Svekko aina väkivaltainen

Ketkä myöntävät ja mitä?

PG kirjoitti:

Ketkä myöntävät ja mitä?

Myöntävät olevansa pelkureita.

Mutta sen sanon että jos Ruotsi olisi voittanut Suuren Pohjan Sodan ja kohdellut suomalaisia alaisiaan paremmin niin 1918 sisällissotaa ei olisi käyty ja Stalinilla ei olisi ollut aihetta hyökätä Suomeen koska Pietarin kaupunkia ei olisi perustettu.

no ne myöntää kirjoitti:

Myöntävät olevansa pelkureita.

Mutta sen sanon että jos Ruotsi olisi voittanut Suuren Pohjan Sodan ja kohdellut suomalaisia alaisiaan paremmin niin 1918 sisällissotaa ei olisi käyty ja Stalinilla ei olisi ollut aihetta hyökätä Suomeen koska Pietarin kaupunkia ei olisi perustettu.

Lue lisää

Menikö minulta nyt jotain ohi? Kuka myönsi ja mitä?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Menikö minulta nyt jotain ohi? Kuka myönsi ja mitä?

Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!

raaseporilainen kirjoitti:

Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!

Lue lisää

"S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä"

Eivätkö ruotsalaiset väitä että vuonna 1918 lähes kaikki suomenruotsalaiset kuuluivat porvaristoon? Nytkö ne onkin ne suomalaiset jotka olivat niitä rikkaita suojeluskuntalaisia jotka murhasivat köyhiä suomenruotsalaisia työläisiä?

Päättäkää jo. Ettehän te itse enää usko tuota teidän propagandaa.

:D

raaseporilainen kirjoitti:

Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!

Lue lisää

'He' tarkoitti siis presidenttiä. Alright! Kiitos!

Edvard Gylling kirjoitti:

"S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä"

Eivätkö ruotsalaiset väitä että vuonna 1918 lähes kaikki suomenruotsalaiset kuuluivat porvaristoon? Nytkö ne onkin ne suomalaiset jotka olivat niitä rikkaita suojeluskuntalaisia jotka murhasivat köyhiä suomenruotsalaisia työläisiä?

Päättäkää jo. Ettehän te itse enää usko tuota teidän propagandaa.

:D

Lue lisää

"Suurin osa paikallisista punavangeista..."

En kyllä nyt näe mitään ristiriitaa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

'He' tarkoitti siis presidenttiä. Alright! Kiitos!

Kun olen lukenut näitä Tammisaaren leirin sitaatteja sisältäviä keskusteluja tällä ja muillakin sivuilla, ne tuntuvat kaikki minusta olevan pääasiassa sen henkisiä, että ruotsinkieliset valkoiset ovat tappaneet suomenkielisiä punavankeja. Totuus ei kuitenkaan ole musta-valkoinen. Läntisellä Uudellamaalla eletään ja on eletty kaksikielisessä ympäristössä ja kummankin kieliryhmän edustajia on ollut ja on edelleen kaikissa poliittisissa puolueissa. Täällä aate siis on kiinni mielessä eikä kielessä. Kaksikielisyys on täällä elävää ja käytännössä ihan hyvin toimivaa. En usko, valitettavasti, että ihmiset täällä olisivat silti keskimäärin sen suvaitsevampia. Kyllä täälläkin osataan olla rasisteja, mutta ei ehkä niin palavasti KIELIkiihkoja/KIELIrasisteja.

Mielestäni yksilön äidinkieleen kohdistuva viha on käsittämätöntä. Ensinnäkään äidinkieltään ei voi valita. Perheellä on oma/omat kielensä ja siinäpähän sitten opit puhumaan sitä kieltä, mitä tarjolla on. Mielestäni ei yhdenkään lapsen harteille voi myöskään sälyttää vastuuta isien ja äitien teoista, eikä yhdenkään ihmisen äidinkieli oikeuta muita sen perusteella vetämään johtopäätöksiä heidän kansalaiskelpoisuudestaan. Ne asiat liittyvät kyllä muuhun kuin kieleen.

Ajatelkaapa, jos kaikki näistä kieliasioista kiihkeästi paasaavat käyttäisivät energiansa johonkin positiiviseen ja rakentavaan toimintaan. Jos ei muuta, niin kävisivät vaikka kävelemässä kaikki ne minuutit, jotka kuluttavat näillä palstoilla. Ainakin kansanterveys paranisi ja veromarkkoja säästyisi esim. johonkin sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että vihan nostattama verenpaine aiheuttaa aivoinfarkteja ja sydänkohtauksia ja sairaskulut kasvavat.

Hyvää kevättalven jatkoa vaan kaikille! Nauttikaa ihanan valkoisista hangista ja käykää tutustumassa Tammisaaren joukkohautaan ja sinne pystytettyyn pieneen näyttelyyn. Se voi jopa avartaa ajattelua aatesuunnasta riippumatta.