ki. Jeesus Nasaretilainen asettaa itsensä tuossa puheessa yhdeksi profeettojen pitkään sarjaan, "Jumalan sana tuli". Ja Johanneksen evankeliumin esipuheessa on mahtavilla sanoilla kuvattu, mikä on tämä Jumalan sana. Siinä sanotaan: Alussa oli sana (Logos), se oli Jumalan luona, ja se oli Jumala. Kaikki on siitä - eli sen kautta ("Di autou). Eikä sen ulkopuolella syntynyt mitään, joka syntyi: Siinä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, mikä maailmaan tulee.
Mutta ei voi kylliksi ihmetellä meidän viimeisten raamatun kääntäjien rohkeutta, kun he ovat uskaltaneet tämän säkeen kääntää. "Tämä totinen valo, joka valistaa jokaisen ihmisen oli tulossa maailmaan". - Näin suunnatonta tekstiväärennöstä on harvoin tehty edes Katolisessa kirkossa. Lieneekö minkään maan raamatussa tähän asti uskallettu tätä jaetta näin käyttää eli kääntää?
Eihän se sodi ainoastaan alkutekstejä vastaan, - vaan hävittää koko esipuheen merkityksen, sillä koska tämä valo oli ihmisten elämä, niin täytyy kysyä, millä ihmiset siihen asti olisivat eläneet, jos se nyt vasta oli tulossa maailmaan?
Sana tuli lihaksi ja otti asuntonsa meihin ("Eskeenoosen en hemiin"). Sen mikäon käännetty "sanaksi", voisi yhtä hyvin kääntää "järjeksi" tai ajatukseksi. Sillä alkukielen Logos merkitsee juuri tätä edellä mainittua "järki/ajatukseksi. Jo puolituhatta vuotta ennen Kristusta alkoi filosofi Herakleitos käyttää Logos sanaa puhuessaan Maailman järjestä, eli kaikkeuden tajunnasta, johon jokainen ihminen on järjellänsä yhdistynyt.
Se käsite oli aivan yleisenä stoalaisessa filosofiassa, ja Kristuksen aikoina esitti siitä suuremmoisen järjestelmän Juutalais-Kreikkalainen filosofi nimeltä Filo Aleksandriassa. Tätä maailman Järkeä ei koskaan käsitetty yhdeksi rajalliseksi olennoksi - vaan kaikkia yhdistäväksi yhteistajunnaksi. Johanneskin kutsuessaan sitä valkeudeksi, joka valaisee jokaista ihmistä: Osoittaa, ettei sitä voi jakaa, eikä yksi sitä mitenkään voi pidättää itsellään, koska valo vapaasti leviää ja täyttää kaiken.
Vielä kristilliset ajattelijat ja kirkkoisät monien vuosisatojen aikana tunnustivat, että Logos oli joka ihmisessä, mikäli heissä oli järkeä - toisissa enemmän toisissa vähemmän. Heistä oli mielettömyyttä ajatella, että Maailman järki olisi sisältynyt, ja ettei sitä olisi ollut maailmassa ennen Jeesus Kristusta hänen ulkopuolellaan. Mutta kaikista muista puhumatta: itse Jeesus Kristus lausui, että Jumalan sana oli puhunut jo profeetoissa, kuten hänessäkin.
Tämä perin tärkeä kohta on taasen väärällä käännöksellä. "Eskeenooseen" merkitsee telttaan asettumista, niinkuin ainakin ihmisruumiiseen "lihaan" "En heemiin" on sanasta sanaan "meidän sisäämme" "Meidän seassamme on sitä vastoin aivan mielivaltainen käännös. Vulgatakin kääntää (habitavit in nobis).
Mutta ei voi kylliksi ihmetellä meidän viimeisten raamatun kääntäjien rohkeutta, kun he ovat uskaltaneet tämän säkeen kääntää. "Tämä totinen valo, joka valistaa jokaisen ihmisen oli tulossa maailmaan". - Näin suunnatonta tekstiväärennöstä on harvoin tehty edes Katolisessa kirkossa. Lieneekö minkään maan raamatussa tähän asti uskallettu tätä jaetta näin käyttää eli kääntää?
Eihän se sodi ainoastaan alkutekstejä vastaan, - vaan hävittää koko esipuheen merkityksen, sillä koska tämä valo oli ihmisten elämä, niin täytyy kysyä, millä ihmiset siihen asti olisivat eläneet, jos se nyt vasta oli tulossa maailmaan?
Sana tuli lihaksi ja otti asuntonsa meihin ("Eskeenoosen en hemiin"). Sen mikäon käännetty "sanaksi", voisi yhtä hyvin kääntää "järjeksi" tai ajatukseksi. Sillä alkukielen Logos merkitsee juuri tätä edellä mainittua "järki/ajatukseksi. Jo puolituhatta vuotta ennen Kristusta alkoi filosofi Herakleitos käyttää Logos sanaa puhuessaan Maailman järjestä, eli kaikkeuden tajunnasta, johon jokainen ihminen on järjellänsä yhdistynyt.
Se käsite oli aivan yleisenä stoalaisessa filosofiassa, ja Kristuksen aikoina esitti siitä suuremmoisen järjestelmän Juutalais-Kreikkalainen filosofi nimeltä Filo Aleksandriassa. Tätä maailman Järkeä ei koskaan käsitetty yhdeksi rajalliseksi olennoksi - vaan kaikkia yhdistäväksi yhteistajunnaksi. Johanneskin kutsuessaan sitä valkeudeksi, joka valaisee jokaista ihmistä: Osoittaa, ettei sitä voi jakaa, eikä yksi sitä mitenkään voi pidättää itsellään, koska valo vapaasti leviää ja täyttää kaiken.
Vielä kristilliset ajattelijat ja kirkkoisät monien vuosisatojen aikana tunnustivat, että Logos oli joka ihmisessä, mikäli heissä oli järkeä - toisissa enemmän toisissa vähemmän. Heistä oli mielettömyyttä ajatella, että Maailman järki olisi sisältynyt, ja ettei sitä olisi ollut maailmassa ennen Jeesus Kristusta hänen ulkopuolellaan. Mutta kaikista muista puhumatta: itse Jeesus Kristus lausui, että Jumalan sana oli puhunut jo profeetoissa, kuten hänessäkin.
Tämä perin tärkeä kohta on taasen väärällä käännöksellä. "Eskeenooseen" merkitsee telttaan asettumista, niinkuin ainakin ihmisruumiiseen "lihaan" "En heemiin" on sanasta sanaan "meidän sisäämme" "Meidän seassamme on sitä vastoin aivan mielivaltainen käännös. Vulgatakin kääntää (habitavit in nobis).
Vastaukset 1
Vanhimmat
1. Kor. 10:4
ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi;
ja se kallio oli Kristus.