Tässähän nyt alkaa tulla roppakaupalla maastamme esimerkkejä tapauksista joista lopputuloksena erimieliset toteavat uskottavuuden menneen , molemmat osapuolet siihen toiseen.
Olisivatko nämä kaikki ennakkotapauksina käsiteltäviä tulevaa ajatellen?
Että niiden seurauksien ollessa vakavia, laki tulisi suojelemaan vaaralta? Mitä tämä vaara olisi ja minkälaiseksi muotoutuisi sen vaaran "arvo".
Jos esim. maailmalla on keksitty uusi parantava lääke johonkin vakavaan sairauteen, mutta sitä ei käytetä nopeasti ja tehokkaasti kaikkiin potilaisiin hintansa tai lääkäripulan tms. takia, onko uskottavuus hoitoon silloin mennyt? Tuleeko silloin tulla laki suojaksi hoidon ehdottomalle saannille aina? Ja mitä seuraamuksia ja kenelle siitä tulee langettaa ja miten jos tapahtuu ns. heitteillejättö eli hoitamattomuus?
Sillä myös tämä liittyy politiikkaan jossa päätöksiä tehdään ja varoja jaellaan.Meidän maksamillamme rahoilla, tottakai, yhteispäätöksenä siitä, miksi maksamme yhteiseen "kassaan varoja" ja mihin ne tahdomme sijoittaa...
Siis kenen uskottavuus meni siinä, että ahtaajien lakko alkoi , kuka on syyllinen tähän tragediaan?
Tai jos maksamamme verovarat katoavat tai osa hupenee vastuuttoman sijoittelun takia, miten tämä "uskottavuuden" menetys hoidellaan ja minkälainen laki tulee säätää jotta emme menettäisi koko kansakuntamme varoja, miten suojella niitä tälläisiä väärinkäyttäjiä ja taitamattomia vastaan?
Jos taas kuvittelisimme Luojan olemassaolevan, olemme menettäneet uskottavuutemme hänen silmissään tuhoamalla vaarallisen paljon hänen luomaansa, mikä laki suojaisi hänen luomaansa meiltä?
Aviopareilla tämä uskottavuuden menetys johtaa lähes aina eroon, vain harvoin liittoa jatketaan jonkinlaisella koeajalla yrittäen ratkaista ongelmat, toimintamallit kun eivät turhain usein muutu totutusta!
Mitä sitten jos menetämme uskottavuutemme jopa omaan itseemme, millä toimenpiteellä tämä vinouma korjautuu?
Mitä tapahtuu jos esim.lakkomahdollisuutta ei olisi tai sitä rajattaisiin, mitä se toisi tullessaan?
Minkälaisesta kansakunnasta olisi silloin kyse noin ulkopuolistenkin silmin? Miten näitä niin moneen vaikuttavia tilanteita sitten onnistuttaisiin ratkaisemaan siten ettei niitä edeltäisi lakkoilu, koska aina niiden jokatapauksessa on päätyttävä jonkinlaiseen ratkaisuun.
Olisivatko nämä kaikki ennakkotapauksina käsiteltäviä tulevaa ajatellen?
Että niiden seurauksien ollessa vakavia, laki tulisi suojelemaan vaaralta? Mitä tämä vaara olisi ja minkälaiseksi muotoutuisi sen vaaran "arvo".
Jos esim. maailmalla on keksitty uusi parantava lääke johonkin vakavaan sairauteen, mutta sitä ei käytetä nopeasti ja tehokkaasti kaikkiin potilaisiin hintansa tai lääkäripulan tms. takia, onko uskottavuus hoitoon silloin mennyt? Tuleeko silloin tulla laki suojaksi hoidon ehdottomalle saannille aina? Ja mitä seuraamuksia ja kenelle siitä tulee langettaa ja miten jos tapahtuu ns. heitteillejättö eli hoitamattomuus?
Sillä myös tämä liittyy politiikkaan jossa päätöksiä tehdään ja varoja jaellaan.Meidän maksamillamme rahoilla, tottakai, yhteispäätöksenä siitä, miksi maksamme yhteiseen "kassaan varoja" ja mihin ne tahdomme sijoittaa...
Siis kenen uskottavuus meni siinä, että ahtaajien lakko alkoi , kuka on syyllinen tähän tragediaan?
Tai jos maksamamme verovarat katoavat tai osa hupenee vastuuttoman sijoittelun takia, miten tämä "uskottavuuden" menetys hoidellaan ja minkälainen laki tulee säätää jotta emme menettäisi koko kansakuntamme varoja, miten suojella niitä tälläisiä väärinkäyttäjiä ja taitamattomia vastaan?
Jos taas kuvittelisimme Luojan olemassaolevan, olemme menettäneet uskottavuutemme hänen silmissään tuhoamalla vaarallisen paljon hänen luomaansa, mikä laki suojaisi hänen luomaansa meiltä?
Aviopareilla tämä uskottavuuden menetys johtaa lähes aina eroon, vain harvoin liittoa jatketaan jonkinlaisella koeajalla yrittäen ratkaista ongelmat, toimintamallit kun eivät turhain usein muutu totutusta!
Mitä sitten jos menetämme uskottavuutemme jopa omaan itseemme, millä toimenpiteellä tämä vinouma korjautuu?
Mitä tapahtuu jos esim.lakkomahdollisuutta ei olisi tai sitä rajattaisiin, mitä se toisi tullessaan?
Minkälaisesta kansakunnasta olisi silloin kyse noin ulkopuolistenkin silmin? Miten näitä niin moneen vaikuttavia tilanteita sitten onnistuttaisiin ratkaisemaan siten ettei niitä edeltäisi lakkoilu, koska aina niiden jokatapauksessa on päätyttävä jonkinlaiseen ratkaisuun.
Vastaukset 2
Vanhimmat
löytyykös nyt sitten ollenkaan mistään mitään uskottavuutta, miten on muiden maiden kanssa, onko uskottavuus jotenkin joutunut niissä kyseenalaiseksi ja tuonut vaaraa ja minkälaista sellaista.
ei se ihminen hevin menetä uskoaan joihinkin, ajatelkaapa mitä ja keitä kaikkia on esim. eduskunnassamme ja minkälaisten toimien jälkeen. Eduskunnassakin kun saa olla vaikka olisi jollain petoksella esim. menettänyt uskottavuuttaan... sillä kyllä me ne sinne jyräämme takaisin. Poliisin ammatti taitaa olla niitä harvoja jossa tulisi olla nuhteeton, siis tulisi...
..uskottavuuden menettämisestä maailmalla satamalakon takia kertoo mies, joka ääliömäisellä käyttäytymisellään ja typerillä lausunnoillaan on aiheuttanut enemmän hallaa maallemme kuin viimeisten 20 vuoden lakot yhteensä. Ulkomaisen lehdistön pääministeristämme käyttämä "Tall idiot" on varsin osuva nimitys moiselle "valtiomiehelle"...