Olen jo itse ollut eläkkeellä vuosia. Onko hommat muuttuneet siitä mitä minun työssä ollessani olivat? Näin kävi minulle.
Muistan kun 70-luvun loppupuollella menin erääseen rakennusfirmaan töihin, niin pääluottamusmies tuli heti kysymään että olenko liitossa. Vastasin että olen tietenkin. Ensimmäisen tilin jälkeen pääluottamusmies tuli uudestaan sanomaan että minä en ole rakennusliitossa ja minun pitäsi heti liittyä tai sitten minut "istutaan" pois työmaalta, siihen aikaan oli sellainen systeemi, että pääluottamusmies organisoi eräänlaisen lakon jolla saatiin joku pakotettua jäseneksi. Minä sanoin että minä haluan tuon asian kirjallisena, muuten minä en liity. Ja kirjeessä pitää näkyä se että mitä seuraa jos en liity.
Mitään kirjettä pääluottamysmies ei kirjoittanut, mutta minua alettiin karttaan työpaikalla kuin ruttoa. Se ei kyllä haitannut ollenkaan sillä tein töitä muutenkin yksin. Kun kiristystä oli jatkunut jonkin aikaa niin työnantaja kävi sanomassa että ehkä sinun kannattaisi liittyä. Kieltäydyin ehdottomasti. Kerroin että olen vaatinut kirjallisena pääluottamusmiehen uhkailut, työnantajaa nauratti koko homma.
Kun seuraavan kerran taas kahvilla otti liitonmies asian esille niin sen kuuli koko porukka. Sanoin että minua uhkaillaan ja tässä on todistajiakin vaikka kuin, kaveri siihen: kukaan näistä ei todista minun vastaan. Sen jälkeen eräs vanha muurari nousi ja sanoi. Minä todistan jos vaadit sitä, sillä minusta on väärin yrittää ketään pakottaa mihinkään.
Suivaannuin siitä ja menin SAK:n pääkonttoriin ja vaadin päästä lakimiehen juttusille, menin ja kerroin homman ja sanoin että minä haluan kirjallisena pääluottamusmiehen uhkailut. Ensin lakimies väitti että luottamusmies toimii lain mukaan, vaadin että näyttää minulle sen lain. Vähän ajan päästä lakimieskin myönsi että ehkä se ei ole lainmukaista, mutta että se on normaali käytäntö. Sanoin siihen: Normaali käytäntö oli sekin kun saksalaiset kaasutteli juutalaisia, mutta se ei ollut lainmukainen käytäntö.
Olin jo aikasemmin laittanut kirjeen SAK:n toimistoon ja kerroin kirjeestä ja sanoin että minä haluan siihen vastauksen. Sen jälkeen lakimies sanoi että hän ilmoittaa asiasta eteenpäin ja liitto jättää minut rauhaan, niinkuin tapahtuikin. Mutta kireä tunnelma työmaalla jatkui kokoajan.
Annoin kommareiden ja demareiden kiukutella, vittuilin vaan tämän tästä näille. Tämä pääluottamusmies oli silloin kaupunginvaltuutettu demareiden listalla ja yritti myöhemmin kansaedustajaksikin, mutta ei onneksi päässyt. Joku roti sitä olla pitää.
Muistan kun 70-luvun loppupuollella menin erääseen rakennusfirmaan töihin, niin pääluottamusmies tuli heti kysymään että olenko liitossa. Vastasin että olen tietenkin. Ensimmäisen tilin jälkeen pääluottamusmies tuli uudestaan sanomaan että minä en ole rakennusliitossa ja minun pitäsi heti liittyä tai sitten minut "istutaan" pois työmaalta, siihen aikaan oli sellainen systeemi, että pääluottamusmies organisoi eräänlaisen lakon jolla saatiin joku pakotettua jäseneksi. Minä sanoin että minä haluan tuon asian kirjallisena, muuten minä en liity. Ja kirjeessä pitää näkyä se että mitä seuraa jos en liity.
Mitään kirjettä pääluottamysmies ei kirjoittanut, mutta minua alettiin karttaan työpaikalla kuin ruttoa. Se ei kyllä haitannut ollenkaan sillä tein töitä muutenkin yksin. Kun kiristystä oli jatkunut jonkin aikaa niin työnantaja kävi sanomassa että ehkä sinun kannattaisi liittyä. Kieltäydyin ehdottomasti. Kerroin että olen vaatinut kirjallisena pääluottamusmiehen uhkailut, työnantajaa nauratti koko homma.
Kun seuraavan kerran taas kahvilla otti liitonmies asian esille niin sen kuuli koko porukka. Sanoin että minua uhkaillaan ja tässä on todistajiakin vaikka kuin, kaveri siihen: kukaan näistä ei todista minun vastaan. Sen jälkeen eräs vanha muurari nousi ja sanoi. Minä todistan jos vaadit sitä, sillä minusta on väärin yrittää ketään pakottaa mihinkään.
Suivaannuin siitä ja menin SAK:n pääkonttoriin ja vaadin päästä lakimiehen juttusille, menin ja kerroin homman ja sanoin että minä haluan kirjallisena pääluottamusmiehen uhkailut. Ensin lakimies väitti että luottamusmies toimii lain mukaan, vaadin että näyttää minulle sen lain. Vähän ajan päästä lakimieskin myönsi että ehkä se ei ole lainmukaista, mutta että se on normaali käytäntö. Sanoin siihen: Normaali käytäntö oli sekin kun saksalaiset kaasutteli juutalaisia, mutta se ei ollut lainmukainen käytäntö.
Olin jo aikasemmin laittanut kirjeen SAK:n toimistoon ja kerroin kirjeestä ja sanoin että minä haluan siihen vastauksen. Sen jälkeen lakimies sanoi että hän ilmoittaa asiasta eteenpäin ja liitto jättää minut rauhaan, niinkuin tapahtuikin. Mutta kireä tunnelma työmaalla jatkui kokoajan.
Annoin kommareiden ja demareiden kiukutella, vittuilin vaan tämän tästä näille. Tämä pääluottamusmies oli silloin kaupunginvaltuutettu demareiden listalla ja yritti myöhemmin kansaedustajaksikin, mutta ei onneksi päässyt. Joku roti sitä olla pitää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Punikkien lakkokassoissa alkaa pohja näkyä. Nyt on viisasta siirtyä ytk:hon.Jäsenmaksut SAK:lla nousevat huimasti lakkoilun seurauksena. Näin on näreet??
Rikkureitakin kohdellaan kovin käsin eikä väkivalta ole kaukana. Hyväksyykö SDP väkivallan käytön?
Kyllä leipäjono ja demujen 8€/pv palkkaduunit vie uhon entiseltä ahtaajalta.. Ei niitä satasia loputtomiin riitä..