Sanomalehti Karjalainen ei tunnu olevan kiinnostunut Lieksan asioista. Jopa Helsingin Sanomat julkaisee ison uutisen maahanmuuttajista, mutta Karjalainen ei ole moksiskaan. Muitakin mielenkiintoisia juttuja olisi Lieksassa. Hoitokoteja tulee kuin sieniä sateella. Eipä tunnu lehteä kiinnostavan. Terveyspuolen palvelumuutos etenee, eipä tunnu kiinnostavan. Keski-Karjalasta on jatkuvasti esillä Helli liikelaitos ja sen puuhat. Lieksasta koskevat uutiset ovat tappelunnujakoita tai metsän eläinten liikkeitä.
miksi Karjalainen
taavetti mehtä
3169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ootteko huomannut urheilu-uutisista seuraavanlaisen otsikoinnin: Jos Joensuulainen urheilija voittaa vaikka SM-kisat otsikko on "Kultaa Joensuusun" jos Lieksalainen urheilija tekee saman otsikko on "Kultaa Pohjois-Karjalaan"
Meidän tulee pitää huoli siitä,ettei meiltä mene päätäntävalta missä meidän vanhukset hoidetaan ja sairaat aikanaan.
Huoli on jo tuolla Rääkkylässä kun tuli tuo kuntien välinen liikelaitos niin silloin myöskin isot liikelaitokset vanhuspalveluiden yms osalta tulevat mukaan ja näin tulee kilpailuasetelma josta jo esimakua antoi Lieksan lehden sivustolla yrittäjä joka tänne aikoo perustaa tarpeeseen olevat tilat.
Jos ja kun puhutaan yhdistymisistä ja palvelujen alas ajosta omassa kunnassa niin tulee huutolaisaika eli järjestetään kilpailu ja meidän vanhukset ovat sitten jopa eri nykyisistä kunnista ja täma asia radiohaastattelussa tuli esiin Rääkkylästä jossa nuo lähipalvelut menevät Kiteelle ja nyt sitten kansa heräsi kun tuli ns paskat housuihin.MK
Tänä päivän vanhukset jotka ovat hoidettavana kukin erikseen hoitopaikassaan, annetaan heille kunniallinen hoito loppuun saakka, he ovat ansainneet sen. Me tulevat vanhukset, älkäämme ruikuttako, vaan yritetään elää sovussa ja terveenä ikähuomioiden, se on kuitenkin taattua, että kuolemme joskus ja silloin ne tuskat ja ahdingot loppuvat tyystin. Tärkeintä on elää tänään ja tässä päivässä, eikä murehtia aikaa jota ei ehkä tule koskaan edes elettyä, kukin kohdallansa.