? otaksuisin että nuo edellämainitut kitkalevyt kuluu ja kaipaa uusimista ajoittain.

Lue lisää

voi olla metsäharrastuskäytössä kohtalainen,varsinainen traktorikäyttö maatalouteen on suoraan perseestä.

c52007 kirjoitti:

voi olla metsäharrastuskäytössä kohtalainen,varsinainen traktorikäyttö maatalouteen on suoraan perseestä.

ihan yhtä hyvä traktori kuin muutkin kilpailevat merkit mutta olosuteiden käydessä rankemmaksi tyrmistyttävän ylivoimainen, tämä kävi selväks viime vuonna noukinvaunun kans, kun mahtijontikka alko osottaaa lämmönsietokyvyn maksimia, jatko turvenevallakin palvellu vanha 8950 sen jälkiä ilman pienintäkään oiretta vaihdelaatikosta

Toki kitkalukko on tyhjää parempi, mutta parinkymmenenvuoden kokemus kytkettävästä
hammaslukosta on ainakin minut vakuuttanut.
Esim. pellolla tai metsässä hieman juuttunut kone, pieni vaihdepäälle, lukot päälle ja
hitaasti pakilla ylös.
Kaksi kertaa on tarvinut vetoapua näinä vuosina.
Yksi hyvä puoli etenkin metsäajossa, että kun kytkettävä lukkot ovat vapaalla,
traktoria voi ahtaissa paikoissa ohjata jarruilla ns. "tankkityylillä".
Kääntyy lähes paikoillaan, kun etulukko ei vastusta.
Kytkettävä lukko vaatii kyllä kuskilta "hereilläoloa", että muistaa vapauttaa
lukot kun välitön tarve loppuu.

Fiatin malli taisi olla 65-90, johon ei kannattanut etukuormaajaa ottaa. Massikan vetävän etu-akselin kera 100, 500 ja 600 sarjoissa oli enemmän tai vähemmän väkisin tehtyjä. Kyllä niissä voimansiirto kesti, kun vain öljyt pysyi sisällä...suunnanvaihtaja edessä oli heikoin lenkki. Ensimmäinen 4x4 malliksi suunniteltu Massikka oli Suomen markkinoilla 2640.
Hammaslukko tai automaattinen hammaslukko on parhaimmillaan jäätiköllä ja lumisissa oloissa ilman ketjuja. Ketjujen käyttö kyllä sitten rassaa voimansiirtoa.
Hammaslukosta edellä mainittu...ne yleistyi -80 luvulla...ei vielä -70 luvulla.
Pojan kloppina kynnin märkänä syksynä 1981 esittelykoneella MF 590 , joka veti kolmella renkaalla. Liian märkä oli savipelto, joka tuli kynnettyä...sitten kun tuli riittävästi järkeä, odotin syyskylmiä. Seuraavan kerran kyntäessä tarvitsi vetävää etu-akselia 2017 syksynä !

Kytkettävä hammaslukko aina paras vaihtoehto.
Kytkettynä pitävin , etu sekä taka-akselit yhtäaikaa lukittu.
Poiskytkettynä etuvoimansiirtoa säästävin .
Automaattinen hammaslukko huonoin, koko traktorin teho voi joissakin tilanteissa
siirtyä pelkästään etuakselin kautta.
Siihen ei minkään tavallisen traktorin etupäätä ole suunniteltu.
Linkkutraktorit yms. ovat eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kytkettävä hammaslukko aina paras vaihtoehto.
Kytkettynä pitävin , etu sekä taka-akselit yhtäaikaa lukittu.
Poiskytkettynä etuvoimansiirtoa säästävin .
Automaattinen hammaslukko huonoin, koko traktorin teho voi joissakin tilanteissa
siirtyä pelkästään etuakselin kautta.
Siihen ei minkään tavallisen traktorin etupäätä ole suunniteltu.
Linkkutraktorit yms. ovat eri asia.

Lue lisää

Totta, mutta tämän ketjun aloituksessa puhutaan 05- sarjan Valluista ja silloin ei tunnettu kytkettäviä lukkoja, siksi minäkään en eilisessä kommentoinnissa siitä maininnut.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, mutta tämän ketjun aloituksessa puhutaan 05- sarjan Valluista ja silloin ei tunnettu kytkettäviä lukkoja, siksi minäkään en eilisessä kommentoinnissa siitä maininnut.

Lue lisää

Aivan niin. Keskustelu tuppaa usein lähtemään laukalle ja alkuperäinen
aihe unohtuu.
Mielestäni 05-sarjan Vallut (en omista, mutta olen aika paljon ajanut)
ovat aikansa parhaita vakiovarusteisia traktoreita pöpelikköön.
Sileä pohja ja avara hytti kääntyvällä istuimella.
Pystyy laajarunkoisempikin ihminen helposti kääntymään istuimenkera
taaksepäin.
Kytkettävällä hammaslukolla olisi täydellinen, hyvä näinkin.