koulutuspolitiikassamme on jo pitkän aikaa huomattu sukupuoieriytyneisyyttä jatko-opiskelujen suhteen. peruskoulumme, joka ei riittävässä määrin ota huomioon tyttöjen ja poikien erilaista kehittymisprosessia, jakaa voimakkaalla kädellä viimeistä luokkaa käyviät jatko-opintoihin suuntaavat oppilaat kahteen ryhmään, -tytöt jatkavat yleensä opiskelujaan lukiossa ja sitä myöten korkeakoulutuksessa ja pojat suuntaavat käytännön tason ammattikoulutuksiin.
tämä jako on yhteiskunnallisestikin merkittävää luokkaa, ja sillä voidaan selittää esimerkiksi tilastollisia palkkaeroja sukupuolten välillä kuten myös asenteellisia tekijöitä. naisvaltaisilla, korkeakoulutetuilla aloilla, toimitaan hillitysti ja työhön tai toimeen liittyvät epäselvyydet pyritään selvittämään neuvotteluilla sopuisasti. julkisella sektorilla myös työntekijän joustaminen on "itsestäänselvyys". sen sijaan yksityisen teollisuuden tai alkutuotannon parissa työskentely on työntekijän näkökulmasta raaempaa, mutta toisaalta yksinkertaisempaa. palkkaa saa sitä paremmin, mitä rohkeammin sitä kehtaa vaatia. näin esimerkiksi nippa nappa luku- ja kirjoitustaitoiset satamien ahtaajat pystyvät määrittelemään oman palkkatasonsa varsin alkeellisin, mutta tehokkain, keinoin ilman sen suurempia konstailuja. on vaan tekemättä mitään ja estää rikkureiden pääsyn työmaalle.
samoin putkimies voi pyytää jäätyneen vesiputken sulatuksesta korkeitakin palkkioita, koska on ainut ammattimies paikkakunnalla. sama erityisammattitaito koskee muutakin miesvaltaista korjaus- ja rakentamisalaa.
tällaisen segregaatioksi kutsutun sukupuolieriytyneen ammattijakauman oikaisemiseksi peruskoulussa tulisikin muuttaa opiskelukäytäntöjä tasa-arvoon kasvattaviksi sekä oppilaiden valmiuksille sensitiivisemmiksi. samoin voitaisiin ottaa käyttöön ylioppilaskirjoituksista tutut helpotukset vaikeimmille oppilasryhmille. yo-kokeessahan voi saada helpotusta esimerkiksi vammaisuuden, vieraskielisyyden, ahdistuneisuushäiriön tai paniikkihäiriön vuoksi. tällainen helpotus voi koskettaa peruskoulussa esimerkiksi poikia, joilla on tyttöjä heikommat edellytykset lingvistisissä aineissa. tällöin helpotukseen oikeutettua poikaa hyvitettäisiin esimerkiksi kaikissa äidinkielen ja vieraan kielen kokeissa helpommilla tehtävillä (monivalintatehtävillä, joissa vaihtoehdot on supistettu minimiin) tai sitten suoraan antamalla pojille 2-3 numeroa "todellista" kokeisiin perustuvaa arvosanaa parempia arvostelunumeroita päästötodistuksiin.
tällaisella menettelyllä poikien osuutta lukioissa ja sitä myöten korkeakouluissa lisättäisiin melko nopeassa tahdissa samalla sukupuolten välistä segregaatiota sekä palkkaeroa lieventäen.
:)
tämä jako on yhteiskunnallisestikin merkittävää luokkaa, ja sillä voidaan selittää esimerkiksi tilastollisia palkkaeroja sukupuolten välillä kuten myös asenteellisia tekijöitä. naisvaltaisilla, korkeakoulutetuilla aloilla, toimitaan hillitysti ja työhön tai toimeen liittyvät epäselvyydet pyritään selvittämään neuvotteluilla sopuisasti. julkisella sektorilla myös työntekijän joustaminen on "itsestäänselvyys". sen sijaan yksityisen teollisuuden tai alkutuotannon parissa työskentely on työntekijän näkökulmasta raaempaa, mutta toisaalta yksinkertaisempaa. palkkaa saa sitä paremmin, mitä rohkeammin sitä kehtaa vaatia. näin esimerkiksi nippa nappa luku- ja kirjoitustaitoiset satamien ahtaajat pystyvät määrittelemään oman palkkatasonsa varsin alkeellisin, mutta tehokkain, keinoin ilman sen suurempia konstailuja. on vaan tekemättä mitään ja estää rikkureiden pääsyn työmaalle.
samoin putkimies voi pyytää jäätyneen vesiputken sulatuksesta korkeitakin palkkioita, koska on ainut ammattimies paikkakunnalla. sama erityisammattitaito koskee muutakin miesvaltaista korjaus- ja rakentamisalaa.
tällaisen segregaatioksi kutsutun sukupuolieriytyneen ammattijakauman oikaisemiseksi peruskoulussa tulisikin muuttaa opiskelukäytäntöjä tasa-arvoon kasvattaviksi sekä oppilaiden valmiuksille sensitiivisemmiksi. samoin voitaisiin ottaa käyttöön ylioppilaskirjoituksista tutut helpotukset vaikeimmille oppilasryhmille. yo-kokeessahan voi saada helpotusta esimerkiksi vammaisuuden, vieraskielisyyden, ahdistuneisuushäiriön tai paniikkihäiriön vuoksi. tällainen helpotus voi koskettaa peruskoulussa esimerkiksi poikia, joilla on tyttöjä heikommat edellytykset lingvistisissä aineissa. tällöin helpotukseen oikeutettua poikaa hyvitettäisiin esimerkiksi kaikissa äidinkielen ja vieraan kielen kokeissa helpommilla tehtävillä (monivalintatehtävillä, joissa vaihtoehdot on supistettu minimiin) tai sitten suoraan antamalla pojille 2-3 numeroa "todellista" kokeisiin perustuvaa arvosanaa parempia arvostelunumeroita päästötodistuksiin.
tällaisella menettelyllä poikien osuutta lukioissa ja sitä myöten korkeakouluissa lisättäisiin melko nopeassa tahdissa samalla sukupuolten välistä segregaatiota sekä palkkaeroa lieventäen.
:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nippa nappa luku- ja kirjoitustaitoiset satamien ahtaajat...ottamatta kantaa lakon oikeutukseen, kuinka olet päätynyt tällaiseen arvioon? Siellähän saattaa jopa tarvita kielitaitoa.
Jokainen osaa lyödä vasaralla, mutta ammattimies tietää, mihin kohtaan pitää lyödä. Toisaalta taas voidaan kysyä, mihin sitä korkeakoulutusta esimerkiksi kirjastovirkailijan ammatissa tarvitaan.
ahtaajista puhutaan yleisesti matalan koulutustason ammattikuntana.
nykypäivänä logistiikka- ja varastointitekniikka vaativat myös vähintään ammatissa kouluttautumista ihan työturvallisuustekijöidenkin puolesta. nosturitrukit, koneellinen kirjanpito yms vaativat jonkin verran ammattiosaamista, kielitaitoa ja sovelluskykyä. silti ahtaaja ei juuri eroa tavallisesta varastomiehestä eikä tehtävät vaadi ylivoimaisen suuria älyllisiä ponnisteluja, -ahtaajien neuvotteluetu onkin heidän toimimisensa avaintehtävissä vientisatamissa.
jo joka kymmenes ylioppilaskokelas saa jonkinlaista helpotusta yo-kirjoituksiin. lehtitietojen mukaan useimmiten helpotukseen oikeutettu oppilas saa peräti pykälän paremman arvosanan kuin hänelle suorituksen perusteella kuuluisi.
periaatteessa tällainen helpotus on epätasa-arvoista, koska se antaa oppilaalle absoluuttisesti arvioiden ansiotonta etua. lisäksi osa helpotusperusteista on varsin subjektiivisia luonteeltaan. esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö voi olla syvyysasteeltaan vaihtelevaa, tilannesidonnaista tai peräti luuloteltua ylikäyttäytymistä ja huomion hakemista draama queenin tyyliin. näin siis oppilas voi hakea lääkäriltä saamansa diagnoosin perusteella itselleen jatko-opintojen suhteen kilpailuetua pelkästään esittämällä ahdistunutta. lääkärithän yleensä kirjoittavat tällaisissa nuorten tapauksissa herkästi sairauslomaa ja lääkemääräyksiä "varmuuden vuoksi" potilaan kertomuksia juurikaan tarkistamatta tai niihin kriittisesti suhtautumatta.
kuitenkin, koska tällainen helpotusmenettely on todettu NAISVALTAISESSA lukiossa toimivaksi ja hyväksyttäväksi menettelyksi, niin mielestäni sitä tulisi laajemminkin alkaa käyttää peruskoulutuksessa jo mainituissa tapauksissa eli sukupuoliperusteisesti. pojille siis annettaisiin ansioitaan parempia numeroita kieliaineissa ja tytöille aina kympit matematiikasta ja teknisestä käsityöstä.
niin??