Kaiken tällä palstalla esiintyvän idiotismin( "astrid haluaa mustaa munaa", "fenno raiskaa" , Närpiön kansallislaulu yms.) seassa on myös tietynlaista idiotismia edustava väite "Junttilandiasta". Tämä väite on kuitenkin vain puoliksi idiotismia, sillä alueiden väliset varallisuuserot ova kuuma peruna niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Idiotismiksi keskustelu muuttuu, kun väitetetään, että alueidenvälisillä varallisuuseroilla olisi jotain tekemistä kielikysymyksen tai kieliolojen kanssa.
"Junttilandiasta" puhujat ohittavat (tarkoituksella?) kuntien ikärakenne-erot täysin haukkuessaan alueita, jotka saavat valtiolta enemmän rahaa kuin antavat. Itä- ja pohjois-Suomessa eläkeläisiä on huomattavasti suurempi osuus väestöstä kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyy paitsi eläkkeissä myös esimerkiksi terveydenhuoltoon kuluvassa rahassa. Toinen suuri syy on jo 60-luvulta alkanut Suomen muuttuminen maatalousvaltaisesta maasta palveluvaltaiseksi maaksi ja siitä seurannut ihmisten muuttaminen kaupunkeihin työn perässä. Tästä seurasi myös varallisuuden kerääntyminen kaupunkeihin. Yrityksetkin harvemmin luovat työpaikkoja maaseudulle, koska sielä ei ole markkinoita.
Edellä oli muutamia syitä alueellisiin varallisuuseroihin. Kielioloilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on kuntia, jotka saavat enemmän kuin antavat, siinä missä suomenkieliselläkin Pohjanmaalla.
"Junttilandiasta" puhujat ohittavat (tarkoituksella?) kuntien ikärakenne-erot täysin haukkuessaan alueita, jotka saavat valtiolta enemmän rahaa kuin antavat. Itä- ja pohjois-Suomessa eläkeläisiä on huomattavasti suurempi osuus väestöstä kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyy paitsi eläkkeissä myös esimerkiksi terveydenhuoltoon kuluvassa rahassa. Toinen suuri syy on jo 60-luvulta alkanut Suomen muuttuminen maatalousvaltaisesta maasta palveluvaltaiseksi maaksi ja siitä seurannut ihmisten muuttaminen kaupunkeihin työn perässä. Tästä seurasi myös varallisuuden kerääntyminen kaupunkeihin. Yrityksetkin harvemmin luovat työpaikkoja maaseudulle, koska sielä ei ole markkinoita.
Edellä oli muutamia syitä alueellisiin varallisuuseroihin. Kielioloilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on kuntia, jotka saavat enemmän kuin antavat, siinä missä suomenkieliselläkin Pohjanmaalla.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kiitos poikkeuksellisen asiallisesta kirjoituksesta.
Pohjoisen ja idän aluetuet maksavat etelän ja lännen suomenkieliset veronmaksajat, eivät suinkaan surut.
Surujen maksamat verorahat tuskin riittävät heidän etuisuuksiensa kustantamiseen saatikka muiden suomalaisten avustamiseen.
Olet sinäänsä oikeassa siinä, että suurin osa etelä-Suomen veronmaksajista on suomenkielisiä. Ei ole kuitenkaan mielekästä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon mikäkin kansanryhmä maksaa veroja. Tämä on täysin tarpeetonta erottelua, joka ei palvele kenenkään tarkoitusperiä. On vain fakta, että etelä-Suomesta valtio saa suurimmat verotulonsa ja tämä liittyy nimenomaan väestön määrään, ei kielioloihin. Suomi on nykyään palveluvaltainen yhteiskunta, ja mitä enemmän jollakin alueella on ihmisiä, sitä enemmän palveluita tarvitaan ja palveluiden tuottaminen työllistää. Vastaavasti jos väkeä on vähän, saattaa jonkun kunnan lähes koko työllisyys olla esimerkiksi yhden tehtaan varassa. Kun tehdas suljetaan, väki jää työttömäksi ja yleensä muuttaa muualle työn perässä. Työllistymismahdollisuudet tällaisissa kunnissa eivät ole parhaat mahdolliset. Ei kielioloilla ole mitään tekemistä tämän kanssa.
miksi menestymättömät alueet ovat yksikielisesti suomenkielisiä ja miksi menestyvät alueet ovat kaksikielisiä?
Olisiko mielekästä tutkia maksukuormaa/henkilö/kieliryhmä? Paljonko yksilön pitää kantaa yhteiseen kekoon?
Entä sama tukiaisista? Paljonko yksilö vie yhteisestä potista/henkilö/kieliryhmä?
Tala kumppaneineen on vaahdonnut jo toista kymmentä vuotta ruotsinkielen kalleudesta, mutta oikeassa maailmassa suomenruotsalainen maksaa enemmän veroja/henkilö ja saa vähemmän tukea/henkilö kuin suomenkielinen. Tämä tosiasia näkyy olevan harvinaisen vaikea nieltäväksi.
Menestys ei johdu kaksikielisyydestä, vaan sijainista. Sijainti otetaampa esim:Nokia Tuotanto Salo, Kontuuri Espoo Muita tuotantolaitoksia=oulu,jyväskylä tampere. Vaikka väkeä on eniten muualla kuin, espoossa, espoo hyötyy eniten verotuloissa, yhtiön kotipaikka espoo, myös yhtiön verot (ei työntekijöiden) Espooseen (ei kuluja työntekijöistä). Oikeassa maailmassa joku suomenruotsalainen maksaa kyllä veroja kohtalaisesti, mutta kuittaa suuremman osan veroista takaisin maatalous- ynnä muina tukiaisina.
"miksi menestymättömät alueet ovat yksikielisesti suomenkielisiä ja miksi menestyvät alueet ovat kaksikielisiä?"
Jako ei ole yhtä mustavalkoinen kuin väität. Suurimmat maksajat ovat, ei mitenkään yllättävää, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Näistä Tampere on yksikielisesti suomenkielinen ja Vantaallakin kaksikielisyys on lähinnä seremoniallista. Miten esimerkiksi Tampere käy yhteen väitteen "menestyvät alueet ovat kaksikielisiä" kanssa? Näin laman aikana tilanne on kehittynyt siihen, että suurin osa kunnista saa rahaa valtiolta enemmän kuin maksaa. Tähän joukkoon kuuluu niin yksikielisiä kuin kaksikielisiäkin kuntia. Maksavia kuntia on yllättävän vähän. Joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ne ovat isoja asutuskeskuksia. Hyvänä esimerkkinä väittettä "menestyvät alueet ovat kaksikielisiä" vastaan on Pohjanmaan tilanne. Sekä suomen- että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on kuntia, jotka saavat enemmän kuin antavat. Summa summarum: vastakkainasettelu yksi- ja kaksikielisten alueiden välille ei ole mielekästä, vaan jos välttämättä jotain halutaan asettaa vastakkain, on asetettava (yksi-tai kaksikieliset) asutuskeskukset yksi- tai kaksikielistä maaseutua vastaan.
"Olisiko mielekästä tutkia maksukuormaa/henkilö/kieliryhmä? Paljonko yksilön pitää kantaa yhteiseen kekoon?
Entä sama tukiaisista? Paljonko yksilö vie yhteisestä potista/henkilö/kieliryhmä?"
Sinäänsä voisi olla mielekästä laskea arvo, jonka maksettuaan veroissa henkilö olisi "omillaan" valtioon nähden, mutta miksi tässä laskussa pitäisi ottaa huomioon jokin erotteleva tekijä (kieli, etninen alkuperä, sukupuoli, uskonto jne.) ?
"Tala kumppaneineen on vaahdonnut jo toista kymmentä vuotta ruotsinkielen kalleudesta, mutta oikeassa maailmassa suomenruotsalainen maksaa enemmän veroja/henkilö ja saa vähemmän tukea/henkilö kuin suomenkielinen. Tämä tosiasia näkyy olevan harvinaisen vaikea nieltäväksi. "
Et ainakaan suomenruotsalainen taida olla kun käsittelet suomenruotsalaisia noin homogeenisenä ryhmänä. Eivät kaikki ruotsinkieliset maksa paljon veroja. Oletan, että tiesit :) . Kymenlaaksolainen paperityöläinen maksaa todennäköisesti enemmän veroja kuin uusimaalainen kalastaja. Toisalta pääkaupunkiseudulla suomenruotsalaiset ovat keskimäärin hieman menestyneempiä kuin suomenkieliset, mutta se ei tarkoita, että kaikki tai edes suurin osa pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisista olisi huippuveronmaksajia. Pääsääntöisesti he ovat ihan tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. On myös otettava huomioon, että suomenruotsalaisten määrä on suhteellisen pieni pääkaupunkiseudulla.
Ensin puhutaan makrotason asioista, kun ne lyö nenuun, sukelletaan mikrotasolle ja johonkin yksittäiseen kalastajaan Uudellamaalla. Onko ne paperiukkelit edes töissä siellä Junttilandiassa?
Pohjanmaakin on yksiselitteinen. Ruotsinkielinen Pohjanmaa pärjää jotenkuten, suomenkielinen ei.
Tampere ja Oulu ovat poikkeukset jotka vahvistavat säännön, mutta ei niidenkään varat pitkälle riitä. Kun kaksikieliset ja yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ovat kustantaneet menonsa, ne maksavat 80% !!!!!! Junttilandian tuista. Yksikielisesti suomenkieliset alueet eivät kykene hoitamaan kuin vaivaiset 20% tuistaan kollektiivisesti, lopun, eli 80% rahoista kaksikieliset, ja yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat maksavat näille vajakeille.
Menkää töihin, älkääkö kirjoittako yhdentekevää paskaa nettiin päivät pitkät- saatanan loiset!
"Ensin puhutaan makrotason asioista, kun ne lyö nenuun, sukelletaan mikrotasolle ja johonkin yksittäiseen kalastajaan Uudellamaalla. Onko ne paperiukkelit edes töissä siellä Junttilandiassa?"
Missä kohtaa tässä on lyöty ketään nenuun? Viestisi viittaus aikaisenpaan viestiin on niin epäselvää, että se vetää vertoja jopa "netti fennoille". Niin ja ne kalastajan tulot eivät mitkään hirveän hyvät varmaan ole. Lainaan Wikipediaa: "Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
"Pohjanmaakin on yksiselitteinen. Ruotsinkielinen Pohjanmaa pärjää jotenkuten, suomenkielinen ei."
Kyllä tässä taloustilanteessa sekä ruotsin- että suomenkielisellä Pohjanmaalla on samat ongelmat.
Mihin tämä väitteesi perustuu? Johonkin pari vuotta vanhaan tilastoon?
"Kun kaksikieliset ja yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ovat kustantaneet menonsa, ne maksavat 80% !!!!!! Junttilandian tuista. Yksikielisesti suomenkieliset alueet eivät kykene hoitamaan kuin vaivaiset 20% tuistaan kollektiivisesti, lopun, eli 80% rahoista kaksikieliset, ja yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat maksavat näille vajakeille."
Pääkaupunkiseudulla asuu myös enemmän maahanmuuttajia kuin "Junttilandiassa". Miksi et vedät sitä selittäväksi tekijäksi varallisuuseroihin kun selitykseksi mielestäsi kelpaa niinkin triviaali asia kuin kieliolot? Miten perustelet kieliolojen yhteyttä varallisuuseroihin?
Vielä loppuun Wikipedia-sitaatti:
"Toisaalta Pohjanmaalla suomenkielisillä on keskimäärin korkeammat tulot kuin ruotsinkielisillä" http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset
Kunnat.net sivustolta löydät toteutumat 2009 ja budjetin 2010. Jollet kykene niitä lukemaan, vaan repäiset yksittäisiä sitaatteja, tai jopa mielipiteitä, Wikipediasta. Näihin lukuihin on ollut runsaasti linkkejä näissä keskusteluissa, joten en vaivaudu kaivelemaan niitä uudelleen. Kirjoita osoitekenttään www.kunnat.fi
Mikä kiihko sinulla on tarttua mitättömiin yksityiskohtiin, kun keskustellaan kokonaisuudesta? Miksi yksikielinen Suomi nojaa niin voimakkaasti kaksikielisen Suomen tukeen? Osaatko selittää tosiasian, vai keskitytäänkö vaikka Hankoon litubongarien tukitasoihin seuraavaksi?
Jos idiootti et ymmärrä että suomenkieliset maksavat suurimman verotaakan myös kaksikielisissä kunnissa. Juu kattele vaan noita lukuja ja yritä piiloutua sen taakse ettei niissä erotella suomenkielisten ja ruotsinkielisten veroja. Mutta viisaat kyllä ymmärtää ne erot. Nuo ei ole mitättömiä yksityiskohtia, mitä gallian kukko kirjoittaa. Miksi itse et puhu kokonaisuudesta,eli vertaa suomenkielisten veromaksajien lukumäärä et ruotsinkielisten lukumäärä ja lukumäärän pohjalta maksetut verot..!!
Lainaus="Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja."
Toinen on maanviljelijä tai miksi nyt sokerijuurikkaan tai tomaatin yms.kasvattamista kutsutaan
Miksi näin..? Koska niistä saa hyvin tukia verratuna jonkun muun kasvattamiseen. Huvittaa tuo vaahtoaminen että suru maksaa paljon veroa, kun toisella kädellä kuitataan verot erillaisina tukina valtiolta pois..!!! Tämä jää aina noilta vaahtoajilta kertomatta..!!!
Etkö tienaa mitään ja elät tukien varassa? Pelottaako sinua verotaakan jako henkilötasolle, jolloin jäisit kiinni? Ruotsinkieliset maksavat Suomessa henkeä kohden enemmän veroja kuin suomenkieliset. Suosimanne Wikipedia osaa kertoa, että erotus pääkaupunkiseudulla on 17%. Niin paljon enemmän suomenruotsalaisten maksamaa veroa kuskataan Junttilanadiaan törsättäväksi, kuin suomenkielisiltä kaksikielisellä alueella. Yksikielisesti suomenkieliset alueet sitten ryyppäävät kaikki varat. Hyvin menee.
"Kunnat.net sivustolta löydät toteutumat 2009 ja budjetin 2010. "
Tutustuipa mihin tahansa tilastoon Kunnat-net sivustolla yleinen linja on sama: pääkaupunkiseutu ja suurimmat kaupungit maksavat haja-asutusalueille (niin suomen- kuin ruotsinkielisille). Tässä ei ole mielestäni mitään yllättävää. Jako on selvästi haja-asutusalueet vastaan suurasutusalueet, ei suomenkieliset alueet vastaan ruotsinkieliset alueet.
"Mikä kiihko sinulla on tarttua mitättömiin yksityiskohtiin, kun keskustellaan kokonaisuudesta? Miksi yksikielinen Suomi nojaa niin voimakkaasti kaksikielisen Suomen tukeen?"
Juuri tätä tarkoitan. Kun keskustellaan suurten asutuskeskusten ja haja-asutusalueitten välisestä varallisuuserosta joku tarttuu niinkin triviaaliin yksityiskohtaan kuin kieliolot. Miksei oteta samantien huomioon vaikka punatukkaisten tai mormonien määrää? Mihin ylipäätänsä pyrit tällä kielijaolla? Siihen, että "netti fennoilla"(tarkoitan tätä Närpiön kansallislaulu- porukkaa) olisi entistä enemmän syitä jaotelella valheellisesti suomen- ja ruotsinkieliset eri porukoiksi? Kieliristiriitojen kärjistämisestä ei ole mitään hyötyä.
Mikset muuten valita siitä yhtään siitä, että Suomi maksaa yli 300 miljoonaa euro nettoa EU:lle? Kyseessä on täsmälleen sama asia kuin tässä "Junttilandia"-keskustelussa eli alueellinen tulojen tasaaminen, mutta vain EU:n mittakaavassa.
"Suosimanne Wikipedia osaa kertoa, että erotus pääkaupunkiseudulla on 17%."
Nyt otit sitten itse lähteeksi sen Wikipedian. Täsmälleen saman sivun joka kertoo,että
"Toisaalta Pohjanmaalla suomenkielisillä on keskimäärin korkeammat tulot kuin ruotsinkielisillä"
Ammattikalastajat ovat ryhmä, jotka kinuavat jatkuvaa tukea. Tämä ukkoistuva porukka kalastaa tuetuilla välineillä, ajavat tuetuilla veneillä ja saavat palautuksena polttoaineverot. Kalastajille yhteiskunta tekee helvetin hienot satamat kaikilla mahdollisilla värkeillä. Pahimmassa tapauksessa yhteiskunnan maksaman kalasataman kaikkien kylmätilojen, varastojen, huoltotilojen, jääkoneiden yms. käyttäjänä on yksi kalastaja, jonka tienestit ovat 20.000 € vuodessa (brutto). RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) on käytännössä vain muutaman ammattikalastajan tarpeisiin oleva yhteiskunnan maksama organisaatio. Kalastuskorttivaroista (joita makasavat vapaa-ajankalastajat) maksetaan merkittävät tuet ammattikalastajien etujärjestöille. Ammattikalastajat on se taho, joka eniten vastustaa vapaa-ajankalastajien oikeuksien kasvattamista ja yleensä vapaa-ajankalastusta.
Jos alalle haluaa lähteä uusi yrittäjä, ei onnistu, koska vedet on "jaettu" vanhojen partojen kesken. Kaikki kalapaikat verkotetaan ja pidetään hirveä meteli, jos viehekalastaja menee 50 metriä lähemmäs pyydyksiä.
Kun mökkiläinen ei saa rakentaa rantaan minkäänlaista venevajaa, niin ammattikalastaja saa rakentaa kaikki tarvittavat systeemit vaikka veden päälle (ja saavat siihen vielä investointutuen)
Niin, tämä on sitä veroja maksavaa kansanosaa, joka ylläpitää junttilandiaa.
jos olisit oikeassa, mutta kun olet väärässä. Yksikielisesti ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien avustussummat ovat mitättömiä suhteessa siihen mitä ko. kunnista kerätään. Yksikielisesti suomenkielisten kuntien avustukset ovat valtavat, kun vertaamme niistä saataviin tuloihin.
Yksikielisesti suomenkielinen Junttilandia ei kykene huolehtimaan kuin 20%:isesti omista tuistaan. Kaksikieliset kunnat maksavat lopun, 80%, maksettuaan ensin kokonaan omat kulunsa.
Ei se tosiasia muutu miksikään. Yksikielinen Suomi ei pärjää taloudellisesti.
P.S. Junttilandia imee reilussa kahdessa viikossa sen minkä EU ottaa vuodessa. Kummastakohan Suomelle on enemmän hyötyä?
"jos olisit oikeassa, mutta kun olet väärässä. Yksikielisesti ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien avustussummat ovat mitättömiä suhteessa siihen mitä ko. kunnista kerätään. Yksikielisesti suomenkielisten kuntien avustukset ovat valtavat, kun vertaamme niistä saataviin tuloihin."
Jos kerran asiat ovat näin, niin miksi kielioloja ei koskaan mainita kun tästä alueiden välisistä tulonjaoista keskustellaan vähänkin tätä hölmöläispalstaa vakavammassa ympäristössä? Kyseessä on nimenomaan asutuskeskusten ja haja-asutusalueitten välinen ristiriita, joka nousee joskus esiin julkisessakin keskustelussa. Mitään mistään kielikysymyksistä silloin ei mainita. Miksiköhän? No siksi tietysti, että kieliolot ovat niin triviaali tilastollinen seikka, jolla ei ole mitään suoraa suhdetta veronmaksuun.
Onhan maksaja-alueella esimerkiksi enemmän maahanmuuttajia kuin "Junttilandiassa". Miksi ajattelet, että juuri kieliolot olisivat varallisúuteen vaikuttava tekijä?
Ps. Olet jo tässä keskustelussa osoittanut, että sinulla ei ole sisälukutaitoa edes Wikipedian lukemiseen saati sitten monimutkaisten talousasioiden selvittämiseen. Wikipedia sanoo: "Joillakin alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, ruotsinkieliset miehet ansaitsevat jopa 17 % enemmän kuin suomenkieliset miehet, mutta ero kieliryhmien naisten välillä on pienempi. " Se ei siis sano, että ruotsinkieliset maksaisivat 17% enemmän veroja vaan, että ruotsinkieliset MIEHET ansaitsevat keskimäärin 17% enemmän kuin suomenkieliset miehet. Nykyisenä tasa-arvon aikana noin puolet työntekijöistä on kuitenkin naisia. Sensijaan sanotaan melko selvästi: "Toisaalta Pohjanmaalla suomenkielisillä on keskimäärin korkeammat tulot kuin ruotsinkielisillä" ja perässä vielä viittaus Åbo Akademin tutkimukseen.
Suomenruotsalaisten verovaroja ei kuskata minnekään junttilandiaan..!! Koska ne maksetaan tuplana tai triplana erillaisina tukina avustuksina yms. ruotsinkielisille takaisin..
Vai onko hånkkenissa enää laskentoa sellaista "aikuisen oikeaa" ollenkaan, vai opetetaanko siellä erillaisten tuki-avustuspapereiden täyttöä vaan..
Suomenruotsalaisten varat on säätiöissä (ei veroja)ja haluan nähdä päivän kun niitä varoja suomenkielisten hyväksi käytetään..!!
kuin sitä Wikipediaa. Katsele vaikkapa tilastokeskuksen sivuja.
Olen lukenut näitä keskusteluja Junttilandiasta jo jonkun aikaa, enkä ole huomannut kenenkään väittäneen että kieli takaisi vaurautta. Kiistämätön fakta on kuitenkin se, että yksikielisesti suomenkieliset kunnat ovat ne joihin tuet menevät.
Kirjoittelet haja-asutusalueista, kalastajista ja muusta sellaisesta. Miksi niillä tuetuilla alueilla ei asu muita kuin yksikielisesti suomenkielisiä? Miksi suomenkielinen Suomi, jota on 90% Suomesta (pinta-ala), ei kykene maksamaan kuin 80% tuistaan?
RKP:n agendaan aihe sopii hyvin. RKP:n alueet toimivat maksajina ja rahat menevät muualle. RKP:n kannattajilla epäsuhta maksamisen ja saamisen välillä on suurin. Mikäli tuet lopetettaisiin RKP:n kannattajat voittaisivat.
Miksi ei tästä keskustella? Ehkä siksi, että Keskusta pyörittää Junttilandiaa ja muillakin puolueilla on Junttilandiassa jotain kannatusta. RKP on liian pieni taistellakseen yksin tukijuntteja vastaan.
"kuin sitä Wikipediaa. Katsele vaikkapa tilastokeskuksen sivuja."'
Nostin Wikipedian esiin koska edellinen kirjoittaja väitti valheellisesti Wikipedian sanoneen, että ruotsinkieliset maksavat pääkaupunkiseudulla 17 enemmän veroja kuin suomenkieliset.
"Olen lukenut näitä keskusteluja Junttilandiasta jo jonkun aikaa, enkä ole huomannut kenenkään väittäneen että kieli takaisi vaurautta. Kiistämätön fakta on kuitenkin se, että yksikielisesti suomenkieliset kunnat ovat ne joihin tuet menevät. "
Se, että kieliolot nostetaan tässä kohtaa esiin on epätarkoituksenmukaista. En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö suuri osa maksavista kunnista olisi ainakin muodollisesti kaksikielisiä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi tämä pikkuseikka pitää mainita asutuskeskusten ja haja-asutusalueiden välisessä ristiriidassa. Yhtähyvin voitaisiin ottaa esiin joku muu triviaali asia pääkaupunkiseudusta. Kun nostat kaksikielisyyden esille vaurauseroista puhuttaessa syntyy väkisinkin sellainen mielleyhtymä, että sinun mielestäsi kunnan kaksikielisyys ja vauraus kulkisivat käsi kädessä.
"RKP:n agendaan aihe sopii hyvin. RKP:n alueet toimivat maksajina ja rahat menevät muualle. RKP:n kannattajilla epäsuhta maksamisen ja saamisen välillä on suurin. Mikäli tuet lopetettaisiin RKP:n kannattajat voittaisivat."
Osaatko sanoa miksi sitten RKP on ollut hiirenhiljaa tästä asiasta? Itse veikkaan, että RKP:n edustajat ovat niin fiksuja, että he tajuvat, ettei asia ole niin yksiselitteinen kuin väität. RKP:llä on myös todellisuudessa vain yksi asia, josta se todellisuudessa välittää ja se on kieliolojen muuttumattomuus. RKP:ltä ei siis ole odotettavissa kielioloihin liittyvää provosointia.
"Miksi ei tästä keskustella? Ehkä siksi, että Keskusta pyörittää Junttilandiaa ja muillakin puolueilla on Junttilandiassa jotain kannatusta. RKP on liian pieni taistellakseen yksin tukijuntteja vastaan. "
Kyllä varallisuuseroista ja tuista keskustellaankin joskin puheenaihe on melko arka, eikä tämä johdu kieliasiasta.Keskustelussa ei vain missään tätä palstaa älykkäämmillä foorumeilla nosteta kaksikielisyytä muuttujaksi keskusteluun. Kaksikielisyys ei ole varallisuuserojen selittävä tekijä.
Keskustasta vielä sananen: Nämä tuet eivät ole ainoa Keskustan kommervenkki. Yli miljardi euroa kuluu vuosittain maatalouden ylläpitämiseen Suomessa, vaikka se ei mitään hirveän mielekästä ole.
PS. Oletko koskaan miettinyt mitä nämä "Junttilandian" tuet käytännössä sisältävät? Tällä palstalla puhutaan aina pelkästään rahasummista ja välillä kyräillään jota jostain tukikalakukosta. Eli mihin sitä rahaa kuluu "Junttilandiassa"? Eiköhän se raha sielä mene sellaisiin turhuuksiin kuin terveydenhuolto ja opetustoimi. Ja mitä niillä "tukirekoilla" kuljetetaan? Rahaa rekoissa? :)
Jos hyväksymme sen lähtökohdan, että koko maa tulee pitää asuttuna ja myöskin sen, että kansalaisille asuinpaikasta riippumatta taataan samanlaiset palvelut, lähtökohdann hyväksymisen välittömänä seurauksena ovat suuret kustannukset. Aluepolitiikka maksaa ja sen maksajina ovat "hyvinvoivan etelän" veroa maksavat yritykset ja ihmiset.
Alueelliset tukitoimet eivät ole erityisesti Suomea koskeva olosuhde, vaan se on varsin yleinen piirre useimmissa maissa. Jopa Euroopan Unionin sisällä tapahtuu näitä alueellisia tulonsiirtoja. Mutta totta on se, että aluepolitiikka maksaa. Pelkästään verotulojen tasausjärjestelmä aiheuttaa merkittävän tulonsiirron etelästä itään ja pohjoiseen. Mietitään vain kuntien taloutta ja vaikkapa kuntien tulopohjaa ja siinä valtionosuuksien ja verotulojen- ja maksujen välistä suhdetta. Miettikääpä, mikä olisi jonkun Lapin läänin kunnan veroprosentti ilman valtionosuuksia. Mahdollisesti jopa 40 %:ia lähentelevä.
Valtionosuuksien vaihtelevilla yksikköhinnoilla ja laskennallisilla kustannuksilla kunnille kompensoidaan palveluiden järjestämiseen liittyvissä palvelutarve- ja olosuhdetekijöissä aiheutuvia kuntakohtaisia eroja. Nythän valtionosuuksia saavat kaikki kunnat, mutta erilaisin laskennallisin perustein.
Jos ajattelemme vaikkapa metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaa, on faktana se, että metsää kasvaa kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metsäteollisuuden (mekaanisen että kemiallisen puunjalostuksen) tarvitseman puuraaka-aineen osalta sen hankinta tapahtuu koko maasta. Puuraaka-aineen hankinta syrjäseuduilta työllistää - valitettavasti puunkorjuuteknologian kehittymisen johdosta entistä vähemmän - sikäläisiä ihmisiä ja yrityksiä. Tulee muistaa se, että metsäteollisuutta on edelleenkin tuolla saaja-alueella, vaikkakin tuotantoyksiköitä on sieltä ulossaneerattu (tapaus Kemijärvi esimerkkinä). Puuraaka-aineen hankintahinta tietenkin jää metsänomistajalle. Voisi kärjistäen todeta, että ne paikkakunnat, jotka saavat suurta yhteisöveron tuottoa vaikkapa raaka-ainetta käyttävän yrityksen toimesta, siirtävät verotulojen tasauksena osan siitä niille alueille, joista raaka-aine on hankittu.
Maatalouden osalta maataloustukia perustellaan muun muassa huoltovarmuudella. Sen suhteen tulee muistaa se, että muistamani mukaan noin puolet elintarvikkeista on tuontitavaraa. Itse asiassa voisi kysyä sitä, olisiko huoltovarmuuden kannalta parempi sijoittaa maatalous alueille, joilla siihen on paremmat edellytykset. Toisaalta pohjoisen maatalous soveltuu varsin oivasti maitotalouden ja lihakarjan tuotantoon.
Loppujen lopuksi tässä on kyse siitä, että on nähty oikeudenmukaiseksi maan asuttaminen joka kolkassa, vaikka se sitten maksaisikin. Halpaa se ei ole! Aluepolitiikassa puhutaan miljardeista. Keskusteluhan on kait syntynyt rinnastuksena propagandaväitteelle kaksikielisyyden miljardikustannuksista.
Mutta kielipolitiikkaan palataksemme. Verotulojen tasauksessa ikään kuin maksumiehinä olevat alueet ja kunnat ovat varsin pitkälti niitä, joissa ruotsinkielinen väestö asuu. Ruotsinkieliset veronmaksajat ovat maksumiehinä tässä alueellisessa tulonsiirrossa yhdessä suomenkielisten aluekumppaniensa kanssa alueille, joilla ruotsinkielisiä ei juurikaan asu. Mielenkiintoinen on tietenkin ruotsinkielinen Pohjanmaa, joka tilastoinnissa toimii eri alueenaan. Tarkasteltakoon sitä vielä lyhyesti. Sen osalta valtionosuuksien määrä asukasta kohden on 1874 euroa eli yli maan keskiarvon 1508 euron. Erotus 366 euroa. Verotulon tasaus, joka koitui alueen hyväksi oli 139 euroa/asukas eli yhteensä 24,3 miljoonaa euroa (suunnilleen saman verran kuin Sodankylän kunnan saama tasaus). Verotulon tasauksen määrä oli olennaisesti pienempi kuin naapurimaakuntien Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Verotulojen kertymä oli maassa suurempi Pohjanmaata vain Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Erityisen merkittävä valtionosuuksien saaja ei tuo ruotsinkielinen Pohjanmaa siis ole, mutta saa kuitenkin. Asia ei ole suinkaan niin mustavalkoinen kuin Fitti-setä ja kumppanit väittävät. Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat saavat myös osittain verotulojen tasausetuutta ja saaristokunnat saaristoisuuden olosuhdelisää valtionosuuksissa
Mutta palatakseni Gallian kukon avaukseen, jota tervehdän suurella ilolla loistavana poikkeuksena tämän keksustelun heikosta tasosta. Olen täällä tarkastellut useasti noita kuntien valtionosuuksia. Niiden jakautuminen maakunnittain ja kunnittain on varsin mielenkiintoista. Tutustukaapa tuohon. Se vahvistaa sen sinänsä varsin tutun perustotuuden, että Etelä-Suomi, etenkin pääkaupunkiseutu, rahoittaa aluepolitiikkaa.
Uudellamaalla vuonna 2006 verotulot asukasta kohden olivat 3841euroa ja käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohden 792 euroa. Espoossa verotulo/asukas oli 4554 euroa ja valtionosuudet 418. Kauniainen on ihan tapaus sinänsä 5526 euron verotuloineen ja 349 euron valtionosuuksineen
Koko maan keskiarvo on 3076 euron verotulot/asukas ja valtionosuudet/asukas 1508 euroa. Kuntakohtainen erittely on tässä yhteydessä kovin laaja työ - vaikkakaan ei mahdoton tehdä. Joka tapauksessa tilastoista voidaan havaita, että Eteläinen Suomen rahoitusosuus on suurempi kuin itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa, joissa monessa havaitaan, että kunnan käyttötaloudesta suurempi osa saadaan valtionosuuksista kuin verotuloista. Huippuna on Lapin läänissä oleva Ranuan kunta, jonka käyttötaloudesta noin 2/3-osaa tulee valtionosuuksista.
Tutustukaa taulukoihin ja tehkää johtopäätöksiä.
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;11320;30823;32800
Täällä on toisinaan puhuttu suurista kustannuksista kaksikielisyyden yhteydessä. Se on ollut puhdasta huuhaata, mutta ehkä ei lainkaan aluepolitiikan osalta. Kielellisä aspekteja on perin vaikeaa löytää, vaikka kuinka haluaisi niitä sinne tunkea. Kyse on alueellisen kehityksen eroista ja sen kustannusvaikutuksesta.
Pari pikku kuriositeettia laskin tuossa vain huomiona. Espoon verotulojen tasaus vastaa lähes sitä määrää mitä Kainuun maakunnan kuntien - lukuun ottamatta Kajaania - saamat valtionosuudet ovat. Helsingin verotulojen tasausmäärä vastaa sitä, mitä Lapin läänin kuntien - pois lukien Rovaniemi, Kemi ja Tornio - saamat valtionosuudet ovat. Voisi siis sanoa, että Espoo ja Vantaa hoitavat "köyhäinapuna" huonosti taloudellisesti menestyvien kuntien käyttömenojen rahoitusta merkittävissä määrin, joukkoon tulee mukaan myös melkoinen määrä Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen kuntia. Puhumme hyvät ihmiset ihan aikuisten oikeesti isoista summista tässä yhteydessä.
Lopultakin joku, joka tajuaa tämän asian ihan aikuisten oikeasti tai jättää leikkimättä tyhmää. Alueiden tuloerot ovat monella tavalla herkkä asia. Pahimmillaan siitä voidaan saada yhtä aivoton keskustelu aikaan kuin kieli-tai maahanmuuttopolitiikasta pahimmillaan, mutta parhaimmillaan se on mielenkiintoista keskustelua valtion roolin merkityksestä. Aivan yhtä idioottimaisena asenteena kuin "suomenruotsalaiset ovat maanpettureita,homoja, sisäsiittoisia yms." pidän myöskin asennetta "suomenkieliset syö, ruotsinkieliset maksaa". Molemmissa näkyy se, ettei asioita ole jaksettu ajatella loppuun tai mielipide on heitetty palstalle pelkästään provosointimielessä.
"Se vahvistaa sen sinänsä varsin tutun perustotuuden, että Etelä-Suomi, etenkin pääkaupunkiseutu, rahoittaa aluepolitiikkaa. "
Tässä asia on esitetty oikein. Sinne ei ole lähdetty tunkemaan mitään triviaaleja kieliasioita sekoittamaan tuota totuutta. Eikä asia ole mitenkään outo kun muistaa, että suurin osa Suomen hallinnosta ja talouselämästä on pääkaupunkiseudulla. Tämä saattaisi hyvin olla fakta, vaikka pääkaupunki olisi Pieksämäki. Ylipäätänsä varallisuuden jakautumisen pääsyy on ihmisten epätasainen jakautuminen Suomessa, sekä määrällisesti että ikärakenteen mukaan.
Tekstisi oli todella oivallinen, kiitos siitä. :) Suosittelisin sen lukemista nimenomaan Filtti-sedälle ja kumppaneille. "astrid-somali-astrid-somali"-tyypit sitä tuskin jaksavat lukea. Kehottaisin kaikkia huomioimaan erityisesti pointin, jonka Filtti-setä ja muut ovat Pohjanmaan kohdalla kovasti yrittävät selittää mustasta valkoiseksi:
"Erityisen merkittävä valtionosuuksien saaja ei tuo ruotsinkielinen Pohjanmaa siis ole, mutta saa kuitenkin."
Eli asetelma ei ole mustavalkoinen "kaikki ruotsinkieliset ovat maksajia, mutta kaikki saajat ovat suomenkielisiä".
"Mutta kielipolitiikkaan palataksemme. Verotulojen tasauksessa ikään kuin maksumiehinä olevat alueet ja kunnat ovat varsin pitkälti niitä, joissa ruotsinkielinen väestö asuu. Ruotsinkieliset veronmaksajat ovat maksumiehinä tässä alueellisessa tulonsiirrossa yhdessä suomenkielisten aluekumppaniensa kanssa alueille, joilla ruotsinkielisiä ei juurikaan asu."
Tuossa on RKP:n agenda ja koko keskustelun ydin. Miksi yksikielisesti suomenkieliset alueet eivät pärjää?
...tuonkin lauseen jälkeen äläkä vaan erota omaa mielipidettäsi tukevaa lausetta asiayhteydestä. Juurihan tässä on todettu, että jako ei ole mustavalkoinen menestyviin kaksikielisiin kuntiin ja heikostipärjääviin yksikielisiin, Pohjanmaa tästä esimerkkinä. En muuten vieläkään ymmärrä mitä väliä sillä on, onko saaja tai maksaja suomen- vai ruotsinkielinen. Linja on se, että isot kaupungit maksavat ja maaseutu vastaanottaa.
"Tuossa on RKP:n agenda ja koko keskustelun ydin."
RKP:n agenda? Missä RKP on muka tuonut tätä agendaa esiin?
Lueppa vielä Ionin tekstit ajatuksella läpi. Ne ovat oikein opettavaista luettavaa.
kun huijailet itseäsi ja hyväksyt oikeat miljardituet silmää räpäyttämättä.
Copy pastessa unohdit ruotsinkielisen Pohjanmaasta oleellisimman tahallasi.
Kas tässä: Ruotsinkielisen Pohjanmaan verotulon tasauksen määrä oli olennaisesti pienempi kuin naapurimaakuntien Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan.
Tässähän ne ydinväittämät sitten olikin, eli kaksikieliset kunnat maksavat yksikielisen Suomen tuet, ja ruotsinkielinen Pohjanmaa ei tarvitse likimainkaan niin paljon tukea kuin suomenkielinen Pohjanmaa.
Miksi tosiasioiden myöntäminen on nimimerkki "Gallian kukolle" niin ylivoimaista? Sotiiko se uskontoa, itsetuntoa, omaa tulokehitystä, vai kaikkia kolmea vastaan?
Onhan se inhottavaa, kun on ikänsä netissä toitottanut kaksikielisyyden kustannuksista, joita ei ole vieläkään löydetty - ja sitten käy ilmi, että pelkkä Itäsuomen kokonaistuet ovat 20.000.000€ päivässä! Voi itku!
En todellakaan saata havaita aluepolitiikan kustannustekijöissä mitään kielipoliittista ulottuvuutta. Kyse on juuri siitä perusseikasta, että alueelliset kehityserot ovat suuret. Tätä alueellista tulonsiirtoa rahoittavat eteläisen Suomen yksityishenkilöt ja yritykset maksamillaan veroilla - kielestä riippumatta. Väite siitä, että erityisesti ruotsinkieliset maksaisivat veroistaan enemmän aluetukea perustunee kuitenkin seikkaan, että aluetukea maksavat alueet ovat myös niitä alueita, joissa ruotsinkielisiä enemmälti asuu. Mutta jo tuo Pohjanmaa on poikkeus säännöstä. Tulee muistaa, että kun puhutaan yksityishenkilöiden maksamista veroista heidän osuutensa on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti suomenkielisten yksityishenkilöiden maksamaa veromäärää pienempi johtuen, että heitä on tuo noin 5 % väestöstä.
Huimaa olisi olettaa, että nimenomaan ruotsinkieliset olisivat aluepolitiikan maksajia. Sellainen väite on vailla äärtä ja laitaa. Väitteenä se on rinnastettavissa noihin kielipoliitikan väitettyihin miljardikustannuksiin, joille ei näytä perusteluja löytyvän.
"Copy pastessa unohdit ruotsinkielisen Pohjanmaasta oleellisimman tahallasi.
Kas tässä: Ruotsinkielisen Pohjanmaan verotulon tasauksen määrä oli olennaisesti pienempi kuin naapurimaakuntien Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan."
Juuri tätä tarkoitin. Vaikka ruotsinkielisen Pohjanmaan tasauksen määrä on olellisesti pienempi kuin naapurimaakuntiensa, se on silti tasauksien saajapuolella. Kaksikielinen Pohjanmaa ei siis "Junttilandiaa" elätä vaan etelä-Suomen suuret asutuskeskukset. Samalla se osoittaa vääräksi yleistyksen "kaksikieliset kunnat elättävät yksikielisiä". Kärjistäen voisi enneminkin sanoa, että kaupungit elättävät maaseutua. Miksi tämän ymmärtäminen on niin vaikeaa?
"Tässähän ne ydinväittämät sitten olikin, eli kaksikieliset kunnat maksavat yksikielisen Suomen tuet, ja ruotsinkielinen Pohjanmaa ei tarvitse likimainkaan niin paljon tukea kuin suomenkielinen Pohjanmaa."
Tässä voisi tietysti lähtää miettimään kuinka kaksikielisiä Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku ovat. Se ei kuitenkaa ole mielekästä, sillä kuten olen tässä keskustelussa toitottanut koko ajan, maksajat eivät aina ole kaksikielisiä ja saajat eivät aina ole yksikielisiä, eikä sillä ole mitään väliä, onko saaja tai maksaja yksi-vai kaksikielinen. Maksajat ovat nimenomaan etelä-Suomen kaupungit sekä Turku, Tampere ja Oulu. Muiden maksajien kohdalla puhutaan pikkusummista näihin verrattuna. Vielä huomiona, että onhan esimerkiksi Utsjoella kaksi lähes tasavahvaa kieltä, mutta ei se sen paremmin pärjää kuin muutkaan Lapin kunnat.
"Miksi tosiasioiden myöntäminen on nimimerkki "Gallian kukolle" niin ylivoimaista? Sotiiko se uskontoa, itsetuntoa, omaa tulokehitystä, vai kaikkia kolmea vastaan?
Onhan se inhottavaa, kun on ikänsä netissä toitottanut kaksikielisyyden kustannuksista, joita ei ole vieläkään löydetty - ja sitten käy ilmi, että pelkkä Itäsuomen kokonaistuet ovat 20.000.000€ päivässä! Voi itku! "
"Tosiasioiden" myöntäminen on niin vaikeaa, koska vastustan mustavalkoista ajattelua. Ennen kuin näin nämä "Junttilandia"-puheet, kuvittelin, että ainoastaan "netti fenno" osapuoli sortuu typeryyksiin tällä palstalla. Valitettavasti olin väärässä. Enkä minä ole toitottanut kaksikielisyyden kustannuksia missään. Niistä en tiedä Ionin viestissäkin mainittua kaksikielisyyslisää enempää eli jätän kommentoimatta niitä. Pitää tutustua niihin joskus.
Ja edelleenkin: missä RKP on tuonut esiin mainisemaasi agendaa?
"- ja sitten käy ilmi, että pelkkä Itäsuomen kokonaistuet ovat 20.000.000€ päivässä! Voi itku! "
Itä-Suomi? Merkittävä alue neliökilometreinä.
Asukasluku? Ikärakenne?
Sinulla on tarkka luku käsissäsi, erikoista näinä aikoina. Eikös Astrid tällä viikolla todennut että ei ole taloudellisia resursseja tutkia maahanmuuttopolitiikan kustannuksia? Itä-Suomea tutkinut organisaatio voisi olla tässäkin hyvä valinta, ellei se ole kovin rannikkopainotteinen... ;)
Mikäs se on nykyään "kaksikielisien kunnan" määritys?