Kysymyksiä suomenrutsalaisille päiväkodeista ja koulutuksesta.
Ensin tällainen avautuminen. Olin ruotsinkielisessä eli nykysanamuodon mukaan "kaksikielisessä" päiväkodissa. Meille suomenkielisille kielikylpylapsille oli siis omat ryhmämme. Ruotsinkieliset ohjaajat olivat todella ilkeitä suomenkielisille lapsille ja kannustivat "omiaan" esimerkiksi hajottamaan meidän hiekkalinnamme, tosi kauheaa. Tällainen aikuisten pienille lapsille opettama oman ylemmyydentunne on jo melkoisen hurjaa.
Ruotsinkieliset ohjaajat kävivät myös silloin tällöin hakemassa kaikki lautapelit suomenkielisten puolelta eivätkä suostuneet niitä palauttamaan. Olisi heidän lapsiaan muuten syrjitty. 5 - 6 vuotiaana alkanut aivopesu on oikeasti aika vakavaa, ja jäljet näkyvät. Tunnen/tiedän osan näistä ruotsinkielisistä tarhatovereistani nykyäänkin. Ovat muuten todellista ääriliikeainesta. Aina muistuttavat, kuinka juntteja suomenkieliset ovat ja eivät voi kuulemma seurustella muuta kuin "paremman väen" kanssa. Päiväkodissa olin Helsingissä 16 vuotta sitten.
Ja tässä pari kysymystä:
Miksi ruotsinkielisille on niin tärkeää olla erillään muista esim. omissa erillisissä päiväkodeissa, kouluissa, yliopistoissa, korkeakouluissa, armeijan joukko-osastossa yms.?
Onko teidän mielestä todella oikein, että ruotsinkielisillä on erityisoikeudet suurine kielikiintiöineen esim. koulutuksessa?
Miksi suomenkielisen enemmistön on opeteltava pienen ruotsinkielisen vähemmistön kieltä, ja miksi se on niin tärkeää?
Älkää muuten perustelko vastauksianne sillä, että ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Ruotsi on virallinen kieli juuri siitä syystä, että siihen voidaan vedota.
Tunnen muutaman suomenkielisen, jotka ovat hengailleet paljon ruotsinkielisten kanssa. Pikkuhiljaa he ovat alkaneet hävetä suomalaisuuttaan ja alkaneet esittää suomenruotsalaisia puhuen pääasiassa ruotsia, pyrkimällä Hankeniin ja alkaen olla erossa suomenkielisistä.
.
Kielikylpylapsena toisen luokan lapsena
40
1052
Vastaukset
- ou nou
johtui mielestäsi nimenomaan kielikylvystä, ei siis siitä että hoitohenkilökunta oli muutoin vain "ilkeää"??!!
"Miksi suomenkielisen enemmistön on opeteltava pienen ruotsinkielisen vähemmistön kieltä, ja miksi se on niin tärkeää?" Miksi vanhempasi laittoivat sinut nimenomaan tuollaiseen päiväkotiin?
"Miksi ruotsinkielisille on niin tärkeää olla erillään muista esim. omissa erillisissä päiväkodeissa, kouluissa, yliopistoissa, korkeakouluissa, armeijan joukko-osastossa yms.?" Olet sinä monessa paikassa ehtinyt olla ja pistää asian merkille....- 3:n lapsen äiti
selvästi kertoo, että suomenkieliset lapset eivät ole tuossa päiväkodissa saman arvoisisia kuin vähemmistökieltä puhuvat.
Tuo ilkeys tuntuu kummalliselta eikä sitä minusta voi liittää kieleen. Ilkeyttä varmasti löytyy molemmista kieliryhmästä - kokemusta on oman tyttäreni osalta, joka ei suostunut syömään mämmiä. Mämmistä alkoi oikea sota, kun otin yhteyttä päiväkotiin ja pyysin, että mämmiä ei pakkosyötettäisi lapselle, joka oksentaa ihan oikeasti sen pois. - 3:n lapsen äiti
3:n lapsen äiti kirjoitti:
selvästi kertoo, että suomenkieliset lapset eivät ole tuossa päiväkodissa saman arvoisisia kuin vähemmistökieltä puhuvat.
Tuo ilkeys tuntuu kummalliselta eikä sitä minusta voi liittää kieleen. Ilkeyttä varmasti löytyy molemmista kieliryhmästä - kokemusta on oman tyttäreni osalta, joka ei suostunut syömään mämmiä. Mämmistä alkoi oikea sota, kun otin yhteyttä päiväkotiin ja pyysin, että mämmiä ei pakkosyötettäisi lapselle, joka oksentaa ihan oikeasti sen pois.Minuakin kiinnostaisi ihan vain mielenkiinnosta tietää, miksi sinut oli laitettu kielikylpypäiväkotiin?
- Olkaa tarkkana
kokemuksia ruotsinkielisestä päiväkodista.
Meillä kävi niin, että poika alkoi kertoa hurjia päiväkotikokemuksiaan vasta 10-vuotiaana. Osa ongelmista oli meillä vanhemmilla kyllä jo tiedossa päiväkotiaikana, mutta jos olisimme tienneet järjestelmällisestä syrjinnästä niin olisimme ottaneet pojan heti pois ja yrittäneet toiseen päiväkotiin.
Kaiken huippu pojan puheissa oli se, että suomenkielisille lapsille ei annettu kuin vajaa lasi maitoa, kun taas toiskieliset saivat pyydettäessä toisenkin lasillisen. - Huh, huh
Tyttöjen alistaminen alkaa päiväkodista
A.-P. Pietilä Helsingin Uutiset
Tämä on tositarina suomalaisesta arjesta: Isä tuo itkevän pikkupoikansa päiväkodin johtajan puheille.
Tässäkin ruotsalaisministerit pääosissa.
http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Kolumnit/Tyttojen-alistaminen-alkaa-paivakodista - Onneksi emme sittenk
Vaasan yliopiston ruotsin kielikylpyä markkinoivat tahot mainostavat Kanadan kielikylpyihin vedoten Suomeenkin ruotsin kielikylpyä.
Pedagogina äimistelin "tutkimuksia". Esim. kerrottiin tieteen nimissä faktana, miten ruotsin kielikylvyssä menestyvät hyvin myös lukivaikeuksista (mm. Ruotsin kunkku ja Victoria) kärsivät, kaikkien kielikylpyläisten äidinkielen tulokset ovat paremmalla tolalla kuin tavallisen peruskoulun käyneillä yläasteelle mennessä, vieraiden kielten oppiminen helpottuu jne. Suurinpiirtein kaikki epäilyt, joita kohdistettiin ruotsin kielikylpyyn, käännettiin "tutkimustuloksilla" päinvastaisiksi.
Syntyi epämääräinen ruotsin kielikylpypäiväkotien suma, joka sittemmin on harventunut harventumistaan. Miksi? Ensinnäkin kielikylpyopetus oli toteutettu huonosti ja erittäin vaihtelevasti.
Koko kielikylpyopetus on pelkkää politikointia siis.
Kehottaisin päiväkoteja miettimään tarkkaan, onko mieltä järjestää heikoin resurssein ruotsin kielikylpyä, edes eriyttämisen nimissä. Suomesta taitaa löytyä muilla kielillä osaavampaa väkeä kielikylvettämiseen. - Kerttuli..
Tuosta olisi pitänyt ilmoittaa viranomaisille elin lapsiasiamiehelle.
- Puolikielisyysvaara
Ahvenanmaalaiset ja suomenruotsalaiset eivät suosittele kielikylpyjä omille lapsilleen vaan ainoastaan suomalaisille lapsille.
Miksi ei omille? Siksi, että kielikylvetyksen tuloksena voi syntyä puolikielinen lapsi, joka ei osaa mitään kieltä hyvin.
Suomenruotsalaiset ovat tässäkin kielikylpyjen markkinoimisessa liikkeellä pukinsorkin ja ketunhäntä kainalossa. Suomalaisten lasten mahdollinen puolikielisyys ei merkitse mitään suomenruotsalaisten etujen rinnalla.- rasodhfwougv
ihan höpö-juttuja täällä.
Lapseni on ollut kielikylvyssä päiväkodista lähtien ja suomenkielen taitaa hienosti. Ruotsinkieltäkin osaa niin, että taatusti tulevaisuudessa on hyötyä.
Lisäksi mainittakkoon, että meillä on ollut helppoa opetella muita kieliä JA paljon ihania ystäviä on saatu.
Työelämässä on myös enemmän vaihtoehtoja, koska osaa toisen KOTImaisen kielen :D
Mikähän teidän ongelma OIKEASTI on?
Suomenkielinen äiti.
- Mirkku..
Kielikylpyihin suhtauden skeptisesti. Ajattelun kieli on oma äidinkieli ja sen täydellinen taito kaikkine hienouksineen ja nyansseineen menetetään näissä kielikylvyissä ja, kuten on todettu, usein pitkälle kaksikielisissä perheissä. Vie aikaa ennen kuin riittävä taso saavutetaan, jos koskaan. Harvoilta se onnistuu kyökkikieltä pidemmälle.
- ope...
Olisi hienoa saada vähän lähdetietoja kommenttiisi.
Mihin tutkimuksiin siis perustuvat väitteesi äidinkielen menetyksestä? - Googlettamalla lisää
ope... kirjoitti:
Olisi hienoa saada vähän lähdetietoja kommenttiisi.
Mihin tutkimuksiin siis perustuvat väitteesi äidinkielen menetyksestä?"Olisi hienoa saada vähän lähdetietoja kommenttiisi." Kun nimimerkki "Mirkku" ei ole vastannut kysymykseesi, niin annan oman kommenttini, joka perustuu omaan selvitykseeni, kun harkitsin lasteni viemistä kadun toisella puolella olevaan ruotsinkieliseen päiväkotiin ns. kielikylpyryhmään. Suomenkielinen päiväkoti on lähes 2 km päässä. Tässä tuo selvitys:
Suomenruotsalainen lehti Huvustadbladet kirjoitti näin:
"Kielikylpytoiminnan isän Crister Laurenin mukaan kielikylvetetty ei opi sanastoa äidinkielellään. Hänen mukaansa jää suuria aukkoja keskeisille alueille kuten matematiikka, historia ja maantieto. Myös oikeinkirjoituksen kanssa voi tulla ongelmia."
Tammisaaressa muuan ruotsinkielinen perhe laittoi lapsensa suomenkieliseen kouluun. Koko joukko asiantuntijoita marssitettiin todistamaan teon haitallisuutta.
Kiinnostavaa on myös se, kuinka voimakkaasti suomenruotsalaiset vastustavat kielikylpyjä, joihin tulisi ruotsinkielisiä opettelemaan suomenkieltä.
Hufvudstadsbladetissa vastustetaan voimakkaasti kielikylpyjä. Huvustadbladet kirjoitti tästä näin:
"Marika Tandefelt ruotsin kielen professori Hankenilla: Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan." - dfjoihb
Googlettamalla lisää kirjoitti:
"Olisi hienoa saada vähän lähdetietoja kommenttiisi." Kun nimimerkki "Mirkku" ei ole vastannut kysymykseesi, niin annan oman kommenttini, joka perustuu omaan selvitykseeni, kun harkitsin lasteni viemistä kadun toisella puolella olevaan ruotsinkieliseen päiväkotiin ns. kielikylpyryhmään. Suomenkielinen päiväkoti on lähes 2 km päässä. Tässä tuo selvitys:
Suomenruotsalainen lehti Huvustadbladet kirjoitti näin:
"Kielikylpytoiminnan isän Crister Laurenin mukaan kielikylvetetty ei opi sanastoa äidinkielellään. Hänen mukaansa jää suuria aukkoja keskeisille alueille kuten matematiikka, historia ja maantieto. Myös oikeinkirjoituksen kanssa voi tulla ongelmia."
Tammisaaressa muuan ruotsinkielinen perhe laittoi lapsensa suomenkieliseen kouluun. Koko joukko asiantuntijoita marssitettiin todistamaan teon haitallisuutta.
Kiinnostavaa on myös se, kuinka voimakkaasti suomenruotsalaiset vastustavat kielikylpyjä, joihin tulisi ruotsinkielisiä opettelemaan suomenkieltä.
Hufvudstadsbladetissa vastustetaan voimakkaasti kielikylpyjä. Huvustadbladet kirjoitti tästä näin:
"Marika Tandefelt ruotsin kielen professori Hankenilla: Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmällä paikkakunnalla Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan."Kiitos, että etsit kommentteja.
Tarkoitin kuitenkin lähinnä tutkimuksia aiheesta. Se, että jollakin on jokin mielipide asiasta, olkoonkin kuinka pätevä henkilö tahansa, ei minua kuitenkaan vakuuta. Kyseessä voi olla pelkästään henkilön oma antipatia asiaa kohtaan.
Suomenruotsalaiset eivät liity tähän mitenkään.
Tutkijana kaipaisin puolueetonta tutkimusta väitteestä.
Itse ajattelen lähinnä niin, että lapseni kielikylpyläisenä oppii toisen kotimaisen kielen, josta hänelle on toivottavasti hyötyä tulevaisuudessa. En odota, että hän oppii kielen täydellisesti, mutta se on aina kuitenkin yksi kieli enemmän.
Minusta kaksikielisenä hänellä on enemmän mahdollisuuksia työelämässä ja yleensäkin tässä yhteiskunnassa.
En myöskään usko, että suomenkieli kärsii toisen kielen oppimisesta. Ainakaan en ole löytänyt asialle edelleenkään perusteita. - Anna-Liisa..
dfjoihb kirjoitti:
Kiitos, että etsit kommentteja.
Tarkoitin kuitenkin lähinnä tutkimuksia aiheesta. Se, että jollakin on jokin mielipide asiasta, olkoonkin kuinka pätevä henkilö tahansa, ei minua kuitenkaan vakuuta. Kyseessä voi olla pelkästään henkilön oma antipatia asiaa kohtaan.
Suomenruotsalaiset eivät liity tähän mitenkään.
Tutkijana kaipaisin puolueetonta tutkimusta väitteestä.
Itse ajattelen lähinnä niin, että lapseni kielikylpyläisenä oppii toisen kotimaisen kielen, josta hänelle on toivottavasti hyötyä tulevaisuudessa. En odota, että hän oppii kielen täydellisesti, mutta se on aina kuitenkin yksi kieli enemmän.
Minusta kaksikielisenä hänellä on enemmän mahdollisuuksia työelämässä ja yleensäkin tässä yhteiskunnassa.
En myöskään usko, että suomenkieli kärsii toisen kielen oppimisesta. Ainakaan en ole löytänyt asialle edelleenkään perusteita."Minusta kaksikielisenä hänellä on enemmän mahdollisuuksia työelämässä ja yleensäkin tässä yhteiskunnassa."
Kaksikielisyys on aina rikkaus nykyisessä globaalissa maailmassa, esim. suomi-englanti, suomi-ranska, suomi-saksa -kylvetyksiä saa jo monessa suuremmassa kaupungissa.
Toisaalta Suomi on jo monikulttuurinen ja monikulttuurisemmaksi tulee koko ajan, joten kaksikielisyysparit lisääntyvät kovalla vauhdilla. - 262.000 jo ennestään
dfjoihb kirjoitti:
Kiitos, että etsit kommentteja.
Tarkoitin kuitenkin lähinnä tutkimuksia aiheesta. Se, että jollakin on jokin mielipide asiasta, olkoonkin kuinka pätevä henkilö tahansa, ei minua kuitenkaan vakuuta. Kyseessä voi olla pelkästään henkilön oma antipatia asiaa kohtaan.
Suomenruotsalaiset eivät liity tähän mitenkään.
Tutkijana kaipaisin puolueetonta tutkimusta väitteestä.
Itse ajattelen lähinnä niin, että lapseni kielikylpyläisenä oppii toisen kotimaisen kielen, josta hänelle on toivottavasti hyötyä tulevaisuudessa. En odota, että hän oppii kielen täydellisesti, mutta se on aina kuitenkin yksi kieli enemmän.
Minusta kaksikielisenä hänellä on enemmän mahdollisuuksia työelämässä ja yleensäkin tässä yhteiskunnassa.
En myöskään usko, että suomenkieli kärsii toisen kielen oppimisesta. Ainakaan en ole löytänyt asialle edelleenkään perusteita.Alunperin suomenkielinen suomi-ruotsi -kaksikielinen joutuu kovaan kilpailuun työpaikasta Suomessa, koska täällä on alunperin ruotsinkielisiä suomi-ruotsi -kaksikielisiä 262.000 henkilöä.
Jos on esim. suomi-ranska -kaksikielinen, niin kilpailu ei ole lainkaan samaa luokkaa koska heitä on Suomessa alle 1.000 ihmistä.
Kun on "kaksikielinen" kotimaisissa kielissä niin siitä ei ehkä ole suurta apua nykypäivän työelämässä, mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että onhan (tai oli) Mannersuomessa kaksi ruotsinkielistä kuntaa (Ristiniemi ja Närpiö), joista voi hyvinkin saada työpaikan. Varsinkin Närpiössä on paljon työvoimavaltaisia puutarhoja, joissa on jatkuvasti työpaikkoja auki. Lisäbonuksena on vielä se, että asunnot ovat halpoja näissä kunnissa. - flgjbn
262.000 jo ennestään kirjoitti:
Alunperin suomenkielinen suomi-ruotsi -kaksikielinen joutuu kovaan kilpailuun työpaikasta Suomessa, koska täällä on alunperin ruotsinkielisiä suomi-ruotsi -kaksikielisiä 262.000 henkilöä.
Jos on esim. suomi-ranska -kaksikielinen, niin kilpailu ei ole lainkaan samaa luokkaa koska heitä on Suomessa alle 1.000 ihmistä.
Kun on "kaksikielinen" kotimaisissa kielissä niin siitä ei ehkä ole suurta apua nykypäivän työelämässä, mutta on hyvä kuitenkin muistaa, että onhan (tai oli) Mannersuomessa kaksi ruotsinkielistä kuntaa (Ristiniemi ja Närpiö), joista voi hyvinkin saada työpaikan. Varsinkin Närpiössä on paljon työvoimavaltaisia puutarhoja, joissa on jatkuvasti työpaikkoja auki. Lisäbonuksena on vielä se, että asunnot ovat halpoja näissä kunnissa."Kun on "kaksikielinen" kotimaisissa kielissä niin siitä ei ehkä ole suurta apua nykypäivän työelämässä"
Miten niin, mihin väitteesi perustuu?
Uskon, että KAIKISSA työnhakutilanteissa kaksikielinen (äidinkielenä suomi) on aina vahvemmalla sijalla kuin pelkkää suomea puhuva. - Työnhaussa
flgjbn kirjoitti:
"Kun on "kaksikielinen" kotimaisissa kielissä niin siitä ei ehkä ole suurta apua nykypäivän työelämässä"
Miten niin, mihin väitteesi perustuu?
Uskon, että KAIKISSA työnhakutilanteissa kaksikielinen (äidinkielenä suomi) on aina vahvemmalla sijalla kuin pelkkää suomea puhuva."Miten niin, mihin väitteesi perustuu?
Uskon, että KAIKISSA työnhakutilanteissa kaksikielinen (äidinkielenä suomi) on aina vahvemmalla sijalla kuin pelkkää suomea puhuva."
Väitteeni perustuu siihen, että 100% koko Suomen kansasta opiskelee pakkoruotsia, joten siitä tuskin ketään voi saada mitään etulyöntiasemaa paitsi ne, jotka puhuvat natiiviruotsia.
Natiiviruotsia puhuville on omat järjestelmänsä, kuinka he pääsevät kielikiintiöiden kautta yliopistoihin. Juuri tähän perustuu se, että ruotsinkielisistä ylioppilaista yliopistoon menee 52% ikäluokasta ja suomenkielisistä pääsee 27%.
Sen sijaan, jos osaa ruotsin LISÄKSI jotakin vierasta kieltä esim. ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa jne niin silloin EROTTUU hakijajoukosta ja saa etulyöntiaseman etten sanoisi ässäsuoran. - retjmk
Työnhaussa kirjoitti:
"Miten niin, mihin väitteesi perustuu?
Uskon, että KAIKISSA työnhakutilanteissa kaksikielinen (äidinkielenä suomi) on aina vahvemmalla sijalla kuin pelkkää suomea puhuva."
Väitteeni perustuu siihen, että 100% koko Suomen kansasta opiskelee pakkoruotsia, joten siitä tuskin ketään voi saada mitään etulyöntiasemaa paitsi ne, jotka puhuvat natiiviruotsia.
Natiiviruotsia puhuville on omat järjestelmänsä, kuinka he pääsevät kielikiintiöiden kautta yliopistoihin. Juuri tähän perustuu se, että ruotsinkielisistä ylioppilaista yliopistoon menee 52% ikäluokasta ja suomenkielisistä pääsee 27%.
Sen sijaan, jos osaa ruotsin LISÄKSI jotakin vierasta kieltä esim. ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa jne niin silloin EROTTUU hakijajoukosta ja saa etulyöntiaseman etten sanoisi ässäsuoran.En kuitenkaan vertaisi tavallista ruotsinopetusta kielikylpyyn.
Kielikylpy tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatus on KOKONAAN ruotsinkielellä. Koulussa opetus tapahtuu KOKONAAN ruotsinkielellä. Näin lapsi oppii puhumaan kieltä aivan erilaisesti kuin tavallisessa kouluruotsissa.
Joten ehkä emme nyt kuitenkaan puhu samasta asiasta.
Ihan nyt rautalangasta vääntäen, niin ruotsia toisena kielenä puhuvalla todennäköisesti on parempi mahdollisuus saada töitä kuin koulun ruotsintunnella pelkästään ollut.
Tietenkin muutkin kielet ovat hyväksi, siksihän meillä on vieraankielen opetus koulussa.
Mutta kun nyt meillä on kaksikielinen maa, niin uskon niiden kummankin hallitsemisesta olevan hyötyä. Onko vaikeaa?
Tuntuu, että koko keskustelun pohjana on taas vaihteeksi ruotsikielen kokeminen uhaksi.
Mutta tämä taitaakin enemmän olla asenteellinen kysymys, mitä minulle taas se ei ole. - Mutkat suoriksi
retjmk kirjoitti:
En kuitenkaan vertaisi tavallista ruotsinopetusta kielikylpyyn.
Kielikylpy tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatus on KOKONAAN ruotsinkielellä. Koulussa opetus tapahtuu KOKONAAN ruotsinkielellä. Näin lapsi oppii puhumaan kieltä aivan erilaisesti kuin tavallisessa kouluruotsissa.
Joten ehkä emme nyt kuitenkaan puhu samasta asiasta.
Ihan nyt rautalangasta vääntäen, niin ruotsia toisena kielenä puhuvalla todennäköisesti on parempi mahdollisuus saada töitä kuin koulun ruotsintunnella pelkästään ollut.
Tietenkin muutkin kielet ovat hyväksi, siksihän meillä on vieraankielen opetus koulussa.
Mutta kun nyt meillä on kaksikielinen maa, niin uskon niiden kummankin hallitsemisesta olevan hyötyä. Onko vaikeaa?
Tuntuu, että koko keskustelun pohjana on taas vaihteeksi ruotsikielen kokeminen uhaksi.
Mutta tämä taitaakin enemmän olla asenteellinen kysymys, mitä minulle taas se ei ole."Mutta kun nyt meillä on kaksikielinen maa, niin uskon niiden kummankin hallitsemisesta olevan hyötyä. Onko vaikeaa?"
Suomessa on perustuslain mukaan seuraavat kielet:
suomi
ruotsi
saame
romani
viittomakieli
Ja mitä tulee Suomessa puhuttuihin kieliin niin niitä oli vuonna 2008 132 eri kieltä, eli kahdesta kielestä puhuminen on mutkien vetämistä suoraksi.
Suomessa ymmärtää suomea 99 % kansalaisista, joten sen rinnalla ei taida olla muita yhtä suuria kieliä. - dvsdv
Mutkat suoriksi kirjoitti:
"Mutta kun nyt meillä on kaksikielinen maa, niin uskon niiden kummankin hallitsemisesta olevan hyötyä. Onko vaikeaa?"
Suomessa on perustuslain mukaan seuraavat kielet:
suomi
ruotsi
saame
romani
viittomakieli
Ja mitä tulee Suomessa puhuttuihin kieliin niin niitä oli vuonna 2008 132 eri kieltä, eli kahdesta kielestä puhuminen on mutkien vetämistä suoraksi.
Suomessa ymmärtää suomea 99 % kansalaisista, joten sen rinnalla ei taida olla muita yhtä suuria kieliä.Kiitos kommentistasi, mutta ei liittynyt kirjoitukseen mitenkään.
Kannattaisi varmaan lukea substanssi uudelleen, ajatuksella.
- Jopa puolueohjelmass
Viime aikoina on lehdistössä ollut melkoinen keskustelu lapsiin kohdistuvan väkivallan hyväksyttävyydestä esim Turussa noottikriisi. Fyysistä väkivaltaa kasvatusmenetelmänä kauhistellaan yleisesti, ja se on myös laissa rikokseksi määritelty .
Mutta on käsittämätöntä, että henkinen väkivalta, jollaista monissa tapauksissa lapsen tahtoa vastaan annettu kielikylvetyskin on, ei kouluviranomaisten, psykologien ja poliitikkojen parissa ole saanut minkäänlaista tuomiota. Päin vastoin, maan virallisen kielipolitiikan mukaisesti tätä pakkoruotsittamista suositaan.
Esim. ruotsalaisen Folkting'in ohjeet kielikylvetysvanhemmille toteavat että "täytyy olla johdonmukainen, ei saa antaa periksi vaikka lapsi anelisi ..."
Mielestäni tämä on traagista.
Tiedän tapauksia, joissa kielikylvetys, nimenomaan ruotsin kielen, on selvästi ollut tuhoisaa lapsen identiteetille ja opiskelumyönteisyydelle. Mutta ihmettelen, onko mitään mieltä tarjota juuri ruotsin kylvetystä. Eikö esim. englantiin tai muuhun suureen kieleen tutustuttaminen olisi paljon hyödyllisempää?
Mutta aivan keskeistä on antaa koulutuksella suomalaiselle lapselle monipuolinen, mahdollisimman hyvä oman äidinkielen, suomen kielen taito.
Kielikylvetys on poliittisena välineenä sikäli kätevä, että se sitoo kylvetyskielen vaikutuspiiriin paitsi lapsen, myös vanhemmat ja muun perheen. Kielikylpykoulujen yhteisöissä voidaan tehdä myös politiikkaa. Tämä on aivan varmasti tiedostettu asia.
Suomessa koko kielipolitiikan aihe on perinteisesti vaiettu, ja väestön enemmistön suhtautumista nykyiseen kielipolitiikkaan ei ole valtioelimissä huomioitu. Kielikylpyihin kohdistuu nimenomaan poliittisia toiveita ja RKP:ssä tämä on otettu jopa puolueohjelmaan – nimenomaan suomalaislasten kielikylvetys ruotsin kieleen.
.- Lastemme puolesta
kuin "Jopa puolueohjelmass", että Suomessa lapsista ei välitetä lainkaan niin kuin esim. Venäjällä, kuten nähtiin Turunkin tapauksessa.
Ei voi olla suomenkielisen alle kouluikäisen tehtävä opetella ruotsia, vaikka Suomessa olisin satoja ruotsinkielisiä, joille suomen kielen omaksuminen on ylivoimaista.
KELA pystyy jo nyt antamaan tulkkipalveluja monella kymmenellä kielellä, joten eiköhän sieltä saisi myös ruotsin tulkkeja. Ja jos KELA ei pysty siihen niin sitten valtion tulee ostaa tulkkipalveluja Ruotsista tai jopa Ahvenanmaalta asti, missä on pärjätty hyvin, vaikka siellä ei ole edes pakkosuomea. Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on prosentuaalisesti huomattavasti enemmän suomea puhuvia kuin Suomessa ruotsinkielisiä. - oJIHO
Lastemme puolesta kirjoitti:
kuin "Jopa puolueohjelmass", että Suomessa lapsista ei välitetä lainkaan niin kuin esim. Venäjällä, kuten nähtiin Turunkin tapauksessa.
Ei voi olla suomenkielisen alle kouluikäisen tehtävä opetella ruotsia, vaikka Suomessa olisin satoja ruotsinkielisiä, joille suomen kielen omaksuminen on ylivoimaista.
KELA pystyy jo nyt antamaan tulkkipalveluja monella kymmenellä kielellä, joten eiköhän sieltä saisi myös ruotsin tulkkeja. Ja jos KELA ei pysty siihen niin sitten valtion tulee ostaa tulkkipalveluja Ruotsista tai jopa Ahvenanmaalta asti, missä on pärjätty hyvin, vaikka siellä ei ole edes pakkosuomea. Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on prosentuaalisesti huomattavasti enemmän suomea puhuvia kuin Suomessa ruotsinkielisiä."Kielikylvetys on poliittisena välineenä sikäli kätevä, että se sitoo kylvetyskielen vaikutuspiiriin paitsi lapsen, myös vanhemmat ja muun perheen. Kielikylpykoulujen yhteisöissä voidaan tehdä myös politiikkaa. Tämä on aivan varmasti tiedostettu asia."
Oletteko jostain uskonnollisesta kultista, vai mikä teitä oikein riivaa?
Lähdetiedot puuttuvat, kerrotaan mututuntumia tai omia mielipiteitä faktoina.
Alkaa jo huvittamaan.
Keskustelun pohjana on siis ruotsikielen kokeminen uhkana.
Sori, ei kiinnosta, ihmiset eivät ole ihan näin tyhmiä.
- jossakin vaiheessa
Jokaiselle lapselle on annettava vapaus opiskella sitä kieltä mitä kukin haluaa.
Kyllä meidän ruotsinkielinen vähemmistömme hoitaa kauppasuhteet Pohjoismaisiin firmoihin, ei niihin suomenkielisiä töihin oteta, vaikka haluaisivat ja vaikka kuinka hyvin ruotsia osaisivat, turha niille markkinoille on haikailla.
Sitäpaitsi muiden maiden kuin Ruotsin kanssa hoidetaan asiat englanniksi. Älä ole naivi! Luuletko todella että meidän ruotsinmurteella edes ruotsalaiset neuvottelee nauramatta sen huvittavuudelle, samoin kuin meitä huvittaa eestinkieli, koska se kuulostaa niin erikoiselta. Että tällainen kielen rikkaus joutaa kyllä museoon. - 3:n äiti
Ajatelkaa hyvät vanhemmat, että teidät pienenä lapsena pantaisiin täysin vieraaseen ja osittain jopa vihamieliseen ympäristöön.
Ei järkevä valinta tämän vaikeampaa ole. - Suomenruotsalainen n
Alkuun: olen ollut kaksikielisessä päiväkodissa, jossa saman katon alla oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä ryhmiä, ja pihalla kaikki lapset leikkivät yhdessä. Kielikylpyryhmää päiväkodissa ei ollut, vaan lapset saivat hoitoa äidinkielellään (ja kaksikielisten perheiden lapset jommalla kummalla äidinkielellä). Muistan, miten minua pienenä pelotti mennä suomenkielisten tätien ja lasten kanssa leikkimään "polttopalloa". Kesti varmasti vuoden ennen kuin uskaltauduin mukaan, polttaminen ei kuulostanut lainkaan mukavalta.
Sitten vastauksia kysymyksiini.
Ja tässä pari kysymystä:
"Miksi ruotsinkielisille on niin tärkeää olla erillään muista esim. omissa erillisissä päiväkodeissa, kouluissa, yliopistoissa, korkeakouluissa, armeijan joukko-osastossa yms.?"
Omia erillisiä päiväkoteja toki löytyy, mutta löytyy myös paljon päiväkoteja, joissa saman katon alla on molempia kieliryhmiä edustavia ryhmiä. Yhteisiä kouluja ei kovin montaa löydy, Pohjanmaalta joitakin, ja Kokkolaan suunnitellaan isoa yhteistä lukiota suomen- ja ruotsinkielisille. Ja yliopistoista kaksikielisiä ovat Vaasan ja Helsingin yliopistot, kaksikielisiä korkeakoulujakin löytyy, ainakin Keski-Pohjanmaan amk. Ruotsinkielinen joukko-osasto selittynee sillä, ettei kaikki suomenruotsalaiset osaa suomea kovin hyvin - suunnilleen yhtä hyvin kuin keskivertosuomalainen "pakkoruotsin" jälkeen. Komentokieli on kuitenkin Dragsvikissakin suomi.
On syytä muistaa, että vaikka yli 50% suomenruotsalaisista elävät kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, ruotsi on silti vähemmistökieli. Ruotsinkielisten omat päiväkodit, koulut jne. on siis tapa pyrkiä säilyttämään kieli vahvana ja elinkelpoisena, tarjoamalla suomenruotsalaisille ja kaksikielisille perheille palveluita ruotsiksi. Suomenruotsalaisten määrä ei ole merkittävästi vuosien saatossa pienentynyt, ja kielirajoja rikkovien avioliittojen myötä syntyy monta kaksikielistä lasta.
En näe esteitä sille, etteikö suomenruotsalaiset ja suomenkieliset lapset voisivat käydä päiväkotia ja koulua saman katon alla, erikielisissä ryhmissä. Kunhan molemmille vain löytyy opetuskieltä täydellisesti hallitseva opettaja, ettei siellä vain opetettaisiin hoonoa soomea tai tålik svenskat.
Onko teidän mielestä todella oikein, että ruotsinkielisillä on erityisoikeudet suurine kielikiintiöineen esim. koulutuksessa?
Jossain olen nähnyt luvun siitä, että 20% kauppakorkeakoulujen aloituspaikoista on ruotsinkielisisä, mutta muilla aloilla aloituspaikat taitavat olla matalempia. Lisäksi on syytä muistaa, ettei suomenruotsalaisetkaan automaattisesti pääse opiskelemaan, samanlaiset pääsykokeet ruotsinkielisillekin linjoille on kuin suomenkielisille. Eikä mikään estä suomenkielisiä nuoria hakeutumasta opiskelemaan ruotsinkieliselle linjalle. Itse olen suomenruotsalainen, ja lähdin opiskelemaan suomenkieliseen yliopistoon, suomeksi. Eli kaitpa päinvastaista ratkaisua tehneitäkin löytyy.
En koe, että minulla suomenruotsalaisena olisi minkäänlaisia erityisoikeuksia suomenkieliseen valtaväestöön verrattuna. Samalla tavalla maksan teen töitä, maksan veroja ja jos olisin mies puolustaisin maatani kuin suomenkielinenkin. Minunkin piti hakea pääsykokeiden kautta opiskelemaan, eikä minulla ollut silloin työpaikasta tietoa, eikä isä todellakaan maksa kaikkea.
Miksi suomenkielisen enemmistön on opeteltava pienen ruotsinkielisen vähemmistön kieltä, ja miksi se on niin tärkeää?
Minusta suomenkielisen enemmistön ei tarvitsisi opetella ruotsia varsinkaan pakollisena kielenä. Eikä suomenruotsalaisten koululaisten minusta tarvitsisi opiskella suomea pakollisena kielenä 3. luokalta asti. Valinnanvaraisuutta kehiin, se sopisi kyllä minulle. Kouluun pakolliseksi äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä, eiköhän se riitä. Luotan siihen, että suomenkielinen osaa valita ruotsin jos hän kokee sen tarpeelliseksi. - Arttu Uhlgren'in kir
Vaasalainen Arttu Uhlgren on kaupunginvaltuutettu ja SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. Hän kirjoittaa näin "Yleisöltä, Pohjalainen:
"Suomesta yksikielinen maa, tiistai 20.04.2010:
Näin Vaasasta pohdittuna korostamme ruotsin kielen asemaa, mutta onko tänä päivänä välttämättä koko kansan etu se, että opiskelemme niin sanottua pakkoruotsia. Pitäisikö kenties kouluissa panostaa entistä enemmän englanninkielen opiskeluun......
''''''''''''''''''''
''''''''''''''''''''
Kielikylvetyksessä tekisin ihan täyskäännöksen, mutta melkein, eli ainoastaan 180 astetta. Silloin kylvetettäisiin valtaväestön kielelle eikä kuten nyt vain toiseen suuntaan. Tämähän olisi juuri sitä niin sanottua valmistautumista yksikieliseen Suomeen. Vaasassa yritettiin kielikylpyä ruotsinkielisille lapsille, mutta eipä herunut aloituslupaa Turusta!
Arttu Uhlgren"- aghklf
Ja miten tämä liittyy yhtään mitenkään mihinkään?
Mikä asiantuntija on joku Arttu Uhlgren kieliasioissa? tai Sdp: SÄÄLITTÄVÄÄ.
On järjen köyhyyttä sekoittaa poliittinen ideologia puhtaasti kieliasioihin liittyväÄN ongelmaan. - suomenkieli
aghklf kirjoitti:
Ja miten tämä liittyy yhtään mitenkään mihinkään?
Mikä asiantuntija on joku Arttu Uhlgren kieliasioissa? tai Sdp: SÄÄLITTÄVÄÄ.
On järjen köyhyyttä sekoittaa poliittinen ideologia puhtaasti kieliasioihin liittyväÄN ongelmaan.Ne suomenruotsalaiset, jotka oikeasti väittävät kaksikielisyyttä rikkaudeksi, niin olisikohan aika katsoa totuutta silmiin?
Moni suomenruotsalainen ei puhu suomea tai puhuu sitä niin huonosti, että sitä ei OIKEASTI ymmärrä.
Suomessa voit asioida suomeksi kaikkialla, miksi suomenruotsalaiset ei siis opeta lapsilleen suomea?
Täällä höpistään jostain tutkimuksista jne..
Minun mielipiteeni onkin se, että kansaa pitäisi kuunnella ja suurin osa kansasta haluaa pakkoruotsin pois kouluista. - waecfyh
suomenkieli kirjoitti:
Ne suomenruotsalaiset, jotka oikeasti väittävät kaksikielisyyttä rikkaudeksi, niin olisikohan aika katsoa totuutta silmiin?
Moni suomenruotsalainen ei puhu suomea tai puhuu sitä niin huonosti, että sitä ei OIKEASTI ymmärrä.
Suomessa voit asioida suomeksi kaikkialla, miksi suomenruotsalaiset ei siis opeta lapsilleen suomea?
Täällä höpistään jostain tutkimuksista jne..
Minun mielipiteeni onkin se, että kansaa pitäisi kuunnella ja suurin osa kansasta haluaa pakkoruotsin pois kouluista.Kysymyksessä edelleenkin oli suomenkielisen lapsen mahdollisuus ruotsin kielikylpyopetukseen.
Nämä sinun suomenruotsalaisongelmasi eivät kuulu tähän.
Kannattaisi kuitenkin suomalaisenakin opetella edes suomen luetunymmärtämistä.
Nähtävästi ne, jotka eivät osaa kunnolla kumpaakaan kotimaista, vastustavat eniten myöskin vapaaehtoista ruotsinkielen opetusta. Huvittavaa, mutta niin tyypillistä.
- Aina erivapauksia
viran hakija omaa RKP:n puoluekirjan !
Suomenkielisten on turha vaivautua opiskelemaan pakkoruotsia.
Hallitus tasoittaa tietä YLIOPPILAS Eva Biadetille (RKP).
Valtioneuvosto hyväksyi tänään Eva Biadetille (RKP) erivapauden korkeammasta korkeakoulututkinnosta vähemmistövaltuutetun tehtävään. Hallitus nimittää uuden vähemmistövaltuutetun lähiaikoina.
- ONKO SUOMI KORRUPTOITUNUT MAA NIINKUIN KUNTATUTKIJA VÄITTI AAMU-TV:SSÄ?
http://arenan.yle.fi/video/915335
.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/4/22/w46054.php - Monikielisyyden kesk
Kielikylvyn toi Kanadasta Suomeen Christer Laurén, mutta käänsi asian päälaelleen. Kanadassa idea oli opettaa vähemmistölle enemmistön kieltä, jotta vähemmistö pärjää paremmin, mutta Suomessa asia käännettiin Christer Laurénin ja kumppaneittensa taholta päälaelleen: enemmistö opettelee vähemmistön kieltä, jotta enemmistölle aiheutuu haittaa ja vähemmistö pärjää näin suhteettoman hyvin verrattuna valtaväestöön.
Suomessa kieltenopetus on politiikkaa eikä kielten opettamistaLaitos, jossa Christer Laurén työskentelee, on hauskasti "Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus", vaikka tosiasiassa kyseessä on ruotsinkielisten johtama ruotsin kielikylvyn keskus.
http://www.uwasa.fi/kielikylpy/lyhyesti/ suomessa.html
Tiedustelin kerran opetusministeriöstä, eikö Suomessa kielikylpy ole epäobjektiivisissa käsissä sen ollessa ainoastaan ruotsinkielisten käsissä. Vastaus oli erään OPM:n virkamiehen taholta, että "näin tahtovat asiat yleensä olla Suomessa".- ndweogbjhzpä
."..enemmistö opettelee vähemmistön kieltä, jotta enemmistölle aiheutuu haittaa ja vähemmistö pärjää näin suhteettoman hyvin verrattuna valtaväestöön."
Mitä konkreettista haittaa on ruotsinkielen kielikylvyllä mainitsemallesi "valtaväestölle"?
Miksi sinua haittaa, että suomessa on mahdollisuus ruotsin kielikylyyn? Entä englanti tai jopa saksa?
En ole pakkoruotsin kannalla, mutta se ei liity mitenkään ruotsinkieleen, vaan ylipäänsä siihen, että ihmisillä pitää olla oikeus valita itselleen mieluinen vaihtoehto.
Tämä ei kuitenkaan liity mitenkään kielikylpyyn. - Vaihtoehtona
ndweogbjhzpä kirjoitti:
."..enemmistö opettelee vähemmistön kieltä, jotta enemmistölle aiheutuu haittaa ja vähemmistö pärjää näin suhteettoman hyvin verrattuna valtaväestöön."
Mitä konkreettista haittaa on ruotsinkielen kielikylvyllä mainitsemallesi "valtaväestölle"?
Miksi sinua haittaa, että suomessa on mahdollisuus ruotsin kielikylyyn? Entä englanti tai jopa saksa?
En ole pakkoruotsin kannalla, mutta se ei liity mitenkään ruotsinkieleen, vaan ylipäänsä siihen, että ihmisillä pitää olla oikeus valita itselleen mieluinen vaihtoehto.
Tämä ei kuitenkaan liity mitenkään kielikylpyyn."Miksi sinua haittaa, että suomessa on mahdollisuus ruotsin kielikylyyn?
En ole pakkoruotsin kannalla, mutta ...., että ihmisillä pitää olla oikeus valita itselleen mieluinen vaihtoehto."
JATKOKYSYMYS:
Miksi Sinua haittaa, että Suomessa olisi mahdollisuus SUOMEN kielikylyyn eli sama tarkoitus kuin Kanadassakin. - SDP Arttu Uhlgren
ndweogbjhzpä kirjoitti:
."..enemmistö opettelee vähemmistön kieltä, jotta enemmistölle aiheutuu haittaa ja vähemmistö pärjää näin suhteettoman hyvin verrattuna valtaväestöön."
Mitä konkreettista haittaa on ruotsinkielen kielikylvyllä mainitsemallesi "valtaväestölle"?
Miksi sinua haittaa, että suomessa on mahdollisuus ruotsin kielikylyyn? Entä englanti tai jopa saksa?
En ole pakkoruotsin kannalla, mutta se ei liity mitenkään ruotsinkieleen, vaan ylipäänsä siihen, että ihmisillä pitää olla oikeus valita itselleen mieluinen vaihtoehto.
Tämä ei kuitenkaan liity mitenkään kielikylpyyn."Yleisöltä, Pohjalainen:
20.04.2010
Vaasalainen Arttu Uhlgren on kaupunginvaltuutettu ja SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja.
:::::::::::::::::
”Näin Vaasasta pohdittuna korostamme ruotsin kielen asemaa, mutta onko tänä päivänä välttämättä koko kansan etu se, että opiskelemme niin sanottua pakkoruotsia. Pitäisikö kenties kouluissa panostaa entistä enemmän englanninkielen opiskeluun.
Kielikylvetyksessä tekisin ihan täyskäännöksen, mutta melkein, eli ainoastaan 180 astetta. Silloin kylvetettäisiin valtaväestön kielelle eikä kuten nyt vain toiseen suuntaan. .. Vaasassa yritettiin kielikylpyä ruotsinkielisille lapsille, mutta eipä herunut aloituslupaa Turusta!
Arttu Uhlgren” - eftrghyj
Vaihtoehtona kirjoitti:
"Miksi sinua haittaa, että suomessa on mahdollisuus ruotsin kielikylyyn?
En ole pakkoruotsin kannalla, mutta ...., että ihmisillä pitää olla oikeus valita itselleen mieluinen vaihtoehto."
JATKOKYSYMYS:
Miksi Sinua haittaa, että Suomessa olisi mahdollisuus SUOMEN kielikylyyn eli sama tarkoitus kuin Kanadassakin."Miksi Sinua haittaa, että Suomessa olisi mahdollisuus SUOMEN kielikylyyn eli sama tarkoitus kuin Kanadassakin."
Miksi se minua haittaisi?
Mitähän vaan mahdat tarkoittaa ei oikein selvinnyt?
Mikä on suomen kielikylpy?
- Ikuinen vähemmistö
Ruotsin Kansankäräjät, Svenska Folktinget, kirjoittaa sivuillaan näin:
"Me Suomen ruotsalaiset synnytämme tänään enemmän lapsia kuin kansa keskimäärin tekee. Yhä useampi lapsi kaksikielisissä perheissä "REKISTERÖIDÄÄN" ruotsinkielisiksi ja käyvät ruotsinkielistä koulua.
Ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu ovat "LUONNOLLISIA" valintoja ruotsinkielisille ja monille kaksikielisille perheille."
***
- Meistä suomalaisista tällainen eristäytyminen ei ole kovinkaan "luonnollista", koska monet alkujaan suomenkieliset tai muut johonkin toiseen kieliryhmään kuuluvat lapset kasvatetaan näin ikuiseen vähemmistöön.
Eikö kotouttamisen kannalta olisi parasta, että myös Suomen ruotsalaiset saataisiin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
.- wertyu
Hohhoijaa!
Ei viitsisi enää lukea tällaista propagandaa.
Tämä on väärä foorumi.
Voisit perustaa vaikka oman tuonne muualle. Kitoosss.
Suomalainen äiti
- Harkinnan paikka
kun Kokoomus hyväksyi puoluekokouksessa pakkoruotsin poiston?
Tämän tarkoittaa jatkossa, että myös Suomen ruotsalaisten suuret kielikiintiöt Suomen yliopistoista häviävät. Sen jälkeen ei kielikylpylapset pääse nauttimaan enää ruotsalaisille tarkotetuista supereduista - vai kuinka? - SISU-radio.se
sr.se, sisuradio 29.6.2010:
Ruotsidemokraatit tekevät eroa kansallisten vähemmistöjen välille
Ruotsidemokraateilla ei ole selvää linjaa kansallisisten vähemmistöjen suhteen, osoittaa Sveriges Radio Sisuradion selvitys. Puolueelta puuttuu varsinainen vähemmistöpolittiinen ohjelma, mutta vaaliohjelmassa ehdotetaan esimerkiksi verovaroilla rahoitetun äidinkielenopetuksen lakkauttamista. Suomalaistaustainen, puolueen pääprofiileihin kuuluva Richard Jomshof sanoo, että toisen äidinkielen opetteleminen koulussa pirstoaa koulunkäyntiä.
"Toisen äidinkielen opetteleminen koulussa hajauttaa"
Richard Jomshof sanoo, että moni lapsi saa pirstoutuneen identiteetin, jos koulussa tulisi ruotsin lisäksi opetella toinenkin äidinkieli. Ruotsin kieltä on hänestä priorisoitava, jotta kaikista tulisi osa Ruotsin yhteiskuntaa.
Toisaalta puolueesta löytyy edustajia, joiden mielestä kansallisilla vähemmistöillä on erityisasema historiallisista syistä.
Boråsin Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Krister Maconi luonnehtii äidinkielenopetuksen lakkauttamista käsittelevää linjausta näin:
- Kouluasiat on säädetty laissa, joten en usko että tässä käytännössä tulee ongelmia meidän kannalta. Suomalaisilla on aivan eri asema historiallisista syistä.
Entä neljä muuta vähemmistökieltä?
- Tornionlaaksolaisista en kovin paljon tiedä, eikä heitä ole niin paljon, vähän vain siellä pohjoisessa. Juutalaisia on myös vähän ja he hoitavat omat asiansa. Romani chibistä tiedän vielä vähemmän ja heillä ei vissiin ole ihan sama asema laillisesti kuin suomalaisilla? tuumii Krister Maconi muista Ruotsin kansallisista vähemmistöistä.
Kuuntele aiheesta myös jutut:
"Koulupihalla ei uskallettu puhua suomea" (kesto 2:50)
"Ruotsin kieltä on priorisoitava" (kesto 2:50)
.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naisella tisulit, kuin lehemän utarehet
Oli kyllä isot tisulit naisella, kuin lehemän utarehet, vaikka paita oli päällä, niin tisulit erottui.525778Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli652723Kemijärven festarit 2025
Onpas taas niin laimea meininki. Eikö tosiaan saada parempia artisteja? ☹️181844- 1461785
Johanna Tukiainen hakkasi miehen sairaalaan!
Viime päivien tiktok-keskusteluissa on tullut esiin, että Johanna Tukiainen on jatkanut väkivaltaista käytöstään. Hän h1341662Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä181620- 1021447
Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?281430Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411186Kalateltta ja Siipiteltta
Siipiteltasta ei saa ruokaa ollenkaan ja ovatko työntekijät ihan selvin päin siellä. Kalateltassa taas lojuu käytetyt la141163