Ristiinjalustus?

vanhaparta

Tuli Venelehti ilmaistarjouksena, ja siinä koepurjehdusjutussa mainittiin, että fokan voi jalustaa ristiin.
Luulin tietäväni jonkin verran purjehduksesta, mutta tuota en ole kuullut aiemmin.
Kyllähän se voidaan jalustaa virsarille tai virsikirjalle...mutta että ristiin, en ymmärrä.
Voisiko joku valaista tässä asiassa.

29

1011

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 1 + 2 = 3

      tarkoitettiin vissiin, että jalus tulee tuulenpuolen vinssille sieltä leen puolen jalusplokista ...
      Kun vendaat, niin lähdet laidalta vasta sen jälkeen kun olet irrottanut vanhan jaluksen, ja olet jo toisen puolen laidalla kiristäessäsi uutta jalusta. Toimivaa pienissä purkkareissa ratakisoissa, missä miehistön on syytä pysyä laidalla koko ajan tai vauhti tippuu liialliseen kallistelemiseen.

      • vanha parta

        Nyt jymmmärrän, meill käytetty sille, että jalukset kiertävä leen vinssin kautta tuulenpuolen vinssille, mutta sama periaate.
        Kiitti tiedosta.


      • ratamies

        Juuri tuota ristiinskuuttausta tarkoitettiin. Aika yleistä rataköliveneissä esim. h-vene ja Express. Joissain veneissä skuutit voi vetää ristiin ruffin yli ilman mitään ylimääräistä heloitusta, kunhan vain skuuttikiskolla olevan plokin liike ja lujuus sen sallii. Yleensä kuitenkin tarvitaan vähintään yksi ylimääräinen taittoploki per puoli.

        Useissa veneissä skuutin voi vetää suojan puolen vinssiltä tuulen puolen vinssille. Tämä ei aja ollenkaan samaa asiaa, mutta ihan hyödyllinen jippo joskus retkeillessä, kun ajellaan pitkiä sivutuulipätkiä samalla halssilla. Yksi kierros suojan puolen vinssin ympäri ja sitten normaalit kierrokset ja kampi tuulen puolen vinssille. Näin pienet säädöt on helppo tehdä tuulen puolelta.


      • seadog

        Ihmettelin samaa kuin aloittaja, mutta tuossahan on ilmiselvästikkin järkeä.


    • Ihmetys vain

      Toinen ihmetystä aiheuttanut venetestaajan kommetti kyseisessä lehdesä oli lause First 40:n testipurjehduksen yhteydessä: "Perhepurjehtijalle vinssillä varustettu keula-ankkuri on käytännöllinen, mutta edellyttää rantautumista perä edellä".

      Mitähän toimittaja oikein ajatteli tuon kirjoittaessaan? Oisiko parempi vaihtoehto sitten jättää keula-ankkuri pois ja korvata se peräankkurilla? Eiköhän meillä Skandinaviassa ole tapana kuitenkin omistaa sekä keula-ankkuri, että peräankkuri tai pienemmissä veneissä kiikuttaa peräankkuri veneen takaosaan, jos otetaan pohjasta kiinni perän puolelta.

      • asdfadfff

        Lähinnähän tuossa varmasti tarkoitettiin sitä, että yleensä ankkurivinssi on sijoitettu / sille on varattu paikka keulaan, mikä tarkoittaa ettei siitä ole kovin oleellista hyötyä Suomessa "normikäyttäjälle". Tämä sopii muailmalla, missä vapaa ankkurointi ja perä laituriin kiinnittyminen on yleisempää kuin keula rantaan kiinnittyminen. Ankkurivinssi peräankkurille on varsin harvinainen vekotin ja yleensä jonkinlainen "oma viritys". Tehdasasenteisena sellaista ei taida saada ainakaan inhimillisen kokoisiin veneisiin. Suomessa ylivoimaisesti yleisin ankkuroimistapa keula rantaan/laituriin ja tämä puoltaisi siis sitä, että se ainoa ankkurivinssi olisi perässä eikä keulassa. Toimittaja siis varmaan tarkoitti, että vinssistä on hyötyä vain silloin, kun on tilaisuus ja halu rantautua perä edellä. Yleisimmässä tilanteessa kun mennään keula rantaan siitä ei ole iloa.


      • Navigateur
        asdfadfff kirjoitti:

        Lähinnähän tuossa varmasti tarkoitettiin sitä, että yleensä ankkurivinssi on sijoitettu / sille on varattu paikka keulaan, mikä tarkoittaa ettei siitä ole kovin oleellista hyötyä Suomessa "normikäyttäjälle". Tämä sopii muailmalla, missä vapaa ankkurointi ja perä laituriin kiinnittyminen on yleisempää kuin keula rantaan kiinnittyminen. Ankkurivinssi peräankkurille on varsin harvinainen vekotin ja yleensä jonkinlainen "oma viritys". Tehdasasenteisena sellaista ei taida saada ainakaan inhimillisen kokoisiin veneisiin. Suomessa ylivoimaisesti yleisin ankkuroimistapa keula rantaan/laituriin ja tämä puoltaisi siis sitä, että se ainoa ankkurivinssi olisi perässä eikä keulassa. Toimittaja siis varmaan tarkoitti, että vinssistä on hyötyä vain silloin, kun on tilaisuus ja halu rantautua perä edellä. Yleisimmässä tilanteessa kun mennään keula rantaan siitä ei ole iloa.

        Ruotsissa on jonkin verran käytössä perässä olevia ankkurivinssejä. Muistaakseni Arconaan on sellaisia väkästelty...


      • ankkuri/poiju

        Suomen oloissa on kyllä erittäin harvinaisia sellaiset paikat, joissa voisi turvallisesti rantautua perä rantaan päin ankkurin avulla. Jos rannassa on vettä riittävästi peräsintä varten, niin yleensä aina sellaisissa paikoissa on poijut jo muutenkin... Vaikea ymmärtää mitä se toimittaja oikein on ajatellut. Mitenköhän paljon ko. toimittaja on oikeasti liikkunut suomen saaristossa katsomassa paikkoja? Vai onko kyseessä joku joka on nähnyt rantautumista vain jossakin kreikan kyläsatamissa?


      • -Mika-
        asdfadfff kirjoitti:

        Lähinnähän tuossa varmasti tarkoitettiin sitä, että yleensä ankkurivinssi on sijoitettu / sille on varattu paikka keulaan, mikä tarkoittaa ettei siitä ole kovin oleellista hyötyä Suomessa "normikäyttäjälle". Tämä sopii muailmalla, missä vapaa ankkurointi ja perä laituriin kiinnittyminen on yleisempää kuin keula rantaan kiinnittyminen. Ankkurivinssi peräankkurille on varsin harvinainen vekotin ja yleensä jonkinlainen "oma viritys". Tehdasasenteisena sellaista ei taida saada ainakaan inhimillisen kokoisiin veneisiin. Suomessa ylivoimaisesti yleisin ankkuroimistapa keula rantaan/laituriin ja tämä puoltaisi siis sitä, että se ainoa ankkurivinssi olisi perässä eikä keulassa. Toimittaja siis varmaan tarkoitti, että vinssistä on hyötyä vain silloin, kun on tilaisuus ja halu rantautua perä edellä. Yleisimmässä tilanteessa kun mennään keula rantaan siitä ei ole iloa.

        Ankkureita on suomalaisissa ja suomeen tarkoitetuissa veneissä ollut keulassa jo yli puoli vuosisataa sitten. Mun faijalla oli aikanaan Relanderristelijä vuodelta 1942, tehty Turun veneveistämöllä. Siinä oli ankkuriketjuboxi keulassa ja keulakanteen kiinnitetty tukkiankkuri. SItä käytettiin lähinnä silloin, kun jäätiin ankkuriin ilman mitään kontaktia rantaan.
        Lisäksi oli erikseen se pienempi peräankkuri rantautumisia varten. Tällaisia järjestelyjä muistan kyllä olleen paljonkin 70 luvulla isommissa perheveneissä.


      • Joakim_
        asdfadfff kirjoitti:

        Lähinnähän tuossa varmasti tarkoitettiin sitä, että yleensä ankkurivinssi on sijoitettu / sille on varattu paikka keulaan, mikä tarkoittaa ettei siitä ole kovin oleellista hyötyä Suomessa "normikäyttäjälle". Tämä sopii muailmalla, missä vapaa ankkurointi ja perä laituriin kiinnittyminen on yleisempää kuin keula rantaan kiinnittyminen. Ankkurivinssi peräankkurille on varsin harvinainen vekotin ja yleensä jonkinlainen "oma viritys". Tehdasasenteisena sellaista ei taida saada ainakaan inhimillisen kokoisiin veneisiin. Suomessa ylivoimaisesti yleisin ankkuroimistapa keula rantaan/laituriin ja tämä puoltaisi siis sitä, että se ainoa ankkurivinssi olisi perässä eikä keulassa. Toimittaja siis varmaan tarkoitti, että vinssistä on hyötyä vain silloin, kun on tilaisuus ja halu rantautua perä edellä. Yleisimmässä tilanteessa kun mennään keula rantaan siitä ei ole iloa.

        Kyllä noita näkee jo useissa uusissa veneissä, varsinkin ruotsalaisissa. Yksi toimittaja on Engbo:
        http://www.marinsystem.se/ankarspel/monteringsexempel-c-730-1.aspx

        Seurakaverilla on tuollainen alle 40-jalkaisessa tehdasasenteisena, joten ei ole oma viritys eikä epäinhimillisen kokoinen. Tuosssa linkin kuvissahan näkyy Buster L, Bavaria 32 jne.

        Kerran olen tuollaisen nähnyt tositoimissa. Vaikutti kyllä hyvin toimivalta systeemiltä ja taatusti Itämerellä paljon tarpeellisempi kuin keula-ankkuri (vinssillä tai ilman).

        Kyllä Suomessa on aika monta laituria, johon voi tulla perä edellä, mutta poijua ei ole tai niitä on liian vähän. Olen ankkuroinut syvään laituriin varmasti ainakin 5 kertaa kesässä, tosin aina keula edellä, kun en juuri perusta perä edellä rantautumisesta.


      • Anchoranchor
        -Mika- kirjoitti:

        Ankkureita on suomalaisissa ja suomeen tarkoitetuissa veneissä ollut keulassa jo yli puoli vuosisataa sitten. Mun faijalla oli aikanaan Relanderristelijä vuodelta 1942, tehty Turun veneveistämöllä. Siinä oli ankkuriketjuboxi keulassa ja keulakanteen kiinnitetty tukkiankkuri. SItä käytettiin lähinnä silloin, kun jäätiin ankkuriin ilman mitään kontaktia rantaan.
        Lisäksi oli erikseen se pienempi peräankkuri rantautumisia varten. Tällaisia järjestelyjä muistan kyllä olleen paljonkin 70 luvulla isommissa perheveneissä.

        Ankkurin peruspaikkahan on aina ollut keulassa (www.sanookosanaankkuriboximitään.net). Itämerellä jonkin verran esiintyvä tapa kiinnittyä rantaan peräankkurin kanssa on poikkeus ja yleensä se tehdään kakkosankkurilla eli pääankkuri on silloinkin keulassa. Eli juuri kuten sanoit.

        Tosin keula rantaan - perä ankkuriin on selvästi laskeva trendi, koska laituripaikoissa on yhä tavallisemmin poijut ja luonnonsatamien käyttö vähenee.


      • Heh, heh

        Onkohan Vene-lehden amiraliteetilla useinkin tapana peruuttaa purkkarit kiinni rantakallioihin yöksi, jos testiveneessä on vain keula-ankkuri?

        Omasta mielestäni, vaikkakin meillä päin peräankkuria käytetään todennäköisesti kauden mittaan enemmän kuin keula-ankkuria, on hyvä ja pitävä keula-ankkuri se ensimmäisenä listalla oleva.


      • vanhaparta
        ankkuri/poiju kirjoitti:

        Suomen oloissa on kyllä erittäin harvinaisia sellaiset paikat, joissa voisi turvallisesti rantautua perä rantaan päin ankkurin avulla. Jos rannassa on vettä riittävästi peräsintä varten, niin yleensä aina sellaisissa paikoissa on poijut jo muutenkin... Vaikea ymmärtää mitä se toimittaja oikein on ajatellut. Mitenköhän paljon ko. toimittaja on oikeasti liikkunut suomen saaristossa katsomassa paikkoja? Vai onko kyseessä joku joka on nähnyt rantautumista vain jossakin kreikan kyläsatamissa?

        Joo kyllä keula edellä hyvä tapa ainakin täällä Päijänteellä. Jos paikka avoin, laitetaan keulasta iso tukkiankkuri pohjaan, ja ajetaan keula rantaan. Ankkuriköysi sitten peräknaapiin kiinni. Suojapaikassa riittää perässä olevan luounasankkuri.
        Etuja: keulasta pääsee rantaan/laiturille. Jos perä laiturissa, pitäisi olla jonkilainen lankonki mukana.
        On myös kiva istua laatikossa, kun on vähän näkösuojaa rantaan päin, ettei se totimuki niin hyvi näy.
        Välimerellä tietty pitää peruuttaa laituriin, kun keulan ankkuripeli pudottaa ankkurin ja sitä ketjua on hankala noukkia perästä käsin, on perän kohdalla jo niin syvälläkin.
        Taitaa se lehti olla enemminkin moottorivenemiehille nykyään, kun päätoimittäja taannoin vaihtui.


      • thirsty traveller
        Navigateur kirjoitti:

        Ruotsissa on jonkin verran käytössä perässä olevia ankkurivinssejä. Muistaakseni Arconaan on sellaisia väkästelty...

        sopii hyvin peräankkurin vinssiksi. Ruotsalaiset ovat asentaneet niitä HR40 ja suurempiin. Peräankkurilla ei ole vuorovesialueilla käyttöä. Jos peräankkuri on paikallaan peräkulmassa,saattaa tulla kolhuja ahtaissa marinoissa.


      • vene-lehti = 0
        Heh, heh kirjoitti:

        Onkohan Vene-lehden amiraliteetilla useinkin tapana peruuttaa purkkarit kiinni rantakallioihin yöksi, jos testiveneessä on vain keula-ankkuri?

        Omasta mielestäni, vaikkakin meillä päin peräankkuria käytetään todennäköisesti kauden mittaan enemmän kuin keula-ankkuria, on hyvä ja pitävä keula-ankkuri se ensimmäisenä listalla oleva.

        kiinni asti peruutella, laita lankonki väliin.


      • sisävesiveneilijä2
        vene-lehti = 0 kirjoitti:

        kiinni asti peruutella, laita lankonki väliin.

        Mikä siinä keulasta pudotus - köysiperään - keulla maihin ja lähdettäessä sama toisinpäin on niin vaikeaa? Teillä on varmaan erikseen oikean ja vasemman puoleiset fendaritkin. Jurpoja taas koko palsta täynnä...


      • Miksi rantaan?
        ankkuri/poiju kirjoitti:

        Suomen oloissa on kyllä erittäin harvinaisia sellaiset paikat, joissa voisi turvallisesti rantautua perä rantaan päin ankkurin avulla. Jos rannassa on vettä riittävästi peräsintä varten, niin yleensä aina sellaisissa paikoissa on poijut jo muutenkin... Vaikea ymmärtää mitä se toimittaja oikein on ajatellut. Mitenköhän paljon ko. toimittaja on oikeasti liikkunut suomen saaristossa katsomassa paikkoja? Vai onko kyseessä joku joka on nähnyt rantautumista vain jossakin kreikan kyläsatamissa?

        Me ankkuroimme usein keula-ankkurilla ilman, että on perä tai keula rannassa tai laiturissa kiinni. Helppoa ja turvallista, kun ankkuripaikan valitsee oikein. Saaristossa harvoin tuulee niin kovasti, että ankkuri ei pitäisi ja maihin pääsee jollalla, jos sinne tarvii päästä. Matkan jatkaminen on helppoa ja nopeaa, kun nostaa ankkurin ja lähtee menemään. Onnistuu isommallakin paatilla myöskin yksinpurjehtijalta.


      • 1 + 2 = 3
        Miksi rantaan? kirjoitti:

        Me ankkuroimme usein keula-ankkurilla ilman, että on perä tai keula rannassa tai laiturissa kiinni. Helppoa ja turvallista, kun ankkuripaikan valitsee oikein. Saaristossa harvoin tuulee niin kovasti, että ankkuri ei pitäisi ja maihin pääsee jollalla, jos sinne tarvii päästä. Matkan jatkaminen on helppoa ja nopeaa, kun nostaa ankkurin ja lähtee menemään. Onnistuu isommallakin paatilla myöskin yksinpurjehtijalta.

        veneestä on köysi rantaan, et tarvi yöllä ankkurivaloa. Jos ei ole , niin ankkurivalo on pakollinen, ja aamulla akut tyhjät, paitsi jos ajat paljon koneella, etkä purjehdi, mutta miksi silloin omistaaa purjeveneen, jos ei viitsi purjehtia vaan ajaa koneella ?


      • käytännössä
        1 + 2 = 3 kirjoitti:

        veneestä on köysi rantaan, et tarvi yöllä ankkurivaloa. Jos ei ole , niin ankkurivalo on pakollinen, ja aamulla akut tyhjät, paitsi jos ajat paljon koneella, etkä purjehdi, mutta miksi silloin omistaaa purjeveneen, jos ei viitsi purjehtia vaan ajaa koneella ?

        Johan oli päättelyä. Ensinnäkin ankkurivalo on pakollinen, jos ankkuroi lähelle väylää, mikä käytännössä on hyvin harvinaista. Toiseksi ankkurivalossa ei käytetä kymmenien wattien polttimoita, vaan myrskylyhtykin kelpaa, ledivaloista puhumattakaan. Viiden watin lamppu kuluttaa alle 4 Ah yössä, senkään korvaaminen ei vaadi pitkää koneajoa.


      • 23
        sisävesiveneilijä2 kirjoitti:

        Mikä siinä keulasta pudotus - köysiperään - keulla maihin ja lähdettäessä sama toisinpäin on niin vaikeaa? Teillä on varmaan erikseen oikean ja vasemman puoleiset fendaritkin. Jurpoja taas koko palsta täynnä...

        vielä yksinkertaisempaa taitaa olla vielä ankkuri ahteriin tai peräpäähä ja pudottee se sieltä, kun tarkoitus on saada keula maihin. lienee yksinkertaisempaa viedä ankkuria veneen peräpäähän kuin pudottaa keulasta ja ajaa vene ankkuriköyden yli maihin.


      • jussi12
        käytännössä kirjoitti:

        Johan oli päättelyä. Ensinnäkin ankkurivalo on pakollinen, jos ankkuroi lähelle väylää, mikä käytännössä on hyvin harvinaista. Toiseksi ankkurivalossa ei käytetä kymmenien wattien polttimoita, vaan myrskylyhtykin kelpaa, ledivaloista puhumattakaan. Viiden watin lamppu kuluttaa alle 4 Ah yössä, senkään korvaaminen ei vaadi pitkää koneajoa.

        Myrskylyhty ei taida näkyä paria mailia, minkä ankkurivalon on näyttävä.

        Sisävesillä ja saaristossa tällä ei kuitenkaan taida olla isoa merkitystä.


      • 40 feet
        sisävesiveneilijä2 kirjoitti:

        Mikä siinä keulasta pudotus - köysiperään - keulla maihin ja lähdettäessä sama toisinpäin on niin vaikeaa? Teillä on varmaan erikseen oikean ja vasemman puoleiset fendaritkin. Jurpoja taas koko palsta täynnä...

        Ankkuriketjun kanssa ei oikein viitsi rampata edestakaisin veneen kantta pitkin ja kylkiä kihnaten keulan ja perän väliä.


      • 1 + 7
        jussi12 kirjoitti:

        Myrskylyhty ei taida näkyä paria mailia, minkä ankkurivalon on näyttävä.

        Sisävesillä ja saaristossa tällä ei kuitenkaan taida olla isoa merkitystä.

        eikä ole kelvannut katsastuksessa vuosiin, mutta kaikkihan ei ole seuroissa, eikä katsastus ole pakollista ulkopuolisille.

        Onkos joku nähnyt kaupoissa CE-hyväksyttyjä LED-ankkurivaloja ?
        Paljonko maksaa ?
        Kulkuvalojahan on näkynyt myynnissä, mutta hyväksytyt vaan on aikas tyyriitä ... ja ilman CE-merkintää taas laittomia ...


      • vanhaparta
        23 kirjoitti:

        vielä yksinkertaisempaa taitaa olla vielä ankkuri ahteriin tai peräpäähä ja pudottee se sieltä, kun tarkoitus on saada keula maihin. lienee yksinkertaisempaa viedä ankkuria veneen peräpäähän kuin pudottaa keulasta ja ajaa vene ankkuriköyden yli maihin.

        Ei sitä painavaa ankkuria viitsi veneen kantta pitkin kanniskella, onhan ankkuriköysi paljonkin köykäisempää. Siis keulasta styyrän puolelta alas, jos on oikeakätinen gasti asialla.
        Suoraan ajamalla ei mennä köyden yli. Jos kuitenkin menee, on syy peräsimen asennossa, viime kädessä siis.


      • kaupasta
        1 + 7 kirjoitti:

        eikä ole kelvannut katsastuksessa vuosiin, mutta kaikkihan ei ole seuroissa, eikä katsastus ole pakollista ulkopuolisille.

        Onkos joku nähnyt kaupoissa CE-hyväksyttyjä LED-ankkurivaloja ?
        Paljonko maksaa ?
        Kulkuvalojahan on näkynyt myynnissä, mutta hyväksytyt vaan on aikas tyyriitä ... ja ilman CE-merkintää taas laittomia ...

        Onhan noita ollut jo vuosia kaupan. Ja nykyään on kai jo kaikilla tunnetuilla merkeillä mallistossa.

        Saahan sitä ankkurivalon laillisuuden perään kysellä, mutta monikos tavanomaisesti ankkuroi paikkaan, joka aukeaa kahden mailin säteelle ulottuvalle aukealle? Minä kyllä useinkin harrastan ankkurin varassa yöpymistä, mutta äärimmäisen harvoin paikassa, jossa ankkurivaloa tulisi pykälien mukaan käyttää.


      • 1 + 7
        kaupasta kirjoitti:

        Onhan noita ollut jo vuosia kaupan. Ja nykyään on kai jo kaikilla tunnetuilla merkeillä mallistossa.

        Saahan sitä ankkurivalon laillisuuden perään kysellä, mutta monikos tavanomaisesti ankkuroi paikkaan, joka aukeaa kahden mailin säteelle ulottuvalle aukealle? Minä kyllä useinkin harrastan ankkurin varassa yöpymistä, mutta äärimmäisen harvoin paikassa, jossa ankkurivaloa tulisi pykälien mukaan käyttää.

        sen pointin. Asia nyt vaan on niin, että jos haluaa pitää venettään suran laiturissa, ja jopa kilpailla sillä, niin se on katsastettava.
        Turha siinä silloin on selitellä, ettei käytännössä koskaan tarvitse jotain varustetta. Kun se on pakollinen niin tulee hylkyä, jos se puuttuu. Ja nipottajiahan riittää, joten laillinen CE-merkinnällä varustettu sellainen siis tarvitaan. Oli käyttöä tai ei ...


      • 19+3
        1 + 7 kirjoitti:

        sen pointin. Asia nyt vaan on niin, että jos haluaa pitää venettään suran laiturissa, ja jopa kilpailla sillä, niin se on katsastettava.
        Turha siinä silloin on selitellä, ettei käytännössä koskaan tarvitse jotain varustetta. Kun se on pakollinen niin tulee hylkyä, jos se puuttuu. Ja nipottajiahan riittää, joten laillinen CE-merkinnällä varustettu sellainen siis tarvitaan. Oli käyttöä tai ei ...

        katsastaja kiipeä sinne mastonhuippuun katsomaan, onko ankkurivalossa CE-merkintä. Jos siellä joku tuikku on, niin se hyväksytään. Sitäpaitsi myrskylyhty kelpaa "sisäisillä kulkuvesillä" eli käytännössä se hyväksytään ainakin 3-luokkaan, joka on yleisin purjeveneidenkin katsastusluokka. Hyväksyykö katsastaja sen kakkosessa riippuu sitten henkilöstä.


      • Saaristoveneilijä
        19+3 kirjoitti:

        katsastaja kiipeä sinne mastonhuippuun katsomaan, onko ankkurivalossa CE-merkintä. Jos siellä joku tuikku on, niin se hyväksytään. Sitäpaitsi myrskylyhty kelpaa "sisäisillä kulkuvesillä" eli käytännössä se hyväksytään ainakin 3-luokkaan, joka on yleisin purjeveneidenkin katsastusluokka. Hyväksyykö katsastaja sen kakkosessa riippuu sitten henkilöstä.

        Ja lisäksi, voihan katsastusta varten laittaa mastonhuippuun vaikka mikälaisen soihdun, jos sitä ei kuitenkaan käytä. Silloin ei kulu sähköäkään. Jotkut sähkönpuutteesta kärsivät nostelevat myrskylyhdyn modernimpina korvikkeina saalinkeihin yöksi erilaisia lamppuja, joko patterivarustuksella tai ottaa sähkön kansiliittimestä maston juurelta. Voi itsekin kyhätä tarvikeledeistä.


      • Joakim_
        1 + 7 kirjoitti:

        sen pointin. Asia nyt vaan on niin, että jos haluaa pitää venettään suran laiturissa, ja jopa kilpailla sillä, niin se on katsastettava.
        Turha siinä silloin on selitellä, ettei käytännössä koskaan tarvitse jotain varustetta. Kun se on pakollinen niin tulee hylkyä, jos se puuttuu. Ja nipottajiahan riittää, joten laillinen CE-merkinnällä varustettu sellainen siis tarvitaan. Oli käyttöä tai ei ...

        Katsastussäännöistä: "Ankkurivaloksi hyväksytään Suomen sisäisillä kulkuvesillä myrskylyhty."

        Kelpaa siis käytännössä 3-luokkaan, sillä 2-luokkaan ei oikein sovi pysyminen sisäilissä kulkuvesillä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa

      Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k
      Maailman menoa
      33
      3512
    2. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      24
      2287
    3. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      79
      2229
    4. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      42
      2091
    5. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      56
      1474
    6. Mitä kirjainta haluaisit

      Ra kastella mahdottomasti?
      Ikävä
      74
      1386
    7. Kaunein nimi

      Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?
      Ikävä
      69
      947
    8. Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?

      Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?
      Ikävä
      46
      903
    9. Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?

      Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      807
    10. Rakastan sinua hiljaisuudessa

      Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi
      Rakkaus ja rakastaminen
      36
      791
    Aihe