Venlafaxin Orion 75 mg depotkapselit, onko kohtalotovereita.. ?

Aloitin juuri nuo lääkkeet. Lääkäri sanoi minulle, että kestää ainakin kuukauden ennen kuin ne alkavat toimia kunnolla ja lisäksi kuukauden jälkeen on mentävä lääkekontrolliin. Tarkistetaan, onko sopiva annos. Ei todellakaan olisi kannattanut lopettaa noin vain ja noin lyhyen kokeilun jälkeen! Nuo kokemasi muutokset voivat olla alun haittavaikutuksia...

Näitä lääkkeitähän suositellaan käyettävän yleensä vähintään puoli vuotta!! Itse olen käyttänyt Venlafaxin 75mg noin 5kk. Auttanut on, mutta jopa yhden päivän unohtamisen jälkeen vieroitusoireet ovat mitä kamalimmat!!!!!!!!! Ja kestävät sen pari päivää. Itsellä oireet ovat mm: epätodellinen olo ja lämpöilyn tunne sekä itkuisuus. Pahin oire on ns. "sähköiset nytkähtelyt". Päässä tuntuvat humahdukset katseen kohdistaessa..vaikea selittää. Ihan kamalia joka tapauksessa. Pelottaakin ajatatus lääkkeiden lopettamisesta. Aikaisemmin käytössä oli Citalopram, ne lopetin asteittain ja pari kolme viikkoa lääkityksen lopettamisen jälkeen sivuoireet olivat mitä kamalimmat!!

Kolmas päivä menossa ilman. Tiputin 150mg ->75mg jota viikko ja sitten 75mh->37,5mg viikon verran. Sitten lopetin, nyt kolmas päivä ilman. Yli vuoden söin ja lopetin tehottumuuden takia. Koitettu on jo Seronil, Sepram ja Mirtatsapiini. Ihan samanlaisia oireita lopettaessa kuin jo kokeilluissakin lääkkeissä. Oikeastaan pelkkiä sähköiskuja päässä ja koko vartalossa. Nyt pitäisi vielä kokeilla Paroxetin. Nautin ensin taas näistä sähköiskuista jotka ovat jo tuttuja kaikista kokeilemistani lääkkeistä, ajetaan sitten uusi sisään. Pahin oli kun tiputin 150mg->75mg, parina päivänä oksensin. Kaikki mielialalääkkeet aiheuttavat samat oireet, ei tässä lääkkeessä sen pahempia oireita lopettaessa tule kuin muissakaan. Sähköiskuja ja kuvottavaa oloa, mitä minulla oli koko hoidon ajan. Siksi myös koitetaan uutta lääkettä. Töissä on vähän ikävä olla, mutta se menee hammasta purren.

mnulle määrättiin juuri tätä venlafaxin lääkitystä75mg mutta tää on mulle täysin outo lääke enkä uskalla aloittaa sitä kun pelkään mitä sivuoireita se tuo ,kärsin juuri tällä hetkelläkin pahasti panikkihäiriöstä se on ollut monta vuotta mulla mutta oli pois välillä nyt tullut takasin kun on asioita joita mä pohrin koko ajan päässäni,sanokaa voinko ja uskallanko aloittaa tämän pelkoo tila on kova.

Söin Efexoreita 75mg 1.5vuotta, muita sivuoireita ei tullut, kuin että seksihalut kuolivat täysin. Käytin lääkettä ahdistukseen ja lääke alkoi tehota välittömästi. Aloitusoireina tulivat unettomuus, mutta se katosi parissa päivässä. Muuten loistava lääke, mutta seksielämä kuoli täysin.

Lopettaminen olisi pitänyt tapahtua, niin että viimeiset viikot olisin ottanut lääkettä vain joka toinen päivä. Kokeilin tätä, mutta vierotusoireet (levottomuus, sähköiskut) tulivat jo heti ensimmäisenä päivänä. Päätin siis lopettaa lääkkeen todella hitaasti parin kuukauden aikana, niin että avasin kuoren ja otin aina yhden tai kaksi "kuulaa" pois. Vältin näin lopettamisoireet täysin :)

Mä vastustelin masislääkkeiden syöntiä monta vuotta ja lopulta oli pakko kokeilla. Venlaflaxen 75 mg on ollu mun elämään ISO parannus! Kaikki on tosi paljon parempaa 3 kk lääkettä syötyäni- myös seksi. Aloitusoireet oli kamalia ja kesti viikon. Sama tulee jos unohtaa lääkkeen, mut jos samaan aikaa aamusta ottaa lääkkeen, niin mitään muita sivuoireita ei oo kun suun kuivumista.

Minulle tulee mieleen tuosta aloitustekstistä, että jos olo on niin paljon parempi ilman lääkkeitä, niin tarvitseeko sitten lääkettä ollenkaan.

Aloitin Venlafaxinin tänä syksynä. Olen sitä ennen syönyt mielialalääkkeitä jo 10 vuotta ja ne ovat parantaneet oloani sillä tavalla, etten enää ole saanut hallitsemattomia raivo- ja itkukohtauksia. Lisäksi joudun olemaan asiakaspalvelutyössä, jossa ennen lääkitystä jouduin helposti paniikkiin ja sain täydellisen oikosulun, niin ettei ajatus kulkenut ollenkaan. Lääkkeiden avulla pystyn keskittymään paremmin vain nykyhetkeen ja asiakkaan senhetkiseen ongelmaan.

Minullakin lääkkeet ovat aiheuttaneet myös sivuvaikutuksia. On päänsärkyä ja lievää etovaa oloa lähes päivittäin, mutta ne ovat pikkujuttuja verrattuna siihen, millainen oloni oli ennen lääkitystä. Myös seksihalut ovat menneet, mutta ainakin nyt minusta tuntuu, että se on vain helpotus. Aiemmin oli töissäkin usein seksi mielessä, vaikkei se liity työhöni millään tavalla.

Vaihdoin Venlafaxiniin, koska aiemmin käyttämäni lääke väsytti minua kovasti. Vaihto pelotti minuakin ensin, kun olin lukenut uuden lääkkeen sivuvaikutukset. Pahoja fyysisiä vaikutuksia ei ole ollut. Vähän hermostuneempi olen kuitenkin ollut kuin aiemmilla lääkkeillä, joihin kuului myös rauhoittava vaikutus.

Välillä on kuitenkin ollut päiviä, jolloin olen ollut hyvin ärtynyt ja synkkä. Mietin, kuuluuko se kuitenkin jollakin tavalla tämän lääkkeen riskeihin. Venlafaxin kuulemma aktivoi noradrenaliinin toimintaa. Tämä oli syy, miksi aloin tätä ketjua lukea. Kiukkuisella tuulella olen tosi epämiellyttävää seuraa.

Lääkäri on lisäksi nostanut annostusta, mutta en ole vielä hakenut uuden reseptin mukaisia lääkkeitä, vaan käytän vielä tuota 75 mg:aa.

Lopetin Venlafaxin, 75 mg käytön muutama päivä sitten. Nyt on ollut pahoja oireita. Seinään lopetus on, kuin löisi päänsä seinään. Saapa nähdä selviääkö tästä? Kun ei menisi kovin pitkään, eikä tästä enää pahenisi.

Harkitsen Venlan lopettamista. Reilut kaksi kuukautta takana (1.kk 75 mg ja sitten 150 mg). Muutoksena aiempaan olen huomannut lähinnä ihan järjettömän väsymyksen. 9-10 tunnin yöunenkin jälkeen haukottelen vähän väliä. Myös palan tunnetta kurkussa, vähenemään päin kuitenkin. Mielialassa en ole huomannut merkittävää muutosta.

Toisaalta pari muutakin muutosta on tapahtunut eivätkä voi olla vaikuttamatta. Aiemmin join ihan liikaa alkoholia ja usein heräilin öisin. Ehkä pitkään (vuosia) jatkunut univaje purkautuu näin? Unen varmistamiseen olen joka ilta popsinut Miteä, joka toimii loistavasti.

Mutta perusmasennus oikeastaan jatkuu. Ehkä kannattaisi jatkaa venlalla vielä kuukausi pari? Sitten vaihto/alasajo jos mikään ei muutu.

Alkoholin kanssa venla ei muuten kohdallani sovi ollenkaan. Parit voi juoda, mutta liian isosta määrästä tulee tosi paha kuvotus moneksi päiväksi. Hyvä nenänvalkaisukeino ainakin!

Minulla meni ainakin kolme kuukautta ennen kuin tuli lopullinen teho lääkkeestä parempaan suuntaan. Jos meinaa juoda lääkityksen aikana niin Venlafaxiini ei ole hyvä lääke. Minulla nimittäin kyseinen lääke ja satunnainen juominen aiheutti haimatulehduksen ja henki meinas lähtee. Kerran, kun on sairastanu haimatulehduksen niin sittenpä ei voikkaan ottaa enää ikinä alcoo ja usein "kaupan tekiäisiks" saa sokeritaudin niin sain minäkin.

Mulla vaihdettiin tehoton masennuslääke sertralin 100mg venlaan 75mg. jo kolmantena päivänä töissä kyseltiin, et miten näytän niin freesiltä ?? :) :) neljäs päivä (eilen) oli vappuaatto, ja sain tosi paljon aikaiseksi. mukava oli myös huomata, että alkoholia ei tee mieli ollenkaan. juopottelu on aikaisemmin ollut mulle paha ongelma..

lisäksi olen herännyt aamulla pirteänä ja nukahtanut hyvissä ajoin aikaisempaan verrattuna. sivuoireina on ollut jano (vettä menee ainakin tuplat aikaisempaan), ja siitä tai lääkkeestä johtuva lisääntynyt virtsaaminen. lisäksi on ollut vilkkaita unia, mutta olo aivan huippu aikaisempaan verrattuna !!

suosittelen edottomasti kokeilemaan. aikaisemmin parista lääkkeestä ollut liian pahoja sivuoireita (mm. jatkuva nälkä, väsymys ja verenpaineen laskeminen vaarallisen alas). nyt toivon todella, että tämä hyvä olo jatkuu..

stemppiä kaikille!

kasvojen alueelle alkanut ilmaantumaan punoitusta aina enemmän ja enemmän.
aamuisin kasvot ovat aivan normaalit mutta päivän kuluessa aivan punaiset. (otan lääkkeen aamuisin) voisiko tämä johtua kohonneesta tai matalasta verenpaineesta tai herkistymisestä auringon valolle? kenelläkään samaa ongelmaa? vinkkejä ? mitä vaan?

Itselläni venlafaxin 300mg vrk.

Rajuja oireita tulee jo muutamassa tunnissa, mikäli lääke jää aamulla ottamatta. Alkaa pää suhista ja valo ärsyttää, päätä särkee, oksettaa jne.

Eli mitä isompi annos, sen vaikeempi ilman. Ei sillä, että lääkekään tuntuu hyvältä, mutta ehkä siitä pian pääsen eroon, kun ei tehoa ole todistettavasti ollut.

Minulle määrättiin juuri tuota Venlafaxin 75mg lääkettä ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Olen kieltäytynyt tämän tyyppisistä lääkkeistä melkein kymmenen vuotta ja paniikki/ ahdistuskohtauksiin olen käyttänyt Alproxia ja xanor debotia (mikä sinänsä on auttanutkin). Nyt lääkäri iski paketin tätä Venlafaxinia käteen. Teen äärimmäisen vaativaa ja stressaavaa työtä, jossa eletään jatkuvaa kisaa myyntijohdon tavoitteiden kanssa (lue: suuri osa palkasta tulee myyntiprovisiona). Ja meininki on tulos tai ulos... Joten pakko jaksaa ja koittaa pitää pää kylmänä. Hetken aikaa meni jo paremmin, mutta nyt oli pakko marssia lääkäriin hakemaan apua. Teen myös satunnaisesti mallintöitä, joten paino ei saa todellakaan nousta kiloakaan. Olen lukenut täältä ihmisten kokemuksia ko. Lääkkeestä ja tuntuu että osalla painoa/ muita sivuvaikutuksia on tullut roppakaupalla ja jotkut ovat jopa laihtuneet. Kertokaa kokenuksianne, olisin todella kiitollinen. Lääkäri ei kertonut lääkkeen sivuvaikutuksista mitään :( Itse en ole vielä uskaltanut edes avata lääkepakkausta...

Mulla vaihdettiin Cipralexista 75mg Venlafaxiniin tuossa viime toukokuussa, -elikkä noin 4kk olen niitä nyt syönyt. Sopii mulle paljon paremmin kuin edeltävä lääke, sillä paniikkikohtaukset, ahdistus ja ns. epätodelliset tunteet on huomattavasti vähentyneet. Elämäntilanne tietenkin vaikuttaa siihen, miten mulla yleisesti ottaen menee. Tämä viime kuukausi on mennyt normaalia huonommin henkilökohtaisista syistä, mutta ilman lääkettä olisin ollut tämän raskaan ajan aivan aivokuollut. Nyt olen sentään jotain saanut aikaiseksi, ja ulkoilemassakin jaksan päivittäin käydä.

Sivuoireitakin mulla löytyy, jotka on tietenkin tosi epämielyttäviä. Hikoilen aivan mahdottomasti; seisoin tuossa tunti sitten kauppajonossa ja hikikarpalot valui jo siinä vaiheessa nenänvartta pitkin. Siitä johtuen juonkin normaalia enemmän, meni saman tien litra vettä kurkusta alas kun pääsin kotiin. Hikoilu on pahinta etenkin yöllä ja tuntuu, että pitäisi joka aamu vaihtaa lakanat. Laihtunutkin olen jonkin verran, en sitten tiedä johtuuko se lääkkeestä vai jostain muusta. Vieroitusoireet ovat aivan kamalimpia, elikkä jos olen unohtanut ottaa lääkkeen aamulla huomaan jo muutaman tunnin sisällä tämmöisiä sähköisiä nytkähdyksiä koko vartalossa. Yleensä lääkkeen ottamatta jättäminen päätyy myöskin paniikkikohtaukseen. Eniten näistä oireista ärsyttää tämä hikoileminen tietenkin, mutta se on pientä verrattuna siihen että olen saanut apua sairauteeni :-)

Onko ketään ko. lääke lihottanut? Itselläni annostus 300 mg päivässä!

mulla oireet 3kk venlan käytön jälkeen sairaalloinen väsymys, lihasnytkäykset, suun kuivuminen, kova hikoilu pienestäkin liikunnasta esim.kävely lähikauppaan edes takaisin, sydämen muljahtelut lähes päivittäin, ummetus, pientä pahoinvointia/etomista välillä. Syömishaluihin ei ole vaikuttanut eikä painoon. Eniten elämää vaikeuttaa väsymys. Kuukauden päästä on kontrollikäynti lääkärillä. Jos ei siihen mennessä oireet ole helpottanut, aion ehdottaa lääkityksen lopettamista.

Itse olen käyttänyt useamman vuoden ja hyvin on toiminut. Ei ole tullut lääkkeestä johtuvaa painonnousua eikä muutakaan ikävää.

Totta on tuo, että lopetusoireet ovat ikäviä. Kannattaakin hommata sairasloma lääkkeen lopetuksen ajaksi, koska silloin ei ole työ/opiskelukykyinen.

Aloitin Venlafaxin 75 mg käytön neljä päivää sitten ja olo on aivan karmea. Itkettää , ahdistaa ja tärisen koko ajan. Unettomuus on pahentunut. Ylihuomenna annos pitäisi nostaa 150 mg...

31 12 nimimerkki. Voisitko kertoa tarkemmin ?

Olen syönyt venlafaxinia aluksi 37,5 1 tapu päivässä ruuan kanssa ja oli alkuun oireina suun kuivuminen ja silmien särky. Oireet kyllä lievyttyivät ajan kanssa mutta nyt nostettiin 75 mg päivä ja jos tarvii lisää ni ottaa lisäks ton 37,5 tapun. Olo on nyt ollut ihan hyvä paitsi paino on ruvennut nousee ja alan olee huolissani koska paino oli alkuun 114 nyt 123 kg :/ joten aika paljon noussu ja viel kuukauden aikana. Luulin ettei tää oo mitään tekemistä painon kanssa mut väärin luulin. Noh mieli on kyl paremi eikä oo kohtauksia tullu. Mulla on myös psori joka pysyny jotenkuten kurissa kun mieliki on avarampi ja osaa nauttia asioista. Psykoterapia on myös yks hyvä joka on auttanut ahdistuneisuuteen. Mulla oli myös ennen tätä lääkitystä pelko tiloja että kuolen pian tai koko ajan tulee jotain sairaiuksia ja seinät kaatuu ppääle nyt ainaki päivystystyksessä kaikki mut tuntevat kun kohtauksien takii siellä joutunut ramppaamaan. Nyt onneks ei oo tarvinu käydä.

Oma lääkehistoriani on pitkä ja värikäs. Useita on määrätty, kokeiltu ja lopetettu - pääosin omasta päätöksestäni.

Yhtä asiaa jaksan kaikkien näiden vuosien jälkeenkin ihmetellä: lääkkeiden pitäisi parantaa oloa ja auttaa erilaisiin vaivoihin, mutta turhan usein ja aina vain toinen toistaan epämiellytävämpia fyysisiä sivuoireita ja pahenevia henkisiä olotiloja kuitataan "alun sivuoireina", nostetaan vain annostusta ja käsketään kärvistellä aina vain huonommaksi menevän kokonaistilan ja -tilanteen kanssa useista kuukaisista jopa puoleen vuoteen. Ja kun sitten todetaan että juu, olit ihan oikeassa, tämähän vain pahensi asioita, niin sitten vasta suostutaan kuulemaan potilaan itsensäkin kokemusta.

Oma logiikkani näissä lääkeasioissaon yksinkertainen: jos lääke aiheuttaa lähtötilannetta pahemman tilanteen ja huonomman olon, sen syöminen loppuu eikä jatkosta neuvotella. Toista valmistetta voidaan kokeilla, mutta puolta vuotta on jo lähtötilanteeltaan huonon ja haasteellisen tapauksen elämästään hukata ja ottaa tarpeettomia riskejä: itselle kävi liian usein niin, että epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen kokonaistila oli huononnut vakavasti, oli kyse sitten hypomaniasta, masennuksesta tai unettomuudesta.

Jos lääkäri sanoo että hyvinhän tämä toimii ja nostetaan annostusta mutta omaiset eivät enää tunnista puhelimessa puhujaa, niin jokin on vialla: ja sellaisessa tilanteessa luotan jo nyt enemmän omaan ja läheisten kuin taas yhden uuden lääkärin sattumanvaraiseen mielipiteeseen. Omat lääkeasiani, tunnustan, hoidan enää vain yksityisen vastaanotolla: maksaahan se, mutta ainakin heillä on aikaa ja viitsimistä lukea paperini etukäteen ja olla tuputtamatta uudelleen ja uudelleen jo moneen kertaan kokeiltuja konsteja. Tulee luottavaisempi olo.

Mulle ei Citalopram sopinut mutta Venlafax sopii. Kannattaa tosiaan vaihtaa jos haittavaikutukset ovat kovat, vaihtoehtoja on paljon. Mulla on 3 kaveria ystäväpiirissä, joille kaikille sopii mielialalääkkeet, joten erään tutkimuksen 2/3 mielialalääkkeistä sopii ihmisille pitänee paikkansa. Jotkut pärjäävät ilman lääkettä, jotkut eivät. Olemme yksilöitä. Liikunta, terveellinen ruokavalio, empaattinen kanssakäyminen ihmisten kanssa kannattaa ottaa mukaan hoitoohjelmaan! Alla tärkeää infoa mielialalääkkeista:

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/masennuslaake_suojaa_mielta_ja_kehoa

Olen syönyt Venlafaxin Orion n 1,5 vuotta. 75mg 3 kaps aamuisin. Olen vähittäin vähentänyt niin että otin enään 1 kaps/aamu. Nyt olen 3pv ollut kokonaan ilman ja voin sanoa että vierotusoireet ovat aivan hirvittävät. Päässä humisee kun katsetta kohdistaa ja huippaa muutenkin. Päätä särkee ja itkuttaa... Sydän tekee niinkuin ylilyönnin välillä.. Aivan hirveä olo. En halua aloittaa lääkettä enää uudelleen, toivottavasti nämä oireet menevät pian ohi, en halua alkaa syömään näitä uudellaan enää tämän takia.

3. päivä sen jälkeen kun söin Venlaa 3 vuotta.
Yritän nyt päästä siitä eroon, kun lääkkeet loppui.
Lääke vaikuttaa minuun tylsistyttävästi; mikään ei ole oikein mitään. Ääripäät; ilot ja surut katoaa. Kaikki on ja menee vaan ohi.
Vieroitusoireet ovat nyt aika kovia: sähköiskuja etenkin liikkuessa, tärinää, unettomuutta. Kaipa tämä joskus asettuu...?
Kokemuksia?
Melkoinen aine, kun vaikuttaa pääni aivotoimintaan näin !

Mulla kans menos tuo nappi vaikken oo pappi. Pahin oireeni on todella pahanhajuiset pierut ja niitä tulee peräreijästä sekä pillusta. Hetkonen sanoi putkonen, nyt keksin. Seuraavaks taidankin imaista tuon pillerin laittamalla imurin peppureikää ja pilluun tulleen imun voimalla imasen tuon pillerin minun mustaan galaxiin nimeltä anzarauts. Älkää peljätkö kuomaseni voimia riittää kaikille!

Hohoi kuulkaa minua! 150 mg on liikaa. Olen ihan ulalla vaikka kutittaisit minua sulalla! KAIKKI piiloon psykiatri tulloo.

"Näitä lääkkeitähän suositellaan käyettävän yleensä vähintään puoli vuotta!! "

Jos lääkettä pitää käyttää puoli vuotta ennen kuin siitä osaa sanoa mitä se tekee niin hommassa on kusetuksen maku. Ihmisen sairaudenkuvaan nimittäin kuuluu että tulee parempia ja huonompia jaksoja ja tällainen parempi jakso on ihan normaalia vaihtelua joka tapahtuu ilman lääkettäkin. Jos masentaa tai ahdistaa niin minä haluan jumaleuta sellaisen lääkkeen että se vaikuttaa heti. Sitten pystyn myös sanomaan saman tien oliko hyvä vai ei.

Miten tuo lääke lopetetaan? Joka toinen päivä otan lääkettä? Kuinka kauan ennenkuin lopetan kokonaan?

Aloitin Venlafaxin Orion 75 mg hermosärkyyn (erittäin vahvasti rappeutunut selkäranka) kipulääkärin määräämällä reseptillä. Kasvot turposivat ja suun limakalvot kipeytyi päivän aikana. Pahoinvointia, verenpaineen nousua, ruoka ei maistunut. Voimattomuus kesti päiviä. Lopetin siihen lääke kokeilun. Käytössä myös Imovane ja Temgesic lääke kun aloitin Venlafaxin. Lääkärin kommentti ei jatketa lääkitystä.

Itselläni oli Seronil monta vuotta. Pystyin sentään itkemään. Lääkäri innoissan määräsi ahdistuneisuuteeni Venlafaxin aluksi 75 mg aamuisin viikon ajaksi. Sitten lisättiin 150 mg aamuisin. Nykimisiä, sähköiskuja kauheita jatkui n. kuukauden ajan. Pahinta oli järjettömät painajaiset. Ne pitivät otteessaan koko aamupäivän. Tuntui, että päivässä ei pääse alkuun. Vaihdoin takas Seroniliin 40 mg aanuisin. Teho ei ehkä niin hyvä kuin Venlafaxilla. Tiputin vain Venlafaxia niin, että otin vain sen yhden 75 mg aamuisin viikon ajan ja suoraan sitten Seronil 40 mg. Ei mitään vieroitusoireita. Pahinta Venlafaxinissa oli, että tappoi kaikki tunteet. En pystynyt edes itkemään, joka jo sinällään auttaa jonkin verran. Sitten ne painajaiset. Nyt Seronililla ei painajaisia. Apuna Xanor debot. Selviän jotenki ja se riittää. Näillä lääkemäärillä Venlafaxinia on tarkoitus tappaa tunteet. Kyllä surua saa ja pitääkin tuntea.

Toinen Kauhea lääke Ketipinor. Lääkäri määräsi unettomuuteen sen minua näkemättä terveyskeskuksessa. Ko. lääke aiheuttaa mm. veritulpan riskiä, joka jo suvussani on sukurasite. Levottomat jalat ja kauhea väsymys kun olin ottanut 50 mg. Kaivattu uni kesti n. pari tuntia. Lopetin seinään em. lääkkkeen ja vaadin yksityiseltä puolelta tuon xanorin takas. Lääkäri olisi tosin lisännyt Ketipinorin määrää. Sanoin, että haitat suurempia joten en suostunut. Ketipinor jos mikä kuuluisi ns. kuuluisiin kolmiolääkkeisiin, koska olin nukahtaa tieetkoneeni ääreen välittömästi otettuani sen 50 mg. Ketipinoria tosiaan määrätään hirveästi. Lääke oli apteekista, jopa maahantuojalta loppunut yhteen aikaan. Ajttelin, että nyt on lääkärit olleet ahkeria, mutta kenen kustannuksella?

Samaa mieltä Ketipinorista. Työterveyslääkäri määräsi sitä minulle joulukuussa 25mg iltaisin otettavaksi. Oloni oli hirveä: pahoinvointia ahdistusta, valtan nopea sydämensykettä, järjetön hikoilu läpi vuorokauden, vaikka olin pelkällä t-paidalla kylmässä huoneessa, pyörrytys, epäsäännöllinen sydämenmuljahtelu jne. En nukkunut vaikka lääkäri oli määrännyt sen nukkumiseen. Soitin työterveyslääkärille ja kerroin kaikesta. Hän vain tuumasi, että annosta nostettava, koska 25mg tabletti ei nukuttanut minua!.Ostin 50mg tablettipakkauksen, mutten koskaan ottanut ainoatakaan. Luulen, että olisin kuollut Ketipinoriin. Pääsin toiselle lääkärille, joka suostui kirjoittamaan reseptin sille nukahtamislääkkeelle, jota olin jo vuosia syönyt.Sitä minäkin ihmettelen, että mitä järkeä oli määrätä neuroleptit, jos on toimiva nukahtamislääkettä ja ylipäätään sellainen lääke kuin Ketipinorista, josta riittää kamalia asioita luettavaksi.

Varoitus, älkää koskaan syökö SSRI tai SNRI lääkkeitä! Harmi, että tajusin asian vasta liian myöhään

Höpöhöpö, Venlafaxin on auttanut minua. Vuosi käyttöä takana ja voin paremmin kuin vuosiin.

Jos mahdollista, älkää missään tapauksessa vaihtako jotakin muuta masennuslääkettä Venlafaxiin. Olo on hirvittävä: masennus vain syvenee, ruokahalu mennyt, pahoinvointia, katkonaista unta, painajaisia. Yön jälkeen olo täysin turtunut. Elämän syrjään pääsee kiinni vasta parin tunnin kuluttua. Venlafaxilla on niin vahvat sivuoireet, että en voi muuta kuin ihmetellä lääkäreitä, jotka kirjoittavat tätä vähän tutkittua lääkettä mielen laastariksi. Työkyky ja luovuus tipotiessään. Lopetan lääkkeen oitis neuvoteltuani lääkärin kanssa. Masennuslääkkeet voivat olla monta kertaa siunaukseksi, mutta myös kampittajia.

Miten tuo venlafaxin 75mg lopetetaan?

Mites jos avaa kapselin ja heittää yhden pienen tabletin sisältä pois ja laittaa kapselin takaisin kiinni (2 viikon ajan tällä)

Sen jälkeen avaa taas ottaa yhden pois? (2 viikkoa näin) 5 pientä jäljellä.

Taas pois yksi (2 viikkoa) 4 pientä jäljellä.

Sitten, kun on yksi pieni tabletti jäljellä siinä kapselin sisällä, niin sillä kaksi viikkoa ja sitten kokonaan lopetus?

Tossahan on 6 pientä tablettia sisällä (75mg)

Eihän tuosta haittaa olisi, vaikka noinkin lopettaisi?

Tietty pitäis kysyä lääkäriltä...

Pari kuukautta oon käyttäny venlaa, 75mg.
Huima ero entiseen (escitalopram 20mg)
Pystyn keskittymään, paino pudonnut, itku/nauru ja seksihalut tallella.
Aloitusoireita oli muutamana päivänä: huimausta ja etovaa oloa.
Parasta kuitenkin on tää keskittymiskyvyn huima nousu. Viiteen vuoteen en ole kyennyt lukemaan kirjaa, tai ratkomaan ristisanoja, koska ei vaan ole pystynyt keskittymään. Mutta nyt pystyy, kiitos venlan. Ihmettelin lääkärillekin tätä, mutta hän sanoi että Venlafaxinilla on tutkimustenkin mukaan keskittymiskykyä parantava vaikutus.
Lisäksi auttavat paniikkihäiriöön, eli nyt uskaltaalääkitystä kaupassa käydä ilman että tuntee pyörtyvänsä pelosta.

Minulle määrättiin vuosia aiemmin Venlafaxin masennuslääkettä ahdistukseen ja sosiaalisten tilanteisen pelkoon, lääkäri oli yksityinen ja käynti lääkärillä ei kestänyt kovin kauaa (lääkäri miltein lätkäsi lääkkeet käteen ja lähetti kotiin). Aloitin uuden koulutukseni ammmattikoulussa samoihin aikoihin. Aloitusannos oli 75 tai 85mg, en muista enää tarkalleen koska se aika oli hyvin sekavaa... koska annostus ei toiminut minulla lainkaan ahdistus ja pelko oireisiin, lääkäri suurenti annosta 150mg ja lopulta 200mg. Olot alkoi siinä vaiheessa olla tunteettomat ja kuin zombilla. Koulu alkoi mennä päin persettä ja meinasin kävellä autojenkin alle kun en tajunnut enää mistään mitään. Päätin lopettaa lääkkeet eräänä aamuna ihan seinään ja heitin kaikki roskiin, vaikkei niin saisikaan tehdä vaan annosta täytyisi vähentää vähitellen. Siitä alkoi sitten oikein mukavat seuraavat 2 kuukautta, olo oli erittäin sekava ja sain näitä "sähköiskuja" pään sisällä joka kerta kun liikutin niskojani, korvan vieressä kuului kun joku olisi lyönyt ruoskalla ilmaan, tasapaino ongelmia oli paljon mm. kävellessä katua pitkin yhtäkkiä saattoi tuntua että "maa heilahti" poikittais suunnassa ja tasapaino heitti sillä hetkellä. En muista mitä muita oireita tuli, koska muisti ei toiminut tuolla aikakaudella kovinkaan hyvin, mutta sen muistan että helvettiä se oli. Nyt jälkikäteen elämä on muuttunut radikaalisesti, edelleen koen silloin tällöin motoristisia ongelmia (esineet eivät pysy aina kädessä), tasapaino-ongelmia, lihasheikkoutta. Sähköiskut sentään ovat lähteneet, ne olivat ehkä raivostuttavimpia koko rumbassa. Suosittelen olemaan varovaisia lääkkeiden kanssa ja noudattamaan lopetusohjeita. En syytä lääkäreitä tai ketään muutakaan, itse tein päätökseni. Mutta toivoisin lääkäreiltä enemmän vastuuta siinä, mitä määrätään ja mihin vaivoihin ja minkälaisina annoksina. Luottamus meni kyllä jollakin tasolla lääkäreihin ja lääketeollisuuteen, joiden ajattelin osaavan hommansa. Koululääkäri myös kauhisteli ja ihmetteli miten tuommosia lääkkeitä ja annoksia voidaan määrätä ilman että potilas määrätään käymään myös psykologilla tai terapiassa, jotta todelliset ongelmat saataisiin hoidettua, eikä vain heitettäisi ihmistä lääkkeiden varassa haahuilemaan.
Vuosia olen hoitanut itse itseäni luonnonlääkkeillä ja käynyt psykologin kanssa juttelemassa, joka ymmärtää lääke kammoni ja luonnollisen valintani. Elämä hymyilee taas vähän enemmän.

Yksityisiä lääkäreitä pidän lääkefirmojen huumediilereinä, joita kiinnostaa loppujen lopuksi vain ja ainoastaan raha.

Itselle kokeiltiin masennukseen Venlaa, tämä on oikeastaan ainoa masennuslääke josta olen saanut sivuoireita. Esim SSRIt, moklobemidi, agomelatiini eivät aiheuttaneet mitään sivuoireita mutta Venlaa en pysty käyttämään. Jotenkin kiherteli pään sisällä, vaikea kuvata mutta sellaista pientä huimausta ja tämä heikensi keskittymiskykyä niin paljon etten pystynyt jatkamaan. Myös seksihalut hävisi täysin. Käytin 225mg, tuo 75mg on vain aloitus ja lopetusannos joten sen ei pahoja sivuoireita pitäisi aiheuttaa. Joillekin varmaan sopii, minulle ei.

Miten siinä joka toinen päivä otettaessa muka vähenee se lääke? Samat pienet kuulat on siellä kapselin sisällä kokoajan? Minusta tuo olisi järkevämpi tapa missä karistaa sisältä niitä pieniä kuulia. Tai en tiiä aargh... Niin ja tosiaan jos se kapseli ei pysy kiinni, niin hui.

Mitä ihmettä? 0_o

Jokatoinen päivä, kun ottais lääkkeen niin silti tulee niitä vierotusoireita. Pitääkö ne vaan kestää ja jatkaa? Sitten kysyä sitä reseptiä pienempään lääkkeeseen 37,5 mg josta lopettaa kokonaan?

Melkein 8 vuotta Venlafaxinia takana 75-225mg. Nyt kolmas lopetus enkä todella muistanut, että vieroitusoireet on näin kauheat. Kolmas päivä ilman lääkitystä (ajettiin hitaasti alas puolen vuoden aikana) ja huimaa , etoo ja tulee sähköiskuja. Mietinpä tässä taas, että mitähän myrkkyä sitä on tullut vuosia vedettyä ja kauanko nämä vieroitusoireet kestää..?

Vieroitusoireet kahdeksan vuoden käytöstä virallisen näkemyksen mukaan kestää muutaman viikon, ja sitten jos tulee mielialaoireita, ahdistusta jne, se on uusiva tila. Tuota näkemystä voisi kritisoida sillä esim bentsoista on nähty että vieroitusoireisto voi kestää kuukausia, vuoden ja jotkut käyttäneet puhuu jopa vuosista. Myöskin masennuslääkkeiden käyttäjiä löytyy jotka kuvaa pitkiä vieroitusoireita. Mutta kannattanee varautua että epämääräiset oireilut voi kestää kuukausiakin,arviolta jopa 6-12kk mitä moni lääkäri ei kylläkään myönnä.Toisilla vieroitus helpompaa, toisilla vaikeampaa. Ensin tulee akuutit oireet kuten sähköiskut, sitten voi tulla myös myöhemmin alkavia oireita kuten mielialan heittelyä, ärtyisyyttä jne

Oireisto voi olla moninainen. Sähköiskuja päässä kun liikauttaa silmiä, kihelmöintiä kehossa, vapinaa, unihäiriöitä, keskittymisongelmia - tuntuu että pää ei pela normaalisti, unettomuutta, painajaisia, ahdistuksen kasvamista, yliherkkyys stressille, valolle tai äänille, yliherkkyyksiä asioille mitä ennen pystyi käyttämään (jotkut ruoat, lääkkeet, kahvi, lisäravinteet - uusien kokeilujen kanssa kannattaa olla varovainen vieroitustilassa), harvemmin kiihtymystä tai levottomuustilaa kehossa, sumuinen olo, lihasnykäyksiä, ärtyisyys, sekavuus, tunteiden vuoristoratamainen heittely, epätodellinen outo olo, ja masennus mikä usein saa ihmiset palaamaan lääkkeelle turhankin nopeaa.

Vieroitusaikana voi joutua tietynlaiseen kriisiin - kuka minä olen ilman tätä lääkettä? Voi myös kokea muuttuvansa ja olevansa paljon herkempi. Voi miettiä sitä että mitä ainetta sitä on tullut vedettyä.

Toipumista voi edesauttaa vertaistuella (netistä löytyy tukipalstoja englanniksi), olemalla lukematta liikaa kauhutarinoita, sen ymmärtämisellä että vieroitus voi olla hyvinkin vaikeaa aikansa mutta siitä pääsee eteenpäin ja oireet lievittyy, kärsivällisyydellä, terveellisillä elintavoilla ja kevyellä liikunnalla ja riittävällä levolla. Ottamalla rennosti. Kuuntelemalla itseään. Kannattaa välttää liian suurta stressiä mistään vieroituksessa mikäli mahdollista tai vaatia itseltä liikaa. Alkoholia ja välittäjäaineisiin vaikuttavia lääkkeitä kannattaa välttää.

Ihmisten kokemuksia vieroituksesta ja sen hankaluudesta englanninkielisinä kuunnelmina ja masennuslääkkeisiin kriittisesti suhtautuvien asiantuntijoiden haastatteluja:
http://jfmoore.libsyn.com/

Minulle määrättiin lääkitys KETIPINOR 100mg.
Aamulla 100mg.
Päivällä 100mg.
Illalla 300mg.

Minä en suosittelisi kenellekään mielialalääkkeitä! Ovat kaikista pahimpia myrkkyjä joita lääkemaailmassa tehdään. Kerrotaanhan jo tuoteselosteessa haittavaikutuksista kuten "lamauttaa keskushermostoa" SIIS MITÄ? "saattaa aiheuttaa tavallista voimakkaammin itsetuhoisia ajatuksia" oikeasti? "sydämentykytystä" Mä olen kokenut burn outin ja paniikkihäiriöt, minullekin määrättiin näitä enkä aloittanut kun lähipiirissä ollut samankaltaisia tapauksia tästä lääkkeestä, ikäviä sellaisia. Suomessa on todella vaikea päästä psykologille kunnallisessa, jonot ovat pitkiä ja täytyy odottaa ehkä jopa vuosia, yksityiset tietysti liian kalliita. Minua helpotti loma lämpimässä, hyväksyminen, että aina ei tarvitse jaksaa painaa töitä satasella ja tietysti perheen tuki. Masennuslääkkeistä on vaikea päästä eroon, pelko lopettamisen aiheuttamista vieroitusoireista ei ainakaan helpota sitä.

Suomessa pitäis olla jotain tukea reseptilääkeriippuvaisille ja lääkärin määräämistä lääkkeistä eroon kamppaileville. Lailliset huumediilerit, eli lääkärit usein vaan hoitaa vieroituksen jälkeen tulleita ongelmia uusilla napeilla, koukuttaa uusiin lääkkeisiin tai jatkaa saman määräystä hamaan tappiin, heittelee lisädiagnooseja napeista eroon kamppaileville kun vieroituksen hankaluutta ei tunnusteta, ja lyttää ihmisten kokemuksia näistä "turvallisista lääkkeistä".

Minne mun äskeinen Venlafaxin tarina oikein hävis?

Mä olen kans aloittanut Venlan Just äsken ja jäin miettimään että kuinka heppoisin perustein sitä ihmisille määrätään. Joku sanoo että tunne-elömän huiput katoaa, kauheita sivuoireita jne. Väheksymättä mitään tai ketään, niin jos tilanne on se että on tunne-elämältään muutoinkin kuollut ja sängystä et meinaa päästä ylös, mikään ei edes naurata mutta joskus jopa itkettää jne, niin Tässä tapauksessa Katson ko lääkkeenkn aiheelliseksi. En mä Tässä tilassa ees jaksa kiinnostua Pikku pahoinvoinnista tai päänsäryistä.Pääasia mulle Ois tulla ees toimintakykyiseksi. Pikku alakulot lähtee muillakin konsteilla.

Vanha ketju mutta kerron silti kokemukseni. Aloitin juuri lääke vaihdoksen Fluvosol - - - > Venlafaxin. Ehdin ottaa yhden päivän sen 37,5mg. Olo oli muuten hyvä, mutta yöllä olin rauhaton. En saanut unta vaikka väsytti. Sykkeeni oli korkea. Sydän pamppaili. Veikkaan että tämän takia joudun lopettamaan lääkkeen. Harmi.

Itse syön 150mg venlafaxinia ja aloitin lääkkeen käytön 1,5kk sitten. Alkuun oli pahojakin sivuoireita noin viikon mutta sitten tasoittui ja alkoi tehota. Nostettiin 150mg tuossa kaksi viikkoa sitten ja nyt on jo helpompi olla. Kaikille ei tietenkää kaikki sovi mutta aina kannattaa puhua lääkärin kanssa ennen lopetusta