Tuleeko paimen kreikasta?

Tarinaa, jonka mukaan ”kirkkoherra” perustuisi ruotsin sanan ”kyrkoherre” väärinkuulemiseen tai johonkin vastaavaan, kerrotaan kyllä yleisesti. Ja tarinahan sopii hyvin pyrkimyksiin selittää kirkko tasa-arvoiseksi samalla kuin säilytetään vanhat nimitykset, joista tosin ”kirkkoherra” on ilmeisesti suojeltu paljon vahvemmin kuin ”suntio” oli.

Tarina vain ei taida olla tosi. Ainakin jos uskomme Ruotsin akatemian sanakirjaa ( http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ), ruotsissa vanha sana on ”kyrkoherre” tai oikeammin sanottuna sen muinaisruotsin muoto ”kirkio härra”. Tämä sana lainautui suomeen muodossa ”kirkkoherra” luultavasti viimeistään joskus 1500-luvun alkupuolella. Myöhemmin Ruotsissa ilmeisesti koettiin herra-sana vältettäväksi (ehkä joku jopa huomasi raamantunkohdan, jossa sellaiset nimitykset kielletään) ja sepitettiin sana ”kyrkoherde”. Paimenta tarkoittavan sanan käyttö tietysti perustuu siihen, että Raamatussa puhutaan kristittyjen ryhmien johtohenkilöistä paimenina. Kreikkaa senaikaiset papitkin taisivat osata melko huonosti, mutta latina oli käyttökieli ja latinankielisessä Raamatussakin puhutaan samaan tapaan metaforisesti paimenista (pastor).

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla ”paimen” on vastineita kaikissa lähisukukielissä, ja se on selitetty balttilaiseksi lainaksi, jota verrataan nykyliettuan sanaan ”piemuō”. Tällainen lainaselitys on kulttuurisesti uskottava, koska olisi luonnollista, että esi-isämme olisivat omaksuneet paimenta tarkoittavan sanankin naapurikansoilta kuten karjanhoidon ja paimentamisen. Sen sijaan kreikasta lainaamiseen olisi tarvittu jotain aika erikoista. Levinnyisyys lähisukukielissä viittaa siihen, että sana on tullut kieleemme paljon ennen kristillistä vaikutusta, joten siihen kaatuu sekin muutoinkin kyseenalainen selitysyritys, että kreikkaa jossain määrin osannut papisto olisi opettanut sanan rahvaalle. Mainittu sanakirja mainitsee erikseen: ”Paimenta merkitsevä kreikan sana poiḿēn on eri lähtöä.”

Yucca kirjoitti:

Tarinaa, jonka mukaan ”kirkkoherra” perustuisi ruotsin sanan ”kyrkoherre” väärinkuulemiseen tai johonkin vastaavaan, kerrotaan kyllä yleisesti. Ja tarinahan sopii hyvin pyrkimyksiin selittää kirkko tasa-arvoiseksi samalla kuin säilytetään vanhat nimitykset, joista tosin ”kirkkoherra” on ilmeisesti suojeltu paljon vahvemmin kuin ”suntio” oli.

Tarina vain ei taida olla tosi. Ainakin jos uskomme Ruotsin akatemian sanakirjaa ( http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ), ruotsissa vanha sana on ”kyrkoherre” tai oikeammin sanottuna sen muinaisruotsin muoto ”kirkio härra”. Tämä sana lainautui suomeen muodossa ”kirkkoherra” luultavasti viimeistään joskus 1500-luvun alkupuolella. Myöhemmin Ruotsissa ilmeisesti koettiin herra-sana vältettäväksi (ehkä joku jopa huomasi raamantunkohdan, jossa sellaiset nimitykset kielletään) ja sepitettiin sana ”kyrkoherde”. Paimenta tarkoittavan sanan käyttö tietysti perustuu siihen, että Raamatussa puhutaan kristittyjen ryhmien johtohenkilöistä paimenina. Kreikkaa senaikaiset papitkin taisivat osata melko huonosti, mutta latina oli käyttökieli ja latinankielisessä Raamatussakin puhutaan samaan tapaan metaforisesti paimenista (pastor).

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla ”paimen” on vastineita kaikissa lähisukukielissä, ja se on selitetty balttilaiseksi lainaksi, jota verrataan nykyliettuan sanaan ”piemuō”. Tällainen lainaselitys on kulttuurisesti uskottava, koska olisi luonnollista, että esi-isämme olisivat omaksuneet paimenta tarkoittavan sanankin naapurikansoilta kuten karjanhoidon ja paimentamisen. Sen sijaan kreikasta lainaamiseen olisi tarvittu jotain aika erikoista. Levinnyisyys lähisukukielissä viittaa siihen, että sana on tullut kieleemme paljon ennen kristillistä vaikutusta, joten siihen kaatuu sekin muutoinkin kyseenalainen selitysyritys, että kreikkaa jossain määrin osannut papisto olisi opettanut sanan rahvaalle. Mainittu sanakirja mainitsee erikseen: ”Paimenta merkitsevä kreikan sana poiḿēn on eri lähtöä.”

Lue lisää

Nyt, kun aloittajan esittämään kysymykseen on saatu jokseenkin tyhjentävä (?) vastaus, sopinee ottaa framille juttua eräästä paimenpojasta:
http://radiohistoria.fi/beta/yabb/YaBB.pl?num=1246285647

Paimenen ammatti ei ole ollut meidän aikoinamme Suomessa enää kovinkaan arvostettu:
http://hannuvapaavuori.fi/?p=68

Paimennettavina lienee varsinaisilla ammattipaimenilla ollut aikojen saatossa elikoita jos toisiakin. Lammas on kuitenkin listalla vahvasti esillä, ainakin jos uskomme englantia puhuvia kanssaihmisiämme (”shepherd”).

Ja miksipäs emme uskoisi!