Turha tässä on moittia puolin tai toisin. Etsitään faktat.
Olisi reilua, että listattaisiin syyt, jotka edellyttävät koko vapaan suomenkielisen enemmistön (yli 90%) pakollista ruotsia.
Keksin monta hyvää syytä, miksi voin suositella lapselleni ruotsin opiskelua:
1. kaunis kieli (tosin en/ett-jako vaikea suomalaiselle)
2. Tukholman tarjontaan helpompi sukeltaa yhdistelmällä englanti ruotsi: puhu englantia, lue ruotsia
3. Pohjoismaissa voi ymmärtää heikonkin ruotsin pohjalta hiukan sekä lehtien otsikoita että ruokalistoja ja satunnaista keskustelua ympärillä
4. Pohjoismainen ilmapiiri keveä ja liberaali, se välittyy hyvin Ruotsin kautta ja vaikuttaa erityisen vahvasti suomenruotsalaisissa, jotka hellivät yhteyksiä Ruotsiin
5. Pohjoismainen teatteri-, musiikki- ja elokuvatarjonta rikasta – voi harrastaa kulttuurimatkailua omassa maassa ja naapurimaissa
6. maassa oma suomenruotsalainen kulttuuritraditio
7. omissa juurissa lähes satavarmasti ruotsinkielisiä historian hämärissä
8. kotimaassa lähellä ruotsinkielisiä teattereita ja tapahtumia, joihin voi osallistua, sekä rantaruotsalaisia alueita (mm. Ahvenanmaa) ja perinteikkäästi kaksikielisiä alueita (mm. Porvoo ja Hanko)
9. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pitää huolta hyvistä suhteista muihin Pohjoismaihin, kannattaa siis ylläpitää suomenruotsalaista kulttuuria ja ainakin paikallista kaksikielisyyttä
10. yhteiskunnallisissa uudistuksissa suomalaiset mielellään katsovat ruotsalaisten valintoja ja monilla puolueilla ja yhteiskunnallisilla liikkeillä on juurensa ja vahvat sisarjärjestönsä Ruotsissa
Mutta mikään näistä syistä ei riitä pakollisuuteen.
Mitkä ovat pakollisuuden todelliset perustelut, jotka pätevät jokaisen suomalaisen kohdalla?
Olisi reilua, että listattaisiin syyt, jotka edellyttävät koko vapaan suomenkielisen enemmistön (yli 90%) pakollista ruotsia.
Keksin monta hyvää syytä, miksi voin suositella lapselleni ruotsin opiskelua:
1. kaunis kieli (tosin en/ett-jako vaikea suomalaiselle)
2. Tukholman tarjontaan helpompi sukeltaa yhdistelmällä englanti ruotsi: puhu englantia, lue ruotsia
3. Pohjoismaissa voi ymmärtää heikonkin ruotsin pohjalta hiukan sekä lehtien otsikoita että ruokalistoja ja satunnaista keskustelua ympärillä
4. Pohjoismainen ilmapiiri keveä ja liberaali, se välittyy hyvin Ruotsin kautta ja vaikuttaa erityisen vahvasti suomenruotsalaisissa, jotka hellivät yhteyksiä Ruotsiin
5. Pohjoismainen teatteri-, musiikki- ja elokuvatarjonta rikasta – voi harrastaa kulttuurimatkailua omassa maassa ja naapurimaissa
6. maassa oma suomenruotsalainen kulttuuritraditio
7. omissa juurissa lähes satavarmasti ruotsinkielisiä historian hämärissä
8. kotimaassa lähellä ruotsinkielisiä teattereita ja tapahtumia, joihin voi osallistua, sekä rantaruotsalaisia alueita (mm. Ahvenanmaa) ja perinteikkäästi kaksikielisiä alueita (mm. Porvoo ja Hanko)
9. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö pitää huolta hyvistä suhteista muihin Pohjoismaihin, kannattaa siis ylläpitää suomenruotsalaista kulttuuria ja ainakin paikallista kaksikielisyyttä
10. yhteiskunnallisissa uudistuksissa suomalaiset mielellään katsovat ruotsalaisten valintoja ja monilla puolueilla ja yhteiskunnallisilla liikkeillä on juurensa ja vahvat sisarjärjestönsä Ruotsissa
Mutta mikään näistä syistä ei riitä pakollisuuteen.
Mitkä ovat pakollisuuden todelliset perustelut, jotka pätevät jokaisen suomalaisen kohdalla?
Vastaukset 26
Vanhimmat
"10. yhteiskunnallisissa uudistuksissa suomalaiset mielellään katsovat ruotsalaisten valintoja ja monilla puolueilla ja yhteiskunnallisilla liikkeillä on juurensa ja vahvat sisarjärjestönsä Ruotsissa"
Miksi Ruotsin kielilaista ei oteta mallia Suomeen ???
Ruotsalaiset ottivat mallia meidän kielilaistamme.
Pakkoruotsi, virkamiesruotsi tulee lakkauttaa.
Suomi virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi
Ruotsalaisten kanssa voi mainiosti puhua englantia, ei ole mitään syytä kumartaa riistäjä-miehittäjän suuntaan.
Teillä rantaruotsalaisilla on ollut yli 600 vuotta aikaa opiskella KIELIENEMMISTÖN kieli.
Meillä ei ole mitään tarvetta pokkuroida ja palvella teitä ruotsiksi.
Te opiskelette enemmistön kielen saadaksenne palvelua.
Näin sen tulee mennä.
Jo riittää teidän nokkavien naurettavan 5% marginaaliryhmän kukkoilu.
"Jo riittää teidän nokkavien naurettavan 5% marginaaliryhmän kukkoilu. "
En pidä ruotsinkielisiä nokkavina - he ovat ok. Mutta tässää sanonnassa on puolet totta. Me kaikki tiedämme, ettei 5% kalastajista ja maanviljelijöistä koostunut vähemmistö saisi aikaan pakollista ruotsinopetusta koko maassa. pakon taustalla on yksinkertaisesti se, että ruotsinkielistä omaisuutta on maassamme uskomattoman paljon.
Ilman taloudellista ylivaltaa, meillä opiskeltaisiin ihan sopuisasti ja aika runsaasti kaunista vapaaehtoista ruotsia.
ei kylle tarviste åpiskella pakkåsuåmi, aivan turha ja ruma språket!
Mine pålttaa se kåkå satans suåmi åppikirja ja nyt mine ålla teelle i växthuset ja kastella tåmaatteja!
Kåhta tulee paljån rahaa sinne Ålandsbanken sitten mine lähteä låmalle 3 kuukautta sinnen eteleen!
Ahaa. Eli Ruotsissa suomi on nykyään ruotsin kanssa tasa-arvoinen kieli koko maassa, vai miten se oikein meni...? Ja koululaisilla pakkosuomi? Ja virkamiesten pitää osata suomea koko maassa?
Ruotsin uudessa kielilaissa ne suuret muutokset ja uudistukset koskivat nimenomaan vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia ja niiden oikeuksien vahvistamista lailla.
Ruotsissa ei aiemmin ole ollut kielilakia lainkaan mutta nyt on ja sitä laatiessa on otettu mallia m.m. Suomesta.
"Stockholm den 20 maj 2009
Språkrådet välkomnar den nya språklagen
Riksdagen har i dag beslutat om en ny samlad språklag som börjar gälla den 1 juli. Det är en lag som omfattar hela språksamhället och lagfäster Sverige som ett flerspråkigt land. Svenskan är huvudspråket och finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska är nationella minoritetsspråk. Också det svenska teckenspråket har en särskild ställning som modersmål för döva.
– Det är bra att det slås fast att svenskan är huvudspråk i Sverige, och en viktig markering att lagen nämner också övriga språk i landet, säger Lena Ekberg, chef för Språkrådet. Både svenskan och den språkliga mångfalden behöver stärkas. Modersmålsundervisningen måste till exempel förbättras – det framkommer av rapporter från såväl Skolverket som Europarådet."
http://www.sprakradet.se/4777
Ruotsin uusi kielilaki on syntynyt nimen omaan vähemmistökielten tarpeista ei ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi suhteessa niihin.
Ruotsin kielen asemaa myös toki vahvistettiin mutta erityisesti englannin kielen uhkaa vastaan.
"Svenskan ska kunna användas överallt
Som huvudspråk i Sverige ska svenskan kunna användas inom alla samhällsområden. Det ställer krav på att svenskan utvecklas och används också inom högre utbildning och forskning. Men lagen kunde ha varit skarpare när det gäller att hävda svenskans ställning inom dessa områden, liksom inom EU, menar Lena Ekberg. "
Miksei sama kielilaki sopisi siis meille?
Muuten englantia vastaan tuskin kukaan Ruotsissa on, sen verran hyvää englantia siellä puhutaan ja sitä tarjotaan kaikille ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Ja ruotsin yleiskäyttöisyyttä näkyy painotetun vähemmistökielien oikeuksista irrallaan, siitähän on tehty kaikille pääkieli, kotikielistä riippumatta.
Ruotsin kielilaki ei kyykytä enemmistöä. Tästä pitäisi ottaa mallia Suomeenkin. Vähemmistöjen oikeudet pystytään turvaamaan ilman, että enemmistö joutuu siitä kärsimään kuten Suomessa tapahtuu.
Ei Suomenkaan kielilaki kyykytä enemmistöä.
Tutustupa siihen nyt oikein ajatuksella.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya
P.S.
Kielilaki ei säädä pakkoruotsista eikä liioin edes edellytä sitä.
Etsi oikea puu jota räksyttää!!
Ankdam: "Ruotsalaiset ottivat mallia meidän kielilaistamme."
Nyt sitten Suomi voi vuorostaan ottaa mallia Ruotsin kielilaista. Yhdenmukaisiahan ne eivät vielä ole.
"Ei Suomenkaan kielilaki kyykytä enemmistöä"
Niin kauan kuin kouluissa on PAKKOruotsi ja VIRKAMIESPAKKORUOTSI, kielilaki on kestämätön.
Se on muutettava kuten enemmistö haluaa.
Ruotsinkielelle vähemmistökielen asema- ei mitään muuta.
Teidän velvollisuus 5% vähemmistönä on opetella ENEMMISTÖN kieli eikä toistepäin.
Emme me ole täällä odottamassa että nurkan takaa putkahtaa koppava rantaruotsalainen joka kovaan ääneen kailoittaa että ruottiksi on saatava palvelua!
Tähän tullaan taatusti menemään.
Jyväskylän vihreät tekivät nyt tästä aloitteen.
No niin - sitten ruvettiin jaarittelemaan kielilaista. Mutta keksiikö kukaan yhtään järkevää perustetta jokaista suomalaista koskevalle pakolliselle ruotsille?
Yksimielisen hiljaista. MOT
"Onko pakolle perusteita?" EI!
Ei sitä pakkoa ilman perusteita ole. Perusteet vain ovat Suomea ja suomalaisia sortavaa laatua.
"Ei sitä pakkoa ilman perusteita ole. Perusteet vain ovat Suomea ja suomalaisia sortavaa laatua. "
Nyt haetaankin perusteita, jotka voi sanoa ääneen.
Jossei niitä löydy...
Jos tällä palstallakaan ei ole yhtään pakkoruotsin puolustajaa, missa sitten on?
..mellastavat tällä palstalla ovat karanneet täältä !!
titta på linkki:
http://www.savonsanomat.fi/multimedia/dynamic/00090/453784_jpg_90833a1.jpg
Tämähän on yksi tunnetuimmista netti fennojen temmellyskentistä. Kaikki hurrit ovat aikoja sitten (jo vuosikymmeniä sitten) kuulleet nämä naurettavuudet jotka perustuvat stereotypioihin perustuvaan huumoriin ("bättre talande ja juntit"). Nämä tosikot vaan eivät olleet paikalla silloin kun huumoritaju oli jaossa ja ovat ottaneet vitsit ja stereotypiat todesta.
Se on hauskaa välillä, mutta jatkuvalla spammailulla syötettyinä vitsit vanhenee nopeasti. Ja nää hemmot eivät uusia kovin usein keksi.
Jos ihan taekkoja ollaan niin voidaan luetella aika monta nykyään pakollista ainetta joiden pakollisuutta voi kyseenalaistaa. Minusta pakkomatematiikka ja pakkoäidinkieli eivät liity niihin, mutta pakkokemia, pakkomusiikki, pakkopiirustus, pakkouskonto ja jopa käytännönpakkoenglanti kuuluvat niihin joista sopivalla retoriikalla saataisiin aivan sama hysteria aikaiseksi kuin pakollisesta toisesta kotimaisesta.
Ja sitten niihin pakon puoltaviin seikkoihin.
1) Yleisisvistys. Yllä mainittujen aineiden listan pakollisuutta puoltaa yleissivistys. Kaksikislieseesä Suomessa toisen kotimaisen edes jonkun asteinen hahmottaminen voi lukea kuuluvan yleissivistykseen.
2) Tasapuoliset oikeudet, velvoitteet ja mahdollisuudet ovat tähän asti sekä virkamiesten että poliitikkoenemmistön mielestä edellyttänyt pakollisen toisen kotimaisen opiskelua, kuitenkin niin että ruotsinkieliset opiskelle paljon enemmän ja vaativammalla tasolla pakkosuomea kuin suomenkieliset pakkoruotsia.
3) Hyötynäkökulma (joka yleensä pakkoruotsivastustajien mielestä on ainoa). Aika monelle suomenkieliselle tulevaisuudessa tulee olemaa hyöty ruotsinkielestä, sekä siksi että Ruotsi on läheisin naapurimaa mutta etenkin siksi että 5% maamme väestöstä on ruotsinkielinen. Sekä amatillinen valinnanvara että opiskelumahdollisuuksien valinnanvara kasvaa.
En siis väitä että näistä seuraisi loogisesti että pakko on välttämätön, mutta monelle muullekaan pakolliselle ei ole perusteluja pakon välttämättömyydelle. Hyväksyn suurimman osan asiallisista perusteluista pakollisuutta vastaan.
Tosin tällä palstalla harvemmin omn kys e pakkoruotsista. Tämän palstan päähenkilöt hyötyvät pakkoruotsista koska se antaa heille ainoan eden melkein asiallisen verukkeen paljon synkemälle varsinaiselle toiminnan motiiville.
"2) Tasapuoliset oikeudet, velvoitteet ja mahdollisuudet ovat tähän asti sekä virkamiesten että poliitikkoenemmistön mielestä edellyttänyt pakollisen toisen kotimaisen opiskelua, kuitenkin niin että ruotsinkieliset opiskelle paljon enemmän ja vaativammalla tasolla pakkosuomea kuin suomenkieliset pakkoruotsia."
Kokevatko ruotsinkieliset asian niin, että koska heillä on pakkosuomi ja jopa aika vaativa sellainen, ollaanhan hyvin yksikielisessä, suomenkielisessä maassa, on jotenkin oikeudesmukaista, että 95% suomalaista opiskelee heidän kieltään edes välttävästi? Itselleni tämä ajatus ei aukene millään?
"En siis väitä että näistä seuraisi loogisesti että pakko on välttämätön, mutta monelle muullekaan pakolliselle ei ole perusteluja pakon välttämättömyydelle."
Käsittääksen koulujen oppiaineet ovat aika samanlaisia eri puolilla maailmaa. Matematiikka on pakollista ja luonnontieteet, tosin niiden sisällöt voivat vaihdekka paljon. Suurimmat erot ovat taito- ja taideaineissa, joista meilläkin käydään kiihkeää keskustelua. Keskustelu oppiaineiden sisällöstä kansallisella tasolla on osa demokratiaa.
Ruotsin kielen kohdalla kansan enemmistö on jo kauan, oikeastaan alusta asti, ollut kriittinen ja halunnut sen vapaaehtoistamista (ei siis kieltämistä) - mutta edelleen on olemassa eliitti, joka määrittelee yleissivistyksen rahvaalle siten, että ruotsi siihen kuuluu. Yleensä tällainen tilanne syntyy, kun rahvas on tosi tietämätöntä ja eliitti joutuu ajattelemaan rahvaan parasta olemalla kuuntelematta, mitä rahvas tietämättömyydessään toivoo. - Onko "suomalainen rahvas" yleissivistykseltään niin alhainen, että meillä on edelleen toimittava näin?
Koeta sovittaa näkemyksiäsi esim. Ruotsiin, sinut naurettaisiin ulos.
"Tosin tällä palstalla harvemmin omn kys e pakkoruotsista. Tämän palstan päähenkilöt hyötyvät pakkoruotsista koska se antaa heille ainoan eden melkein asiallisen verukkeen paljon synkemälle varsinaiselle toiminnan motiiville."
Näytät itsekin ymmärtävän, että pakkoruotsi on väärin ja se pitää poistaa monestakin syystä.
Ymmärtavätkö pakkoruotsin kannattajat kielestä riippumatta, miten suuresti he vähättelevät tavallisen suomalaisen ymmärrystä kannattamalla pakkoa, jota enemmistö ei kannata - epäilen ettei. He kuvittelevat antavansa lapsille lahjan, yhteispohjoismaisen kielen ja pelastavansa nämä ymmärtämättömien vanhempien hurrivihalta.
"Tosin tällä palstalla harvemmin omn kyse pakkoruotsista."
Kun haluaa keskustella pakkoruotsista tietää sen perusteet, joutuu yhtenään lukemaan/kuulemaan enemmän tai vähemmän suoraan, että on varmaan kateellinen, rasistinen, alemmuudentuntoinen jne.
En usko, että pakkoruotsin kannattajat ovat vielä heränneet siihen, että pakkoruotsia vastustavat tavalliset hyvin koulutetut ihmiset, joilla ei ole mitään ruotsia vastaan.
Se, ettei kielikysymyksestä voi keskustella avoimesti muualla kuin tällä palstalla on sääli, täällä on muutama kaheli kielirajan molemmin puolin. On vaikea sanoa, mikä provo tulee miltäkin puolelta.