Professori, akateemikko Leena Palotien kuolema on Suomen tieteen historialle huomattava menetys.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Peltonen-Palotie
Hän lähti inhimillisesti katsoen liian varhain. On jotenkin ironista, että ihminen, joka valjasti elämänsä lääketieteen tutkimukselle, kuoli sairauden uhrina. Hän oli myös vakaumuksellinen uskovainen kristitty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Peltonen-Palotie
Hän lähti inhimillisesti katsoen liian varhain. On jotenkin ironista, että ihminen, joka valjasti elämänsä lääketieteen tutkimukselle, kuoli sairauden uhrina. Hän oli myös vakaumuksellinen uskovainen kristitty.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole tyylikästä laittaa sanoja elävien, eikä varsinkaan kuolleen suuhun.
Arvostetun tieteentekijän muistoa Kunnioittaen.
Leena Palotie laskettiin merkittävimmäksi tutkijaksi Suomessa, kertoi Tiedeuutiset.
Tiedeuutiset
Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta
09.11.2010
Suomalaiset tuntevat edelleen suurta luottamusta tiedettä kohtaan, osoittaa nyt neljännen kerran tehty ja tänään julkistettu Tiedebarometri. Ensimmäisen kerran suomalaisten asenteita mitattiin vastaavalla tavalla vuonna 2001. Yli puolet (57%) vastaajsta ilmoittaa seuraavansa tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa kiinnostuneesti.
Kiinnostuneiden määrä on pudonnut kuitenkin kuusi prosenttiyksikköä edellisestä, vuonna 2007 tehdystä kartoituksesta. Tiede kiinnostaa eniten nuoria, hyvin koulutettuja ja suurissa asutuskeskuksissa asuvia.
Useampi kuin kolme neljästä (77%) pitää kiinnostavina aiheina ympäristöä ja luontoa ja kakkossijalta suomalaisten mielenkiinnon kohteena löytyvät yhteiskunnalliset asiat yleensä (67%). Kolmanneksi kiinnostavinta on viihde (59%) ja tiede, tutkimus ja teknologia ovat tiukasti perässä 57%:lla. Sen jälkeen jäävät niin urheilu, politiikka kuin talous.
Tieteenaloista kiinnostavimmaksi koetaan lääketiede ja 71% vastaajista ilmoittaa seuraavansa lääketiedettä ja erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Kiinnostuksen kohteina kärkeen sijoittuvat myös tieteen kehitys yleensä sekä ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Historian- ja kulttuurintutkimus kiinnostaa lähes joka toista (49 %), tietotekniikka 46 %:a vastaajista ja geenitutkimus ja bioteknologia 43 %:a. Vähiten kiinnostava tieteenala vertailussa olleista aloista on avaruustutkimus (33 %).
Kiinnostus eri aihepiireihin yleisesti ja eri tieteenaloihin jakautuu selvästi sukupuolen mukaan. Selvimmin erottuvat naisia kiinnostava kulttuuri ja taide ja miehiä kiinnostavat asiat: urheilu ja talous. Miesten kiinnostus myös tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan on suurempaa kuin naisten.
Suomalaiset saavat tiedettä ja tutkimusta koskevan tietonsa useimmin sähköisestä mediasta. Televisio ja radio ovat tärkeimmät välityskanavat (89 % pitää vähintään melko tärkeänä) ja toisena ovat sanomalehdet (77 %). Kolmanneksi tärkein tietolähde on internet. Sen merkitys tietokanavana on selvässä nousussa sillä sitä tärkeimpänä pitävien osuus on noussut kolmen vuoden aikana 54 %:sta 65 %:iin. Varsinkin nuoret käyttävät paljon internetiä tiedettä koskevan tiedon lähteenä. Menettäjinä ovat sanomalehdet, televisio ja radio sekä tietokirjallisuus.
Yksittäisiä tieteenharjoittajia suomalaiset tuntevat edelleen niukasti. Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimettiin useimmin akateemikko Leena Peltonen-Palotie, joka kuoli viime keväänä. Selväksi kakkoseksi kohosi tähtitieteen professori Esko Valtaoja ja kolmanneksi tietokoneiden Linux-käyttöjärjestelmän ”isä” Linus Torvalds. Samat nimet ovat olleet kärjessä ennenkin. He saivat ääniä 83, 46 ja 23. Kymmeneen ääneen pääsi kosmologian professori Kari Enqvist ja loput maininnan saaneista jäivät alle kymmeneen ääneen.
Tieteen ja tutkimuksen instituutiot ja organisaatiot nauttivat suomalaisten suurta luottamusta. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot ja korkeakoulut, jotka saavat osakseen lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat. Viime mainitun ohi vertailussa menee ainoastaan poliisi. Nimetyistä tiede- ja tutkimusorganisaatioista luotetuin on VTT.
Tiedebarometri 2010-tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi kevään ja kesän 2010 aikana 1031 henkilöä.
(Yle tiede, Tieteen tiedotus ry.)
Mediuutiset kirjoitti että lapsena Leena Palotie haaveili lähtemisestä lähetyslääkäriksi Afrikkaan.
"Lapsena hän haaveili ryhtymisestä lastenlääkäriksi tai lähetyslääkäriksi Afrikkaan. Taustalla oli ajatus maailman pelastamisesta. "
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/leena peltonenpalotie oli esikuva/a383856?service=mobile
Ja muualla on kirjoitettu että hänen (Leena Palotien) vanhemmat olivat voimaakkaasti uskonnollisia.
Leena Palotietä siteerataan merkittävämmäksi tutkijaksi kuin Esko Valtaojaa yllä olevassa tiedeuutiset 2010 artikkelissa.
"Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimettiin useimmin akateemikko Leena Peltonen-Palotie, joka kuoli viime keväänä.
Selväksi kakkoseksi kohosi tähtitieteen professori Esko Valtaoja ja kolmanneksi tietokoneiden Linux-käyttöjärjestelmän ”isä” Linus Torvalds."