Heippa taas ateistit.
Olen monesti miettinyt sitä mihin perustuu ateismin ajatus siitä, että jos kristinusko lopetettaisiin vaikkapa rauhanomaisesti yhteisellä sopimuksella tai, että sitä ei olisi, niin maailma olisi parempi paikka?
Eikö käytäntö kuitenkin ole osoittanut sen, että ihmisen toiminta on lähes aina muutamaa mahdollista poikkeusta lukuunottamatta on sellainen häiriötekijä, joka voi ja usein myös tulkitsee kaikenlaisen "ismin" ateismi mukaanlukien väärin, josta seurauksena on ristiriitatilanteita, joiden eskaloitumisessa on erilaisia "asteita?"
Eli siis, voitaisiinko sanoa, että kristinusko ei välttämättä olisikaan ongelma muille, kuin sen lopettamista haluaville? Mutta todellinen ongelma on se, kuinka ihminen osaamattomuudessaan käyttäytyy väärin itseään, lähimmäisiään ja luontoa kohtaan?
Olen monesti miettinyt sitä mihin perustuu ateismin ajatus siitä, että jos kristinusko lopetettaisiin vaikkapa rauhanomaisesti yhteisellä sopimuksella tai, että sitä ei olisi, niin maailma olisi parempi paikka?
Eikö käytäntö kuitenkin ole osoittanut sen, että ihmisen toiminta on lähes aina muutamaa mahdollista poikkeusta lukuunottamatta on sellainen häiriötekijä, joka voi ja usein myös tulkitsee kaikenlaisen "ismin" ateismi mukaanlukien väärin, josta seurauksena on ristiriitatilanteita, joiden eskaloitumisessa on erilaisia "asteita?"
Eli siis, voitaisiinko sanoa, että kristinusko ei välttämättä olisikaan ongelma muille, kuin sen lopettamista haluaville? Mutta todellinen ongelma on se, kuinka ihminen osaamattomuudessaan käyttäytyy väärin itseään, lähimmäisiään ja luontoa kohtaan?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.