Tuleeko Kotkan rähinä jäämään historiankirjoihin yleislakon 2010 esinäyttämönä?
Mitä historiaan perehtyneet ovat mieltä?
Mitä historiaan perehtyneet ovat mieltä?
Kotkan rähinä
Mitä veikkaatte?
7245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kirjoittaman ja kuvittamaan. Me emme ole historiaa, Me teemme sitä
toiminnalla on syvät vaikutukset yhteiskunnalliseen tuvallisuudentunteeseen. Läpi yhteiskunnan työntekijät havahtuivat huomaamaan minkälaisia menetelmiä ollaan valmiita käyttämään. Niitä ei ole euroopan maaperällä ennen sovellettu. Tähän päivään viitataan vielä historiankirjoissa hyvin synkillä termeillä sen aiheuttaman yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi.
typeryydestä. ei jää historiaan.
Kävi selvästi ilmi että ulkomaiset taloudellisen vallan pitäjät eivät salli Suomeen eurooppalaista muutosturvaa joka on käytössä Länsi-Euroopan maissa.Kun työnantaja yritti yliajaa mielenosoittajia tuli ilmi että Suomi on näköjään Kiinan ja Filippiinien alapuolella ihmisoikeuksissakin.
Tullaan kännissä rähisemään työmaalle mistä pitäisi olla selvänäkin poissa. Tosi ahtaajalogikkaa.
Suursaaresta lähti tossulauma Kotkaa valtaamaan, mutta kehnosti sille kävi. Kiitos Kirjonmaan linnakkeen.
Tuossa kirjassa on hyvä kuvaus tapahtumasta.
Tämä teos käsittelee erästä vaiettua, mutta yhtä tärkeintä Talvisodan torjuntavoittoa. Se käytiin kaukana Kannaksen eturintamasta, neuvostoliittolaisen, lähes divisioonan vahvuisen jalkaväkiosaston ja Kotkan rannikkopuolustuksen välillä 4.–5. maaliskuuta 1940. Venäläiset lähtivät hyökkäämään Suursaaresta jään yli kohti Kotkaa ja Virolahtea 4. maaliskuuta 1940 – siis runsasta viikkoa ennen rauhantekoa. Suomalaiset olivat äärimmäisen tiukoilla. Miehistä oli pulaa, joten Kotkaan perustettiin kiireesti muun muassa koulupoikakomppanioita ja sinne siirrettiin aliupseerikoulujen oppilaita sekä yksiköitä Ahvenanmaalta.
Mikäli venäläisjoukot olisivat päässeet läpi, he olisivat saaneet haltuunsa rantatien ja päässeet syvälle suomalaisten selustaan. Venäläisten kannalta Kotkaan suunnattu hyökkäys oli hirvittävä tragedia: kahden yön aikana he menettivät noin tuhat miestä. Syynä oli huono valmistelu: riittävällä ilma- ja tykistötuella puna-armeija olisi päässyt päämääräänsä – ja suomalaisten rauhanneuvottelijoiden asema olisi muuttunut kertaheitolla.
Heikki Tiilikainen ja Ilmari Pusa käyttävät kirjansa lähteinä ennen julkaisematonta materiaalia, myös yksityisistä arkistoista.
Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen (s. 1941) on Merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri. Hän on palvellut muun muassa Kirkonmaan ja Rankin linnakkeiden päällikkönä, aliupseeri- ja kadettikurssin johtajana ja rannikkopatteriston komentajana Raumalla. Tiilikainen on toiminut Ruotuväki- ja Suomen Sotilas-lehden päätoimittajana sekä kirjoittanut ja kääntänyt lukuisia kirjoja.
Ilmari Pusa (s. 1926) on asunut Viipurin ja Kotkan välisellä rannikkoseudulla lähes koko elämänsä. Hän palveli jatkosodassa 1941–44 rannikkotykistössä, ja on edelleen aktiivisesti mukana Kymenlaakson rannikon puolustajain killan toiminnassa
Talvisodan jäinen loppunäytös
http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=29
Tekijät: Tiilikainen, Heikki (kirjoittaja), Pusa, Ilmari (kirjoittaja)
Kustantaja: Ajatus Kirjat
Painovuosi: 2006 2. p
Tuotteen tiedot: sidottu, kovakantinen, 255 sivua
ISBN: 9512069415
Kiitos Kirkonmaan linnakkeen. Meinasipa tulla painovirhe.
Entäs Rankki?
Kotka Rankki, ohutta yläpilveä...