"Sika on hirvittävä eläin, mitä ei uskoisi, kun katselee sitä liikaa syötettynä tutisevajalkaisena otuksena aitauksessaan ja lätissään. Ei pidä ihmetellä, jos monessa maassa sitä ei ihminen syö.
Kun sikalauma oli vääntää koko kylän nurin ja tonkia tien olemattomiin, muuan konekiväärikomppania ampui melkein koko lauman. Kivääreillaan miehet metsästivät niitä jonkin päivan lähimetsissä. Saattoi joku selvitä hengissä ja harhailee ehkä vieläkin villisikana siellä.
Kun huoltoportaan miehet saivat vihiä asiasta, syntyi tavaton meteli. Kuulusteltiin siellä ja täällä. Everstin arvoinen herra tuli itse taistelutantereelle laskemaan tapetut siat. Mutta ruhot olivat ja pysyivätkin siinä kunnossa, ettei niitä enää sikakaan syönyt. Tien vieressä oli tavallinen kuolevainen sotamies. Eikös eversti alkanutkin haukkua häntä. Hän kirosi ihmisten rajatonta järjettömyyttä.
Olivat tappaneet sata sikaa, jotka näyttivät vielä olevan niin hyvässä lihassa, ettei niitä edes olisi tarvinnut lihottaa. _____Silloin sotamies oli hienotunteisesti alkanut kuvailla hänelle olosuhteita kylässä. Hän oli omin silmin nähnyt kuinka siat olivat henkeen ja vereen tapelleet everstistä, joka oli ollut hyvin tukeva ja suurimahainen, herra everstin kokoinen suurin piirtein. Voiton oli perinyt suurin karju, oikein lauman kuningas merkeistä päätellen. ____Se söi varttitunnissa koko everstin karvoineen vaatteineen saappaineen päivineen, niin ettei ollut jäänyt kuin jotakin metallirahoja ja arvomerkkejä. Mutta ei se näyttänyt yhdestä everstistä täyttyvän, sillä ilkeästi röhkien ja kieroon katsoen se hyökkäsi valloittamaan toista samanlaista. Eversti suuntasi silloin sellaisen katseen sotamieheen, että heikompi yksilö olisi sen alle litistynyt. Sanaakaan sanomatta hän tunkeutui autoonsa ja katosi eikä sen jälkeen tullut kukaan kyselyjä tekemään. Kenen toimesta sianraadot lopulta korjattiin, sitä ei tiedetä Ehkä ne tekivät niistä säilykkeitä."
Kun sikalauma oli vääntää koko kylän nurin ja tonkia tien olemattomiin, muuan konekiväärikomppania ampui melkein koko lauman. Kivääreillaan miehet metsästivät niitä jonkin päivan lähimetsissä. Saattoi joku selvitä hengissä ja harhailee ehkä vieläkin villisikana siellä.
Kun huoltoportaan miehet saivat vihiä asiasta, syntyi tavaton meteli. Kuulusteltiin siellä ja täällä. Everstin arvoinen herra tuli itse taistelutantereelle laskemaan tapetut siat. Mutta ruhot olivat ja pysyivätkin siinä kunnossa, ettei niitä enää sikakaan syönyt. Tien vieressä oli tavallinen kuolevainen sotamies. Eikös eversti alkanutkin haukkua häntä. Hän kirosi ihmisten rajatonta järjettömyyttä.
Olivat tappaneet sata sikaa, jotka näyttivät vielä olevan niin hyvässä lihassa, ettei niitä edes olisi tarvinnut lihottaa. _____Silloin sotamies oli hienotunteisesti alkanut kuvailla hänelle olosuhteita kylässä. Hän oli omin silmin nähnyt kuinka siat olivat henkeen ja vereen tapelleet everstistä, joka oli ollut hyvin tukeva ja suurimahainen, herra everstin kokoinen suurin piirtein. Voiton oli perinyt suurin karju, oikein lauman kuningas merkeistä päätellen. ____Se söi varttitunnissa koko everstin karvoineen vaatteineen saappaineen päivineen, niin ettei ollut jäänyt kuin jotakin metallirahoja ja arvomerkkejä. Mutta ei se näyttänyt yhdestä everstistä täyttyvän, sillä ilkeästi röhkien ja kieroon katsoen se hyökkäsi valloittamaan toista samanlaista. Eversti suuntasi silloin sellaisen katseen sotamieheen, että heikompi yksilö olisi sen alle litistynyt. Sanaakaan sanomatta hän tunkeutui autoonsa ja katosi eikä sen jälkeen tullut kukaan kyselyjä tekemään. Kenen toimesta sianraadot lopulta korjattiin, sitä ei tiedetä Ehkä ne tekivät niistä säilykkeitä."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.