Kiistat uskosta ja sen paremmuudesta johtuvat kaiketi siitä, että ihmiset ovat haksahtaneet ajattelemaan, että uskossa olisi kyse suorituksesta ja siinä menestymisestä. Tällöin jotkut alkavat halveksimaan muita, sellaisia, joita uskossaan menestyneet (tai luulee niin) pitävät rupusakkina ja ala-arvoisina ihmisinä.
Raamattu kuitenkin sanoo toisin.
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. ef 2
Raamattu kuitenkin sanoo toisin.
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. ef 2
Vastaukset 2
Vanhimmat
Usko on Jumalan lahja, ansioton lahja ja siksi kukaan ei voi siitä kerskata.
Usko on luottamusta asian tai henkilön suhteen. Uskominen on tekemistä eli tavallaan se on suoritus. Toisaalta, kun ottaa huomioon, että uskon kohde on ihmisen itsensä ulkopuolella samoin kuin sen syyt, niin usko ei voi olla sellainen suoritus, jota voisi harjoittaa yksipuolisesti, ellei sitten kyseessä ole itsepetos, jota harjoittava ihminen itse aivopesee itsensä "uskomaan" ilman syytä.
Usko on Jumalan lahja voi nähdäkseni tarkoittaa vain sitä, että Jumala antaa, ei uskoa itseään, vaan syyn/syyt uskoa. Siis arkisuomeksi asian ilmaisten... kaanaan kielestä en välitä, koska sillä ei voi kertoa uskostaan uskosta osattomille tavalla, jota kuuntelijakin ymmärtäisi.