Se totuus

totuus ei ole muuttuva tekijä vaan approksimaatio totuudesta on jatkuvasti paraneva

... kirjoitti:

totuus ei ole muuttuva tekijä vaan approksimaatio totuudesta on jatkuvasti paraneva

Sori vaan, mutta mitä tuo tarkoittaa? Suurinpiirtein tai sinnepäin tms?

Kössönöm kirjoitti:

Sori vaan, mutta mitä tuo tarkoittaa? Suurinpiirtein tai sinnepäin tms?

Ehdotukseni. Epätäydellisen tiedon pohjalta tehty arvio. Esimerkiksi luonnontieteessä käytännössä kaikki teoriat, havainnot ja mallit ovat approksimaatioita.

Ajatellaan vaikkapa maapallon ympärysmittaa. Mittaustulos riippuu siitä, miten tarkkaan mitta otetaan. Täysin tarkka mitta lähenee ääretöntä. Sehän on tietysti täysin mielipuolista, mutta matemaattisesti asia on niin.

Mistä sitten tiedät, jos tieteellinen tieto muuttuu, että se uusi totuus on sen todempi kuin vanha, jos et alunperinkään tiedä, mikä on totuus?

Kyseenalaistaja kirjoitti:

Mistä sitten tiedät, jos tieteellinen tieto muuttuu, että se uusi totuus on sen todempi kuin vanha, jos et alunperinkään tiedä, mikä on totuus?

Tiedemiehetkin erehtyvät ja siksi totuudeksi ei hyväksytä vain yhtä 1500 vuotta vanhaa kirjakokoelmaa
jonka katoliset papit kokosivat Konstantinpolin kirkolliskokouksessaan.
Siksi Raamattu on täysin epäyiteellinen teos, jota fudmentalistitkin tulkitsevat eri tavoilla

läppis kirjoitti:

Tiedemiehetkin erehtyvät ja siksi totuudeksi ei hyväksytä vain yhtä 1500 vuotta vanhaa kirjakokoelmaa
jonka katoliset papit kokosivat Konstantinpolin kirkolliskokouksessaan.
Siksi Raamattu on täysin epäyiteellinen teos, jota fudmentalistitkin tulkitsevat eri tavoilla

Lue lisää

Se, että tiede edistyy ja tuottaa meille hedelmällisiä tuloksia, perustuu siihen, että USKOMME, että aistimme antavat meille todellista tietoa siitä, minkälainen maailma on.

Tieteenfilosofisesti tarkasteltuna kokeellinen tiedekin perustuu siis uskomukseen.

Itse myös pidän tieteen antamaa tietoa perusteltuna, mutta hyväksyn myös, että maailmassa on muutakin kuin kokeellisesti todennettua tietoa.
Tiede ei esimerkiksi vastaa kauneutta, moraalia tai merkitystä etsiviin kysymyksiimme.

Kyseenalaistaja kirjoitti:

Se, että tiede edistyy ja tuottaa meille hedelmällisiä tuloksia, perustuu siihen, että USKOMME, että aistimme antavat meille todellista tietoa siitä, minkälainen maailma on.

Tieteenfilosofisesti tarkasteltuna kokeellinen tiedekin perustuu siis uskomukseen.

Itse myös pidän tieteen antamaa tietoa perusteltuna, mutta hyväksyn myös, että maailmassa on muutakin kuin kokeellisesti todennettua tietoa.
Tiede ei esimerkiksi vastaa kauneutta, moraalia tai merkitystä etsiviin kysymyksiimme.

Lue lisää

"Se, että tiede edistyy ja tuottaa meille hedelmällisiä tuloksia, perustuu siihen, että USKOMME, että aistimme antavat meille todellista tietoa siitä, minkälainen maailma on."

Se toimivuus on todiste siitä, että meillä on oikeaa tietoa. Muutoin pelkällä arvauksella pääsisi ihan yhtä hyviin tuloksiin.

"Tieteenfilosofisesti tarkasteltuna kokeellinen tiedekin perustuu siis uskomukseen."

Filosofinen tietonihilismi johtaa siihen, että emme voi saada mistään täysin varmaa tietoa. Tieteessä ei kuitenkaan uppouduta tietonihilismiin vaan etsitään varmaa tietoa. Siinä eri uskomuksilla on merkittävä ero ja pelkästään se, että jotain sanotaan uskomukseksi ei anna kokonaiskuvaa. Tieteessä etsitään tietoa ja uskonnoissa luotetaan pelkkiin uskomuksiin. Tietoteoreettisesti niillä on siis hyvin merkittävä ero.

"Tiede ei esimerkiksi vastaa kauneutta, moraalia tai merkitystä etsiviin kysymyksiimme."

Ei vastaakaan kuin tietyiltä osilta, koska ne ovat subjektiivisia käsitteitä ja niissä ei ole oikeita (objektiivisia) vastauksia.

Tieteellä on useita teorioita siitä, mikä on totuus. Tässä kaksi esimerkkiä, niitä on muitakin

Esimerkiksi
Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteorian mukaan jokin väite on tosi, jos sitä vastaava tosiasia on olemassa, toisin sanoen jos kyseinen väite vastaa asioiden todellista tilaa.
Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä, minusta on.

Totuuden yhteensopivuus- eli koherenssiteorioiden mukaan jokin väite on tosi, jos se on yhteensopiva muiden totuuksien kanssa.
kehä jatkuu...

Kyseenalaistaja kirjoitti:

Tieteellä on useita teorioita siitä, mikä on totuus. Tässä kaksi esimerkkiä, niitä on muitakin

Esimerkiksi
Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteorian mukaan jokin väite on tosi, jos sitä vastaava tosiasia on olemassa, toisin sanoen jos kyseinen väite vastaa asioiden todellista tilaa.
Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä, minusta on.

Totuuden yhteensopivuus- eli koherenssiteorioiden mukaan jokin väite on tosi, jos se on yhteensopiva muiden totuuksien kanssa.
kehä jatkuu...

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia

Lueskeleppa vaikka alkuun tuolta. Huomaat, jos haluat, että ajatuksesi menee pahasti metsään.

Kyseenalaistaja kirjoitti:

Tieteellä on useita teorioita siitä, mikä on totuus. Tässä kaksi esimerkkiä, niitä on muitakin

Esimerkiksi
Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteorian mukaan jokin väite on tosi, jos sitä vastaava tosiasia on olemassa, toisin sanoen jos kyseinen väite vastaa asioiden todellista tilaa.
Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä, minusta on.

Totuuden yhteensopivuus- eli koherenssiteorioiden mukaan jokin väite on tosi, jos se on yhteensopiva muiden totuuksien kanssa.
kehä jatkuu...

Lue lisää

"Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä, minusta on."

Ei ole. Se ei ole päätelmä vaan määritelmä. Tieteessä tuota määritelmää testataan sen toimivuuden varmentamiseksi.

"kehä jatkuu... "

Ei jatku. Jos totuudet ovat ristiriidassa, on selkeää, että joku niistä on väärässä. Tieteen filosofiassa koherenssi ei vielä tee väitteestä totta.

Molemmat esimerkkisi menevät siis kohteensa (tiede) ohi. Jos haluat puhua tieteen filosofiasta, kannattaa sitä tuntea edes pintapuolisesti pelkkien määritelmien sijaan.

Break_ kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia

Lueskeleppa vaikka alkuun tuolta. Huomaat, jos haluat, että ajatuksesi menee pahasti metsään.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus

ertert kirjoitti:

"Onko tämä mielestäsi kehäpäätelmä, minusta on."

Ei ole. Se ei ole päätelmä vaan määritelmä. Tieteessä tuota määritelmää testataan sen toimivuuden varmentamiseksi.

"kehä jatkuu... "

Ei jatku. Jos totuudet ovat ristiriidassa, on selkeää, että joku niistä on väärässä. Tieteen filosofiassa koherenssi ei vielä tee väitteestä totta.

Molemmat esimerkkisi menevät siis kohteensa (tiede) ohi. Jos haluat puhua tieteen filosofiasta, kannattaa sitä tuntea edes pintapuolisesti pelkkien määritelmien sijaan.

Lue lisää

Tuota teoriaa on mahdotonta testata.

Kyseenalaistaja kirjoitti:

Tuota teoriaa on mahdotonta testata.

"Tuota teoriaa on mahdotonta testata. "

Falsifikaatio ja ennusteet. Siinä sinulle testejä.

Kyseenalaistaja kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus

onko tehtäväsi yrittää tehdä tieteestä uskonnon tapainen ja toivoa että kaikki tämän jälkeen kääntyvät uskontoon. huono suunnitelma.